«1234567…11»
Aloitan uuden threadin, koska en löyntänyt aurinkopaneliaiheista keskustelua.
Panelit toimitettiin juuri, asennusta odotellaan. Järjestelmän mitoitus on seuraava:
- 9448 € kotitalousvähennys huomioon ottaen
- 7.8 kWp
- arvioitu tuotantokerroin 782 kWh/kWp
- tuottolaskelma tehty 0.14 € / kWh sähkön hinnalla, sis. siirron ja verot
- arvioitu vuosituotto investoinnille 8%.
- paneleista 13 eteläiselle katon lappeelle ja 7 länteen ilta-aurinkoon
Odotan mielenkiinnolla dataa toteutumasta. Sittenhän se nähdään miten lähelle arviota osutaan?
Jos jollain on jo mitattua dataa, olisi mielenkiintoista kuulla kuinka lähelle ennalta arvioitua tuottoa kilowattitunteina olette osuneet jo aiemmin asennetuilla järjestelmillä ja kuinka hyvän tuotantokertoimen (kWh/kWp) olette saavuttaneet?
1
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Mikä on paneelien pinta-ala?
Miten tuo tuotantokerroin toimii? Onko vuotuinen, arvioitu tuotto 7,8 x 782 kWh = 6100 kWh/a? 6100 x 0,14 = 854 €. Eikö se tekisi 9% pa?
Ainoa mitä minulle tästä tulee mieleen - suurin tuotto tulee kesäkuukausina, voitko käyttää sen itse? Paras tuotto saadaan kun vältytään ostamasta energiaa ulkoa, jolloin säästyy myös verot ja siirto.
Onko järjestelmässä verkkoinvertterille kaksi erillistä DC-piiriä, toinen etelän puoleisista paneleista, toinen läntisistä?
Tuohan ei ole ihan halpa, lienevät modernit 390W panelit?
Harmi etten ehtinyt sinua ennen. En voinut, pitää odottaa kunnes täytämme 65 vuotta. (Tarkoitus on Teslan katto ja sen ym.).
Ehdotan keskiluokan verojen nostoa, ja ehdottomasti polttoaineiden ja autoverojen nostoa.
Me eläkeläiset olemme yhteiskunnan voimavaroja, me olemme tunnetusti hyviä ja oikeutetusti (sotaveraaneja kaikki) olemme, katsoimme itse tuntemattoman telkusta.
Vaadimme enemmän hoitajia. Tässä kunnioittavassa 58 vuotiaan iässä ei voi vaatia enää ihan itse persettään pyyhkimään.
Eläkeikäisenä ei ole helppoa enää varata etelämatkoja, me tärkeät voimavarat tarvitaan lisää tukia ja liksaa.
Me puolueena pystymme siihen yhdessä, kunhan saamme lisää avustusta.
Ehdotan lisää veroja.
.
38 m2.
Juuri noin, paitsi että vain omasta kulutuksesta säästetty sähkö on tuon 14 senttiä / kWh.
Järjestelmä on sen verran ylimitoitettu, että kesäkuukausina on odotettavissa ylituotantoa, jonka joutuu myymään verkkoon päin halvemmalla eli pelkän energian hinnalla - pieni sähköyhtiön provisio.
Laskin arvion sillä pohjalla, että verkosta ostamatta jäänyt sähkö säästää 14 c / kWh ja verkkoon myytävä sähkö palauttaa vain sähkön hinnan, eli 5 - 6 senttiä / kWh siirtomaksun verran vähemmän.
Näin minäkin olen periaatteen arvioinut. Ilmastoinnin ja porealtaan vuoksi kulutuksemme on keskimääräistä suurempi myös kesällä. Ylituontantoa oli ajatuksena kompensoida aluksi nappaamalla vesiboileri päiväkäytölle aurinkoisina kesäkuukausien aikana, jolla osa yösähkön kulutuksesta voidaan siirtää päivällä paneleilla tuotettavaksi. Jos tämä alkaa käytännössä näyttää edulliselta, sitten siihen voisi lisätä kellokytkimen, joka lämmittää veden iltapäivän aikana perheen ollessa töissään.
