Tavoitteeksi energian säästäminen

Säästöä

Vetoomus EU:lle: Kaikkien uusien henkilö- ja pakettiautojen tulisi olla nollapäästöisiä Euroopassa vuodesta 2035 alkaen

Julkaisija
CLAS VON BELL
19.5.2022
0
Ford of Europe, Volvo Cars ja 26 muuta yritystä ovat laatineet Euroopan unionille (EU) vetoomuksen, jossa vaaditaan, että kaikki uudet henkilö- ja pakettiautot Euroopassa ovat nollapäästöisiä vuodesta 2035 alkaen. Lisäksi halutaan ns. pakolliset tavoitteet latausinfrastruktuurin rakentamiselle.

EU:n lainsäätäjille lähetetyssä vetoomuksessa painotetaan, että fossiilisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen poistaminen liikenteestä on välttämätöntä, jotta Eurooppa voi saavuttaa päästötavoitteensa vuoteen 2050 mennessä ja välttää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset.

Tähän tarvitaan lainsäädäntöä, jolla varmistetaan standardit ja selkeä aikataulu, joita teollisuuden ja alihankkijoiden on noudatettava sähköautoihin siirtymisessä.

EU:n päättäjät tekevät parhaillaan päätöksiä päästöttömiä autoja koskevista säännöistä. Euroopan parlamentti ja EU:n hallitukset päättävät kantansa kesäkuussa, ja lopullinen laki on tarkoitus hyväksyä syksyllä.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Allego, An Post, Arrival, AVERE, Ball, ChargePoint, Currys, Danfoss, EDP, EVBox, FastNed, Ford, Greenway, Grundfos, Iberdrola, LeasePlan, Li-Cycle, Novo Nordisk, Sanofi, SAP Labs in France, Solar Group, Tesco, Uber, Unilever, Vattenfall, Volvo Cars, Vulcan ja Zurich.

https://autotoday.fi/vetoomus-eulle-kaikkien-uusien-henkilo-ja-pakettiautojen-tulisi-olla-nollapaastoisia-euroopassa-vuodesta-2035-alkaen/

@Lukija31722 kirjoitti:
Ja kun sähköautot tunnetusti ovat paljon painavampia ja useinkin paljon nopeammin kiihtyviä, niin päästöt sen kuin kasvavat kiihtyvää tahtia.

Tätä keskustelua en ole ikinä ymmärtänyt. Eikös autoon pidä laittaa siihen soveltuvat renkaat, eli kokonaismassa ja akselipainot ratkaisevat vaadittavan kantavuusindeksin, joka taas määrittelee asennettavan renkaan. Samalta rengasmerkiltä löytyy samaa rengasmallia eri kantavuusindeksillä olevia vaihtoehtoja ja mitä korkeampi on kantavuusineksi, sitä kovempi tai suuremmalle painolle suunniteltu kumiseos on kyseessä. Eli vaikka jossain minissä olisi Michelin pilot sport 4, niin vastaava rengas jossain Teslan model S:ssä on täysin erilainen koostumukseltaan.

Mulla on aika varman tuntuma, että 50 kertaa painavampi rekka-auto ei tuota 50 kertaa enemmän renkaista johtuvia hiukkaspäästöjä täysin erilaisen kumiseoksen vuoksi verattuna henkilöautoon.

@Lukija31722 kirjoitti:

@[ZeiMZei] kirjoitti:
Mulla on aika varman tuntuma, että 50 kertaa painavampi rekka-auto ei tuota 50 kertaa enemmän renkaista johtuvia hiukkaspäästöjä täysin erilaisen kumiseoksen vuoksi verattuna henkilöautoon.

Tuon kokoisessa rekka-autossa on noin 26 kpl isoja ja raskaita kuorma-auton renkaita ja ilmanvastus, joka pöläyttää varsinkin keväisin ilmaan todella massiivisen pölypilven.

Pitää paikkansa, mutta tuo pöllähtänyt pölypilvi koostuu suurimmaksi osaksi tiellä olevasta hiekasta ja nastarenkaiden rouhimasta tiellä lojuvasta asfalttipölystä. Itseasisassa nuo rekka-autot siloittavat sen talvella nastarenkailla rouhitun kestopäällysteen, mutta vaatii toki ne ensimmäiset "helteet" että päällyste on tarpeeksi juoksevaa siloittuakseen.

