Sory nyt vaan, mutta se puhelin menee sinun henkilökohtaiseen hiilijalanjälkeen ja ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina. Kuuluu siis noihin kulutustavaroihin ja siksi järjestöt suosittelevat jakamistaloutta ja näin vähentää hiilipäästöjä ja materiaalipäästöjä.
Lähde: Sitra
Yksilön hiilijalanjälki lasketaan määrittämällä ihmisen toiminnan eri osa-alueet ja osa-alueiden sisällä tehdyt valinnat. Yksilön toiminta jaetaan selkeyttämisen vuoksi esimerkiksi asumiseen, ruokaan, liikenteeseen ja matkailuun sekä muuhun kulutukseen. Muuhun kulutukseen lasketaan esimerkiksi vapaa-ajan palvelut ja kulutustavarat.
4 Tavarat ja hankinnat
Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat keskivertokuluttajan hiilijalanjäljen merkittävimpiä osa-alueita. Muun
kulutuksen ilmastopäästöjen kattava arvioiminen ja määrittäminen vaatisi lukuisia kysymyksiä, jolloin
osa-alueen läpikäynnin vaiva ei olisi enää suhteessa osa-alueen merkitykseen. Elämäntapatestissä on
kuitenkin haluttu nostaa esille muutamia tärkeitä asioita tiedostaen, että myös muilla valinnoilla
(esimerkiksi palveluissa ja harrastuksissa) on vaikutusta. Tässä laskurissa osa-alue sisältää tavaroiden
kulutuksen, lemmikit sekä mökkeilyn.
Ostoskäyttäytymistä käsittelevä kysymys sisältää tavarat, kodin irtaimiston, vaatteet ja jalkineet.
Kysymys ei sisällä palveluihin liittyviä ilmastovaikutuksia, vaan ainoastaan konkreettiset tuotteet.
Sisustuksen ja kodinhoitotuotteiden, vaatteiden ja jalkineiden, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin
liittyvien tavaroiden, audiovisuaalisten laitteiden sekä kirjojen, lehtien ja paperituotteiden yhteenlasketut
ilmastopäästöt ovat keskimäärin noin 1050 kg/henkilö/vuosi (Seppälä ym. 2009). Arviot kulutettujen
tavaroiden minimi- ja maksimiarvoista puolestaan perustuvat Kotakorpi ym. (2008) tutkimukseen
”Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen”. Kierrätystuotteita ostavan käyttäjän
hiilijalanjälki on arvioitu puolet keskivertokuluttajaa pienemmäksi, sillä kierrätettyä ostamalla ei muodostu
uusien tavaroiden ja vaatteiden valmistuksesta aiheutuvia ilmastopäästöjä.
Lemmikit tuovat iloa elämään ja ovat usein kuin perheenjäseniä. Kuitenkin myös lemmikit kuluttavat
luonnonvaroja kuluttamansa ruuan sekä erilaisten palveluiden ja tuotteiden muodossa. Kysymys
lemmikeistä on kuitenkin hankala, sillä lemmikkien koko saattaa vaihdella huomattavasti. Arvio
suomalaisen lemmikkeihin kuluttamiensa tuotteiden ja palveluiden keskimääräisestä rahallisesta arvosta
perustuu PetNets-tutkimukseen (2015). Arviot kulutettujen tuotteiden ja palveluiden määrällisestä
sisällöstä puolestaan perustuvat eri palveluntarjoajien ja yritysten hintavertailuihin. Palveluiden
ilmastopäästöjen lähteenä on Hirvilammi ym. (2014) tuottamat arviot eri palveluiden ilmankulutuksesta.
Ilman kulutus kuvaa kemiallisesti tai fysikaalisesti muutettua tai poltettua ilmaa eli käytännössä poltetun
hapen määrää, joka on käytetty palvelun tuottamiseksi. Ilman kulutus on usein suorassa suhteessa
hiilidioksidipäästöihin, koska poltetusta hapesta syntyy hiilidioksidia. Lemmikkien kuluttamien ruokien
ilmastopäästöjä on arvioitu koiran- ja kissanruokien ravintosisältöjä vertailemalla ja Ecoinventtietokannan päästökerrointen avulla.
Suomessa on lähes 500 000 kesämökkiä. Kesämökkien keskimääräinen pinta-ala on noin 50 m2
, mutta
mökkien varustelutasot saattavat vaihdella huomattavasti (FCG 2016). Kesämökistä kysyttäessä on
oletettu, että kesämökki on varustelutasoltaan vaatimaton. Lisäksi on otettu huomioon keskimääräinen
sähkönkulutus kesäkaudella ja/tai talvikaudella (Piiroinen 2009). Ympärivuotisessa käytössä olevaa
mökkiä oletetaan pidettävän peruslämmöllä käyttöpäivien ulkopuolella. Sähkönkulutuksessa on otettu
huomioon vastaajan aikaisempi vastaus tavallisen- tai ekosähkön käytöstä. Sähkönkulutuksen lisäksi
Elämäntapatesti ottaa huomioon mökin rakentamiseen tarvittavien raaka-aineiden kulutuksen,
maankäytön ja ylläpidon ilmastovaikutukset. Päästökertoimena on käytetty Salo ym. (2008) laskelmaa
mökin käytöstä aiheutuvasta päiväkohtaisesta ilmankulutuksesta (vaatimaton vapaa-ajanasunto 27
kg/vrk). Arviot kesä- ja talvikäyttöisten mökkien keskiarvoisesta käyttöasteesta (vrk/vuosi) perustuvat
Mökkibarometrin (FCG 2016) tilastoihin. Mökin käytöstä aiheutuvat ilmastopäästöt jaetaan mökkiä
säännöllisesti käyttävien henkilöiden kesken.
Suomalaisten hiilidioksidipäästöt kuuluvat maailman korkeimpien joukkoon. Korkeapäästöisillä mailla on velvollisuus vähentää päästöjään nopeiten ja eniten.
Puhut Topi eri asiasta. Tietenkin puhelin on osa minun hiilijalanjälkeäni. Sehän tässä on minunkin pointtini. Kuvaamasi (lainaamasi) hiilijalanjäljen laskenta ei kuitenkaan kuvaa samaa asiaa kuin seuraavan viestisi per capita -tilasto.
Kyllä ne valmistuksen päästöt nimenomaan Kiinan tilastoissa näkyvät, eivät Suomen. Kiinassa valmistettavat, mutta muualla kulutettavat, tuotteet ovat iso syy siihen että kiinalaisten per capita -päästö on sama kuin suomalaisen.
Ihan jo käytännön syistä se on näin. Miten minulle ja suomeen tilastoitaisiin Netflixin katselu(n vaatima serverikapasiteetti jäähdytyksineen)? Ei mitenkään.
Miten minulle ja Suomeen tilastoituisi puhelin joka tulee Kiinasta kontissa Hollantiin ja tullataan sinne, ja joka lähetetään suoraan minulle elektroniikkaliikkeen keskusvarastolta Ruotsista?
Väestöntiheys
Suomi 16,3 / km²
Kiina 147 / km²
Tarttis varmaan keskittää haja-asutusta, keskitetyn energian piiriin, ja säätää lailla asunnon koko per henkilö, ylimenevälle osalle ankara vero.
Tuo on kysymys per henkilö päästöjen vähentäjille.
Suomen luku on 8,26, Kiinan 7,36. Kun on saatu päästöt kiinalaisten tasolle, tilanne on hyvä. Erona vain luonnon puskurikykyyn verrattuna kymmenkertaisen väkimäärän aiheuttama kymmenkertainen kuormitus.
@Herbert kirjoitti:
Suomen luku on 8,26, Kiinan 7,36. Kun on saatu päästöt kiinalaisten tasolle, tilanne on hyvä. Erona vain luonnon puskurikykyyn verrattuna kymmenkertaisen väkimäärän aiheuttama kymmenkertainen kuormitus.
Selitä nyt minulle miksi henkilökohtaista (henkilökohtaiselle tasolle jyvitettyä) päästöä tarkastellessa kansalaisuudella on merkitystä? Mitä haluat TOIMENPIDEMIELESSÄ sanoa sillä että kiinalaisia on neliökilometrille 10x enemmän?
Luonto kykenee käsittelemään tietyn suuruisen kuormituksen. Tästä ollaan kai samaa mieltä. Ollaan kai siitäkin, että päästöjä yritetään vähentää siksi, että luonto ei kuormittuisi liikaa.
Sopimuskumppanit eli valtiot yrittävät päästä sopuun siitä, miten päästöjä vähennetään. Toiset saa päästää enemmän, toiset vähemmän. Nämä neuvottelut on politiikkaa, jossa vahvat jyrää heikot eli käytännössä pienet.
Kun Suomi kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin toinen maa, minusta tuon enemmän kuormittavan pitäisi vähentää päästöjä enemmän. Ei auta, jos enemmän päästöjä aiheuttava ei vähennä kuormitustaan, vaan jatkaa vapaamatkustajana ilmastotalkoissa.
Eu:ssa puhutaan metsien suojelusta. Suomessa on metsää 72%, Hollannissa 11%. Onko oikeutettua vaatia, että kun hollantilaiset ovat hävittäneet metsänsä, Suomi joutuu suojelemaan laajat metsäalueet, jottei luonto kärsi? Hollannilla ei metsillä ole mitään taloudellista arvoa, Suomelle ne ovat elintärkeitä.
Jos luontoa halutaan suojella kuormitukselta, toimenpiteet pitää painottua sinne, missä kuormitusta syntyy. Jos halutaan jotain muuta, sitten voidaan spekuloida jollain muilla asioilla. Esimerkiksi maksaa Ville Niinistön ansiosta sakkoa siitä, että Suomen metsät toimivat hakkuista huolimatta hiilinieluina.
@M880 kirjoitti:
Puhut Topi eri asiasta. Tietenkin puhelin on osa minun hiilijalanjälkeäni. Sehän tässä on minunkin pointtini. Kuvaamasi (lainaamasi) hiilijalanjäljen laskenta ei kuitenkaan kuvaa samaa asiaa kuin seuraavan viestisi per capita -tilasto.
Kyllä ne valmistuksen päästöt nimenomaan Kiinan tilastoissa näkyvät, eivät Suomen. Kiinassa valmistettavat, mutta muualla kulutettavat, tuotteet ovat iso syy siihen että kiinalaisten per capita -päästö on sama kuin suomalaisen.
