Tavoitteeksi energian säästäminen

62 kommenttia
«13

Nyt on meidän kaikkien alettava asennoitumaan energian säästämiseen, yhteiseksi hyväksi. Keinoja ovat asuntojen lämpötilan laskeminen ja autoilun osalta nopeuden laskeminen. Syksyä kohden asuntojen lämpötilan pitää olla laskettu muutama aste totutusta. Tässä näin alkuun keinoja energian säästämiseksi.

  
  • Säästöä

    Vetoomus EU:lle: Kaikkien uusien henkilö- ja pakettiautojen tulisi olla nollapäästöisiä Euroopassa vuodesta 2035 alkaen

    Julkaisija
    CLAS VON BELL
    19.5.2022
    0
    Ford of Europe, Volvo Cars ja 26 muuta yritystä ovat laatineet Euroopan unionille (EU) vetoomuksen, jossa vaaditaan, että kaikki uudet henkilö- ja pakettiautot Euroopassa ovat nollapäästöisiä vuodesta 2035 alkaen. Lisäksi halutaan ns. pakolliset tavoitteet latausinfrastruktuurin rakentamiselle.

    EU:n lainsäätäjille lähetetyssä vetoomuksessa painotetaan, että fossiilisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen poistaminen liikenteestä on välttämätöntä, jotta Eurooppa voi saavuttaa päästötavoitteensa vuoteen 2050 mennessä ja välttää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset.

    Tähän tarvitaan lainsäädäntöä, jolla varmistetaan standardit ja selkeä aikataulu, joita teollisuuden ja alihankkijoiden on noudatettava sähköautoihin siirtymisessä.

    EU:n päättäjät tekevät parhaillaan päätöksiä päästöttömiä autoja koskevista säännöistä. Euroopan parlamentti ja EU:n hallitukset päättävät kantansa kesäkuussa, ja lopullinen laki on tarkoitus hyväksyä syksyllä.

    Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Allego, An Post, Arrival, AVERE, Ball, ChargePoint, Currys, Danfoss, EDP, EVBox, FastNed, Ford, Greenway, Grundfos, Iberdrola, LeasePlan, Li-Cycle, Novo Nordisk, Sanofi, SAP Labs in France, Solar Group, Tesco, Uber, Unilever, Vattenfall, Volvo Cars, Vulcan ja Zurich.

    https://autotoday.fi/vetoomus-eulle-kaikkien-uusien-henkilo-ja-pakettiautojen-tulisi-olla-nollapaastoisia-euroopassa-vuodesta-2035-alkaen/

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Ja kun sähköautot tunnetusti ovat paljon painavampia ja useinkin paljon nopeammin kiihtyviä, niin päästöt sen kuin kasvavat kiihtyvää tahtia.

    Tätä keskustelua en ole ikinä ymmärtänyt. Eikös autoon pidä laittaa siihen soveltuvat renkaat, eli kokonaismassa ja akselipainot ratkaisevat vaadittavan kantavuusindeksin, joka taas määrittelee asennettavan renkaan. Samalta rengasmerkiltä löytyy samaa rengasmallia eri kantavuusindeksillä olevia vaihtoehtoja ja mitä korkeampi on kantavuusineksi, sitä kovempi tai suuremmalle painolle suunniteltu kumiseos on kyseessä. Eli vaikka jossain minissä olisi Michelin pilot sport 4, niin vastaava rengas jossain Teslan model S:ssä on täysin erilainen koostumukseltaan.

    Mulla on aika varman tuntuma, että 50 kertaa painavampi rekka-auto ei tuota 50 kertaa enemmän renkaista johtuvia hiukkaspäästöjä täysin erilaisen kumiseoksen vuoksi verattuna henkilöautoon.

      
  • @[ZeiMZei] kirjoitti:
    Mulla on aika varman tuntuma, että 50 kertaa painavampi rekka-auto ei tuota 50 kertaa enemmän renkaista johtuvia hiukkaspäästöjä täysin erilaisen kumiseoksen vuoksi verattuna henkilöautoon.

    Tuon kokoisessa rekka-autossa on noin 26 kpl isoja ja raskaita kuorma-auton renkaita ja ilmanvastus, joka pöläyttää varsinkin keväisin ilmaan todella massiivisen pölypilven.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @[ZeiMZei] kirjoitti:
    Mulla on aika varman tuntuma, että 50 kertaa painavampi rekka-auto ei tuota 50 kertaa enemmän renkaista johtuvia hiukkaspäästöjä täysin erilaisen kumiseoksen vuoksi verattuna henkilöautoon.

    Tuon kokoisessa rekka-autossa on noin 26 kpl isoja ja raskaita kuorma-auton renkaita ja ilmanvastus, joka pöläyttää varsinkin keväisin ilmaan todella massiivisen pölypilven.