@Lukija31722 kirjoitti:

@Topi27 kirjoitti:
Säästöä

Vetoomus EU:lle: Kaikkien uusien henkilö- ja pakettiautojen tulisi olla nollapäästöisiä Euroopassa vuodesta 2035 alkaen

Se on aika vaikeaa sillä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkimus-autojen-renkaat-aiheuttavat-yli-tuhat-kertaa-isommat-paastot-kuin-pakokaasut/7770078#gs.0pvfop
https://tekniikanmaailma.fi/autojen-hiukkaspaastoista-85-prosenttia-tulee-muualta-kuin-pakoputkesta-renkaiden-hiukkaspaastot-voivat-olla-1000-kertaa-saadeltyja-paastoja-suurempia/
https://autobild.fi/artikkeli/renkaiden-kuluminen-aiheuttaa-1000-kertaa-enemman-saasteita-verrattuna-pakokaasupaastoihin--tiesitko-etta-myos-painavaakkuiset-sahkoautot-ovat-siihen-osallisina-6.182.156344.ac7a4a6c7d

Ja kun sähköautot tunnetusti ovat paljon painavampia ja useinkin paljon nopeammin kiihtyviä, niin päästöt sen kuin kasvavat kiihtyvää tahtia.

No lisäsin aloittajan vaatimattomaan energian säästölistaan yhden kohteen joka on toteutettavissa. Puhutaan erittäin isosta säästöstä energian kulutuksessa jopa 3-4 kertaa pienemmän sähköistämällä LöpöPunkit.

Kohteitahan on miljoonia esim. älykkäällä sähköverkolla jo nykyään olevalla tekniikalla voidaan säästää neljännes enegiasta ohjailemalla paikallisten pientuotantojen sähköverkkoja hallitusti.

Samoin vaatteiden kulutuksessa säästöt ovat järkyttävän suuret ihmisten kulutustottumuksia vaihtamalla.

On se hienoa miten löytyy surkimuksia aina valittamaan mahdollisimman negatiivisesti joka asiaan.

On tiedossa renkaiden aiheuttamat ongelmat ympäristölle ja ihmisille ja sillekin etsitään erilaisista seoksista koko ajan parannuksia.
Esim. yli kolmekymmentä vuotta on tiedetty pohjoisamerikassa renkaista tulevien mikrohiukkasten tappavan erään lohilajin joesta kokonaan, mutta vasta hiljattain selvisi mikä oli tuo ainesosa joka lohikuolemat aiheutti.

Ja maailman yleisin muoviroska merissä on tupakantumppi.

Ongelmat ratkaistaan vain toteuttamalla insinöörien ja keksijöiden ideat, jotka toteutettavissa nykykeinoilla.
Täälläkin on lukuisat valittaneet ongelmista ja sanovat uskovansa insinöörien pystyvän ratkaisemaan ongelmat heidän samalla tekemättä mitään ja huomaamatta insinöörien jo antaneen keinoja ratkaista ongelma, mutta kun esson baarin miehen tieto asioista on paljon alle banaanikärpäsen toimintakyvystä niin valmiitkaan ratkaisut joilla asiat voisi edetä eivät etene.
Ps. sen banaanikärpäsen dna:sta 75% on ihmisen kanssa niin samaa, että voidaan tutkia sairauksia ja hoitojen toimivuutta.

Meinaatko sen LöpöPunkkisi tuottavan nolla päästöt renkaista varsinkin kun euroopassa yli voimaisesti suosituin autotyyppi on keskiluokkaa isompi citymaasturi joka painaa kyllä suurimpaa osaa sähköautoja enemmän.

Iso osa sähköautoista kiihtyy varsin maltillisesti kuten ID:t. Teslan tapaiset kiihtyvyydet voisi hyvin kieltää normaali liikenteessä.

Tuulienergiakin laittoi muut investoinnit jäihin. Kukaan ei nyt panosta siihen, että kun ei tuule, jostain saataisiin energiaa.

@tracktest kirjoitti:
Topin yksipuolinen ajattelu tuottaa enemmän pahoinvointia, kuin hyvää mieltä. Tähänkin ketjuun piti tunkea Xesla.

Sähköautojen kaivattu ympäristöystävällisyys ei ole niin yksiselitteinen asia. Akkujen vaatimat luonnonvarat aiheuttavat sen, että koko elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioiden sähköauto voittaa polttomoottorin ekologisuudessa vasta noin 60 000 kilometrin jälkeen. Tämän päälle tulevat vielä sähkön tuotannon kasvihuonepäästöt.