Ihan jo käytännön syistä se on näin. Miten minulle ja suomeen tilastoitaisiin Netflixin katselu(n vaatima serverikapasiteetti jäähdytyksineen)? Ei mitenkään.
Miten minulle ja Suomeen tilastoituisi puhelin joka tulee Kiinasta kontissa Hollantiin ja tullataan sinne, ja joka lähetetään suoraan minulle elektroniikkaliikkeen keskusvarastolta Ruotsista?
Eri tuotteille on annettu laskennallinen arvo, jotka koko ajan tarkentuvat laskentamenetelmien kehittyessä.
Eihän mainitsemallasi tavalla meille kertyisi kulutustavaroista päästöjä ollenkaan kun kaikki lähes tehdään muualla. Esim. puuvilla, josta paitoja ja farkkuja tai käy lentäen espanjassa lounaalla niin päästöt espanjalaisten piikkiin. Volvostasi ei kertyisi päästöjä sinulle ollenkaan kun kiinalaiset tekevät sen.
Ei tasan mene näin co2 ev päästöt vaan laskennallisesti niistä lasketaan mahdollisimman realistinen suure jota käytetään vertailuluvun lailla niin kuin Sitran sivuilla kerrotaan ja tällä lasketaan kaikille esineille ja palveluille co2 ev päästöt.
kielioppi ei ole minun juttu.
Kysyn tarkoitatko per capitalla =henkilöä kohti, asukasta kohti vai bruttokansantuotetta asukasta kohti.
Etkö tarkoita hiilidioksidipäästöjä tonnia / henkilö.
Sitra / Emma Hietaniemi
D-mat oy / Jari Kolehmainen, Viivi Toivio ja Michael
Lettenmeier
19.3.2021 Julkinen
4 Tavarat ja hankinnat
Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat keskivertokuluttajan hiilijalanjäljen merkittävimpiä osa-alueita. Muun
kulutuksen ilmastopäästöjen kattava arvioiminen ja määrittäminen vaatisi lukuisia kysymyksiä, jolloin
osa-alueen läpikäynnin vaiva ei olisi enää suhteessa osa-alueen merkitykseen. Elämäntapatestissä on
kuitenkin haluttu nostaa esille muutamia tärkeitä asioita tiedostaen, että myös muilla valinnoilla
(esimerkiksi palveluissa ja harrastuksissa) on vaikutusta. Tässä laskurissa osa-alue sisältää tavaroiden
kulutuksen, lemmikit sekä mökkeilyn.
Ostoskäyttäytymistä käsittelevä kysymys sisältää tavarat, kodin irtaimiston, vaatteet ja jalkineet.
Kysymys ei sisällä palveluihin liittyviä ilmastovaikutuksia, vaan ainoastaan konkreettiset tuotteet.
Sisustuksen ja kodinhoitotuotteiden, vaatteiden ja jalkineiden, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin
liittyvien tavaroiden, audiovisuaalisten laitteiden sekä kirjojen, lehtien ja paperituotteiden yhteenlasketut
ilmastopäästöt ovat keskimäärin noin 1050 kg/henkilö/vuosi (Seppälä ym. 2009). Arviot kulutettujen
tavaroiden minimi- ja maksimiarvoista puolestaan perustuvat Kotakorpi ym. (2008) tutkimukseen
”Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen”. Kierrätystuotteita ostavan käyttäjän
hiilijalanjälki on arvioitu puolet keskivertokuluttajaa pienemmäksi, sillä kierrätettyä ostamalla ei muodostu
uusien tavaroiden ja vaatteiden valmistuksesta aiheutuvia ilmastopäästöjä.
Lemmikit tuovat iloa elämään ja ovat usein kuin perheenjäseniä. Kuitenkin myös lemmikit kuluttavat
luonnonvaroja kuluttamansa ruuan sekä erilaisten palveluiden ja tuotteiden muodossa. Kysymys
lemmikeistä on kuitenkin hankala, sillä lemmikkien koko saattaa vaihdella huomattavasti. Arvio
suomalaisen lemmikkeihin kuluttamiensa tuotteiden ja palveluiden keskimääräisestä rahallisesta arvosta
perustuu PetNets-tutkimukseen (2015). Arviot kulutettujen tuotteiden ja palveluiden määrällisestä
sisällöstä puolestaan perustuvat eri palveluntarjoajien ja yritysten hintavertailuihin. Palveluiden
ilmastopäästöjen lähteenä on Hirvilammi ym. (2014) tuottamat arviot eri palveluiden ilmankulutuksesta.
Ilman kulutus kuvaa kemiallisesti tai fysikaalisesti muutettua tai poltettua ilmaa eli käytännössä poltetun
hapen määrää, joka on käytetty palvelun tuottamiseksi. Ilman kulutus on usein suorassa suhteessa
hiilidioksidipäästöihin, koska poltetusta hapesta syntyy hiilidioksidia. Lemmikkien kuluttamien ruokien
ilmastopäästöjä on arvioitu koiran- ja kissanruokien ravintosisältöjä vertailemalla ja Ecoinventtietokannan päästökerrointen avulla.
Suomessa on lähes 500 000 kesämökkiä. Kesämökkien keskimääräinen pinta-ala on noin 50 m2
, mutta
mökkien varustelutasot saattavat vaihdella huomattavasti (FCG 2016). Kesämökistä kysyttäessä on
oletettu, että kesämökki on varustelutasoltaan vaatimaton. Lisäksi on otettu huomioon keskimääräinen
sähkönkulutus kesäkaudella ja/tai talvikaudella (Piiroinen 2009). Ympärivuotisessa käytössä olevaa
mökkiä oletetaan pidettävän peruslämmöllä käyttöpäivien ulkopuolella. Sähkönkulutuksessa on otettu
huomioon vastaajan aikaisempi vastaus tavallisen- tai ekosähkön käytöstä. Sähkönkulutuksen lisäksi
Elämäntapatesti ottaa huomioon mökin rakentamiseen tarvittavien raaka-aineiden kulutuksen,
maankäytön ja ylläpidon ilmastovaikutukset. Päästökertoimena on käytetty Salo ym. (2008) laskelmaa
mökin käytöstä aiheutuvasta päiväkohtaisesta ilmankulutuksesta (vaatimaton vapaa-ajanasunto 27
kg/vrk). Arviot kesä- ja talvikäyttöisten mökkien keskiarvoisesta käyttöasteesta (vrk/vuosi) perustuvat
Mökkibarometrin (FCG 2016) tilastoihin. Mökin käytöstä aiheutuvat ilmastopäästöt jaetaan mökkiä
säännöllisesti käyttävien henkilöiden kesken.
Kotimaa-malli
Suomessa tapahtuville päästöille käytetään vaikutusarvioinnissa suomikohtaisia karakterisointikertoimia, joissa on otettu huomioon Suomen ja päästöjen vaikutusalueen
ympäristöolosuhteet. Kotimaa-mallissa tuonnin vaikutuksiin sovelletaan oletusta,
että ulkomailla tapahtuvalla kuormituksella on yhtä suuret vaikutukset kuin jos
kuormitus tapahtuisi Suomessa. Näin ollen ulkomailla tapahtuville ympäristökuormitustekijöille käytetään samoja suomikohtaisen karakterisoinnin oletuskertoimia.
@M880 kirjoitti:
Puhut Topi eri asiasta. Tietenkin puhelin on osa minun hiilijalanjälkeäni. Sehän tässä on minunkin pointtini. Kuvaamasi (lainaamasi) hiilijalanjäljen laskenta ei kuitenkaan kuvaa samaa asiaa kuin seuraavan viestisi per capita -tilasto.
Kyllä ne valmistuksen päästöt nimenomaan Kiinan tilastoissa näkyvät, eivät Suomen. Kiinassa valmistettavat, mutta muualla kulutettavat, tuotteet ovat iso syy siihen että kiinalaisten per capita -päästö on sama kuin suomalaisen.
Ihan jo käytännön syistä se on näin. Miten minulle ja suomeen tilastoitaisiin Netflixin katselu(n vaatima serverikapasiteetti jäähdytyksineen)? Ei mitenkään.
Miten minulle ja Suomeen tilastoituisi puhelin joka tulee Kiinasta kontissa Hollantiin ja tullataan sinne, ja joka lähetetään suoraan minulle elektroniikkaliikkeen keskusvarastolta Ruotsista?
Eri tuotteille on annettu laskennallinen arvo, jotka koko ajan tarkentuvat laskentamenetelmien kehittyessä.
Eihän mainitsemallasi tavalla meille kertyisi kulutustavaroista päästöjä ollenkaan kun kaikki lähes tehdään muualla. Esim. puuvilla, josta paitoja ja farkkuja tai käy lentäen espanjassa lounaalla niin päästöt espanjalaisten piikkiin. Volvostasi ei kertyisi päästöjä sinulle ollenkaan kun kiinalaiset tekevät sen.
Ei tasan mene näin co2 ev päästöt vaan laskennallisesti niistä lasketaan mahdollisimman realistinen suure jota käytetään vertailuluvun lailla niin kuin Sitran sivuilla kerrotaan ja tällä lasketaan kaikille esineille ja palveluille co2 ev päästöt.
kielioppi ei ole minun juttu.
Kysyn tarkoitatko per capitalla =henkilöä kohti, asukasta kohti vai bruttokansantuotetta asukasta kohti.
Etkö tarkoita hiilidioksidipäästöjä tonnia / henkilö.
Minusta kyse on vain siitä että on erilaisia mittareita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Henkilökohtainen hiilijalanjälki- tai päästölaskuri on minun mielestäni se reiluin. Siinä arvioidaan nimenomaan se oma kulutus, kännyköineen, ajeluineen ja lentelyineen, ruokineen ja lämmityksineen. Se on tai olisi ihan hyvä työkalu, mutta se koskee niitä jotka siitä ovat kiinnostuineita, vähän samaan tapaan kuin toisen keskustelun liikenneturva-raportit, se lukee joka on kiinnostunut. Parempi työkalu siitä tulisi päästösaldoa seurattaisiin reaaliaikaisemmin, vaikkapa ostosten myötä. Siinä on erilaisia tietosuojaan ja muuhun isoveli valoo -tyyppiseen asiaan liittyviä ongelmia. Mutta puhtaasti mittaroinnin kannalta ostokset, sähkölaskut ja muut linkittämällä pääsisi lähemmäs yksilö- tai ainakin kotitalouskohtaista mittausta. Tällaisessa hiilijalanjälkiseurannassa päästöt toki kohdistuvat minuun kuluttajana. Tästä henk. koht seurannasta Sitra kertoo.