    Pitää paikkansa, mutta tuo pöllähtänyt pölypilvi koostuu suurimmaksi osaksi tiellä olevasta hiekasta ja nastarenkaiden rouhimasta tiellä lojuvasta asfalttipölystä. Itseasisassa nuo rekka-autot siloittavat sen talvella nastarenkailla rouhitun kestopäällysteen, mutta vaatii toki ne ensimmäiset "helteet" että päällyste on tarpeeksi juoksevaa siloittuakseen.

      
  • Viikon hellejakso hävittää rouheen pinnan.

      
  • muokattu 20.05.2022 13:28

    No lisäsin aloittajan vaatimattomaan energian säästölistaan yhden kohteen joka on toteutettavissa. Puhutaan erittäin isosta säästöstä energian kulutuksessa jopa 3-4 kertaa pienemmän sähköistämällä LöpöPunkit.

    Kohteitahan on miljoonia esim. älykkäällä sähköverkolla jo nykyään olevalla tekniikalla voidaan säästää neljännes enegiasta ohjailemalla paikallisten pientuotantojen sähköverkkoja hallitusti.

    Samoin vaatteiden kulutuksessa säästöt ovat järkyttävän suuret ihmisten kulutustottumuksia vaihtamalla.

    On se hienoa miten löytyy surkimuksia aina valittamaan mahdollisimman negatiivisesti joka asiaan.

    On tiedossa renkaiden aiheuttamat ongelmat ympäristölle ja ihmisille ja sillekin etsitään erilaisista seoksista koko ajan parannuksia.
    Esim. yli kolmekymmentä vuotta on tiedetty pohjoisamerikassa renkaista tulevien mikrohiukkasten tappavan erään lohilajin joesta kokonaan, mutta vasta hiljattain selvisi mikä oli tuo ainesosa joka lohikuolemat aiheutti.

    Ja maailman yleisin muoviroska merissä on tupakantumppi.

    Ongelmat ratkaistaan vain toteuttamalla insinöörien ja keksijöiden ideat, jotka toteutettavissa nykykeinoilla.
    Täälläkin on lukuisat valittaneet ongelmista ja sanovat uskovansa insinöörien pystyvän ratkaisemaan ongelmat heidän samalla tekemättä mitään ja huomaamatta insinöörien jo antaneen keinoja ratkaista ongelma, mutta kun esson baarin miehen tieto asioista on paljon alle banaanikärpäsen toimintakyvystä niin valmiitkaan ratkaisut joilla asiat voisi edetä eivät etene.
    Ps. sen banaanikärpäsen dna:sta 75% on ihmisen kanssa niin samaa, että voidaan tutkia sairauksia ja hoitojen toimivuutta.

    Meinaatko sen LöpöPunkkisi tuottavan nolla päästöt renkaista varsinkin kun euroopassa yli voimaisesti suosituin autotyyppi on keskiluokkaa isompi citymaasturi joka painaa kyllä suurimpaa osaa sähköautoja enemmän.

    Iso osa sähköautoista kiihtyy varsin maltillisesti kuten ID:t. Teslan tapaiset kiihtyvyydet voisi hyvin kieltää normaali liikenteessä.

      
  • muokattu 20.05.2022 14:05

    Topin yksipuolinen ajattelu tuottaa enemmän pahoinvointia, kuin hyvää mieltä. Tähänkin ketjuun piti tunkea Xesla.

    Sähköautojen kaivattu ympäristöystävällisyys ei ole niin yksiselitteinen asia. Akkujen vaatimat luonnonvarat aiheuttavat sen, että koko elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioiden sähköauto voittaa polttomoottorin ekologisuudessa vasta noin 60 000 kilometrin jälkeen. Tämän päälle tulevat vielä sähkön tuotannon kasvihuonepäästöt.

    Autojen nopeuksia, painoa ja tehoja voisi hyvin pienentää, se olisi nopein ympäristöteko. Ei siviiliautossa tarvita 250 hevosvoimaa eikä edes 10 sekunnin kiihtyvyyttä nollasta sataan. Polttomoottorilla on vielä edessään pitkä tulevaisuus uusien ratkaisujen rinnalla. Tehokkaammat palamisen prosessit sekä uusien polttoaineiden, kaasu, metanoli, dimetyylieetterin käyttö ovat avainasemassa ja potentiaalisia kehityskohteita.

      
  • Tuulienergiakin laittoi muut investoinnit jäihin. Kukaan ei nyt panosta siihen, että kun ei tuule, jostain saataisiin energiaa.

      1
  • @tracktest kirjoitti:
    Tuulienergiakin laittoi muut investoinnit jäihin. Kukaan ei nyt panosta siihen, että kun ei tuule, jostain saataisiin energiaa.