Autojen nopeuksia, painoa ja tehoja voisi hyvin pienentää, se olisi nopein ympäristöteko. Ei siviiliautossa tarvita 250 hevosvoimaa eikä edes 10 sekunnin kiihtyvyyttä nollasta sataan. Polttomoottorilla on vielä edessään pitkä tulevaisuus uusien ratkaisujen rinnalla. Tehokkaammat palamisen prosessit sekä uusien polttoaineiden, kaasu, metanoli, dimetyylieetterin käyttö ovat avainasemassa ja potentiaalisia kehityskohteita.

"sähköauto voittaa polttomoottorin ekologisuudessa vasta noin 60 000 kilometrin jälkeen. Tämän päälle tulevat vielä sähkön tuotannon kasvihuonepäästöt."

No ei tule vaan on laskettu jo mukaan tuohon hiilidioksidiekvivalentti (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e)

Kun lasketaan kulkuneuvojen elinkaaren mukaista CO2e arvoa, otetaan laskelmaan mukaan kulkuneuvon valmistuksesta ja poistosta, polttoaineen valmistuksesta sekä itse käytöstä syntyvä pakokaasun vaikutus päästöihin. Tämä tarkoittaa sitä, että jopa täyssähköautolla tai polkupyörällä on CO2e arvo.

@tracktest kirjoitti:
Aurinkokennojen valmistuksessa käytetään materiaaleja, jotka ovat kalliita ja harvinaisia, eli välillisesti aurinkokennojen valmistus kuluttaa myös rajallisia resursseja. Aurinkoenergiaa tuotetaan vain valoisina tunteina.

Tulevaisuudessa

Uutinen
Uudenlainen aurinkokenno tuottaa sähköä yön pimeydessä
Lotta Jalli19.5.202219:32ENERGIATIEDEKONEET JA LAITTEET
Teknologialla on mahdollista yltää kymmenesosaan aurinkokennon energiantuotannosta.

Tutkimusryhmä onnistui tuottamaan energiaa yönäkölaseistakin tutulla teknologialla. Tutkimus julkaistiin ACS Photonics -lehdessä.

New South Walesin yliopiston tutkimusryhmä tuotti pienen määrän energiaa kääntämällä aurinkokennon prosessin. Teknologialla on tulevaisuudessa mahdollista yltää kymmenesosaan aurinkokennojen energiantuotannosta.

Käänteisprosessilla tuotetaan toisin sanoen energiaa poistuvasta lämpösäteilystä. Energiantuotanto onnistuu siten myös yön pimeydessä.

Aurinkokennot tuottavat energiaa muuntamalla säteilyenergian sähkövirraksi. Vastaavasti tietyt materiaalit tuottavat energiaa lämmön säteillessä takaisin ympäristöön.

Auringonsäteily lämmittää maata päivän aikana, ja yön koittaessa energia vapautuu takaisin avaruuteen infrapunasäteilynä. Energiantuotantoon käytetty laite on termoaktiivinen diodi, joka kerää vapautuvaa infrapunasäteilyä ja tuottaa siitä energiaa.

Termoaktiivinen diodi. Teknologia hyödyntää aurinkokennoista tuttuja pn-liitoksia. UNSW
Laitteessa käytetään osittain samaa teknologiaa kuin yönäkölaseissa, mutta samalla se hyödyntää aurinkokennoista tuttua pn-liitosta käänteisessä järjestyksessä. Pn-liitoksessa on kahta eri tyyppistä puolijohdemateriaalia, jotka kuljettavat virtaa vain yhteen suuntaan.

Teoreettinen kuvaus termoaktiivisesta diodista julkaistiin vuonna 2014, mutta uudessa tutkimuksessa onnistuttiin ensimmäistä kertaa tuottamaan sillä mitattava määrä energiaa.

Mitattu energiamäärä oli vain 2,26 milliwattia neliömetriä kohden, mutta kyseessä on silti tutkimuksen kannalta merkittävä virstanpylväs.

Ps. älykkäällä sähköverkolla pystytään siirtämään sähköä sieltä minne aurinko paistaa tai missä tuulee + hajautetuista pienvoimaloista.

Aurinko energia on toiseksi halvin sähkön tuotantotapa tuuli sähkön jälkeen. Ydinvoimalat eivät valmistu eivätkä tuota sähköä ilman erittäin ympäristölle vahingollista uraania.