Toinen juttu ovat nuo maakohtaiset päästöt, ja niistä johdetut per capita -luvut. Per capita tarkoittaa toki "per henkilö". Niissä katsotaan maakohtaiset päästöt ja jaetaan se asukasluvulla. Näissä luvuissa Outokummun teräs ja UPM:n paperi menevät minun piikkiini, vaikka ne kulutetaan jossain muualla. Samalla tavalla minun kännykkäni tehdään kiinalaisten päästöillä, ja volvoni ruotsalaisten.
Olen lukenut, ilman lähdettä tähän hätään, että Kiinan päästöistä n. 30% tulee muualle tuotetun tavaran tuotannosta. Luku koskee tietysti sekä koko kiinan, että per capita -jyvitettyä päästöä, koska ne ovat saman asian eri esitystapoja.
Per capita -luvussa on siis minusta(kin) paljon ongelmia, mutta pidän sitä silti reiluimpana tapana esittää maakohtainen päästö, koska minun mielestäni on täysin hedelmätöntä verrata Suomen, Saksan, Kiinan tai Ruotsin kokonaispäästöjä keskenään kun ko. maissa asuu eri määrä ihmisiä.
Josta tuli mieleeni Norja. Käsittääkseni tuottajamaan piikkiin lasketaan öljytuotannon päästöt, kun taas öljyn polttamisen päästöt menevät kohdemaahan. Tämä on sentään vähän reilumpaa kuin että se polttokin menisi tuottajamaan harteille.
@Late1969 kirjoitti:
Helsingissä yksi ihminen ei siis saisi aiheuttaa mitään päästöjä, Kainuussa saisi elää ihan niin kuin on varaa. Silti Kainuun luonto säilyisi paremmin kuin Helsingin.
Juuri siitä tässä on kyse. Meitä on täällä liikaa.
Se ei tarkoita alempien rotujen eliminoimista ja paluuta vanhaan vaan että vihreän siirtymän osana pitää olla kestävä populaatio, joka on nykyistä pienempi.
@Herbert kirjoitti:
Luonto kykenee käsittelemään tietyn suuruisen kuormituksen. Tästä ollaan kai samaa mieltä. Ollaan kai siitäkin, että päästöjä yritetään vähentää siksi, että luonto ei kuormittuisi liikaa.
Olemme samaa mieltä.
Sopimuskumppanit eli valtiot yrittävät päästä sopuun siitä, miten päästöjä vähennetään. Toiset saa päästää enemmän, toiset vähemmän. Nämä neuvottelut on politiikkaa, jossa vahvat jyrää heikot eli käytännössä pienet.
Politiikkaa kyllä, jyräämisestä en ole varma. Ei ainakaan niin yksioikoisesti että Saksa tai Kiina jyräisi Suomen, tai toisinpäin. Riippuu asiayhteydestä.
Kun Suomi kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin toinen maa, minusta tuon enemmän kuormittavan pitäisi vähentää päästöjä enemmän. Ei auta, jos enemmän päästöjä aiheuttava ei vähennä kuormitustaan, vaan jatkaa vapaamatkustajana ilmastotalkoissa.
Periaatteessa samaa mieltä, mutta ongelma on miten määritellään "vähemmän". Olen edelleen sitä mieltä että suomen ja kiinan kokonaispäästöjen vertaileminen keskenään on hedelmätöntä, koska maat ovat kaikilla tavoin niin eri kokoisia. Ymmärtääkseni olemme tästäkin vielä samaa mieltä?
Sinä haluaisit käsittääkseniu perustaa päästöt maan pinta-alaan, minä henkilömäärään. Minä en pidä pinta-alaa hyvänä jakoperusteena ainakaan hiilipäästöjen osalta, koska ne ovat globaaleja, ja maa (siis ihan se fyysinen minkä päällä kävellään) on erilaista. Metsää, vuoristoa, aavikkoa, suota, mitä näitä nyt on. Se että jonkun kansallisvaltion rajojen sisäpuolelle kuuluu näitä jollain vaihtelevalla sekoitussuhteella ei ole ainakaan nykyään elävien ihmisten aikaansannos, olkoonkin että metsien ja peltojen yms. suhteeseen on periaatteessa mahdollista vaikuttaa. Aavikko vs. metsä ei kuitenkaan ole valintakysymys joka voitaisiin parlamentin päätöksellä muuttaa toiseksi. Jonkun muun kuormituksen kuin co2:n osalta pinta-alaan perustuva jako voi hyvin ollakin ihan järkevä. Puhun nyt kuitenkin nimenomaan hiilidioksidipäästöistä, ellen erikseen toisin mainitse.
Ja koska edelleen pidän ihmistä aktiivisena kulutusyksikkönä joka tekee päätökset, pidän myös per capita -lukua parhaana (joskin huonona) kuvaamaan eri maiden päästöeroja.
Eu:ssa puhutaan metsien suojelusta. Suomessa on metsää 72%, Hollannissa 11%. Onko oikeutettua vaatia, että kun hollantilaiset ovat hävittäneet metsänsä, Suomi joutuu suojelemaan laajat metsäalueet, jottei luonto kärsi? Hollannilla ei metsillä ole mitään taloudellista arvoa, Suomelle ne ovat elintärkeitä.
Tässäkin on tosi monta näkökulmaa, eikä minulla ole siihen vastausta. Yhtäältä tuntuu että on epäreilua että meitä rajoitetaan, en toisaalta tiedä onko sekään järkevää että meidän pitää saada kusta muroihimme kun naapurikin sai. Kärjistettynä toki.
Jos luontoa halutaan suojella kuormitukselta, toimenpiteet pitää painottua sinne, missä kuormitusta syntyy. Jos halutaan jotain muuta, sitten voidaan spekuloida jollain muilla asioilla. Esimerkiksi maksaa Ville Niinistön ansiosta sakkoa siitä, että Suomen metsät toimivat hakkuista huolimatta hiilinieluina.
4.2
Tuonti ja sen merkitys kansantalouden
ympäristövaikutuksissa
Koko Suomen kansantalouden ympäristövaikutukset muodostuvat tuonnin ja kotimaan toimintojen yhteisvaikutuksesta. Tuonnin ympäristövaikutukset esitetään tässä
yhteydessä käyttämällä samaa aggregoitua 15 toimialajaotusta kuin mitä käytettiin
pääsääntöisesti kotimaan suorien ympäristövaikutusten esittämisessä. Tuonnin tulokset kuvaavat ulkomailla valmistettujen tuotteiden elinkaarisia ympäristövaikutuksia,
joissa on otettu huomioon ko. toimialan suorat ja sen käyttämien muiden toimialojen
tuotteiden ja palveluiden välilliset vaikutukset.
Kuva 16. Kotimaan toimintojen kaatopaikalle menevät jätteet ja suora maankäyttö 31 toimialan jaotuksella vuonna 2002.
Suomen ympäristö 20 | 2009 35
Tuonnin kasvihuonekaasupäästöt on arvioitu kasvaneen noin 2 800 milj. kg CO2
ekv vuodesta 2002 vuoteen 2005 (kasvua 3 %) toisin kuin kotimaan kasvihuonekaasupäästöt, jossa näkyy vähenemää metsäteollisuuden seisokin ja hyvän pohjoismaisen
vesivoimatilanteen vuoksi. Erityisesti ulkomaalaisten sähköteknisten ja kemianteollisuuden tuotteiden (käytännössä öljytuotteiden) kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät
ko. aikavälillä (Kuva 17). Tuonnin kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2002 noin
65 % kotimaisista kasvihuonekaasupäästöistä (77 milj. tn CO2
ekv), kun ne olivat
vuonna 2005 jo 75 % kotimaisista kasvihuonekaasupäästöistä (70 milj. tn CO2
ekv).
Muiden ympäristökuormitustekijöiden kuin kasvihuonekaasupäästöjen osalta
tuonnin muutokset on vaikeammin arvioitavissa epävarmuustekijöiden lisääntyessä.
Ympäristövaikutusten arviointiin vaikuttaa käytettävissä olevat sekä ympäristökuormitustiedot että käytetty ympäristövaikutusmenetelmä. Tuonnin ympäristökuormitustietoihin liittyviä epävarmuusnäkökohtia on käsitelty kohdassa 2.3 ja liitteessä
2. Tässä yhteydessä tuonnin ympäristövaikutusten suuruudesta annetaan tuloksia
Yhdistelmä -mallin avulla. Liitteessä 4 on esitetty tuonnin arviointimetodologiaan
liittyviä epävarmuus- ja herkkyysnäkökohtia.
Ulkomailla valmistettujen kemian- ja metalliteollisuuden, kaivostoiminnan ja sähköteknisen teollisuuden tuontituotteet aiheuttivat selvästi suurimmat kasvihuonekaasupäästöt lähes samansuuruisilla päästöillä. Niiden osuus tuonnin kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 70 % vuosina 2002 ja 2005.
Tuonnin ja kotimaan toimintojen yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt muodostavat Suomen kansantalouden aiheuttamat kokonaispäästöt globaalisti. Vuonna 2005
tämän ilmastovaikutuksen arvioitiin olevan 125 milj. tn CO2
ekv, kun maakohtainen
raportointi antoi tulokseksi 70 milj. tn CO2
ekv. Vuonna 2002 vastaavat luvut olivat
130 ja 77 milj. tn CO2
ekv
@Herbert kirjoitti:
Eu:ssa puhutaan metsien suojelusta. Suomessa on metsää 72%, Hollannissa 11%. Onko oikeutettua vaatia, että kun hollantilaiset ovat hävittäneet metsänsä, Suomi joutuu suojelemaan laajat metsäalueet, jottei luonto kärsi? Hollannilla ei metsillä ole mitään taloudellista arvoa, Suomelle ne ovat elintärkeitä.
Tässäkin on tosi monta näkökulmaa, eikä minulla ole siihen vastausta. Yhtäältä tuntuu että on epäreilua että meitä rajoitetaan, en toisaalta tiedä onko sekään järkevää että meidän pitää saada kusta muroihimme kun naapurikin sai. Kärjistettynä toki.
Suomi on onnistunut kasvattamaan puuston määrää, vaikka hakatun puun eli uusiutuvan raaka-aineen määrä on kasvanut. Siitä on aika pitkä matka Hollantiin, joka on hävittänyt metsänsä.
