Miksi sitten sivistyneet valtiot on luopumassa ydinvoimasta?
Turve ja puu on uusiutuvaa kotimaista, ja sitä riittää.
Koska sivistyneissäkin valtioissa voidaan tehdä tyhmiä päätöksiä. Niitä tehtiin erityisesti Fukushiman katastrofin jälkeen, huomioimatta tosin ettei ydinvoima tai säteily tappanut sielläkään ketään. Suomessa menetetään saunan lämmittämisellä enemmän elinvuosia kuin Fukushimassa.
Kuinka pitkälle sitä kotimaista puuta riittäisi korvaamaan ydinvoimaa? Ei tarvitse vastata, et sinä tiedä kuitenkaan, kunhan huutelet.
Turve on kotimaisuudestaan huolimatta fossiilinen polttoaine, niistä pitää luopua jotta seuraavan katastrofin vaikutusta saadaan edes lievennettyä tai lykättyä eteenpäin. Siitä sentään kaikki jo tietävät että katastrofi tulee, vaikka aina löytyy joku joka selittelee itselleen että "ei tällaista voinut kukaan ennustaa".
Miksi sitten sivistyneet valtiot on luopumassa ydinvoimasta?
Viher-punaisen virheen vuoksi, minkä demokratia mahdollistaa. Tovottavasti nämä idealistit oppivat jotain tästä. Kyllä saksalaisella vihreälläkin mielipide ydinvoimasta voisi muuttua, jos Venäjältä (fossiilista)energiaa ei tulisi yhtään, kaupungilla olisi kylmää ja pimeetä.
Koska sivistyneissäkin valtioissa voidaan tehdä tyhmiä päätöksiä.
Myöntämällä lupia ydinvoimalle.
Niitä tehtiin erityisesti Fukushiman katastrofin jälkeen, huomioimatta tosin ettei ydinvoima tai säteily tappanut sielläkään ketään. Suomessa menetetään saunan lämmittämisellä enemmän elinvuosia kuin Fukushimassa.
Säteily tapaa syöpään hitaasti vuosienpäästä takautuvasti.
Suomesta ei hakkeeksi ja pelleteiksi kelpaava puu lopu, ja se poisraivaus edistää pidemmälle jalostettavan metsänkasvua.
Norjasta vesivoimallatuotettua sähköä suomen vesivoimalla tuetetun sähkön lisäksi.
Miksi sitten sivistyneet valtiot on luopumassa ydinvoimasta?
Turve ja puu on uusiutuvaa kotimaista, ja sitä riittää.
Minusta ei kovin moni sivistysvaltio ole luopumassa ydinvoimasta. Saksa mainittu mutta muut on kyllä jatkamassa voimaloiden käyttöikää. Jos sähköllä halutaan korvata enemmän ja enemmän fossiilisen käyttöä tai ylipäätään materiaalin polttamista niin turve ja puu ei oikein sovi isoon kuvaan. Itse toki poltan puuta kotona lämmitystarkoituksessa mutta kaupunkien lämpövoimalat haluavat lopettaa polton - joskaan tuskin toteutuu 100% koska roskat poltetaan nykyään. Jos vaihtoehtoja löytyy, tuskin puuta kuitenkaan polttaa kannattaa, siitä saa paremmin jalostusarvoa muilla tavoilla. Fukushiman ongelmat ei mitenkään voisi toistua Saksassa tai Suomessa, tietämättömiä vedätetään.
Nopeusrajoitusten ongelmana on se että niihin liittyy rikosoikeudelliset seikat, eli Suomessa ylinopeus on tutkan mittaamana lähtökohtaisesti "omiaan aiheuttamaan toisille hengenvaaraa" vaikka nopeusrajoituksen peruste olisikin vain taloudellinen. Ei siitä nyt sen laajemmin, mutta esimerkkinä se että tukkirekat saavat ajaa sen saman max. 80 mutkaisella soratiellä kuin Helsinki-Tampere moottoritiellä, joista ensimmäinen voi olla hyvinkin hengenvaarallista.