Tuota en suoraan sanoen tiedä? Jotkut tarjoajat pitivät tätä merkittävänä asiana tarjouksen kannalta, tässä tapauksessa siitä erikseen tarjousvaiheessa kysyessäni sitä ei Oomilla pidetty minkäänlaisena kynnyskysymyksenä.
Kun laitteiston takuuaika on kymmeniä vuosia, halusin asioida vain niiden yritysten kanssa, joiden uskallan olettaa olevan olemassa vielä takuuajan loppupuolellakin. Mitään varmuuttahan asiaan ei ole, mutta keskitin tarjouspyyntöni pitkään tunnetuille toimijoille. Tarjouskilpailun voitti vanhojen alueellisten sähkölaitosten yritys Oomi.
Paneleina on 390 W half-cut. Tehotiheydellä ei sinänsä olisi tällaisessa asennuksessa muuten merkitystä kun kattopintaa on muistaakseni kolmisensataa neliötä, mutta optimoinnin kannalta edullisinta katon lapetta on rajallisesti. Suoraan etelään kaatavan autotalli- ja katossiiven katon lappeen osalta tila käy tälle järjestelmälle ahtaaksi, kun tallin ja katoksen välinen pieni porras vie yhden paneliparin tilan eikä paneleita voi asentaa aivan sisäpuoliseen jiiriin saakka joinain talvina raskaan lumikuorman vuoksi.
Me taas halusimme asennuksen heti kun se näyttää meidän kannaltamme järkevältä investoinnilta eikä meille maksulliselta harrastukselta. Pianhan se alkaa selvitä, onko teknokraatti laskenut tuotantoarviot ja tuotannon arvon oikein vai ei?
Jotkut tarjoajat korostivat tuotto-odotusta ektrapoloimalla hintakehityksen historiasta tulevia hinnan korotuksia, joka tietenkin saa laskelman näyttämään edullisemmalta. Sijoittajaroolini periaattein tein yllä olevat laskelmani nykyisellä todellisella sähkön hinnallamme maaliskuun korotus mukaan lukien. Investointi pohjautuu jo tiedossa oleviin numeroihin ja mahdolliset hinnankorotukset jäävät meidän turvamarginaaliksemme laskelman epätarkkuuksien varalta.
Tämä järjestelmä ja etenkin sen tietoinen ylimitoitus on tulonsiirto työssäkävijöiltä eläkeläisille. Sijoitusmielessä olisimme saaneet prosentuallista tuotto-odotusta hieman ylemmäs 4 - 6 panelia pienemmällä investoinnilla, jonka tuoton olisimme pystyneet kuluttamaan itse.
Koska pyrimme olemaan itse sekä nyt tulonsiirtojen maksajana että myöhemin itse maksamamme tulonsiirron nauttijana, nyt työvuosina hankitaan kulutukseemme nähden suurehko järjestelmä prosentuaalista tuotto-odotusta uhraten siinä toivossa, että se myöhemmin alentaa tehokkaammin euromääräistä sähkölaskuamme sitten kun asumme samassa talossa eläkeläisinä.
Juu tuloverotus jos mikään on epäoikeudenmukainen, kaikille tuloille tasavero, niin kuin on alv 24%, niin tulovero olisi vakka kohtuullinen 40%
Jees päädyin kanssa tekemään saman investoinnin, mutta rajasin paneelien määrän siten, että pystyn käyttämään sähkön koko ajan itse ja samalla investointi jäi pienemmäksi ja helpommaksi toteuttaa. Katsotaan miten pilotti toimii, ja miten sähkönhinta jatkossa kehittyy. Toisessa vaiheessa voi sitten kattaa päärakennuksen katon paneeleilla, jos matematiikka jossain vaiheessa niin sanon. Jos nykyisellään 'omavarasuusaste' on riittävä.
Miten niin vain kesäkuukausina (riippuu tietysti sijainnista), mutta ainakin täällä etelä rannikolla viime syksynä asennettu 10 000 euron paketti asennuksineen tuotti lokakuussa yli nimellistehonsa oliko nyt 8650w/h niin mittarin lukemat parhaimmillaan 9450w/h. Nyt helmi- maaliskuun auringon paisteessa jopa 10400w/h. Eihän tuota estä kuin rankasti pilvinen sää, sillä lievässäkin pilvisyydessä kertyy energiaa.