Sinä haluaisit käsittääkseniu perustaa päästöt maan pinta-alaan, minä henkilömäärään. Minä en pidä pinta-alaa hyvänä jakoperusteena ainakaan hiilipäästöjen osalta, koska ne ovat globaaleja, ja maa (siis ihan se fyysinen minkä päällä kävellään) on erilaista. Metsää, vuoristoa, aavikkoa, suota, mitä näitä nyt on.
Pinta-alan suhde kuormituksen määrään ratkaisee, paljonko luonto kuormittuu. Päästöt on globaaleja, mutta samoja globaaleja päästöjä luonto sitoo. Ja tietysti päiväntasaajan tropiikille voidaan antaa erilainen painoarvo kuin ikijäätikölle tai hiekka-aavikolle.
@M880 kirjoitti:
Puhut Topi eri asiasta. Tietenkin puhelin on osa minun hiilijalanjälkeäni. Sehän tässä on minunkin pointtini. Kuvaamasi (lainaamasi) hiilijalanjäljen laskenta ei kuitenkaan kuvaa samaa asiaa kuin seuraavan viestisi per capita -tilasto.
Kyllä ne valmistuksen päästöt nimenomaan Kiinan tilastoissa näkyvät, eivät Suomen. Kiinassa valmistettavat, mutta muualla kulutettavat, tuotteet ovat iso syy siihen että kiinalaisten per capita -päästö on sama kuin suomalaisen.
Ihan jo käytännön syistä se on näin. Miten minulle ja suomeen tilastoitaisiin Netflixin katselu(n vaatima serverikapasiteetti jäähdytyksineen)? Ei mitenkään.
Miten minulle ja Suomeen tilastoituisi puhelin joka tulee Kiinasta kontissa Hollantiin ja tullataan sinne, ja joka lähetetään suoraan minulle elektroniikkaliikkeen keskusvarastolta Ruotsista?
Eri tuotteille on annettu laskennallinen arvo, jotka koko ajan tarkentuvat laskentamenetelmien kehittyessä.
Eihän mainitsemallasi tavalla meille kertyisi kulutustavaroista päästöjä ollenkaan kun kaikki lähes tehdään muualla. Esim. puuvilla, josta paitoja ja farkkuja tai käy lentäen espanjassa lounaalla niin päästöt espanjalaisten piikkiin. Volvostasi ei kertyisi päästöjä sinulle ollenkaan kun kiinalaiset tekevät sen.
Ei tasan mene näin co2 ev päästöt vaan laskennallisesti niistä lasketaan mahdollisimman realistinen suure jota käytetään vertailuluvun lailla niin kuin Sitran sivuilla kerrotaan ja tällä lasketaan kaikille esineille ja palveluille co2 ev päästöt.
kielioppi ei ole minun juttu.
Kysyn tarkoitatko per capitalla =henkilöä kohti, asukasta kohti vai bruttokansantuotetta asukasta kohti.
Etkö tarkoita hiilidioksidipäästöjä tonnia / henkilö.
Minusta kyse on vain siitä että on erilaisia mittareita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Henkilökohtainen hiilijalanjälki- tai päästölaskuri on minun mielestäni se reiluin. Siinä arvioidaan nimenomaan se oma kulutus, kännyköineen, ajeluineen ja lentelyineen, ruokineen ja lämmityksineen. Se on tai olisi ihan hyvä työkalu, mutta se koskee niitä jotka siitä ovat kiinnostuineita, vähän samaan tapaan kuin toisen keskustelun liikenneturva-raportit, se lukee joka on kiinnostunut. Parempi työkalu siitä tulisi päästösaldoa seurattaisiin reaaliaikaisemmin, vaikkapa ostosten myötä. Siinä on erilaisia tietosuojaan ja muuhun isoveli valoo -tyyppiseen asiaan liittyviä ongelmia. Mutta puhtaasti mittaroinnin kannalta ostokset, sähkölaskut ja muut linkittämällä pääsisi lähemmäs yksilö- tai ainakin kotitalouskohtaista mittausta. Tällaisessa hiilijalanjälkiseurannassa päästöt toki kohdistuvat minuun kuluttajana. Tästä henk. koht seurannasta Sitra kertoo.
Toinen juttu ovat nuo maakohtaiset päästöt, ja niistä johdetut per capita -luvut. Per capita tarkoittaa toki "per henkilö". Niissä katsotaan maakohtaiset päästöt ja jaetaan se asukasluvulla. Näissä luvuissa Outokummun teräs ja UPM:n paperi menevät minun piikkiini, vaikka ne kulutetaan jossain muualla. Samalla tavalla minun kännykkäni tehdään kiinalaisten päästöillä, ja volvoni ruotsalaisten.
Olen lukenut, ilman lähdettä tähän hätään, että Kiinan päästöistä n. 30% tulee muualle tuotetun tavaran tuotannosta. Luku koskee tietysti sekä koko kiinan, että per capita -jyvitettyä päästöä, koska ne ovat saman asian eri esitystapoja.
Per capita -luvussa on siis minusta(kin) paljon ongelmia, mutta pidän sitä silti reiluimpana tapana esittää maakohtainen päästö, koska minun mielestäni on täysin hedelmätöntä verrata Suomen, Saksan, Kiinan tai Ruotsin kokonaispäästöjä keskenään kun ko. maissa asuu eri määrä ihmisiä.
Josta tuli mieleeni Norja. Käsittääkseni tuottajamaan piikkiin lasketaan öljytuotannon päästöt, kun taas öljyn polttamisen päästöt menevät kohdemaahan. Tämä on sentään vähän reilumpaa kuin että se polttokin menisi tuottajamaan harteille.
"Toinen juttu ovat nuo maakohtaiset päästöt, ja niistä johdetut per capita -luvut. Per capita tarkoittaa toki "per henkilö". Niissä katsotaan maakohtaiset päästöt ja jaetaan se asukasluvulla"
Ei maa kohtaisista päästöistä johdeta tonnia per henkilö vaan siinä lasketaan Suomen päästöt + tuonnin päästöt yhteen ja tuosta tulee Suomalaisen keskiarvopäästö co2 ev tonnia / henkilö.
@Herbert kirjoitti:
Eu:ssa puhutaan metsien suojelusta. Suomessa on metsää 72%, Hollannissa 11%. Onko oikeutettua vaatia, että kun hollantilaiset ovat hävittäneet metsänsä, Suomi joutuu suojelemaan laajat metsäalueet, jottei luonto kärsi? Hollannilla ei metsillä ole mitään taloudellista arvoa, Suomelle ne ovat elintärkeitä.
Tässäkin on tosi monta näkökulmaa, eikä minulla ole siihen vastausta. Yhtäältä tuntuu että on epäreilua että meitä rajoitetaan, en toisaalta tiedä onko sekään järkevää että meidän pitää saada kusta muroihimme kun naapurikin sai. Kärjistettynä toki.
Suomi on onnistunut kasvattamaan puuston määrää, vaikka hakatun puun eli uusiutuvan raaka-aineen määrä on kasvanut. Siitä on aika pitkä matka Hollantiin, joka on hävittänyt metsänsä.
Sinä haluaisit käsittääkseniu perustaa päästöt maan pinta-alaan, minä henkilömäärään. Minä en pidä pinta-alaa hyvänä jakoperusteena ainakaan hiilipäästöjen osalta, koska ne ovat globaaleja, ja maa (siis ihan se fyysinen minkä päällä kävellään) on erilaista. Metsää, vuoristoa, aavikkoa, suota, mitä näitä nyt on.
Pinta-alan suhde kuormituksen määrään ratkaisee, paljonko luonto kuormittuu. Päästöt on globaaleja, mutta samoja globaaleja päästöjä luonto sitoo. Ja tietysti päiväntasaajan tropiikille voidaan antaa erilainen painoarvo kuin ikijäätikölle tai hiekka-aavikolle.
Tuonnin ympäristövaikutukset kotimaan kaikkien toimintojen
ympäristövaikutusten suuruusluokkaa
Suomen tuontiin liittyy ulkomailla tapahtuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat
suuruudeltaan noin 70-80 % Suomen raportoimista maakohtaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Tuonnin ja kotimaan toimintojen yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt
muodostavat Suomen kansantalouden aiheuttamat globaalit kokonaispäästöt. Vuonna 2005 tämän ilmastovaikutuksen arvioitiin olevan 124 milj. tonnia hiilidioksidiekvivalentteina (CO2
-ekv), kun maakohtainen raportointi antoi tulokseksi 70 milj. tonnia
CO2
ekv. Vuonna 2002 vastaavat luvut olivat 130 ja 77 milj. tonnia CO2
ekv.
Pahoittelut Topi, mutta nyt on liikaa kopioitua tekstiä minun makuuni. Jos ne osoittavat minun tulkineen asiaa väärin, on se ihan ok, mutta silloin kaipaisin selkeämpää yhteenvetoa.
Mitä Topi27 kaavioita ja tolppia esittää, kertoo vaan selvin sanoin mitä kuluttajan pitäisi tehdä.
Nyt kun on laskettu kaikki päästöt per henkilö, pitäisikö nyt niitä päästöjä jakaa kommunistien oppien mukaan tasan per henkilö, leikkaamalla raskaalla kädellä eniten päästöjä tuottavien elintasosta, melkein tyhjästä alapään elintasosta on paha nyhjästä, muuten yhteiskunta lamaantuu kokonaan.
Tuonnin ympäristövaikutukset kotimaan kaikkien toimintojen ympäristövaikutusten suuruusluokkaa
Lopetetaan sähköautojen ja banaanien tuonti.... Vai mistä sinä Topi luopuisit?
42 vuotta sitten tuli siirryttyä ekologisiin pesuaineisiin nykyään pyykinpesuaine pikkuväki, astianpesuaine LV eco, saippua LV.
Tuulisähköön siirryin n. 20 vuotta sitten heti kun sitä sai ja nykyään reilu 4,5 vuotta aurinkosähkö.
Muutettuani saaristoon kaikki lämpöpatterit ovat olleet kiinni lukuun ottamatta suihkuhuoneen lattialämmitystä talvella ja sekin on nyt kiinni kun viihdyn viileässä n. 18-18,5 astetta celsiusta. Ongelma on liika lämpö tuli muutettua ajattelemattomasti solaan jonka molemmin puolin suht korkeet kalliot ja kämppä lämpii aivan liikaa ja kesällä joutuu tuulettimilla jähdyttämään 5-8 viikkoa, jotta saa yöllä nukuttua.
Onneksi sähkö kuluu aurinkosähköstä eikä niin rasita co2 päästöjä.