Itse ajelen alle nopeusrajoituksen siksi että en ole varakas henkilö ja maksan kustannukseni itse, joten joudun dieselmäiseen henkeen miettimään kannattavuutta, eli kannattaako minun säästää aikaa nimenomaan liikenteessä ja ostamalla sitä kalliimmalla polttoainelaskulla.
Jos ajan kuten ennenkin kallistui vuotuinen bensalasku 630 euroa vuodessa. Tähän summaan vaikuttaa luonnollisestikin vuodessa ajettu ajomäärä ja auton kulutus / 100 km, joten joillakin kallistui vähemmän, toisilla enemmän.
Jos ajan 18 000 km vuodessa ja säästän / käytän enemmän yhden litran per 100 km säästyy/kulutan 396 euroa litrahinnalla 2,2 €, eli enemmän kuin se summa mikä Golf-luokassa maksetaan dieselveroa. Jos vähennän vuotuisia ajojani 1000 km, niin säästän 154 € polttoaineiden osalta.
Ehkä TM voisi taas tehdä artikkelin jotta ilmanvastuksen tai ennakoivan ajon vaikutus polttoainelaskuun / latauksessa sähkölaskuun olisi jatkossa lähes yleissivistykseen kuuluvaa perustietoa? Osa maksaisi silti jatkossakin ajansäästöstä tai hauskemmasta ajamisesta, osa tietäisi että voivat säästää "dieselveron" verran rahaa vuodessa omalla ajotavallaan.
Puusta saa yhä enenevissä määrin tuottoa jopa moninkertaisesti jatkojalostamalla, sen pelkkä polttaminen ei ole enää suurissa määrissä järkevää.
Ruotsi on tilannut jo pienydinvoimaloita, jotka toimitetaan 2030. Ne ovat hyvin turvallisia ja sopivat mainiosti erimuodoissaan myös meille, vaikka kaukolämmön yhteistuotantoon.
Olenkin odottanut Helenin julkista avausta asiasta, sopivatko heille kustannustehokkaasti.
Koska sivistyneissäkin valtioissa voidaan tehdä tyhmiä päätöksiä.
Myöntämällä lupia ydinvoimalle.
Niitä tehtiin erityisesti Fukushiman katastrofin jälkeen, huomioimatta tosin ettei ydinvoima tai säteily tappanut sielläkään ketään. Suomessa menetetään saunan lämmittämisellä enemmän elinvuosia kuin Fukushimassa.
Säteily tapaa syöpään hitaasti vuosienpäästä takautuvasti.
Suomesta ei hakkeeksi ja pelleteiksi kelpaava puu lopu, ja se poisraivaus edistää pidemmälle jalostettavan metsänkasvua.
Norjasta vesivoimallatuotettua sähköä suomen vesivoimalla tuetetun sähkön lisäksi.
Kategorisesti ydinvoimalupa on hyvä asia. Suomessa onnistuttiin tosin ryssimään sekin. Luvitustilanteessa vaadittiin kotimaisuusastetta (EU = kotimaa). Ensin oli menossa läpi joku Maltalle rekisteröity, 100k liikevaihtoa pyörittävä venäläinen bulvaani, ja sittemmin pakottamalla Fortum mukaan omistajaksi.
Alunperin tämän piti tosin olla saksalais-suomalainen hanke, ja sen pilasivat saksalaiset hölmöilyllään Fukushima-paniikin jälkeen.
@Karrette kirjoitti:
Ehkä TM voisi taas tehdä artikkelin jotta ilmanvastuksen tai ennakoivan ajon vaikutus polttoainelaskuun / latauksessa sähkölaskuun olisi jatkossa lähes yleissivistykseen kuuluvaa perustietoa? Osa maksaisi silti jatkossakin ajansäästöstä tai hauskemmasta ajamisesta, osa tietäisi että voivat säästää "dieselveron" verran rahaa vuodessa omalla ajotavallaan.