Suomen suurimman tuulipuiston työmaalla iskettiin lapio maahan – pienen Lestijärven voimalat jauhavat aikanaan pari prosenttia suomalaisten sähkönkulutuksesta

https://yle.fi/uutiset/3-12452334?origin=rss

@[ZeiMZei] kirjoitti:

@tracktest kirjoitti:
Sähköautojen kaivattu ympäristöystävällisyys ei ole niin yksiselitteinen asia. Akkujen vaatimat luonnonvarat aiheuttavat sen, että koko elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioiden sähköauto voittaa polttomoottorin ekologisuudessa vasta noin 60 000 kilometrin jälkeen. Tämän päälle tulevat vielä sähkön tuotannon kasvihuonepäästöt.

Eikös se volvon v. 2020 tekemä ja paljon parjattu tutkimus nimenomaan sisältänyt myös nuo sähkön tuotannonaikaiset päästöt, ja jossa mainittiin että tuo raja on 47000km jos käytetään pelkästään tuulisähköä, ja Suomen sen hetkisellä tuotantomixillä se raja oli jossain rapiat 60tkm. Jollain Puolan kivihiilisähköllä raja nousi jo yli 200tkm ja tätä lukuahan kaikki bensalenkkarit ovat sen jälkeen käyttäneet - toki Puolalaisille bensalenkkareille se suotakoon.

Tutkittu asia mitäs sitä vähättelet.

@tracktest kirjoitti:
Tuulienergiakin laittoi muut investoinnit jäihin. Kukaan ei nyt panosta siihen, että kun ei tuule, jostain saataisiin energiaa.

Se ei kai kuitenkaan ole tuulivoimayhtiöiden syytä, että muut investoinnit eivät ole niin houkuttelevia.

@Quu kirjoitti:

Kaikkiaan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 962 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 3 257 MW. Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2021 sähköä 8,1 TWh, mikä vastasi Suomen sähkönkulutuksesta vajaata 10 prosenttia.

Miten se riittää niin monelle, kun niin monet sitä myy

Oleksää ihan hoopo. Sitä ajetaan rekoilla Saksasta ja Tanskan merituulipuistoista ja sertifioitua tuulivoimaa tuodaa Italiasta Fiat 500:ten kanssa.

@740 GLE kirjoitti:

@koreileva kirjoitti:

@tracktest kirjoitti:
Tuulienergiakin laittoi muut investoinnit jäihin. Kukaan ei nyt panosta siihen, että kun ei tuule, jostain saataisiin energiaa.

Se ei kai kuitenkaan ole tuulivoimayhtiöiden syytä, että muut investoinnit eivät ole niin houkuttelevia.

Riittävä tehon ja taajuuden säätövoima on silti välttämättömyys myös sen tuulivoiman toiminnan kannalta. Kyse lienee jälleen kerran siitä kuka maksaa?

Otetaan toki tuulesta ja auringosta talteen se mitä niistä on helposti saatavissa. Suurin osa meistä aurinko- ja tuulivoiman käyttäjistä odottaa silti saavansa jonkun muun generoimaa sähköä myös pimeänä ja tyynenä pakkaspäivänä ja jonkun on myös tahdistettava verkon taajuus.

Se etu aurinkopaneeleissa on, ettei tarvitse tahdistusta. Nyt hiljattain uutisoitiin Suomalaisen tuulipuiston rakentajien asentaneen akuston tuulipuistoonsa joka riittää tasamaan taajuuden.

@Topi27 kirjoitti:
Se etu aurinkopaneeleissa on, ettei tarvitse tahdistusta. Nyt hiljattain uutisoitiin Suomalaisen tuulipuiston rakentajien asentaneen akuston tuulipuistoonsa joka riittää tasamaan taajuuden.

Yllättävää kuulla, että taajuus vakioidaan akustolla, josta verkkoon voi syöttää vaihtovirtaa vain invertterin kautta? Onko antaa lähdettä tähän tietoon?

Akustolla pystyy ilman muuta tasaamaan huippukuormia, mutta en hoksaa, miten se auttaisi taajuuden vakioinnissa loistehon välttämiseksi? Eikö invertteristä tule päinvastoin rasite, kun invertterin tuottaman vaihtovirran laatu ei muodostu pyörivän generaattorin tavoin kauniiksi aivan luonnostaan? Riippuu toki invertterin laadusta kuinka hyvää vaihtosähköä se tekee, mutta siniaallon muoto ja taajuuden vakiointi kuulostaa pikemminkin invertterin vaatimukselta kuin asialta jonka invertteri ja akusto ratkaisisi luonnostaan.