Muutamat kymmenet kilometrit liikun sähköllä + taksit lisänä ja siinä ei ikävä kyllä vielä saa sähköautoilla kauhiasti liikkua muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Muutin saaristoon joka minulle maailman paras paikka joten mitään matkustelua tai lentämistä en harrasta.
Kalastuskin nykyään kierrätetty kauko-ohjattava sähkömoottori ja Yamaha sisällä varastossa.
Kymmenen vuotta sitten siirryin jigeistä hauen ja ahvenen kalastuksessa täkykalaan, jotten kylvä muovia mereen tarpeettomasti, mutta kuhat tulee vielä kalasteltua jigeillä.
Kalaa on tullut syötyä elämän aikana paljon ja avovesiaikaan oikeastaan aamiaiseksi, lounaaksi ja iltapalaksi hyvin maistuu.
Vaatteisiin mennyt viimeisen n. 20 vuoden aikana 3 fleecea, 14 kalsarit, 8 puuvilla housut, muutamat ruotsin armeijan marssisukat, parikymmentä puuvillaista T paitaa, 2 Regatan Natohaalaria kalastukseen. Lisäksi hiukan yli 40 vuotta vanha fjälrävenin untuvatakki ja nahkatakki samoilta vuosilta, joten aika säästeliäs noin niikuin luonnostaan. Kalastusvälineet pääosin yli 20 vuotiaita yhtä vapaa ja liutaa koukkuja lukuunottamatta. Savupönttöjä on mennyt 7 kpl.
Terveys nykyään rasittaa päästöjä jonkin verran, mutta yhden laskurin mukaan päästöni 2860 tonnia, mutta siinäkin hiukan liikaa kun lämmitystä ei laskurista saanut pois kokonaan vaan minimi taisi olla 19 astetta C.
Ruokana kala, kana, hedelmät, pähkinät, marjat, sienet ja näistä osa luonnosta itse poimien tai pyytäen kaikki kuten kalat.
Naudan ruohoruokitun sisäfileen ostan pari kertaa vuodessa.
Paljon muutakin tulee luonnostaan huomioitua ja kierrätän paljon tavaroita ja rakentelen ja muuttelen niitä itselleni sopivaksi. Ainoa uudempi elektroniikka on n. 4 vuotta vanha läppäri + erillisnäyttö UHD 28+ kotimokkula. Puhelimet vanhaa kunnon Nokiaa N 95 8G ja N 8 eikä pahemmin hakkerit vaivaa.
Tämä kaikki sujuu luonnostaan ympäristö huomioiden enkä jää mistään itselleni tärkeästä paitsi, jollei sairaudet pahene.
Pentti Linkolaan verratuna kaikkien muiden touhu on pelkkää puuhastelua.
Kaarlo Pentti Linkola oli suomalainen kirjailija, radikaali syväekologinen ympäristöfilosofi, toisinajattelija, kehityskriitikko, luonnonsuojelija, ornitologi, kalastaja ja esseisti. Linkola oli Suomen tunnetuin syväekologisen ajattelusuuntauksen edustaja.
@Herbert kirjoitti:
Eu:ssa puhutaan metsien suojelusta. Suomessa on metsää 72%, Hollannissa 11%. Onko oikeutettua vaatia, että kun hollantilaiset ovat hävittäneet metsänsä, Suomi joutuu suojelemaan laajat metsäalueet, jottei luonto kärsi? Hollannilla ei metsillä ole mitään taloudellista arvoa, Suomelle ne ovat elintärkeitä.
Tässäkin on tosi monta näkökulmaa, eikä minulla ole siihen vastausta. Yhtäältä tuntuu että on epäreilua että meitä rajoitetaan, en toisaalta tiedä onko sekään järkevää että meidän pitää saada kusta muroihimme kun naapurikin sai. Kärjistettynä toki.
Suomi on onnistunut kasvattamaan puuston määrää, vaikka hakatun puun eli uusiutuvan raaka-aineen määrä on kasvanut. Siitä on aika pitkä matka Hollantiin, joka on hävittänyt metsänsä.
On pitkä matka, eikä minulla ole tähän mitään erityistä mielipidettä. Lähinnä vain se pointti että vaikka Hollanti on hakannut kaikki metsänsä sileäksi, niin kai Suomessa kannattaa ennemminkin ottaa oppia kuin todeta että "meidänkin pitää saada hakata"?
Ja vielä selvyyden vuoksi, en väitä että suomessa haluttaisiin hakata kaikki sileäksi, puhun nyt puhtaasti argumentoinnin kannalta.
Sinä haluaisit käsittääkseniu perustaa päästöt maan pinta-alaan, minä henkilömäärään. Minä en pidä pinta-alaa hyvänä jakoperusteena ainakaan hiilipäästöjen osalta, koska ne ovat globaaleja, ja maa (siis ihan se fyysinen minkä päällä kävellään) on erilaista. Metsää, vuoristoa, aavikkoa, suota, mitä näitä nyt on.
Pinta-alan suhde kuormituksen määrään ratkaisee, paljonko luonto kuormittuu. Päästöt on globaaleja, mutta samoja globaaleja päästöjä luonto sitoo. Ja tietysti päiväntasaajan tropiikille voidaan antaa erilainen painoarvo kuin ikijäätikölle tai hiekka-aavikolle.
Hmm. Joo, olemme tietysti samaa mieltä siitä että päästöt ovat globaaleja ja globaali luonto pyrkii niiden kanssa pärjäämään.
Miten päättelyketju jatkuu siitä eteenpäin? Miksi hallinnolliset rajat joiden perusteella päästöt jyvitetään jollekin tietylle ryhmälle neliökilometrejä ovat merkityksellisiä? Tai vielä konkreettisemmin, mikä on se johtopäätös ja siitä seuraava toimenpide kun olemme havainneet että kiinalaisia ja luxemburgilaisia asuu neliökilometriä kohden enemmän kuin suomalaisia?
Pääsen kiinni ajatuksestasi että luonto sitoo, ja luonto mitataan pinta-alassa, noin karkeasti. Mutta en oikein tiedä millä tavalla miten sitä tietoa hyödynnettäisiin päätöksenteossa.
@Late1969 kirjoitti:
Helsingissä yksi ihminen ei siis saisi aiheuttaa mitään päästöjä, Kainuussa saisi elää ihan niin kuin on varaa. Silti Kainuun luonto säilyisi paremmin kuin Helsingin.
Juuri siitä tässä on kyse. Meitä on täällä liikaa.
Se ei tarkoita alempien rotujen eliminoimista ja paluuta vanhaan vaan että vihreän siirtymän osana pitää olla kestävä populaatio, joka on nykyistä pienempi.
@Herbert kirjoitti:
Pinta-alan suhde kuormituksen määrään ratkaisee, paljonko luonto kuormittuu. Päästöt on globaaleja, mutta samoja globaaleja päästöjä luonto sitoo. Ja tietysti päiväntasaajan tropiikille voidaan antaa erilainen painoarvo kuin ikijäätikölle tai hiekka-aavikolle.
Hmm. Joo, olemme tietysti samaa mieltä siitä että päästöt ovat globaaleja ja globaali luonto pyrkii niiden kanssa pärjäämään.
Miten päättelyketju jatkuu siitä eteenpäin? Miksi hallinnolliset rajat joiden perusteella päästöt jyvitetään jollekin tietylle ryhmälle neliökilometrejä ovat merkityksellisiä? Tai vielä konkreettisemmin, mikä on se johtopäätös ja siitä seuraava toimenpide kun olemme havainneet että kiinalaisia ja luxemburgilaisia asuu neliökilometriä kohden enemmän kuin suomalaisia?
Pääsen kiinni ajatuksestasi että luonto sitoo, ja luonto mitataan pinta-alassa, noin karkeasti. Mutta en oikein tiedä millä tavalla miten sitä tietoa hyödynnettäisiin päätöksenteossa.
Päästöjä vähennetään, jotta ympäristön rasitus vähenisi. Ei päästöjä vähennetä, jotta vähennettäisiin päästöjä.
Sory nyt vaan, mutta se puhelin menee sinun henkilökohtaiseen hiilijalanjälkeen ja ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina. Kuuluu siis noihin kulutustavaroihin ja siksi järjestöt suosittelevat jakamistaloutta ja näin vähentää hiilipäästöjä ja materiaalipäästöjä.
Lähde: Sitra
Yksilön hiilijalanjälki lasketaan määrittämällä ihmisen toiminnan eri osa-alueet ja osa-alueiden sisällä tehdyt valinnat. Yksilön toiminta jaetaan selkeyttämisen vuoksi esimerkiksi asumiseen, ruokaan, liikenteeseen ja matkailuun sekä muuhun kulutukseen. Muuhun kulutukseen lasketaan esimerkiksi vapaa-ajan palvelut ja kulutustavarat.
https://ilmatar.fi/tiedatko-miten-hiilijalanjalkesi-muodostuu/
4 Tavarat ja hankinnat
Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat keskivertokuluttajan hiilijalanjäljen merkittävimpiä osa-alueita. Muun
kulutuksen ilmastopäästöjen kattava arvioiminen ja määrittäminen vaatisi lukuisia kysymyksiä, jolloin
osa-alueen läpikäynnin vaiva ei olisi enää suhteessa osa-alueen merkitykseen. Elämäntapatestissä on
kuitenkin haluttu nostaa esille muutamia tärkeitä asioita tiedostaen, että myös muilla valinnoilla
(esimerkiksi palveluissa ja harrastuksissa) on vaikutusta. Tässä laskurissa osa-alue sisältää tavaroiden
kulutuksen, lemmikit sekä mökkeilyn.
Ostoskäyttäytymistä käsittelevä kysymys sisältää tavarat, kodin irtaimiston, vaatteet ja jalkineet.
Kysymys ei sisällä palveluihin liittyviä ilmastovaikutuksia, vaan ainoastaan konkreettiset tuotteet.
Sisustuksen ja kodinhoitotuotteiden, vaatteiden ja jalkineiden, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin
liittyvien tavaroiden, audiovisuaalisten laitteiden sekä kirjojen, lehtien ja paperituotteiden yhteenlasketut
ilmastopäästöt ovat keskimäärin noin 1050 kg/henkilö/vuosi (Seppälä ym. 2009). Arviot kulutettujen
tavaroiden minimi- ja maksimiarvoista puolestaan perustuvat Kotakorpi ym. (2008) tutkimukseen
”Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen”. Kierrätystuotteita ostavan käyttäjän
hiilijalanjälki on arvioitu puolet keskivertokuluttajaa pienemmäksi, sillä kierrätettyä ostamalla ei muodostu
uusien tavaroiden ja vaatteiden valmistuksesta aiheutuvia ilmastopäästöjä.