Kannatetaan. Samalla voisi mainita säästöistä mitä saa "nastaurien" ulkopuolella ajamisella. Viikonloppuna kävin hieman pidemmän reissun dieselillä, ja silläkin kulutus tippuu 1-1.5l/100km kun välttää ajamista niiden rouhittujen urien pohjilla. Toki tämä on hieman väsyttävämpi tapa ajaa, kun pitää olla "tarkempana", mutta eipähän tule touhuttua jotain ihan muuta kun nämä suht. alhaiset talvirajoitukset tuolla Lapin pitkillä metsätaipaleilla tahtovat viedä keskittymisen johonkin ihan muualle kuin ajamiseen.
Tasoittuvathan ne rouheet sitten ensimäisien helteiden aikaan raskaan liikenteen alla, mutta siihen menee todennäköisesti kuukausi/pari, ja edellyttää että rouhijat ovat vaihtaneet nastattomiin renkaisiin.
Suomessa on kautta aikojen käytetty metsänhoidollisesti raivattua puuta talouspuuna, siinä syy suomen kadehdittavan tuottoisaan pidemmälle jalostettavaan metsään.
@Karrette kirjoitti:
Ehkä TM voisi taas tehdä artikkelin jotta ilmanvastuksen tai ennakoivan ajon vaikutus polttoainelaskuun / latauksessa sähkölaskuun olisi jatkossa lähes yleissivistykseen kuuluvaa perustietoa? Osa maksaisi silti jatkossakin ajansäästöstä tai hauskemmasta ajamisesta, osa tietäisi että voivat säästää "dieselveron" verran rahaa vuodessa omalla ajotavallaan.
Kannatetaan. Samalla voisi mainita säästöistä mitä saa "nastaurien" ulkopuolella ajamisella. Viikonloppuna kävin hieman pidemmän reissun dieselillä, ja silläkin kulutus tippuu 1-1.5l/100km kun välttää ajamista niiden rouhittujen urien pohjilla. Toki tämä on hieman väsyttävämpi tapa ajaa, kun pitää olla "tarkempana", mutta eipähän tule touhuttua jotain ihan muuta kun nämä suht. alhaiset talvirajoitukset tuolla Lapin pitkillä metsätaipaleilla tahtovat viedä keskittymisen johonkin ihan muualle kuin ajamiseen.
Tasoittuvathan ne rouheet sitten ensimäisien helteiden aikaan raskaan liikenteen alla, mutta siihen menee todennäköisesti kuukausi/pari, ja edellyttää että rouhijat ovat vaihtaneet nastattomiin renkaisiin.
Olen ajanut reunaviivan vieressä aina, sain tästä vinkin jo autokoulussa. Olen pannut merkille, että tämä tapa on yleistymään päin. Taustapeilistä olen huomioinut, että takana ajava (turvaväliä noudattava) on ottanut tavan haltuun näkemänsä perusteella. Omalla ajotavalla on suuri merkitys, ennakoiva ajotapa yleistyy kun polttoaineen hinnat nousevat. Valistuneilla tämä on luontaista toimintaa, kuten muutkin hyväksi havaitut asiat.
@Karrette kirjoitti:
Ehkä TM voisi taas tehdä artikkelin jotta ilmanvastuksen tai ennakoivan ajon vaikutus polttoainelaskuun / latauksessa sähkölaskuun olisi jatkossa lähes yleissivistykseen kuuluvaa perustietoa? Osa maksaisi silti jatkossakin ajansäästöstä tai hauskemmasta ajamisesta, osa tietäisi että voivat säästää "dieselveron" verran rahaa vuodessa omalla ajotavallaan.
Kannatetaan. Samalla voisi mainita säästöistä mitä saa "nastaurien" ulkopuolella ajamisella. Viikonloppuna kävin hieman pidemmän reissun dieselillä, ja silläkin kulutus tippuu 1-1.5l/100km kun välttää ajamista niiden rouhittujen urien pohjilla. Toki tämä on hieman väsyttävämpi tapa ajaa, kun pitää olla "tarkempana", mutta eipähän tule touhuttua jotain ihan muuta kun nämä suht. alhaiset talvirajoitukset tuolla Lapin pitkillä metsätaipaleilla tahtovat viedä keskittymisen johonkin ihan muualle kuin ajamiseen.