@HybridRules kirjoitti:

@740 GLE kirjoitti:

@Topi27 kirjoitti:
Se etu aurinkopaneeleissa on, ettei tarvitse tahdistusta. Nyt hiljattain uutisoitiin Suomalaisen tuulipuiston rakentajien asentaneen akuston tuulipuistoonsa joka riittää tasamaan taajuuden.

Yllättävää kuulla, että taajuus vakioidaan akustolla, josta verkkoon voi syöttää vaihtovirtaa vain invertterin kautta? Onko antaa lähdettä tähän tietoon?

Akustolla pystyy ilman muuta tasaamaan huippukuormia, mutta en hoksaa, miten se auttaisi taajuuden vakioinnissa loistehon välttämiseksi? Eikö invertteristä tule päinvastoin rasite, kun invertterin tuottaman vaihtovirran laatu ei muodostu pyörivän generaattorin tavoin kauniiksi aivan luonnostaan? Riippuu toki invertterin laadusta kuinka hyvää vaihtosähköä se tekee, mutta siniaallon muoto ja taajuuden vakiointi kuulostaa pikemminkin invertterin vaatimukselta kuin asialta jonka invertteri ja akusto ratkaisisi luonnostaan.

Sivusta käsin kysymys, koska sähkötekniikka on minulla heikoilla kantimilla, mutta asia kiinnostaa. Muistelen, että loistehoa syntyy siitä, kun taloon tulevat kolme vaihetta kuormittuvat epätasaisesti. Siksi talon sähkövedot pyritään suunnittelemaan nin, että kunkin vaiheen perään tulisi mahdollisimman samankokoinen kuorma. Ja eikö loistehon ongelma oikeastaan ole se, että se ei näy talon kulutusmittauksessa eli talo ottaa tavallaan enemmän energiaa verkosta kuin mitä sähkölaitos näkee?

Ei vaiheiden epätasainen kuormittuminen vaan:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Loisteho

@740 GLE kirjoitti:

@Topi27 kirjoitti:
Se etu aurinkopaneeleissa on, ettei tarvitse tahdistusta. Nyt hiljattain uutisoitiin Suomalaisen tuulipuiston rakentajien asentaneen akuston tuulipuistoonsa joka riittää tasamaan taajuuden.

Yllättävää kuulla, että taajuus vakioidaan akustolla, josta verkkoon voi syöttää vaihtovirtaa vain invertterin kautta? Onko antaa lähdettä tähän tietoon?

Akustolla pystyy ilman muuta tasaamaan huippukuormia, mutta en hoksaa, miten se auttaisi taajuuden vakioinnissa loistehon välttämiseksi? Eikö invertteristä tule päinvastoin rasite, kun invertterin tuottaman vaihtovirran laatu ei muodostu pyörivän generaattorin tavoin kauniiksi aivan luonnostaan? Riippuu toki invertterin laadusta kuinka hyvää vaihtosähköä se tekee, mutta siniaallon muoto ja taajuuden vakiointi kuulostaa pikemminkin invertterin vaatimukselta kuin asialta jonka invertteri ja akusto ratkaisisi luonnostaan.

Kaikki invertterit tahdistuvat olemassa olevaan verkkoon, kun ne ovat rinnan valtakunnanverkon kanssa. Jotkin invertterit osaavat luoda verkon eli pyörivän 3-vaihejärjestelmän. Ne pystyvät tuottamaan sekä lois- että pätötehoa, mutta yleensä ne tuottavat pätötehoa, kun loistehoa ei paikalla tarvita eikä sitä verkon läpi siirretä. Nykyaikaisen nopean tehoelektroniikan ansiosta invertterit tuottavan ihan asiallista jännitettä ja virtaa.

Akustoja on rakennettu myös tuulipuistojen sähköasemien yhteyteen. Niitä ladataan ja puretaan omistajan taloudellisen suunnitelman mukaisesti. Niillä voidaan osallistua taajuusmarkkinoille eli syötetään verkkoon pätötehoa taajuuden laskiessa tai akkuja ladataan taajuuden noustessa. Taajuusmarkkinoita on kahta tyyppiä, pienille ja suurille taajuudenmuutoksille. Akustot siis "tasaavat taajuutta", kun ne ovat mukana verkon taajuuden ylläpidossa.