Lemmikit tuovat iloa elämään ja ovat usein kuin perheenjäseniä. Kuitenkin myös lemmikit kuluttavat
luonnonvaroja kuluttamansa ruuan sekä erilaisten palveluiden ja tuotteiden muodossa. Kysymys
lemmikeistä on kuitenkin hankala, sillä lemmikkien koko saattaa vaihdella huomattavasti. Arvio
suomalaisen lemmikkeihin kuluttamiensa tuotteiden ja palveluiden keskimääräisestä rahallisesta arvosta
perustuu PetNets-tutkimukseen (2015). Arviot kulutettujen tuotteiden ja palveluiden määrällisestä
sisällöstä puolestaan perustuvat eri palveluntarjoajien ja yritysten hintavertailuihin. Palveluiden
ilmastopäästöjen lähteenä on Hirvilammi ym. (2014) tuottamat arviot eri palveluiden ilmankulutuksesta.
Ilman kulutus kuvaa kemiallisesti tai fysikaalisesti muutettua tai poltettua ilmaa eli käytännössä poltetun
hapen määrää, joka on käytetty palvelun tuottamiseksi. Ilman kulutus on usein suorassa suhteessa
hiilidioksidipäästöihin, koska poltetusta hapesta syntyy hiilidioksidia. Lemmikkien kuluttamien ruokien
ilmastopäästöjä on arvioitu koiran- ja kissanruokien ravintosisältöjä vertailemalla ja Ecoinventtietokannan päästökerrointen avulla.
Suomessa on lähes 500 000 kesämökkiä. Kesämökkien keskimääräinen pinta-ala on noin 50 m2
, mutta
mökkien varustelutasot saattavat vaihdella huomattavasti (FCG 2016). Kesämökistä kysyttäessä on
oletettu, että kesämökki on varustelutasoltaan vaatimaton. Lisäksi on otettu huomioon keskimääräinen
sähkönkulutus kesäkaudella ja/tai talvikaudella (Piiroinen 2009). Ympärivuotisessa käytössä olevaa
mökkiä oletetaan pidettävän peruslämmöllä käyttöpäivien ulkopuolella. Sähkönkulutuksessa on otettu
huomioon vastaajan aikaisempi vastaus tavallisen- tai ekosähkön käytöstä. Sähkönkulutuksen lisäksi
Elämäntapatesti ottaa huomioon mökin rakentamiseen tarvittavien raaka-aineiden kulutuksen,
maankäytön ja ylläpidon ilmastovaikutukset. Päästökertoimena on käytetty Salo ym. (2008) laskelmaa
mökin käytöstä aiheutuvasta päiväkohtaisesta ilmankulutuksesta (vaatimaton vapaa-ajanasunto 27
kg/vrk). Arviot kesä- ja talvikäyttöisten mökkien keskiarvoisesta käyttöasteesta (vrk/vuosi) perustuvat
Mökkibarometrin (FCG 2016) tilastoihin. Mökin käytöstä aiheutuvat ilmastopäästöt jaetaan mökkiä
säännöllisesti käyttävien henkilöiden kesken.
https://elamantapatesti.sitra.fi/Sitran_elamantapatestin_laskentaperusteet_suomeksi.pdf
Suomalaisten hiilidioksidipäästöt kuuluvat maailman korkeimpien joukkoon. Korkeapäästöisillä mailla on velvollisuus vähentää päästöjään nopeiten ja eniten.
Puhut Topi eri asiasta. Tietenkin puhelin on osa minun hiilijalanjälkeäni. Sehän tässä on minunkin pointtini. Kuvaamasi (lainaamasi) hiilijalanjäljen laskenta ei kuitenkaan kuvaa samaa asiaa kuin seuraavan viestisi per capita -tilasto.
Kyllä ne valmistuksen päästöt nimenomaan Kiinan tilastoissa näkyvät, eivät Suomen. Kiinassa valmistettavat, mutta muualla kulutettavat, tuotteet ovat iso syy siihen että kiinalaisten per capita -päästö on sama kuin suomalaisen.
Ihan jo käytännön syistä se on näin. Miten minulle ja suomeen tilastoitaisiin Netflixin katselu(n vaatima serverikapasiteetti jäähdytyksineen)? Ei mitenkään.
Miten minulle ja Suomeen tilastoituisi puhelin joka tulee Kiinasta kontissa Hollantiin ja tullataan sinne, ja joka lähetetään suoraan minulle elektroniikkaliikkeen keskusvarastolta Ruotsista?
Väestöntiheys
Suomi 16,3 / km²
Kiina 147 / km²
Tarttis varmaan keskittää haja-asutusta, keskitetyn energian piiriin, ja säätää lailla asunnon koko per henkilö, ylimenevälle osalle ankara vero.
Tuo on kysymys per henkilö päästöjen vähentäjille.
Suomen luku on 8,26, Kiinan 7,36. Kun on saatu päästöt kiinalaisten tasolle, tilanne on hyvä. Erona vain luonnon puskurikykyyn verrattuna kymmenkertaisen väkimäärän aiheuttama kymmenkertainen kuormitus.
Selitä nyt minulle miksi henkilökohtaista (henkilökohtaiselle tasolle jyvitettyä) päästöä tarkastellessa kansalaisuudella on merkitystä? Mitä haluat TOIMENPIDEMIELESSÄ sanoa sillä että kiinalaisia on neliökilometrille 10x enemmän?
Luonto kykenee käsittelemään tietyn suuruisen kuormituksen. Tästä ollaan kai samaa mieltä. Ollaan kai siitäkin, että päästöjä yritetään vähentää siksi, että luonto ei kuormittuisi liikaa.
Sopimuskumppanit eli valtiot yrittävät päästä sopuun siitä, miten päästöjä vähennetään. Toiset saa päästää enemmän, toiset vähemmän. Nämä neuvottelut on politiikkaa, jossa vahvat jyrää heikot eli käytännössä pienet.
Kun Suomi kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin toinen maa, minusta tuon enemmän kuormittavan pitäisi vähentää päästöjä enemmän. Ei auta, jos enemmän päästöjä aiheuttava ei vähennä kuormitustaan, vaan jatkaa vapaamatkustajana ilmastotalkoissa.
Eu:ssa puhutaan metsien suojelusta. Suomessa on metsää 72%, Hollannissa 11%. Onko oikeutettua vaatia, että kun hollantilaiset ovat hävittäneet metsänsä, Suomi joutuu suojelemaan laajat metsäalueet, jottei luonto kärsi? Hollannilla ei metsillä ole mitään taloudellista arvoa, Suomelle ne ovat elintärkeitä.
Jos luontoa halutaan suojella kuormitukselta, toimenpiteet pitää painottua sinne, missä kuormitusta syntyy. Jos halutaan jotain muuta, sitten voidaan spekuloida jollain muilla asioilla. Esimerkiksi maksaa Ville Niinistön ansiosta sakkoa siitä, että Suomen metsät toimivat hakkuista huolimatta hiilinieluina.
Eri tuotteille on annettu laskennallinen arvo, jotka koko ajan tarkentuvat laskentamenetelmien kehittyessä.
Eihän mainitsemallasi tavalla meille kertyisi kulutustavaroista päästöjä ollenkaan kun kaikki lähes tehdään muualla. Esim. puuvilla, josta paitoja ja farkkuja tai käy lentäen espanjassa lounaalla niin päästöt espanjalaisten piikkiin. Volvostasi ei kertyisi päästöjä sinulle ollenkaan kun kiinalaiset tekevät sen.
Ei tasan mene näin co2 ev päästöt vaan laskennallisesti niistä lasketaan mahdollisimman realistinen suure jota käytetään vertailuluvun lailla niin kuin Sitran sivuilla kerrotaan ja tällä lasketaan kaikille esineille ja palveluille co2 ev päästöt.
kielioppi ei ole minun juttu.
Kysyn tarkoitatko per capitalla =henkilöä kohti, asukasta kohti vai bruttokansantuotetta asukasta kohti.
Etkö tarkoita hiilidioksidipäästöjä tonnia / henkilö.
Sitra / Emma Hietaniemi
D-mat oy / Jari Kolehmainen, Viivi Toivio ja Michael
Lettenmeier
19.3.2021 Julkinen
4 Tavarat ja hankinnat
Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat keskivertokuluttajan hiilijalanjäljen merkittävimpiä osa-alueita. Muun
kulutuksen ilmastopäästöjen kattava arvioiminen ja määrittäminen vaatisi lukuisia kysymyksiä, jolloin
osa-alueen läpikäynnin vaiva ei olisi enää suhteessa osa-alueen merkitykseen. Elämäntapatestissä on
kuitenkin haluttu nostaa esille muutamia tärkeitä asioita tiedostaen, että myös muilla valinnoilla
(esimerkiksi palveluissa ja harrastuksissa) on vaikutusta. Tässä laskurissa osa-alue sisältää tavaroiden
kulutuksen, lemmikit sekä mökkeilyn.
Ostoskäyttäytymistä käsittelevä kysymys sisältää tavarat, kodin irtaimiston, vaatteet ja jalkineet.
Kysymys ei sisällä palveluihin liittyviä ilmastovaikutuksia, vaan ainoastaan konkreettiset tuotteet.
Sisustuksen ja kodinhoitotuotteiden, vaatteiden ja jalkineiden, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin
liittyvien tavaroiden, audiovisuaalisten laitteiden sekä kirjojen, lehtien ja paperituotteiden yhteenlasketut
ilmastopäästöt ovat keskimäärin noin 1050 kg/henkilö/vuosi (Seppälä ym. 2009). Arviot kulutettujen
tavaroiden minimi- ja maksimiarvoista puolestaan perustuvat Kotakorpi ym. (2008) tutkimukseen
”Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen”. Kierrätystuotteita ostavan käyttäjän
hiilijalanjälki on arvioitu puolet keskivertokuluttajaa pienemmäksi, sillä kierrätettyä ostamalla ei muodostu
uusien tavaroiden ja vaatteiden valmistuksesta aiheutuvia ilmastopäästöjä.