Tasoittuvathan ne rouheet sitten ensimäisien helteiden aikaan raskaan liikenteen alla, mutta siihen menee todennäköisesti kuukausi/pari, ja edellyttää että rouhijat ovat vaihtaneet nastattomiin renkaisiin.
Olen ajanut reunaviivan vieressä aina, sain tästä vinkin jo autokoulussa. Olen pannut merkille, että tämä tapa on yleistymään päin. Taustapeilistä olen huomioinut, että takana ajava (turvaväliä noudattava) on ottanut tavan haltuun näkemänsä perusteella. Omalla ajotavalla on suuri merkitys, ennakoiva ajotapa yleistyy kun polttoaineen hinnat nousevat. Valistuneilla tämä on luontaista toimintaa, kuten muutkin hyväksi havaitut asiat.
Juuri näin: vähentää polttoaineen kulutusta, renkaat kuluu paljon vähemmän, rengasmelu putoaa merkittävästi, uraherkkyys kulneemmilla renkailla ei ole ongelma, sateella ei tarvitse muuttaa ajolinjaa, koska auto on jo poissa urasta, ohittajalla on helpompaa ja lisää jopa omaa turvallisuutta -kapeallekin valtatielle kolme rinnan mahtuu, kokemusta on. Vaatii alkuu harjoittelua, että sujuu selkärangasta ilman keskittymistä, mutta 30 vuoden ajojen jälkeen asiaa ei edes huomaa itse. Tosin pientä säätöä on pitänut tehdä. Alunperin ajoin oikean puolen renkaat valkoisen viivan päällä, mutta nyt tärinäraitojen ja ajoavustimien vuoksi sellainen 5 cm viivasta on rauhallinen paikka.
Nykyaikainen ajoavustamilla varustettu auto, ei salli viivanvieressä ajoa.
Minä en käytä kaistalla pito avustamia ollenkaan, Toyotassa ne on ihan hanurista, sopeutuva vakionopeussäädin on 👍🏻
@Quu kirjoitti:
Nykyaikainen ajoavustamilla varustettu auto, ei salli viivanvieressä ajoa.
Riippuu mikä tason valitsee, mulla on päällä vain 'kaistalla pysymisen' -varoitus eli ratti alkaa värisemään suuriin piirtein tuossa ~ 5cm etäisyydellä viivasta. Jos haluaa että auto ajaa 'itsekseen', niin silloin avustin ohjaa auton keskelle kaistaa juurikin uran pohjalle. Joku mainitsi, että uudessa VW ID:ssä paikkaa voi säätää jonkin verran asetuksista. Omassa autossa ko. säätöä ei ole.
Miksi sitten sivistyneet valtiot on luopumassa ydinvoimasta?
Turve ja puu on uusiutuvaa kotimaista, ja sitä riittää.
Koska sivistyneissäkin valtioissa voidaan tehdä tyhmiä päätöksiä. Niitä tehtiin erityisesti Fukushiman katastrofin jälkeen, huomioimatta tosin ettei ydinvoima tai säteily tappanut sielläkään ketään. Suomessa menetetään saunan lämmittämisellä enemmän elinvuosia kuin Fukushimassa.
Kuinka pitkälle sitä kotimaista puuta riittäisi korvaamaan ydinvoimaa? Ei tarvitse vastata, et sinä tiedä kuitenkaan, kunhan huutelet.
Turve on kotimaisuudestaan huolimatta fossiilinen polttoaine, niistä pitää luopua jotta seuraavan katastrofin vaikutusta saadaan edes lievennettyä tai lykättyä eteenpäin. Siitä sentään kaikki jo tietävät että katastrofi tulee, vaikka aina löytyy joku joka selittelee itselleen että "ei tällaista voinut kukaan ennustaa".