    Onneksi on eri mieltä olevia.

    Esim.

    Uutinen
    161 300 aurinkopaneelin puisto kaivosten rikastushiekka-altaille Suomeen – Maailman ensimmäinen, teho on 100 MWp
    Annastiina Airaksinen18.5.202214:06|päivitetty19.5.202213:32UUSIUTUVATKAIVOKSETENERGIATEOLLISUUS
    Teollisen mittakaavan aurinkopuisto rakentuisi Nivalan Hituran sekä Pyhäsalmen kaivosten rikastushiekka-alueille. Aurinkovoimalakokonaisuuden teho on suunnitelmissa 100 MWp.

    Pohjois-Pohjanmaalle on rakentumassa maailman ensimmäinen täysin uusiutuvalla vihreällä sähköllä toimiva teollinen rikastamo.

    Callio Solar Park käsittää 100 MWp tehon aurinkovoimalakokonaisuuden ja teollisen mittakaavan aurinkopuiston. Ne sijoitetaan Nivalan Hituran sekä Pyhäsalmen kaivoksilta vapautuville rikastushiekka-alueille.

    Aurinkopuistojen odotetaan tuottavan noin 90 GWh sähköä vuosittain. Ne tuottavat tulevaisuudessa muun muassa Pyhäsalmi Mine Oy:n rikastamon tarvitseman sähköenergian, tiedotteessa kerrotaan.

    Kaivoksen ja rikastamon päästöjen odotetaan laskevan merkittävästi uusiutuvan energian käyttöönoton myötä.

    ”Vihreä sähkö on laskennallisesti päästötöntä ja tällaista ei tiettävästi ole rikastamotoiminnoissa missään muualla vielä tässä mittakaavassa toteutettu” toteaa Pyhäsalmi Mine Oy:n johtaja Aki Tuikka tiedotteessa.

    Hankkeen kokonaisbudjetin arvioidaan olevan noin 60 miljoonaa euroa.

    Uutta teollisuutta kaivosalueelle
    Pyhäjärvellä sijaitsee Euroopan syvin perusmetallikaivos, Pyhäsalmen kaivos. Se ulottuu lähes 1 450 metriin. Kun maanalainen louhinta päättyy, halutaan uudella yritysalueella luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle.

    ”Callion teollisuusympäristö tarjoaa jatkossa erinomaiset puitteet paljon sähköä kuluttaville toimijoille, jotka halutessaan voivat hyödyntää kaivostoiminnalta vapautuvaa infrastruktuuria, logistiikkaa ja raaka-aineita”, kertoo Pyhäjärven Callion kehitysjohtaja Sakari Nokela tiedotteessa.

    Nivalan ja Pyhäsalmen aurinkopuistojen lisäksi yritysten on mahdollista hyödyntää lähiseudulla tarjolla olevaa tuulivoimaa. Näiden myötä Pyhäjärvelle odotetaan tulevan lisää energiaintensiivistä teollisuutta.

    Aurinkoenergian toimijat yhteistyössä
    Nivalan ja Pyhäjärven yhteishankkeessa ovat mukana aurinkosähköä yrityksille tarjoava energiayhtiö Solarigo Oy ja uusiutuvan energian rakentamishankkeisiin erikoistunut Skarta Group Oyj.

    Yhteistyöllä on tarkoitus luoda verkosto ja tavoitteena toteuttaa nopealla tahdilla useita kymmenien ja satojen megawattien aurinkovoimalahankkeita Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

    ”Teollisen mittakaavan aurinkoenergian rakentaminen on jo alkanut Suomessa ja teknologisen kehityksen sekä sähkön hinnan nousun myötä hankkeet ovat taloudellisesti kannattavia”, Skarta Energy Oy:n toimitusjohtaja Kari Tuominen kommentoi tiedotteessa.

    Pohjois-Pohjanmaan aurinkopuistoon on suunnitteilla jopa 161 300 aurinkopaneelia. Nivalan ja Pyhäsalmen aurinkopuistosta tulisi Pohjoismaiden suurimpia, yhteensä noin 135 hehtaarin maa-alueelle.

    Toteutuessaan Callio Solar Park tarjoaisi uusiutuvaa energiaa sekä aurinkosähköä myös kuluttaja-asiakkaille ympäri Suomea kotimaisen energiayhtiö Lumme Energia Oy:n kautta.

    Solarigo on hakenut hankkeelle Työ- ja elinkeinoministeriön RRF -tukea Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.

    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/d5e1d750-5a43-4e41-baba-701358a42b81?ref=ampparit:2629

      1
  • @tracktest kirjoitti:
    Topin yksipuolinen ajattelu tuottaa enemmän pahoinvointia, kuin hyvää mieltä. Tähänkin ketjuun piti tunkea Xesla.