Lemmikit tuovat iloa elämään ja ovat usein kuin perheenjäseniä. Kuitenkin myös lemmikit kuluttavat
luonnonvaroja kuluttamansa ruuan sekä erilaisten palveluiden ja tuotteiden muodossa. Kysymys
lemmikeistä on kuitenkin hankala, sillä lemmikkien koko saattaa vaihdella huomattavasti. Arvio
suomalaisen lemmikkeihin kuluttamiensa tuotteiden ja palveluiden keskimääräisestä rahallisesta arvosta
perustuu PetNets-tutkimukseen (2015). Arviot kulutettujen tuotteiden ja palveluiden määrällisestä
sisällöstä puolestaan perustuvat eri palveluntarjoajien ja yritysten hintavertailuihin. Palveluiden
ilmastopäästöjen lähteenä on Hirvilammi ym. (2014) tuottamat arviot eri palveluiden ilmankulutuksesta.
Ilman kulutus kuvaa kemiallisesti tai fysikaalisesti muutettua tai poltettua ilmaa eli käytännössä poltetun
hapen määrää, joka on käytetty palvelun tuottamiseksi. Ilman kulutus on usein suorassa suhteessa
hiilidioksidipäästöihin, koska poltetusta hapesta syntyy hiilidioksidia. Lemmikkien kuluttamien ruokien
ilmastopäästöjä on arvioitu koiran- ja kissanruokien ravintosisältöjä vertailemalla ja Ecoinventtietokannan päästökerrointen avulla.
Suomessa on lähes 500 000 kesämökkiä. Kesämökkien keskimääräinen pinta-ala on noin 50 m2
, mutta
mökkien varustelutasot saattavat vaihdella huomattavasti (FCG 2016). Kesämökistä kysyttäessä on
oletettu, että kesämökki on varustelutasoltaan vaatimaton. Lisäksi on otettu huomioon keskimääräinen
sähkönkulutus kesäkaudella ja/tai talvikaudella (Piiroinen 2009). Ympärivuotisessa käytössä olevaa
mökkiä oletetaan pidettävän peruslämmöllä käyttöpäivien ulkopuolella. Sähkönkulutuksessa on otettu
huomioon vastaajan aikaisempi vastaus tavallisen- tai ekosähkön käytöstä. Sähkönkulutuksen lisäksi
Elämäntapatesti ottaa huomioon mökin rakentamiseen tarvittavien raaka-aineiden kulutuksen,
maankäytön ja ylläpidon ilmastovaikutukset. Päästökertoimena on käytetty Salo ym. (2008) laskelmaa
mökin käytöstä aiheutuvasta päiväkohtaisesta ilmankulutuksesta (vaatimaton vapaa-ajanasunto 27
kg/vrk). Arviot kesä- ja talvikäyttöisten mökkien keskiarvoisesta käyttöasteesta (vrk/vuosi) perustuvat
Mökkibarometrin (FCG 2016) tilastoihin. Mökin käytöstä aiheutuvat ilmastopäästöt jaetaan mökkiä
säännöllisesti käyttävien henkilöiden kesken.
https://elamantapatesti.sitra.fi/Sitran_elamantapatestin_laskentaperusteet_suomeksi.pdf
https://elamantapatesti.sitra.fi/
Kotimaa-malli
Suomessa tapahtuville päästöille käytetään vaikutusarvioinnissa suomikohtaisia karakterisointikertoimia, joissa on otettu huomioon Suomen ja päästöjen vaikutusalueen
ympäristöolosuhteet. Kotimaa-mallissa tuonnin vaikutuksiin sovelletaan oletusta,
että ulkomailla tapahtuvalla kuormituksella on yhtä suuret vaikutukset kuin jos
kuormitus tapahtuisi Suomessa. Näin ollen ulkomailla tapahtuville ympäristökuormitustekijöille käytetään samoja suomikohtaisen karakterisoinnin oletuskertoimia.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38010/SY20_2009_Suomen_kansantalouden_materiaalivirtojen.pdf?sequence
Minusta kyse on vain siitä että on erilaisia mittareita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Henkilökohtainen hiilijalanjälki- tai päästölaskuri on minun mielestäni se reiluin. Siinä arvioidaan nimenomaan se oma kulutus, kännyköineen, ajeluineen ja lentelyineen, ruokineen ja lämmityksineen. Se on tai olisi ihan hyvä työkalu, mutta se koskee niitä jotka siitä ovat kiinnostuineita, vähän samaan tapaan kuin toisen keskustelun liikenneturva-raportit, se lukee joka on kiinnostunut. Parempi työkalu siitä tulisi päästösaldoa seurattaisiin reaaliaikaisemmin, vaikkapa ostosten myötä. Siinä on erilaisia tietosuojaan ja muuhun isoveli valoo -tyyppiseen asiaan liittyviä ongelmia. Mutta puhtaasti mittaroinnin kannalta ostokset, sähkölaskut ja muut linkittämällä pääsisi lähemmäs yksilö- tai ainakin kotitalouskohtaista mittausta. Tällaisessa hiilijalanjälkiseurannassa päästöt toki kohdistuvat minuun kuluttajana. Tästä henk. koht seurannasta Sitra kertoo.
Toinen juttu ovat nuo maakohtaiset päästöt, ja niistä johdetut per capita -luvut. Per capita tarkoittaa toki "per henkilö". Niissä katsotaan maakohtaiset päästöt ja jaetaan se asukasluvulla. Näissä luvuissa Outokummun teräs ja UPM:n paperi menevät minun piikkiini, vaikka ne kulutetaan jossain muualla. Samalla tavalla minun kännykkäni tehdään kiinalaisten päästöillä, ja volvoni ruotsalaisten.
Olen lukenut, ilman lähdettä tähän hätään, että Kiinan päästöistä n. 30% tulee muualle tuotetun tavaran tuotannosta. Luku koskee tietysti sekä koko kiinan, että per capita -jyvitettyä päästöä, koska ne ovat saman asian eri esitystapoja.
Per capita -luvussa on siis minusta(kin) paljon ongelmia, mutta pidän sitä silti reiluimpana tapana esittää maakohtainen päästö, koska minun mielestäni on täysin hedelmätöntä verrata Suomen, Saksan, Kiinan tai Ruotsin kokonaispäästöjä keskenään kun ko. maissa asuu eri määrä ihmisiä.
Josta tuli mieleeni Norja. Käsittääkseni tuottajamaan piikkiin lasketaan öljytuotannon päästöt, kun taas öljyn polttamisen päästöt menevät kohdemaahan. Tämä on sentään vähän reilumpaa kuin että se polttokin menisi tuottajamaan harteille.
Juuri siitä tässä on kyse. Meitä on täällä liikaa.
Se ei tarkoita alempien rotujen eliminoimista ja paluuta vanhaan vaan että vihreän siirtymän osana pitää olla kestävä populaatio, joka on nykyistä pienempi.
Olemme samaa mieltä.
Politiikkaa kyllä, jyräämisestä en ole varma. Ei ainakaan niin yksioikoisesti että Saksa tai Kiina jyräisi Suomen, tai toisinpäin. Riippuu asiayhteydestä.
Periaatteessa samaa mieltä, mutta ongelma on miten määritellään "vähemmän". Olen edelleen sitä mieltä että suomen ja kiinan kokonaispäästöjen vertaileminen keskenään on hedelmätöntä, koska maat ovat kaikilla tavoin niin eri kokoisia. Ymmärtääkseni olemme tästäkin vielä samaa mieltä?
Sinä haluaisit käsittääkseniu perustaa päästöt maan pinta-alaan, minä henkilömäärään. Minä en pidä pinta-alaa hyvänä jakoperusteena ainakaan hiilipäästöjen osalta, koska ne ovat globaaleja, ja maa (siis ihan se fyysinen minkä päällä kävellään) on erilaista. Metsää, vuoristoa, aavikkoa, suota, mitä näitä nyt on. Se että jonkun kansallisvaltion rajojen sisäpuolelle kuuluu näitä jollain vaihtelevalla sekoitussuhteella ei ole ainakaan nykyään elävien ihmisten aikaansannos, olkoonkin että metsien ja peltojen yms. suhteeseen on periaatteessa mahdollista vaikuttaa. Aavikko vs. metsä ei kuitenkaan ole valintakysymys joka voitaisiin parlamentin päätöksellä muuttaa toiseksi. Jonkun muun kuormituksen kuin co2:n osalta pinta-alaan perustuva jako voi hyvin ollakin ihan järkevä. Puhun nyt kuitenkin nimenomaan hiilidioksidipäästöistä, ellen erikseen toisin mainitse.
Ja koska edelleen pidän ihmistä aktiivisena kulutusyksikkönä joka tekee päätökset, pidän myös per capita -lukua parhaana (joskin huonona) kuvaamaan eri maiden päästöeroja.
Tässäkin on tosi monta näkökulmaa, eikä minulla ole siihen vastausta. Yhtäältä tuntuu että on epäreilua että meitä rajoitetaan, en toisaalta tiedä onko sekään järkevää että meidän pitää saada kusta muroihimme kun naapurikin sai. Kärjistettynä toki.
4.2
Tuonti ja sen merkitys kansantalouden
ympäristövaikutuksissa
Koko Suomen kansantalouden ympäristövaikutukset muodostuvat tuonnin ja kotimaan toimintojen yhteisvaikutuksesta. Tuonnin ympäristövaikutukset esitetään tässä
yhteydessä käyttämällä samaa aggregoitua 15 toimialajaotusta kuin mitä käytettiin
pääsääntöisesti kotimaan suorien ympäristövaikutusten esittämisessä. Tuonnin tulokset kuvaavat ulkomailla valmistettujen tuotteiden elinkaarisia ympäristövaikutuksia,
joissa on otettu huomioon ko. toimialan suorat ja sen käyttämien muiden toimialojen
tuotteiden ja palveluiden välilliset vaikutukset.
Kuva 16. Kotimaan toimintojen kaatopaikalle menevät jätteet ja suora maankäyttö 31 toimialan jaotuksella vuonna 2002.
Suomen ympäristö 20 | 2009 35
Tuonnin kasvihuonekaasupäästöt on arvioitu kasvaneen noin 2 800 milj. kg CO2
ekv vuodesta 2002 vuoteen 2005 (kasvua 3 %) toisin kuin kotimaan kasvihuonekaasupäästöt, jossa näkyy vähenemää metsäteollisuuden seisokin ja hyvän pohjoismaisen
vesivoimatilanteen vuoksi. Erityisesti ulkomaalaisten sähköteknisten ja kemianteollisuuden tuotteiden (käytännössä öljytuotteiden) kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät
ko. aikavälillä (Kuva 17). Tuonnin kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2002 noin
65 % kotimaisista kasvihuonekaasupäästöistä (77 milj. tn CO2
ekv), kun ne olivat
vuonna 2005 jo 75 % kotimaisista kasvihuonekaasupäästöistä (70 milj. tn CO2
ekv).