Tuolta voi esim. rannikolta katsoa auringon tehoja. Aika helposti löytyy yli 500 w /neliö paneeleista tehoa 6 h päivässä.
Tuossa näkyy parin räntäsateen aiheuttamaa laskupiikkiä tehoissa.
Niin - lokakuussa, marras-helmikuussa piikki voi olla hyväkin, mutta päivä on melko lyhyt vs kesäkuu.
Olisiko sinulla esittää tuottomääriä kuukausitasolla?
Aurinkoisilla päivillä Suomessa etelä rannikolla 8 kk on teho jo reilu 700 w/m2 eikä se siitä kesälläkään paljon yli 800w / m2 nouse. Ennätyskin auringon säteilyssä 1068 W/m² - 03.08.2003 14:30.
Eli pelittää kokonaisuutena todella hyvin. Jo ekana täytenä kuukautena lokakuussa 2021 sähköyhtiöltä tuli myydystä sähköstä hyvitystä 18 euroa ja normaali lasku on ollut n. 315 euroa ennen paneeleja, joten tyytyväinen voi olla. Aika näyttää voiko kesä nostaa hyötyä merkkittävästi kun jo nyt on ylitetty paneelien nimellisarvo.
Hyvältähän tuo näyttää - maaliskuu oli aurinkosähköntuotannossa varmasti kaikkien aikojen huippukuukausi. Viileä ilma yhdistettynä lukuisiin aurinkoisiin päiviin.
Sen verran haluan korjata tuota käsitystä, ettei kesä siis tarkoita suurempaa tehoa vaan tuotanto toimii kesäaikaan paljon pidempään.
Helsinki ns päivän pituus (auringon nousun ja laskun väli)
14.4. - 14:26h
14.6. - 18:46h
14.8. - 15:43h
14.10. - 10:14h
14.12. - 5:49h
14.2. - 9:00h
Kesäkuussa tuotetun energin määrä on jo pelkkien tuntien vuoksi yli kolminkertainen joulukuuhun verrattuna ja todellisuudessa ero on paljon paljon suurempi, syksyllä / vuodenvaihteessa aurinko paistaa niin matalalta koko päivän, ettei panelit marras-tammikuussa tuota juuri mitään.
Itsekin olen miettinyt panelien hankintaa, vähän hankintaa kuitenkin hidastaa todellisuus, että yli 5000 m2 tontilla mistään katolta ei ole esteetöntä näkymää etelän suuntaan, vaimo ei välttämättä anna parturoida koko tonttia sileäksi ja osa puista on vielä naapurin puolella. Säästöjä kertyisi siitä, että voisin itse asentaa (S1 oikeudet).
Kuinka paljon sähköyhtiö ottaa komissiota spot-hinnan ja hyvitetyn korvauksen välistä?
Panelit asennettiin eilen. Se oli jo tiedossakin, että tiilikatto on kaikissa suhteissa se häviävä arpa, mutta minkäs teet kun kaavamääräykset olivat vaatineet tuon aivopierun eli rekkakuorman kiviä katolle. Nyt ymmärrän, miksi asennuksessa on tiilikattolisä. Se oli tosin tiedossa jo ennalta ja asennus sujui suunnitellusti.
Solarman invertterin etävalvonnan kanssa takkusimme hyvän aikaa, vaikka WLAN clientin alkukantaisuus oli tiedossa jo ennalta. Multi-band reitittimen 2.4 GHz SSID oli konffattu jo ennalta erikoismerkittömäksi, joten myös salasanan konffaaminen erikoismerkittömäksi sujui näppärästi.
Solarman puhelinapplikaation alustus ja käyttöönotto sen sijaan tökki pahemman kerran kehnon käyttöliittymän vuoksi. Täysin ohjeen mukaan edetessä WLAN liittäminen näytti onnistuvan ja uuden laitoksen ja käyttäjän alustus lähti käyntiin, mutta sitten näyttöön napsahti virheilmoitus. Sen kanssa sitten taikinoitiinkin tunti, kunnes annettiin periksi ja lähdettiin konffaamaan etäyhteyttä PC:n kautta. Hetkeä myöhemmin puhelimelta joitain parametrejä tutkittaessa huomattiin, että alustus olikin valmistunut ja kaikki oli kunnossa.