    Sähköautojen kaivattu ympäristöystävällisyys ei ole niin yksiselitteinen asia. Akkujen vaatimat luonnonvarat aiheuttavat sen, että koko elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioiden sähköauto voittaa polttomoottorin ekologisuudessa vasta noin 60 000 kilometrin jälkeen. Tämän päälle tulevat vielä sähkön tuotannon kasvihuonepäästöt.

    Autojen nopeuksia, painoa ja tehoja voisi hyvin pienentää, se olisi nopein ympäristöteko. Ei siviiliautossa tarvita 250 hevosvoimaa eikä edes 10 sekunnin kiihtyvyyttä nollasta sataan. Polttomoottorilla on vielä edessään pitkä tulevaisuus uusien ratkaisujen rinnalla. Tehokkaammat palamisen prosessit sekä uusien polttoaineiden, kaasu, metanoli, dimetyylieetterin käyttö ovat avainasemassa ja potentiaalisia kehityskohteita.

    "sähköauto voittaa polttomoottorin ekologisuudessa vasta noin 60 000 kilometrin jälkeen. Tämän päälle tulevat vielä sähkön tuotannon kasvihuonepäästöt."

    No ei tule vaan on laskettu jo mukaan tuohon hiilidioksidiekvivalentti (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e)

    Kun lasketaan kulkuneuvojen elinkaaren mukaista CO2e arvoa, otetaan laskelmaan mukaan kulkuneuvon valmistuksesta ja poistosta, polttoaineen valmistuksesta sekä itse käytöstä syntyvä pakokaasun vaikutus päästöihin. Tämä tarkoittaa sitä, että jopa täyssähköautolla tai polkupyörällä on CO2e arvo.

      
  • Aurinkokennojen valmistuksessa käytetään materiaaleja, jotka ovat kalliita ja harvinaisia, eli välillisesti aurinkokennojen valmistus kuluttaa myös rajallisia resursseja. Aurinkoenergiaa tuotetaan vain valoisina tunteina.

      
  • muokattu 20.05.2022 14:51

    @tracktest kirjoitti:
    Aurinkokennojen valmistuksessa käytetään materiaaleja, jotka ovat kalliita ja harvinaisia, eli välillisesti aurinkokennojen valmistus kuluttaa myös rajallisia resursseja. Aurinkoenergiaa tuotetaan vain valoisina tunteina.

    Tulevaisuudessa

    Uutinen
    Uudenlainen aurinkokenno tuottaa sähköä yön pimeydessä
    Lotta Jalli19.5.202219:32ENERGIATIEDEKONEET JA LAITTEET
    Teknologialla on mahdollista yltää kymmenesosaan aurinkokennon energiantuotannosta.

    Tutkimusryhmä onnistui tuottamaan energiaa yönäkölaseistakin tutulla teknologialla. Tutkimus julkaistiin ACS Photonics -lehdessä.

    New South Walesin yliopiston tutkimusryhmä tuotti pienen määrän energiaa kääntämällä aurinkokennon prosessin. Teknologialla on tulevaisuudessa mahdollista yltää kymmenesosaan aurinkokennojen energiantuotannosta.

    Käänteisprosessilla tuotetaan toisin sanoen energiaa poistuvasta lämpösäteilystä. Energiantuotanto onnistuu siten myös yön pimeydessä.

    Aurinkokennot tuottavat energiaa muuntamalla säteilyenergian sähkövirraksi. Vastaavasti tietyt materiaalit tuottavat energiaa lämmön säteillessä takaisin ympäristöön.

    Auringonsäteily lämmittää maata päivän aikana, ja yön koittaessa energia vapautuu takaisin avaruuteen infrapunasäteilynä. Energiantuotantoon käytetty laite on termoaktiivinen diodi, joka kerää vapautuvaa infrapunasäteilyä ja tuottaa siitä energiaa.

    image

    Termoaktiivinen diodi. Teknologia hyödyntää aurinkokennoista tuttuja pn-liitoksia. UNSW
    Laitteessa käytetään osittain samaa teknologiaa kuin yönäkölaseissa, mutta samalla se hyödyntää aurinkokennoista tuttua pn-liitosta käänteisessä järjestyksessä. Pn-liitoksessa on kahta eri tyyppistä puolijohdemateriaalia, jotka kuljettavat virtaa vain yhteen suuntaan.

    Teoreettinen kuvaus termoaktiivisesta diodista julkaistiin vuonna 2014, mutta uudessa tutkimuksessa onnistuttiin ensimmäistä kertaa tuottamaan sillä mitattava määrä energiaa.

    Mitattu energiamäärä oli vain 2,26 milliwattia neliömetriä kohden, mutta kyseessä on silti tutkimuksen kannalta merkittävä virstanpylväs.