Viher-punaisen virheen vuoksi, minkä demokratia mahdollistaa. Tovottavasti nämä idealistit oppivat jotain tästä. Kyllä saksalaisella vihreälläkin mielipide ydinvoimasta voisi muuttua, jos Venäjältä (fossiilista)energiaa ei tulisi yhtään, kaupungilla olisi kylmää ja pimeetä.
Myöntämällä lupia ydinvoimalle.
Säteily tapaa syöpään hitaasti vuosienpäästä takautuvasti.
Suomesta ei hakkeeksi ja pelleteiksi kelpaava puu lopu, ja se poisraivaus edistää pidemmälle jalostettavan metsänkasvua.
Norjasta vesivoimallatuotettua sähköä suomen vesivoimalla tuetetun sähkön lisäksi.
Minusta ei kovin moni sivistysvaltio ole luopumassa ydinvoimasta. Saksa mainittu mutta muut on kyllä jatkamassa voimaloiden käyttöikää. Jos sähköllä halutaan korvata enemmän ja enemmän fossiilisen käyttöä tai ylipäätään materiaalin polttamista niin turve ja puu ei oikein sovi isoon kuvaan. Itse toki poltan puuta kotona lämmitystarkoituksessa mutta kaupunkien lämpövoimalat haluavat lopettaa polton - joskaan tuskin toteutuu 100% koska roskat poltetaan nykyään. Jos vaihtoehtoja löytyy, tuskin puuta kuitenkaan polttaa kannattaa, siitä saa paremmin jalostusarvoa muilla tavoilla. Fukushiman ongelmat ei mitenkään voisi toistua Saksassa tai Suomessa, tietämättömiä vedätetään.
Nopeusrajoitusten ongelmana on se että niihin liittyy rikosoikeudelliset seikat, eli Suomessa ylinopeus on tutkan mittaamana lähtökohtaisesti "omiaan aiheuttamaan toisille hengenvaaraa" vaikka nopeusrajoituksen peruste olisikin vain taloudellinen. Ei siitä nyt sen laajemmin, mutta esimerkkinä se että tukkirekat saavat ajaa sen saman max. 80 mutkaisella soratiellä kuin Helsinki-Tampere moottoritiellä, joista ensimmäinen voi olla hyvinkin hengenvaarallista.
Itse ajelen alle nopeusrajoituksen siksi että en ole varakas henkilö ja maksan kustannukseni itse, joten joudun dieselmäiseen henkeen miettimään kannattavuutta, eli kannattaako minun säästää aikaa nimenomaan liikenteessä ja ostamalla sitä kalliimmalla polttoainelaskulla.
Jos ajan kuten ennenkin kallistui vuotuinen bensalasku 630 euroa vuodessa. Tähän summaan vaikuttaa luonnollisestikin vuodessa ajettu ajomäärä ja auton kulutus / 100 km, joten joillakin kallistui vähemmän, toisilla enemmän.
Jos ajan 18 000 km vuodessa ja säästän / käytän enemmän yhden litran per 100 km säästyy/kulutan 396 euroa litrahinnalla 2,2 €, eli enemmän kuin se summa mikä Golf-luokassa maksetaan dieselveroa. Jos vähennän vuotuisia ajojani 1000 km, niin säästän 154 € polttoaineiden osalta.
Ehkä TM voisi taas tehdä artikkelin jotta ilmanvastuksen tai ennakoivan ajon vaikutus polttoainelaskuun / latauksessa sähkölaskuun olisi jatkossa lähes yleissivistykseen kuuluvaa perustietoa? Osa maksaisi silti jatkossakin ajansäästöstä tai hauskemmasta ajamisesta, osa tietäisi että voivat säästää "dieselveron" verran rahaa vuodessa omalla ajotavallaan.
Puusta saa yhä enenevissä määrin tuottoa jopa moninkertaisesti jatkojalostamalla, sen pelkkä polttaminen ei ole enää suurissa määrissä järkevää.
Ruotsi on tilannut jo pienydinvoimaloita, jotka toimitetaan 2030. Ne ovat hyvin turvallisia ja sopivat mainiosti erimuodoissaan myös meille, vaikka kaukolämmön yhteistuotantoon.