Kenenkähän älynväläys oli tempaista näyttöön "other abnormality" tjsp. virheilmo näyttöön kun kaikki on sujumassa kuten pitääkin, mutta homma vaan kestää-ää-ää?
Nyt kun härvelit on asennettu, se näyttää toimivan odotetusti ja käyttöliittymäkin on ymmärrettävä. Vain uuden järjestelmän ja uuden käyttäjän käyttöönotto oli tarpeettoman hankalaa.
Nyt on sitten robotti-roope taas offlinessa, kun piti muuttaa se imurin tukeman 2.4 G SSID:n salasanakin enkä ehtinyt enää tutustuttaa imuria ja reititintä toisiinsa ennen pääsiäisen viettoon lähtöä. Eihän sekään tietenkään lähtenyt pelittämään heittämällä kun sitä kerran kokeilin.
Pari euroa lisää hintaa tuotteelle ja toimiva vaikkapa Broadcomin tai Qualcommin WLAN chipsetti ja SW-client antaisi kummassakin tapauksessa paremman käyttäjäkokemuksen.
Lähtötilanne on muuttunut referenssinä olevasta viime vuodesta jo nyt. Lapsia on kotona vähemmän ja sähkön hinta on noussut. Sähkölasku on kallistunut viimevuotisesta alemmasta kulutuksesta huolimatta. Tällä ei sinänsä ole merkitystä investoinnin takaisinmaksulle ja tuottavuuden seurannalla, joka perustuu siihen sähköön, joka jäteetään ostamatta ja pienemmältä osalta verkkoon myytävälle sähkölle.
Saitko jo tilaamasi uuden sähköauton ja pääset keräämään täydet hyödyt.
Miten olet tuottolaskelmassa huomioinut poistot investoinnista? Laitteet on tuotu pois kaupasta ja niihin on ostohinnan lisäksi sitoutunut asennuskustannus, mutta käytetystä pääomasta on jo haihtunut iso siivu eli sen arvo on jo alentunut etkä saisi enää käytettyä pääomaa takaisin, jos haluaisitkin laitteista eroon. Laitteiston nykyarvoon nähden tuottoprosentti tietysti kasvaisi entisestään, koska säästyneen sähkön hinta on edelleen sama, mutta investoinnin takaisinmaksukin pitäisi kai huomioida?
Mietin vain, että kauanko kestää saada laitteiston kokonaiskustannus takaisin? Itse olen pohdiskellut mökille aurinkopaneleita. Mökissä on tiilikatto. Pinta-alaa olisi 2x6,3x13=163 neliötä, puolet itään, puolet länteen. Rakennus on melko korkea eikä puut kovin paljon varjosta kattoa. Mökissä on sähkölämmitys, joten pitäisi olla joku akku varastoimassa sähkö, jos yön yli aikoo lämmittää aurinkosähköllä. Vesiboilerin voisi pitää lämpimänä ainakin suurimmalta osin päiväsähköllä. Kesäaikaan ei sähköä paljon tarvitse lämmitystä varten ja talvella taas aurinkolämpö ei taida olla riittävästi, ainakaan ilman varastointiakkua? Sähkölasku pienenee paljon, jos kulutuksesta riippuvat maksut ovat nolla, mutta laskua jää silti kohtalaisesti.
Olen ajatellut, että aurinkokennot jäisivät huvin ja harrastuksen puolelle eikä raha tulisi takaisin järkevällä aikataululla, esim. viidessä vuodessa eikä taitaisi tulla kymmenessäkään? Tosin voisihan aurinkosähköä ottaa käyttöön huvin ja harrastuksen vuoksi.
Minulla on sellainen ennakkoluulo, että aurinkosähköä saisi käyttöön silloin, kun sähköa ei juurikaan tarvitse ja aurinkosähköä ei saa silloin, kun siitä olisi oikeasti hyötyä. Siis ilman akkuja ja akut taitavat nostaa kustannuksia merkittävästi?