    Ps. älykkäällä sähköverkolla pystytään siirtämään sähköä sieltä minne aurinko paistaa tai missä tuulee + hajautetuista pienvoimaloista.

    Aurinko energia on toiseksi halvin sähkön tuotantotapa tuuli sähkön jälkeen. Ydinvoimalat eivät valmistu eivätkä tuota sähköä ilman erittäin ympäristölle vahingollista uraania.

      1
  • Uutinen
    Tuulivoima ohittaa ydinvoiman suurimpana sähkön tuotantomuotona vuonna 2027 – pöyristyttävämpää tulossa
    Tuula Laatikainen19.5.202213:40|päivitetty19.5.202213:40ENERGIATEOLLISUUSTEKNIIKKAYHTEISKUNTA
    Suomen sähköntuotanto muuttuu nyt hirmuista vauhtia. Tuulivoimabuumi jatkaa kasvuaan vielä.

    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/e9eff321-f539-420e-b2ce-cb1e9609b177?ref=ampparit:b08d

      1
  • Suomen suurimman tuulipuiston työmaalla iskettiin lapio maahan – pienen Lestijärven voimalat jauhavat aikanaan pari prosenttia suomalaisten sähkönkulutuksesta

    https://yle.fi/uutiset/3-12452334?origin=rss

      1
  • @tracktest kirjoitti:
    Sähköautojen kaivattu ympäristöystävällisyys ei ole niin yksiselitteinen asia. Akkujen vaatimat luonnonvarat aiheuttavat sen, että koko elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioiden sähköauto voittaa polttomoottorin ekologisuudessa vasta noin 60 000 kilometrin jälkeen. Tämän päälle tulevat vielä sähkön tuotannon kasvihuonepäästöt.

    Eikös se volvon v. 2020 tekemä ja paljon parjattu tutkimus nimenomaan sisältänyt myös nuo sähkön tuotannonaikaiset päästöt, ja jossa mainittiin että tuo raja on 47000km jos käytetään pelkästään tuulisähköä, ja Suomen sen hetkisellä tuotantomixillä se raja oli jossain rapiat 60tkm. Jollain Puolan kivihiilisähköllä raja nousi jo yli 200tkm ja tätä lukuahan kaikki bensalenkkarit ovat sen jälkeen käyttäneet - toki Puolalaisille bensalenkkareille se suotakoon.

      3
  • @[ZeiMZei] kirjoitti:

    @tracktest kirjoitti:
    Sähköautojen kaivattu ympäristöystävällisyys ei ole niin yksiselitteinen asia. Akkujen vaatimat luonnonvarat aiheuttavat sen, että koko elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioiden sähköauto voittaa polttomoottorin ekologisuudessa vasta noin 60 000 kilometrin jälkeen. Tämän päälle tulevat vielä sähkön tuotannon kasvihuonepäästöt.

    Eikös se volvon v. 2020 tekemä ja paljon parjattu tutkimus nimenomaan sisältänyt myös nuo sähkön tuotannonaikaiset päästöt, ja jossa mainittiin että tuo raja on 47000km jos käytetään pelkästään tuulisähköä, ja Suomen sen hetkisellä tuotantomixillä se raja oli jossain rapiat 60tkm. Jollain Puolan kivihiilisähköllä raja nousi jo yli 200tkm ja tätä lukuahan kaikki bensalenkkarit ovat sen jälkeen käyttäneet - toki Puolalaisille bensalenkkareille se suotakoon.

    Tutkittu asia mitäs sitä vähättelet.

      
  • Harvinaiset maametallit eivät ole kovin harvinaisia.

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Harvinaiset_maametallit

      1
  • @tracktest kirjoitti:
    Tuulienergiakin laittoi muut investoinnit jäihin. Kukaan ei nyt panosta siihen, että kun ei tuule, jostain saataisiin energiaa.

    Se ei kai kuitenkaan ole tuulivoimayhtiöiden syytä, että muut investoinnit eivät ole niin houkuttelevia.

      
  • Kaikkiaan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 962 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 3 257 MW. Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2021 sähköä 8,1 TWh, mikä vastasi Suomen sähkönkulutuksesta vajaata 10 prosenttia.

    Miten se riittää niin monelle, kun niin monet sitä myy

      
  • muokattu 21.05.2022 00:48

    @Quu kirjoitti:

    Kaikkiaan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 962 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 3 257 MW. Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2021 sähköä 8,1 TWh, mikä vastasi Suomen sähkönkulutuksesta vajaata 10 prosenttia.

    Miten se riittää niin monelle, kun niin monet sitä myy

    Oleksää ihan hoopo. Sitä ajetaan rekoilla Saksasta ja Tanskan merituulipuistoista ja sertifioitua tuulivoimaa tuodaa Italiasta Fiat 500:ten kanssa.