Muiden ympäristökuormitustekijöiden kuin kasvihuonekaasupäästöjen osalta
tuonnin muutokset on vaikeammin arvioitavissa epävarmuustekijöiden lisääntyessä.
Ympäristövaikutusten arviointiin vaikuttaa käytettävissä olevat sekä ympäristökuormitustiedot että käytetty ympäristövaikutusmenetelmä. Tuonnin ympäristökuormitustietoihin liittyviä epävarmuusnäkökohtia on käsitelty kohdassa 2.3 ja liitteessä
2. Tässä yhteydessä tuonnin ympäristövaikutusten suuruudesta annetaan tuloksia
Yhdistelmä -mallin avulla. Liitteessä 4 on esitetty tuonnin arviointimetodologiaan
liittyviä epävarmuus- ja herkkyysnäkökohtia.
Ulkomailla valmistettujen kemian- ja metalliteollisuuden, kaivostoiminnan ja sähköteknisen teollisuuden tuontituotteet aiheuttivat selvästi suurimmat kasvihuonekaasupäästöt lähes samansuuruisilla päästöillä. Niiden osuus tuonnin kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 70 % vuosina 2002 ja 2005.
Tuonnin ja kotimaan toimintojen yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt muodostavat Suomen kansantalouden aiheuttamat kokonaispäästöt globaalisti. Vuonna 2005
tämän ilmastovaikutuksen arvioitiin olevan 125 milj. tn CO2
ekv, kun maakohtainen
raportointi antoi tulokseksi 70 milj. tn CO2
ekv. Vuonna 2002 vastaavat luvut olivat
130 ja 77 milj. tn CO2
ekv
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38010/SY20_2009_Suomen_kansantalouden_materiaalivirtojen.pdf?sequence
Suomi on onnistunut kasvattamaan puuston määrää, vaikka hakatun puun eli uusiutuvan raaka-aineen määrä on kasvanut. Siitä on aika pitkä matka Hollantiin, joka on hävittänyt metsänsä.
Pinta-alan suhde kuormituksen määrään ratkaisee, paljonko luonto kuormittuu. Päästöt on globaaleja, mutta samoja globaaleja päästöjä luonto sitoo. Ja tietysti päiväntasaajan tropiikille voidaan antaa erilainen painoarvo kuin ikijäätikölle tai hiekka-aavikolle.
"Toinen juttu ovat nuo maakohtaiset päästöt, ja niistä johdetut per capita -luvut. Per capita tarkoittaa toki "per henkilö". Niissä katsotaan maakohtaiset päästöt ja jaetaan se asukasluvulla"
Ei maa kohtaisista päästöistä johdeta tonnia per henkilö vaan siinä lasketaan Suomen päästöt + tuonnin päästöt yhteen ja tuosta tulee Suomalaisen keskiarvopäästö co2 ev tonnia / henkilö.
Tuolta voi lukea miten ja mitä kaikkea lasketaan.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38010/SY20_2009_Suomen_kansantalouden_materiaalivirtojen.pdf?sequence
Tuonnin ympäristövaikutukset kotimaan kaikkien toimintojen
ympäristövaikutusten suuruusluokkaa
Suomen tuontiin liittyy ulkomailla tapahtuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat
suuruudeltaan noin 70-80 % Suomen raportoimista maakohtaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Tuonnin ja kotimaan toimintojen yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt
muodostavat Suomen kansantalouden aiheuttamat globaalit kokonaispäästöt. Vuonna 2005 tämän ilmastovaikutuksen arvioitiin olevan 124 milj. tonnia hiilidioksidiekvivalentteina (CO2
-ekv), kun maakohtainen raportointi antoi tulokseksi 70 milj. tonnia
CO2
ekv. Vuonna 2002 vastaavat luvut olivat 130 ja 77 milj. tonnia CO2
ekv.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38010/SY20_2009_Suomen_kansantalouden_materiaalivirtojen.pdf?sequence
Pahoittelut Topi, mutta nyt on liikaa kopioitua tekstiä minun makuuni. Jos ne osoittavat minun tulkineen asiaa väärin, on se ihan ok, mutta silloin kaipaisin selkeämpää yhteenvetoa.
@Topi27 kirjoitti:
Lopetetaan sähköautojen ja banaanien tuonti.... Vai mistä sinä Topi luopuisit?
Mitä Topi27 kaavioita ja tolppia esittää, kertoo vaan selvin sanoin mitä kuluttajan pitäisi tehdä.
Nyt kun on laskettu kaikki päästöt per henkilö, pitäisikö nyt niitä päästöjä jakaa kommunistien oppien mukaan tasan per henkilö, leikkaamalla raskaalla kädellä eniten päästöjä tuottavien elintasosta, melkein tyhjästä alapään elintasosta on paha nyhjästä, muuten yhteiskunta lamaantuu kokonaan.
42 vuotta sitten tuli siirryttyä ekologisiin pesuaineisiin nykyään pyykinpesuaine pikkuväki, astianpesuaine LV eco, saippua LV.
Tuulisähköön siirryin n. 20 vuotta sitten heti kun sitä sai ja nykyään reilu 4,5 vuotta aurinkosähkö.
Muutettuani saaristoon kaikki lämpöpatterit ovat olleet kiinni lukuun ottamatta suihkuhuoneen lattialämmitystä talvella ja sekin on nyt kiinni kun viihdyn viileässä n. 18-18,5 astetta celsiusta. Ongelma on liika lämpö tuli muutettua ajattelemattomasti solaan jonka molemmin puolin suht korkeet kalliot ja kämppä lämpii aivan liikaa ja kesällä joutuu tuulettimilla jähdyttämään 5-8 viikkoa, jotta saa yöllä nukuttua.
Onneksi sähkö kuluu aurinkosähköstä eikä niin rasita co2 päästöjä.
Muutamat kymmenet kilometrit liikun sähköllä + taksit lisänä ja siinä ei ikävä kyllä vielä saa sähköautoilla kauhiasti liikkua muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Muutin saaristoon joka minulle maailman paras paikka joten mitään matkustelua tai lentämistä en harrasta.
Kalastuskin nykyään kierrätetty kauko-ohjattava sähkömoottori ja Yamaha sisällä varastossa.
Kymmenen vuotta sitten siirryin jigeistä hauen ja ahvenen kalastuksessa täkykalaan, jotten kylvä muovia mereen tarpeettomasti, mutta kuhat tulee vielä kalasteltua jigeillä.
Kalaa on tullut syötyä elämän aikana paljon ja avovesiaikaan oikeastaan aamiaiseksi, lounaaksi ja iltapalaksi hyvin maistuu.
Vaatteisiin mennyt viimeisen n. 20 vuoden aikana 3 fleecea, 14 kalsarit, 8 puuvilla housut, muutamat ruotsin armeijan marssisukat, parikymmentä puuvillaista T paitaa, 2 Regatan Natohaalaria kalastukseen. Lisäksi hiukan yli 40 vuotta vanha fjälrävenin untuvatakki ja nahkatakki samoilta vuosilta, joten aika säästeliäs noin niikuin luonnostaan. Kalastusvälineet pääosin yli 20 vuotiaita yhtä vapaa ja liutaa koukkuja lukuunottamatta. Savupönttöjä on mennyt 7 kpl.
Terveys nykyään rasittaa päästöjä jonkin verran, mutta yhden laskurin mukaan päästöni 2860 tonnia, mutta siinäkin hiukan liikaa kun lämmitystä ei laskurista saanut pois kokonaan vaan minimi taisi olla 19 astetta C.
Ruokana kala, kana, hedelmät, pähkinät, marjat, sienet ja näistä osa luonnosta itse poimien tai pyytäen kaikki kuten kalat.
Naudan ruohoruokitun sisäfileen ostan pari kertaa vuodessa.
Paljon muutakin tulee luonnostaan huomioitua ja kierrätän paljon tavaroita ja rakentelen ja muuttelen niitä itselleni sopivaksi. Ainoa uudempi elektroniikka on n. 4 vuotta vanha läppäri + erillisnäyttö UHD 28+ kotimokkula. Puhelimet vanhaa kunnon Nokiaa N 95 8G ja N 8 eikä pahemmin hakkerit vaivaa.
Tämä kaikki sujuu luonnostaan ympäristö huomioiden enkä jää mistään itselleni tärkeästä paitsi, jollei sairaudet pahene.
On se rankkaa saaristolaisen elämä, käsittääkseni Linkola pani paremmaksi.
Pentti Linkolaan verratuna kaikkien muiden touhu on pelkkää puuhastelua.
Kaarlo Pentti Linkola oli suomalainen kirjailija, radikaali syväekologinen ympäristöfilosofi, toisinajattelija, kehityskriitikko, luonnonsuojelija, ornitologi, kalastaja ja esseisti. Linkola oli Suomen tunnetuin syväekologisen ajattelusuuntauksen edustaja.
On pitkä matka, eikä minulla ole tähän mitään erityistä mielipidettä. Lähinnä vain se pointti että vaikka Hollanti on hakannut kaikki metsänsä sileäksi, niin kai Suomessa kannattaa ennemminkin ottaa oppia kuin todeta että "meidänkin pitää saada hakata"?
Ja vielä selvyyden vuoksi, en väitä että suomessa haluttaisiin hakata kaikki sileäksi, puhun nyt puhtaasti argumentoinnin kannalta.
Hmm. Joo, olemme tietysti samaa mieltä siitä että päästöt ovat globaaleja ja globaali luonto pyrkii niiden kanssa pärjäämään.
Miten päättelyketju jatkuu siitä eteenpäin? Miksi hallinnolliset rajat joiden perusteella päästöt jyvitetään jollekin tietylle ryhmälle neliökilometrejä ovat merkityksellisiä? Tai vielä konkreettisemmin, mikä on se johtopäätös ja siitä seuraava toimenpide kun olemme havainneet että kiinalaisia ja luxemburgilaisia asuu neliökilometriä kohden enemmän kuin suomalaisia?
Pääsen kiinni ajatuksestasi että luonto sitoo, ja luonto mitataan pinta-alassa, noin karkeasti. Mutta en oikein tiedä millä tavalla miten sitä tietoa hyödynnettäisiin päätöksenteossa.
Ketkä ovat alempien rotujen edustajia?
Saastuttaja maksaa.