Onko sinulla akut sähkön varastointiin?
Minun autonvaihtoa odotellessa ei kannata pidättää hengitystä. Vatulointia kestää keskimääräistä pidempään
venäjän hyökkäys vahvisti jo sitä ennenkin mielen perukoilla pyörineen ajatuksen antaa suunnitellut 8 vuottaan palvelleelle W212 220 CDI:lle lisävuosi. Eemelistä olisi hassua luopua nyt, kun se menee parhaita vuosiaan yhä täyteisestä graniittilohkareesta louhitun natisemattoman järkäleen kriteerin noppakivikadullakin täyttäen, yhtä taloudellisesti kuin ennenkin ja pääomakulunsa jo lähes nollanneena.
Se on ollut jo jonkin aikaa selvää, että taloudellisesti dieseliä ajavalle ei dieselin ja täyssähköisen välillä ole oikein mitään kiinnostavaa vaihtoehtoa, ellei pitkän kantaman lataushybrideistäkin tule niin epäsuosittuja että sellaisia saa ostaa vähän ajettuna toissavuoden mallina puolella uuden hinnasta. Ellei niin käy, sitten on sama tilata sähköauto uutena, koska käytettyjen hinnat ovat niin lähellä uutta, ettei käytetyn ostoa oikein osaa enää perustella.
Arvostan pääomavaltaisen teollisuuden tapaa poistaa kalliit laitteet osina vuosittain. Se helpottaa amatöörisijoittajan tilanteen seurantaa. Ilman laskennallista poistomekanismia vaikkapa uuden paperikoneen hankintavuoden tulos menisi miinukselle ja seuraavana vuonna näennäisen ilmaiseksi saatu kone puksuttaisi ulos miljoona tonnia paperia. Tätä olisi vaikea seurata tuloslaskelman tasolla, joten käytäntö on ilman muuta hyvä ja kuvaa sitä kuinka laitteet kuluvat käytössä ja ne pitää joskus uusiakin.
Aurinkopanelilaskelmassa on tietoinen tulonsiirto tämän päivän palkansaajilta tuleville eläkeläisille. Vaikka vertaankin sitä samojen henkilöiden eläkesalkun tuottoon, en nähnyt poistojen laskentaa tarpeelliseksi. Hyväksyn sen, että tämän vuoden sähkölaskumme pamahtaa investoinnin vuoksi yli kymppitonnin miinukselle ja lähtee vähitellen tuottamaan hankintahintaansa takaisin.
Saman asian voi laskea joko takaisinmaksuaikana tai vuosituottona. Jos arvioimani 8% vuosituotto toteutuu, silloin takaisinmaksuaika on noin 9 vuotta. Tässä on tullut selkeä muutos vuodentakaiseen laskelmaani, jolloin tuotto-odotukseksi avaimet käteen järjestelmälle jäi vain 4 %. Vuosi-pari aiemmin oltiin lähellä nollasummapeliä, jossa saattoi olla mahdollista, että järjestelmä ehti kuolettaa hankintahintansa elinaikanaan.
Päätin tilata nyt, koska 8% tuotto on jo pörssin pitkän ajan keskituotto, jota en voi realistisesti arvioida ylittäväni pitkällä ajalla, vaikka viimeisin 10 vuotta onkin mennyt 2-numeroisilla prosenteilla. Toisaalta ajanjakso on ollut poikkeuksellisen suotuisa, joten paluu pitkän ajan yksinumeroiseen keskituottoon on lähestulkoon väistämätön luonnonlaki. Arvioin siis, että omin voimin en saisi samalle rahalle merkittävästi parempaa tuottoa muualta.
Sen verran keskustelut kanssasi ovat vaikuttaneet valintoihini, että yllätin vaimoni ehdottamalla, että maksetaan asennuslasku kerralla, että saadaan täysi kotitalousvähennys vain yhdellä omavastuuosuudella vähennettynä ja loput osamaksuna. Tuntuu ihan älyttömältä, että joku lainaa rahaa ilmaiseksi tällä inflaatiolla? Luin sopimuksen tarkalleen ja näin siinä käsittääkseni tapahtuu. Varalla on optio maksaa loppuvelka milloin tahansa pois, jos tilanne muuttuu.