      1
  • @koreileva kirjoitti:

    @tracktest kirjoitti:
    Tuulienergiakin laittoi muut investoinnit jäihin. Kukaan ei nyt panosta siihen, että kun ei tuule, jostain saataisiin energiaa.

    Se ei kai kuitenkaan ole tuulivoimayhtiöiden syytä, että muut investoinnit eivät ole niin houkuttelevia.

    Riittävä tehon ja taajuuden säätövoima on silti välttämättömyys myös sen tuulivoiman toiminnan kannalta. Kyse lienee jälleen kerran siitä kuka maksaa?

    Otetaan toki tuulesta ja auringosta talteen se mitä niistä on helposti saatavissa. Suurin osa meistä aurinko- ja tuulivoiman käyttäjistä odottaa silti saavansa jonkun muun generoimaa sähköä myös pimeänä ja tyynenä pakkaspäivänä ja jonkun on myös tahdistettava verkon taajuus.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @koreileva kirjoitti:

    @tracktest kirjoitti:
    Tuulienergiakin laittoi muut investoinnit jäihin. Kukaan ei nyt panosta siihen, että kun ei tuule, jostain saataisiin energiaa.

    Se ei kai kuitenkaan ole tuulivoimayhtiöiden syytä, että muut investoinnit eivät ole niin houkuttelevia.

    Riittävä tehon ja taajuuden säätövoima on silti välttämättömyys myös sen tuulivoiman toiminnan kannalta. Kyse lienee jälleen kerran siitä kuka maksaa?

    Otetaan toki tuulesta ja auringosta talteen se mitä niistä on helposti saatavissa. Suurin osa meistä aurinko- ja tuulivoiman käyttäjistä odottaa silti saavansa jonkun muun generoimaa sähköä myös pimeänä ja tyynenä pakkaspäivänä ja jonkun on myös tahdistettava verkon taajuus.

    Se etu aurinkopaneeleissa on, ettei tarvitse tahdistusta. Nyt hiljattain uutisoitiin Suomalaisen tuulipuiston rakentajien asentaneen akuston tuulipuistoonsa joka riittää tasamaan taajuuden.

      
  • Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Renault Trucks vähentää päästöjä parantamalla polttoainetaloutta sekä kierrätyksellä ja sähköistämällä. Tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet ja vuonna 2040 jokainen uusista Renault Trucks -ajoneuvoista on hiilineutraali.

    Tutkimusjohtaja Marc Lejeune kertoo, että fossiilittomat ydin-, tuuli-, vesi- ja aurinkovoima saadaan tehokkaimmin ajoneuvojen liike-energiaksi käyttämällä akkua ja sähkömoottoria. Hyötysuhde kokonaisuudessaan (well to wheel) on hieman yli 60 prosenttia. Polttokennolla tai polttomoottorilla hyötysuhde jää 20 prosentin tuntumaan tai reilusti sen alle.

    ”Akkusähkökäyttöisen jakeluauton elinkaarenaikainen ilmastoa lämmittävä vaikutus voi olla jopa 80 prosenttia pienempi kuin fossiilista dieseliä käyttävän. Sen sijaan niin sanotun harmaan vedyn käyttäminen saattaa olla dieseliäkin huonompi vaihtoehto”, Lejeune sanoo.

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/5b8458d7-1db5-41b4-aec2-55524e95c496?ref=ampparit:3aad

      
  • muokattu 22.05.2022 11:25

    @Topi27 kirjoitti:
    Se etu aurinkopaneeleissa on, ettei tarvitse tahdistusta. Nyt hiljattain uutisoitiin Suomalaisen tuulipuiston rakentajien asentaneen akuston tuulipuistoonsa joka riittää tasamaan taajuuden.

    Yllättävää kuulla, että taajuus vakioidaan akustolla, josta verkkoon voi syöttää vaihtovirtaa vain invertterin kautta? Onko antaa lähdettä tähän tietoon?

    Akustolla pystyy ilman muuta tasaamaan huippukuormia, mutta en hoksaa, miten se auttaisi taajuuden vakioinnissa loistehon välttämiseksi? Eikö invertteristä tule päinvastoin rasite, kun invertterin tuottaman vaihtovirran laatu ei muodostu pyörivän generaattorin tavoin kauniiksi aivan luonnostaan? Riippuu toki invertterin laadusta kuinka hyvää vaihtosähköä se tekee, mutta siniaallon muoto ja taajuuden vakiointi kuulostaa pikemminkin invertterin vaatimukselta kuin asialta jonka invertteri ja akusto ratkaisisi luonnostaan.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Se etu aurinkopaneeleissa on, ettei tarvitse tahdistusta. Nyt hiljattain uutisoitiin Suomalaisen tuulipuiston rakentajien asentaneen akuston tuulipuistoonsa joka riittää tasamaan taajuuden.