Olenkin odottanut Helenin julkista avausta asiasta, sopivatko heille kustannustehokkaasti.
Kategorisesti ydinvoimalupa on hyvä asia. Suomessa onnistuttiin tosin ryssimään sekin. Luvitustilanteessa vaadittiin kotimaisuusastetta (EU = kotimaa). Ensin oli menossa läpi joku Maltalle rekisteröity, 100k liikevaihtoa pyörittävä venäläinen bulvaani, ja sittemmin pakottamalla Fortum mukaan omistajaksi.
Alunperin tämän piti tosin olla saksalais-suomalainen hanke, ja sen pilasivat saksalaiset hölmöilyllään Fukushima-paniikin jälkeen.
Kannatetaan. Samalla voisi mainita säästöistä mitä saa "nastaurien" ulkopuolella ajamisella. Viikonloppuna kävin hieman pidemmän reissun dieselillä, ja silläkin kulutus tippuu 1-1.5l/100km kun välttää ajamista niiden rouhittujen urien pohjilla. Toki tämä on hieman väsyttävämpi tapa ajaa, kun pitää olla "tarkempana", mutta eipähän tule touhuttua jotain ihan muuta kun nämä suht. alhaiset talvirajoitukset tuolla Lapin pitkillä metsätaipaleilla tahtovat viedä keskittymisen johonkin ihan muualle kuin ajamiseen.
Tasoittuvathan ne rouheet sitten ensimäisien helteiden aikaan raskaan liikenteen alla, mutta siihen menee todennäköisesti kuukausi/pari, ja edellyttää että rouhijat ovat vaihtaneet nastattomiin renkaisiin.
Suomessa on kautta aikojen käytetty metsänhoidollisesti raivattua puuta talouspuuna, siinä syy suomen kadehdittavan tuottoisaan pidemmälle jalostettavaan metsään.
Olen ajanut reunaviivan vieressä aina, sain tästä vinkin jo autokoulussa. Olen pannut merkille, että tämä tapa on yleistymään päin. Taustapeilistä olen huomioinut, että takana ajava (turvaväliä noudattava) on ottanut tavan haltuun näkemänsä perusteella. Omalla ajotavalla on suuri merkitys, ennakoiva ajotapa yleistyy kun polttoaineen hinnat nousevat. Valistuneilla tämä on luontaista toimintaa, kuten muutkin hyväksi havaitut asiat.
Juuri näin: vähentää polttoaineen kulutusta, renkaat kuluu paljon vähemmän, rengasmelu putoaa merkittävästi, uraherkkyys kulneemmilla renkailla ei ole ongelma, sateella ei tarvitse muuttaa ajolinjaa, koska auto on jo poissa urasta, ohittajalla on helpompaa ja lisää jopa omaa turvallisuutta -kapeallekin valtatielle kolme rinnan mahtuu, kokemusta on. Vaatii alkuu harjoittelua, että sujuu selkärangasta ilman keskittymistä, mutta 30 vuoden ajojen jälkeen asiaa ei edes huomaa itse. Tosin pientä säätöä on pitänut tehdä. Alunperin ajoin oikean puolen renkaat valkoisen viivan päällä, mutta nyt tärinäraitojen ja ajoavustimien vuoksi sellainen 5 cm viivasta on rauhallinen paikka.
Nykyaikainen ajoavustamilla varustettu auto, ei salli viivanvieressä ajoa.
Minä en käytä kaistalla pito avustamia ollenkaan, Toyotassa ne on ihan hanurista, sopeutuva vakionopeussäädin on 👍🏻
Riippuu mikä tason valitsee, mulla on päällä vain 'kaistalla pysymisen' -varoitus eli ratti alkaa värisemään suuriin piirtein tuossa ~ 5cm etäisyydellä viivasta. Jos haluaa että auto ajaa 'itsekseen', niin silloin avustin ohjaa auton keskelle kaistaa juurikin uran pohjalle. Joku mainitsi, että uudessa VW ID:ssä paikkaa voi säätää jonkin verran asetuksista. Omassa autossa ko. säätöä ei ole.