Ennen asennusta kannattaa varmistaa, että katto on kunnossa eikä tarvitse huoltoa lähivuosina. Meillä koko katto oli jo 28 vuoden jälkeen sen verran karheassa kunnossa, että se puhdistettiin ja maalattiin uudelleen viime kesänä. Lumi ei ollut enää vuosiin pudonnut katolta omia aikojaan. Huollon jälkeisenä viime keväänä hajosi peräkärryn kuomu, kun olin jättänyt sen räystään alle tajuamatta vasta huolletun katon olevan niin liukas, että se kaatoi lumikuormansa suoraan kärryn päälle.
Panelien asennus eri ryhmiin on joillakin toimittajilla kynnyskysymys, tai se vaikuttaa invertterin hintaan, mutta tuollaiselle katolle olisi varmaan järkevää jakaa paneleita jossain suhteessa katon eri lappeille?
Tiilikatolle asennuksessa pitää ottaa huomioon myös tiilikaton ruoteiden jako. Panelien kannakkeet tulevat ruoteisiin kiinni, joten asemointi ei ole täysin vapaa, vaan tiilen mitan askelilla soviteltavissa. Paneleita on tosin eri kokoisia, joten paneliasetelman koko ei ole rajattu yhteen ainoaan muottiin. Sinulla katto on niin iso, että tämä ei aiheuttane käytännön rajoituksia, mutta meillä vain nelimetrinen autokatoksen lape vaati panelien kannakkeiden viemisen aivan harjalle saakka harjaa myöden purkaen että saatiin kahta panelia harjalta räystäälle, koska tuo suunta on suoraan etelään. Tuo ylimmän rivin purkaminenhan on tiilikatossa muita rivejä työläämpää.
Ei ole, mutta jos myös talvella olisi aurinkoista aikaa, niin varmaan olisi jokin Tesla Powerwallin tapainen zydeemi? Akkujen varassa voisi ajatella selviävänsä yön yli, mutta talven yli selviävä akkufarmi on jo mahdottomuus.
Pelkästään kesäisessä mökkikäytössä panelit ja akkufarmi voisi olla jopa kannattava vaihtoehto uudelle mökille sähköliittymän sijasta? Jos sähköliittymä on jo, silloin akkufarmin säästöpotentiaali jää pienemmäksi.
Kesää kohren!
Ihan vain sivuhuomiona poistoista, kun sanoit arvostavasi pääomavaltaisten alojen tapaa tehdä poistoja.
Osakeyhtiöiden kohdallahan poistojen tekeminen on pakollista myös pienille firmoille. On niin sanotut suunnitelman mukaiset poistot. Minusta on vähän paradoksaalista, että suunnitelman mukaiset poistot on pakko tehdä jollain minimitasolla vaikka firmalla ei olisi tuloksessa poistovaraakaan. Siis jos on mennyt huonosti ja tullut takkiin tuloslaskelmassa, niin silti pitää taseen puolella olevista aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä tehdä suunnitelman mukainen poisto, joka siis kirjataan tuloslaskelman puolella menoksi kasvattamaan enstisestään tappiota. Tietenkin elinkelpoisen voittoa tekevän yrityksen kannalta on hyvä, että tuloksesta voi tehdä poistoja tulevien investointien rahan tarpeeseen, koska poisto vähentää tuloverotuksen alle joutuvaa tulosta. Mutta se tuntuu minusta omituiselta, että poisto pitää kirjata myös, jos firman vuosi on mennyt tappiolle, joka on sitten poiston verran suurempi kuin yrityksen toiminnasta todellisuudessa tuli takkiin. Ymmärrän, että voitosta saa siirtää jotain sivuun tulevia investointeja varten, mutta en ymmärrä, miksi tappiota pitää suurentaa laskennallisella summalla, joka ei ole liiketoiminnan kulu millään tavalla. Maalaisjärkilogiikka ei aina tuota oikeaa loppupäätelmää.