    Yllättävää kuulla, että taajuus vakioidaan akustolla, josta verkkoon voi syöttää vaihtovirtaa vain invertterin kautta? Onko antaa lähdettä tähän tietoon?

    Akustolla pystyy ilman muuta tasaamaan huippukuormia, mutta en hoksaa, miten se auttaisi taajuuden vakioinnissa loistehon välttämiseksi? Eikö invertteristä tule päinvastoin rasite, kun invertterin tuottaman vaihtovirran laatu ei muodostu pyörivän generaattorin tavoin kauniiksi aivan luonnostaan? Riippuu toki invertterin laadusta kuinka hyvää vaihtosähköä se tekee, mutta siniaallon muoto ja taajuuden vakiointi kuulostaa pikemminkin invertterin vaatimukselta kuin asialta jonka invertteri ja akusto ratkaisisi luonnostaan.

    Sivusta käsin kysymys, koska sähkötekniikka on minulla heikoilla kantimilla, mutta asia kiinnostaa. Muistelen, että loistehoa syntyy siitä, kun taloon tulevat kolme vaihetta kuormittuvat epätasaisesti. Siksi talon sähkövedot pyritään suunnittelemaan nin, että kunkin vaiheen perään tulisi mahdollisimman samankokoinen kuorma. Ja eikö loistehon ongelma oikeastaan ole se, että se ei näy talon kulutusmittauksessa eli talo ottaa tavallaan enemmän energiaa verkosta kuin mitä sähkölaitos näkee?

    Kyllä kai tasasähköä varastoivan akun kaverina on pakko olla invertteri, joka tekee muunnoksen kahteen kertaan? Ensin pyörivästä generaattorista akkuun päin ja sitten akusta verkkoon päin? Vai miten sähkötekniikka toimii?

      
  • muokattu 22.05.2022 16:17

    @HybridRules kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Se etu aurinkopaneeleissa on, ettei tarvitse tahdistusta. Nyt hiljattain uutisoitiin Suomalaisen tuulipuiston rakentajien asentaneen akuston tuulipuistoonsa joka riittää tasamaan taajuuden.

    Yllättävää kuulla, että taajuus vakioidaan akustolla, josta verkkoon voi syöttää vaihtovirtaa vain invertterin kautta? Onko antaa lähdettä tähän tietoon?

    Akustolla pystyy ilman muuta tasaamaan huippukuormia, mutta en hoksaa, miten se auttaisi taajuuden vakioinnissa loistehon välttämiseksi? Eikö invertteristä tule päinvastoin rasite, kun invertterin tuottaman vaihtovirran laatu ei muodostu pyörivän generaattorin tavoin kauniiksi aivan luonnostaan? Riippuu toki invertterin laadusta kuinka hyvää vaihtosähköä se tekee, mutta siniaallon muoto ja taajuuden vakiointi kuulostaa pikemminkin invertterin vaatimukselta kuin asialta jonka invertteri ja akusto ratkaisisi luonnostaan.

    Sivusta käsin kysymys, koska sähkötekniikka on minulla heikoilla kantimilla, mutta asia kiinnostaa. Muistelen, että loistehoa syntyy siitä, kun taloon tulevat kolme vaihetta kuormittuvat epätasaisesti. Siksi talon sähkövedot pyritään suunnittelemaan nin, että kunkin vaiheen perään tulisi mahdollisimman samankokoinen kuorma. Ja eikö loistehon ongelma oikeastaan ole se, että se ei näy talon kulutusmittauksessa eli talo ottaa tavallaan enemmän energiaa verkosta kuin mitä sähkölaitos näkee?

    Ei vaiheiden epätasainen kuormittuminen vaan:
    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Loisteho

      
  • muokattu 22.05.2022 17:27

    @740 GLE kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Se etu aurinkopaneeleissa on, ettei tarvitse tahdistusta. Nyt hiljattain uutisoitiin Suomalaisen tuulipuiston rakentajien asentaneen akuston tuulipuistoonsa joka riittää tasamaan taajuuden.

    Yllättävää kuulla, että taajuus vakioidaan akustolla, josta verkkoon voi syöttää vaihtovirtaa vain invertterin kautta? Onko antaa lähdettä tähän tietoon?

    Akustolla pystyy ilman muuta tasaamaan huippukuormia, mutta en hoksaa, miten se auttaisi taajuuden vakioinnissa loistehon välttämiseksi? Eikö invertteristä tule päinvastoin rasite, kun invertterin tuottaman vaihtovirran laatu ei muodostu pyörivän generaattorin tavoin kauniiksi aivan luonnostaan? Riippuu toki invertterin laadusta kuinka hyvää vaihtosähköä se tekee, mutta siniaallon muoto ja taajuuden vakiointi kuulostaa pikemminkin invertterin vaatimukselta kuin asialta jonka invertteri ja akusto ratkaisisi luonnostaan.