Mikäli on suorasähkölämmitys ja 2-aikatariffi, kannattaa paneelien asennuksen yhteydessä
asentaa vesivaraajan ohjaukseen kello ja vaihtokytkin. Kesällä ohjaus kellokytkimen kautta, esim. 10:00 – 14:00, talvella yösähkö-apureleeltä. Vielä jos ohjaa varaajaa vaikkapa ABB:n ES 24-40 kontaktorilla, onnistuu tilapäiskäyttökin näppärästi. Näin minä ainakin suunnittelin tekeväni.
Poistot on hankintamenon jakaminen useammalle vuodelle, kun investoitujen laitteiden käyttöaikakin on useammalle vuodelle. Se ei ota kantaa siihen tekeekö yritys voittoa vai ei, vaan se vain jakaa ison kustannuksen useammalle vuodelle kuin vain yhdelle tilikaudelle. Kun poistot on tehty, voi laite silti olla täysin toimintakykyinen ja tuottaa tulosta ilmaiseksi.
Leasinglaitteilla vuokra juoksee samalla tavalla kuin nuo poistot, paitsi että vuokraa pitää maksaa niin kauan kuin laitteita käytetään. Tai vaikka vuokratun laitteen käyttötarve päättyisi, mutta leasingsopimuksesta ei pääse eroon ennen kuin sopimuskausi päättyy.
Mutta miksi poistoilla pitää lisätä yrityksen tappioita, jos tuloksessa ei ole poistovaraa? Kuten toteat tuossa, niin laitteen toimintakyky voi olla ja yleensä onkin ihan ok vielä silloinkin, kun poistot on täysimääräisenä tehty.
Varsinkin toimintaansa aloittavalla Oy:llä voi olla vaikeuksia vakiinnuttaa liiketoimintaa niin, että poistovaraa tulee, jos investoinnit ovat suuret. Jos yritys lähtee liikkeelle pienellä omapääoma-osuudella ja pienellä osakepääomalla, voi olla, että poistot syövät aiheuttamansa tappion kautta omaa pääomaa ja yritys joko menettää Oy-statuksensa tai menee konkurssiin. Vuosia sitten oli laki, että jos yhtiön omapääoma laskee alle puoleen osakepääomasta, niin yhtiön hallituksen on asetettava yhtiö selvitystilaan, joka useimmiten johti konkurssiin. Jos hallitus ei asettanut yhtiötä selvitystilaan, niin yhtiön toiminta jatkui yhtiön hallituksen jäsenien henkilökohtaisella vastuulla eli hallituksen jäsenet vastasivat yhtiön veloista omalla omaisuudellaan. Nykyään laki on jotenkin erilainen, koska Oy voi ilmoittaa kaupparekisteriin, että on menettänyt oman pääoman ja jatkaa toimintaa. En ole tutustunut asiaan, että miten jatkaminen vaikuttaa hallituksen jäsenten henkilökohtaisiin vastuisiin. Ja yritys voi nykyään (on voinut jo aika kauan) hakeutua saneeraukseen, jolloin toiminta voi jatkua vaikka yritys olisikin taloudellisesti konkurssikypsä. Mutta siis, miksi poistot ovat pakollisia silloinkin, kun yrityksellä ei ole varaa tehdä niitä tuloksestaan vaan poisto lisää/aiheuttaa yritykselle tappiota?
Tämä nyt ei oikein liity aurinkokennoihin, enkä tämän enempää jatka aiheesta. Tuli vain mieleen, että poistot eivät ole vapaaehtoisia eivätkä koske pelkästään pääomavaltaisia yrityksiä. Esimerkiksi metsäyhtiöille poistojen tekemisen mahdollisuus on tietysti tärkeä positiivinen asia.
Joku voi tuntea yksityiskohdat paremmin, mutta poistot ovat kirjanpidon kannalta kuin osamaksulla maksettu tavara jonka maksut jaetaan useammalle vuodelle, tai sama juttu vuokrattuna, vuokralaskuja tulee useampana vuotena. Vaikka se maksettaisiin kerralla, niin silti sen hyötyarvo jaetaan sen arvioidulle käyttöajalle.
Aurinkopaneelien osalta sen voi laskea niin että lasku maksetaan tänä vuonna, mutta sähköä eli hyötyä onneksi jakaantuu n. 30 vuodelle, vaikka yrityksen kirjanpidossa käyttöarvo katsotaan lyhyemmäksi. Eli tänä vuonna ei tule tappiota sen enempää kuin ensi vuonnakaan, vaan katolla on laitteet mitkä tuottavat tasaisesti rahaa tulevina vuosina. Sitten jos käy niin että ei saa jostain syystä maksettua niitä paneeleja (osamaksueriä), niin sitten tulee tappio.
Kallis hankinta, mutta ajatuksena näissä on että ajan myötä jäisi voiton puolelle. Ja tietysti se että kyseessä on uusiutuva energia.
Kun keskusteluryhmän nimi on Ilmastonmuutos, kuinka aurinkopaneelien rahallinen tuotto liittyy aiheeseen?
Kyllähän raha on vahvasti kuvassa mukana, kun ilmastonmuutokseen pyritään vaikuttamaan. Kun ihmisiä ei ainakaan vielä pakoteta yhteiskunnan toimesta mihinkään, niin raha ohjaa ihmisten toimintaa asiassa. Jos voi laskea saavansa tuottoa rahalle, jota käyttää ilmastoystävälliseen asiaan, eli paremminkin säästöä kuluissa, niin kannustaahan se toimimaan "hyviksien" puolella. Vai?
Kyllä tämä keskustelu näyttäisi sopivan Talous ja sijoittaminen -ryhmään. Ei tuossa ympäristöstä tai energiansäästöstä välitetä.
Energiansäästö tuottaa rahallisia säästöjä ja on ympäristölle hyväksi. Mutta jos vaihdetaan vain energianlähdettä ja säästetään rahaa, voi ympäristö kärsiä entistä enemmän. Edes sijoitettua energiaa ei välttämättä saada koskaan takaisin. Jos käytetään sama raha ja voidaan käyttää enemmän energiaa, tilanne on taas eri. Ja pitäisikö energiansäästöstä ja ympäristöstä jopa maksaa? Asioita voi puntaroida monelta taholta, mutta useimmiten homma menee pieleen, jos käyttää euroa energian yksikkönä. Pitäisi olla rehellinen ja toimia niin kuin haluaa. Jos vaikka haluaa uuden auton, se käy, mutta on säälittävää verhota se pienemmän kulutuksen tavoitteluksi (joka voi sekin toteutua).
Laajassa mitassa jujun täytyykin olla siinä, että saadaan ihmisten toiminnan seuraukset maapallolle ystävälliseksi riippumatta siitä, saadaanko heidät aivopestyä viherpiipertäjiksi vai ei. Ei tarvitse välittää ympäristöstä tai energiansäästöstä, jos motivoituu jostain muusta syystä toimimaan maapallon kannalta edullisesti.
Valtio pyrkii rahan avulla saamaan ihmiset haluamaan toimia maapallon edun mukaisesti. Silloin ihminen voi olla rehellinen, toimia niin kuin haluaa ja edistää maapallon hyvinvointia.
Olen hämmästynyt, että sinun tarvitsee edes kysyä tuollaista? Etkö usko aurinkopaneleilla olevan mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa, vai pitäisikö kaikki investoinnit mielsestäsi tehdä verovaroin ja mieluimmin kannattamattomasti vai miksi kysyt?
Olen pahoillani, jos avasin threadin väärään osioon ja ylläpito voinee siirtää tämän parempaan paikkaan, jos sellainen olisi ollut tarjolla vaikka en sitä itse löytänytkään?
En minä löytänyt sellaista TM keskusteluaiheista. Minulle näkyy vain "autot", "tiede" ja "elektroniikka".
Energialaskuun kulutettu raha on sekä autoilijan että asujan konkretiaa. Se on mittayksikkö, jonka seuranta on omassa hallussa. Sähkön kulutuksessa pelkkä energiamäärä ja pelkkä rahamäärä eivät kerro koko totuutta, koska sähköä tässä tapauksessa on ainakin kolmen eri hintaista.