    Yritin hakea uutisointia sivuhistoriastani, mutten löytänyt.

    Olisiko ratkaisu vain tehoelektroniikassa löysin maininnan alla:
    Tulevan energiasiirtymän osalta tehoelektroniikka on erityisen tärkeää. Esimerkiksi kun
    aurinkosähköjärjestelmät tai akut syöttävät tasavirtaa, tuulivoimalat tarjoavat vaihtovirtaa taajuudella, jota ei
    voida käyttää suoraan. Samaan aikaan sähkönkuluttajilla on omat yksilölliset tarpeet sähkön ja jännitteen
    suhteen. Tehoelektroniikka toimii liittimenä, jonka potentiaalinen hyötysuhde on jopa 99 prosenttia.
    Energiansäästöpotentiaali on valtava, sillä tilastollisesti katsottuna sähkö kulkee nykyäänkin ainakin yhden
    tehonmuuntimen läpi matkallaan tuottajilta kuluttajille. Euroopan tehoelektroniikkakeskuksen (ECPE)
    tutkimuksen mukaan yli neljännes sähköenergiasta voitaisiin säästää käyttämällä nykyaikaista
    tehoelektroniikkaa.

    Eli kaikki energia menisi akuston kautta. Vai voisiko akustosta inverttereillä paikkailla tuulimyllyjen häiriöitä vähän vastaavasti kuin aurinkopaneeleiden varjostusongelmaa hoidetaan mikroinverttereillä.

    Miten tuo tehonmuunnin vaikuttaa.

    Toivottavasti Hiilipäästö lukisi tätä niin osaisi kertoa miten toimii.

    Uutisointi koski muistaakseni 6 tai 7 tuulimyllyn aluetta ja mielestäni se oli tänä vuonna, jollen ole lukenut jotain vanhaa artikkelia. En muista edes paikkakuntaa mihin myllyt tulossa. Ainahan on mahdollisuus myös virheelliseen uutisointiin lehdessä akuston tarkoituksesta. Uutisointi oli tyyliin emme tarvitse tasausvoimaa hoidamme sen itse myllyn juurelle tulevalla akustolla.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Se etu aurinkopaneeleissa on, ettei tarvitse tahdistusta. Nyt hiljattain uutisoitiin Suomalaisen tuulipuiston rakentajien asentaneen akuston tuulipuistoonsa joka riittää tasamaan taajuuden.

    Yllättävää kuulla, että taajuus vakioidaan akustolla, josta verkkoon voi syöttää vaihtovirtaa vain invertterin kautta? Onko antaa lähdettä tähän tietoon?

    Akustolla pystyy ilman muuta tasaamaan huippukuormia, mutta en hoksaa, miten se auttaisi taajuuden vakioinnissa loistehon välttämiseksi? Eikö invertteristä tule päinvastoin rasite, kun invertterin tuottaman vaihtovirran laatu ei muodostu pyörivän generaattorin tavoin kauniiksi aivan luonnostaan? Riippuu toki invertterin laadusta kuinka hyvää vaihtosähköä se tekee, mutta siniaallon muoto ja taajuuden vakiointi kuulostaa pikemminkin invertterin vaatimukselta kuin asialta jonka invertteri ja akusto ratkaisisi luonnostaan.

    Kaikki invertterit tahdistuvat olemassa olevaan verkkoon, kun ne ovat rinnan valtakunnanverkon kanssa. Jotkin invertterit osaavat luoda verkon eli pyörivän 3-vaihejärjestelmän. Ne pystyvät tuottamaan sekä lois- että pätötehoa, mutta yleensä ne tuottavat pätötehoa, kun loistehoa ei paikalla tarvita eikä sitä verkon läpi siirretä. Nykyaikaisen nopean tehoelektroniikan ansiosta invertterit tuottavan ihan asiallista jännitettä ja virtaa.

    Akustoja on rakennettu myös tuulipuistojen sähköasemien yhteyteen. Niitä ladataan ja puretaan omistajan taloudellisen suunnitelman mukaisesti. Niillä voidaan osallistua taajuusmarkkinoille eli syötetään verkkoon pätötehoa taajuuden laskiessa tai akkuja ladataan taajuuden noustessa. Taajuusmarkkinoita on kahta tyyppiä, pienille ja suurille taajuudenmuutoksille. Akustot siis "tasaavat taajuutta", kun ne ovat mukana verkon taajuuden ylläpidossa.

      1
  • Omalta osaltani tein periaatepääätöksen laskea ajonopeutta 100 -> 80km/h ja 120 -> 100km/h jos (ja yleensä kun) ei ole kiire, eikä se häiritse muuta liikennettä

      1
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit