Toivottavaa olisi että ylinopeutta ajavat ajaisivat nopeusrajoitusten mukaan. Ei tuossa yllä olevassa ole mitään vikaa. Tärkeää on että kaikki osallistuvat omalla tavallaan, positiivisin mielin.
@tracktest kirjoitti:
Toivottavaa olisi että ylinopeutta ajavat ajaisivat nopeusrajoitusten mukaan. Ei tuossa yllä olevassa ole mitään vikaa. Tärkeää on että kaikki osallistuvat omalla tavallaan, positiivisin mielin.
Eivät suinkaan kaikki halua ajaa turvallisesti, ympäristöystävällisesti ja taloudellisesti, joten täytyy tyytyä siihen että itse toimii niin. Haitaten mahdollisimman vähän niiden muiden tekemiä ohituksia, eli turvallisesti.
Ehkä ekonominen/ecologinen-ajotapa joskus yleistyy, sen sijaan että vain todetaan että Suomessa on €uro-maiden kallein bensa.
@Topi27 kirjoitti:
Olisiko ratkaisu vain tehoelektroniikassa löysin maininnan alla:
Tulevan energiasiirtymän osalta tehoelektroniikka on erityisen tärkeää. Esimerkiksi kun
aurinkosähköjärjestelmät tai akut syöttävät tasavirtaa, tuulivoimalat tarjoavat vaihtovirtaa taajuudella, jota ei
voida käyttää suoraan.
Tämä kuulostaa jo järkevämmältä. Vaikka aurinkopaneleilla ja tuulimyllyillä saadaan kasvatetuksi tuotettua energiamäärää, tuo verkon tahdistus on niitä rasittava ongelma, joka pahenee mitä suuremmaksi tämän muista kuin isoista voimaloiden tahdistetuista generaattoreista saatavan sähköenergian suhteellinen osuus kasvaa.
Panelit, akut ja tuulimyllyt siis ilman muuta ovat osa ratkaisua tarvittavaan energiamäärään. Näiden tuotantotapojen rasitteena on sekä huipputehoa tarvittaessa säätövoiman tarve että tuo tahdistus verkon oikeaan taajuuteen, vaan myös tarkalleen oikeassa vaiheessa. Se ei ole vastaväiten paneleille ja tuulimyllyille, vaan se on suunnitteluvaatimus, joka pitää ottaa huomioon ettei aiheuteta vahinkoa.
Eli kaikki energia menisi akuston kautta. Vai voisiko akustosta inverttereillä paikkailla tuulimyllyjen häiriöitä vähän vastaavasti kuin aurinkopaneeleiden varjostusongelmaa hoidetaan mikroinverttereillä.
Nämä ovat kaksi eri asiaa. Akkufarmi tuulimyllyjen yhteydessä varastoi tuulimyllyjen tuottamaa sähköä myöhemmin käytettäväksi. Tuulimyllyn pyörivä generaattori tekee vaihtovirtaa, joka pitää tasasuunnata että sen voi ladata akkuun. Akkuun tallennettua sähköä myöhemmin verkkoon syötettäessä se vaihtosuunnataan invertterillä.
Aurinkopanelit tuottavat tasavirtaa, joten ilman akkufarmiakin paneleista ei saa taloon vaihtovirtaa ilman invertteriä. Mutta invertteri ei pysty tuottamaan sähköä silloin kun panelit ovat pihavaahteran varjossa. Jos se varjo halutaan eliminoida puuta kaatamatta, pitää myös panelien kaveriksi asentaa akkufarmi.
Ilman kaamosta suunnilleen yön yli riittävän akkufarmin investointilaskelma olisi jo tekeillä, koska näppituntumalta vaikuttaa, että yön yli riittävä akkufarmi voisi ollakin realistinen, mutta talven yli riittävä ei todellakaan sitä ole.
@Late1969 kirjoitti:
Kaikki invertterit tahdistuvat olemassa olevaan verkkoon, kun ne ovat rinnan valtakunnanverkon kanssa. Jotkin invertterit osaavat luoda verkon eli pyörivän 3-vaihejärjestelmän. Ne pystyvät tuottamaan sekä lois- että pätötehoa, mutta yleensä ne tuottavat pätötehoa, kun loistehoa ei paikalla tarvita eikä sitä verkon läpi siirretä. Nykyaikaisen nopean tehoelektroniikan ansiosta invertterit tuottavan ihan asiallista jännitettä ja virtaa.
Jeps. Juuri tästä syystä kehittyvä tehoelektroniikka on osa ratkaisua kun akkuun talletettua tasasähköä halutaan käyttää vaihtosähkönä.
Akustoja on rakennettu myös tuulipuistojen sähköasemien yhteyteen. Niitä ladataan ja puretaan omistajan taloudellisen suunnitelman mukaisesti. Niillä voidaan osallistua taajuusmarkkinoille eli syötetään verkkoon pätötehoa taajuuden laskiessa tai akkuja ladataan taajuuden noustessa. Taajuusmarkkinoita on kahta tyyppiä, pienille ja suurille taajuudenmuutoksille. Akustot siis "tasaavat taajuutta", kun ne ovat mukana verkon taajuuden ylläpidossa.
Kerrotko lisää, tai annatko linkin, koska tämä oli minulle uusi konsepti taajuuden suhteen?
@Late1969 kirjoitti:
Akustoja on rakennettu myös tuulipuistojen sähköasemien yhteyteen. Niitä ladataan ja puretaan omistajan taloudellisen suunnitelman mukaisesti. Niillä voidaan osallistua taajuusmarkkinoille eli syötetään verkkoon pätötehoa taajuuden laskiessa tai akkuja ladataan taajuuden noustessa. Taajuusmarkkinoita on kahta tyyppiä, pienille ja suurille taajuudenmuutoksille. Akustot siis "tasaavat taajuutta", kun ne ovat mukana verkon taajuuden ylläpidossa.
Kerrotko lisää, tai annatko linkin, koska tämä oli minulle uusi konsepti taajuuden suhteen?
Löysin jo itsekin. Taajuuden muutos toimii kuorman indikaattorina:
Ihan mielenkiintoinen näkökulma. Mutta olisiko tässä asiavirhe sen suhteen että nälänhädästä johtuva kansanvaellus viileämmille seuduille olisi vaihtanut nuotion äärellä istuvien puhekielen vähintään englanniksi? Vai onko liian ronski kysymys?
Koko Suomen sähköverkko on ns jäykkä eli piikit suuntaan tai toiseen ei juuri taajuutta heiluta. Jos tulisi jokin isompi ongelma, vaikka ydinvoimalaitoksen hätäsulku tai verkko laukeaisi jostain syystä, verkonhaltijalla on suunnitelma mistä aletaan laukomaan kuormia pois tasapainon säilyttämiseksi.
Ihan kaikki ei ymmärrä kuitenkaan sitä, ettei suurta osaa tuotannosta voi sälyttää tuuli- tai aurinkoenergian kontolle. Kun tulee yö tai laaja tyyni sää, yleensä kova pakkanen tammikuussa, ei tuontienergia riitä tasapainottamaan verkkoa. Meillehän tuodaan jo nyt langat punaisena sähköä Ruotsista ja Norjasta, mutta määrä on vain kolmasosa kulutuksesta. Sen verran omassa tuotannossa on varaa, että Viroon voidaan viedä noin 700 MW teholla sähköä. Tänään on melko tuulista mutta tuulivoimaloista saadaan vain noin 1000 MW verkkoon vaikka asennettua tehoa on noin 4000 MW. Aurinko on näinkin hyvällä säällä pieni tuottaja, alle 300 MW. Täytyy varmaan todeta, että hyvä näin, ei olla riippuvaisia tuulesta tai auringosta, ainakaan vielä.
Tilannetta pääsee katsomaan netissä: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
@Jorma L2 kirjoitti:
Koko Suomen sähköverkko on ns jäykkä eli piikit suuntaan tai toiseen ei juuri taajuutta heiluta.
Vielä toistaiseksi, koska aurinkopaneleita ja tuulimyllyjä on suhteessa vähän ja merkittävä osa tuotetaan vesivoimaloiden turbiinien sekä ydinvoimaloiden suurilla turbogeneraattoreilla.
Suhde heikkenee sitä mukaa kun tuurivoimaa liitetään verkkoon. Tämä ei tarkoita, että tuurivoimaa pitäisi välttää, vaan että sen vaikutus pitää ottaa huomioon verkon suunnittelussa.
Ihan kaikki ei ymmärrä kuitenkaan sitä, ettei suurta osaa tuotannosta voi sälyttää tuuli- tai aurinkoenergian kontolle.
Riittävä energiamäärä vuoden aikana tuotettuna tai ostettuna on välttämätön, mutta ei löheskään riittävä ehto.
Tänään on melko tuulista mutta tuulivoimaloista saadaan vain noin 1000 MW verkkoon vaikka asennettua tehoa on noin 4000 MW.
Eikös 0.25 luokkaa oleva tuotantokerroin ole aika tyypillinen tuulivoimalle Suomen olosuhteissa?
@Jorma L2 kirjoitti:
Koko Suomen sähköverkko on ns jäykkä eli piikit suuntaan tai toiseen ei juuri taajuutta heiluta.
Vielä toistaiseksi, koska aurinkopaneleita ja tuulimyllyjä on suhteessa vähän ja merkittävä osa tuotetaan vesivoimaloiden turbiinien sekä ydinvoimaloiden suurilla turbogeneraattoreilla.
Suhde heikkenee sitä mukaa kun tuurivoimaa liitetään verkkoon. Tämä ei tarkoita, että tuurivoimaa pitäisi välttää, vaan että sen vaikutus pitää ottaa huomioon verkon suunnittelussa.
Ihan kaikki ei ymmärrä kuitenkaan sitä, ettei suurta osaa tuotannosta voi sälyttää tuuli- tai aurinkoenergian kontolle.
Riittävä energiamäärä vuoden aikana tuotettuna tai ostettuna on välttämätön, mutta ei löheskään riittävä ehto.
Tänään on melko tuulista mutta tuulivoimaloista saadaan vain noin 1000 MW verkkoon vaikka asennettua tehoa on noin 4000 MW.
Eikös 0.25 luokkaa oleva tuotantokerroin ole aika tyypillinen tuulivoimalle Suomen olosuhteissa?
0,25 tuotantokerroin taitaa olla optimistinen mutta toisaalta yleensä lasketaan pelkästään MWh joita tuotetaan vuodessa mutta tyystin unohdetaan ettei auringolla / tuulella saa dominoida energiantuotantoa koska tuotantoa tyydyttää kysyntä tarvitaan jokainen sekunti vuoden ympäri. Monet eivät ymmärrä tuuli/aurinkotuotannon huumassa, että kun pimeä laskeutuu, aurinkoenergia nollautuu ja tiedossa on tammikuisia aamuöitä jolloin koko maan tuulienergia voi olla pari % asennetusta kapasiteetista ja samaan aikaa kulutus on huipussa. Jokainen voi kuvitella tilanteen jossa ulkona on -25 C ja sähköt pois pari päivää. Jos verkko kaatuu ylikuormaan, ulkomaan tuontiyhteydet on pakko irrottaa ja valtakunnan verkkoa ei noin vain pystytetä.
@Jorma L2 kirjoitti:
Koko Suomen sähköverkko on ns jäykkä eli piikit suuntaan tai toiseen ei juuri taajuutta heiluta.
Vielä toistaiseksi, koska aurinkopaneleita ja tuulimyllyjä on suhteessa vähän ja merkittävä osa tuotetaan vesivoimaloiden turbiinien sekä ydinvoimaloiden suurilla turbogeneraattoreilla.
Suhde heikkenee sitä mukaa kun tuurivoimaa liitetään verkkoon. Tämä ei tarkoita, että tuurivoimaa pitäisi välttää, vaan että sen vaikutus pitää ottaa huomioon verkon suunnittelussa.
Ihan kaikki ei ymmärrä kuitenkaan sitä, ettei suurta osaa tuotannosta voi sälyttää tuuli- tai aurinkoenergian kontolle.
Riittävä energiamäärä vuoden aikana tuotettuna tai ostettuna on välttämätön, mutta ei löheskään riittävä ehto.
Tänään on melko tuulista mutta tuulivoimaloista saadaan vain noin 1000 MW verkkoon vaikka asennettua tehoa on noin 4000 MW.
Eikös 0.25 luokkaa oleva tuotantokerroin ole aika tyypillinen tuulivoimalle Suomen olosuhteissa?
0,25 tuotantokerroin taitaa olla optimistinen mutta toisaalta yleensä lasketaan pelkästään MWh joita tuotetaan vuodessa mutta tyystin unohdetaan ettei auringolla / tuulella saa dominoida energiantuotantoa koska tuotantoa tyydyttää kysyntä tarvitaan jokainen sekunti vuoden ympäri. Monet eivät ymmärrä tuuli/aurinkotuotannon huumassa, että kun pimeä laskeutuu, aurinkoenergia nollautuu ja tiedossa on tammikuisia aamuöitä jolloin koko maan tuulienergia voi olla pari % asennetusta kapasiteetista ja samaan aikaa kulutus on huipussa. Jokainen voi kuvitella tilanteen jossa ulkona on -25 C ja sähköt pois pari päivää. Jos verkko kaatuu ylikuormaan, ulkomaan tuontiyhteydet on pakko irrottaa ja valtakunnan verkkoa ei noin vain pystytetä.
Onhan noihin tilanteisiin varauduttu. Verkon ei anneta kaatua, vaan sähköä ruetaan säännöstelemään. Vuoronperään eri alueilta on sähköt poissa pari tuntia kerrallaan ja tätä jatketaan siihen saakka, kunnes tuotanto ja kysyntä on taas tasapainossa.
EU tähtää 63-prosenttisesti uusiutuvaan sähköön vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa fossiilisähkön pienentämistä kolmanneksella.
EU tähtää 63-prosenttisesti uusiutuvaan sähköön vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa fossiilisähkön pienentämistä kolmanneksella.
Tällaiseen tulokseen ovat päätyneet ajatushautomot Ember ja CREA, joiden mukaan äskettäin julkistetuilla politiikkatoimilla päädytään 595 TWh:iin fossiilituotantoa vuonna 2030. Vielä kaksi vuotta sitten arvio tuolloiseksi fossiilisähkötuotannoksi oli 867 TWh.
Ajatushautomoiden mukaan taustalla ovat Euroopan maiden asettamat kansalliset strategiat, joilla tavoitellaan uusiutuvan sähkön osuuden kasvattamista sähköntuotantopaleteissa.
Näillä tavoitteilla EU on menossa 63-prosenttiesti uusiutuvaan sähköön vuoteen 2030 mennessä, kun aiempi, vuonna 2019 julkistettu tavoite oli 55 prosenttia.
Emberin vanhempi energia- ja ilmastoanalyytikko Pawel Czyzak sanoo, että EU on laittanut energiasiirtymänsä turbovaihteelle, kun jäsenmaiden hallitukset alkavat olla vakavissaan ajaessaan kalliita fossiilipolttoaineita alas.
Nyt on olemassa yhteisymmärrys siitä, että tuuli- ja aurinkosähkön kasvattaminen aiempaa nopeammin voi auttaa EU:ta pääsemään irti kriiseistään, Czyzak korostaa.
Uutinen
Vetyä luonnonvedestä auringon valolla – Oulussa tuotettiin aurinkovetyä 86 vuorokautta tehon heikkenemättä
Eeva Törmänen6.6.202213:16|päivitetty6.6.202213:16ENERGIATIEDEUUSIUTUVATRATKAISUJA ILMASTONMUUTOKSEEN
Valokatalyysilla tuotettu vety eli aurinkovety on täysin päästötöntä.
Apua luonnosta. Oulun yliopiston tutkijat ovat tutkineet perhosten siipien ja kasvien lehtien rakenteita kehittämään paneeleita, jotka hyödyntävät entistä tehokkaammin auringonvaloa. TIMO PYLVÄNÄINEN
H2O-vesimolekyylin hajottaminen vedyksi ja hapeksi valon avulla tarjoaa mahdollisuuden päästöttömään energiaan.
Valokatalyysiä on tutkittu ja kokeiltu jo kymmeniä vuosia ympäri maailmaa, mutta ongelmana on ollut kestävän ja tehokkaan katalyytin löytäminen. Katalyytit ovat olleet lyhytikäisiä tai harvinaisia metalleja, missä on omat ongelmansa.
Oulun yliopistossa on tutkittu valokatalyysissä uutena katalyyttinä molybdeenisulfidia, jota löytyy luonnosta runsaasti esimerkiksi graniitista.
Yliopistossa on tuotettu vetyä uudella katalyytillä laboratorio-olosuhteissa auringonvalon avulla peräti 86 vuorokauden ajan ilman tehon heikkenemistä. Katalyytillä saavutettiin seitsemän prosentin tehokkuus; viittä prosenttia pidetään kannattavuuden rajana. Lisäksi käytetty luonnonvesi puhdistuu prosessissa.
Molybdeenisulfidin lisäksi katalyytin heteroliitokseen tarvitaan nikkeliä ja hopeaa hopeiseksi nanoliimaksi, mutta näitä metalleja tarvitaan häviävän vähän, jolloin katalyytti on erittäin kustannustehokasta.
“Teoria on todistettu ja kehittämämme katalyytti on helppo ja halpa valmistaa, ja lisäksi se on hyvin kestävä”, sanoo uutta tutkimusta vetänyt professori Marko Huttula tiedotteessa.
”Aurinkovety tarvitsee vielä vuosien tutkimustyötä, ennen kuin se on hyödynnettävissä suuressa mittakaavassa. Tekniikka on nyt murrosvaiheessa.”
Huttula muistuttaa, että vedyn käyttäminen suoraan esimerkiksi auton moottorissa on aidosti vihreää, sillä vedyn palamisesta tulee ainoastaan vettä.
Korvaamaan fossiiliset tuotantotavat
Tällä hetkellä vetyä tuotetaan maailmalla noin 80 miljoonaa tonnia vuodessa pääosin fossiilisista polttoaineista hiilidioksidipäästöjä tuottavalla höyryreformilla. Vetysiirtymässä vedyn tuotanto pyritään moninkertaistamaan ja siirtymään päästöttömiin tai vähäpäästöisiin vedyn tuotantomenetelmiin.
Vetyaurinkokennot toimivat tuttujen aurinkokennojen tapaan ja tuottavat vetyä, kun kennossa oleva vesi ja katalyytti reagoivat auringonvaloon.
Aurinkovedyn etuna elektrolyysiin eli sähkön avulla tapahtuvaan vedyn tuottamiseen on se, että se ei vaadi muuta kuin auringon energiaa. Elektrolyysiin tarvittavaa sähköä voidaan tuottaa vaikkapa tuulella, mutta energiahäviötä tulee noin 40 prosenttia.
“EU-tasolla energian tarve elektrolyysillä vedyn tuottamiseen vuonna 2050 on 2 800 terawattituntia, mikä tarkoittaisi noin 250 000–460 000 uuden tuulivoimalan rakentamista, eikä tämä ole realistista”, Huttula muistuttaa.
Hänen mukaansa aurinkovety on yksi lupaavista keinoista, joilla maapallon energiaongelma voidaan ratkaista.
@Jorma L2 kirjoitti:
0,25 tuotantokerroin taitaa olla optimistinen
OK, voin tinkiä "tyypillisestä" edullisissa olosuhteissa hyvällä sijainnilla saavutettavissa olevaan.
mutta toisaalta yleensä lasketaan pelkästään MWh joita tuotetaan vuodessa mutta tyystin unohdetaan ettei auringolla / tuulella saa dominoida energiantuotantoa koska tuotantoa tyydyttää kysyntä tarvitaan jokainen sekunti vuoden ympäri. Monet eivät ymmärrä tuuli/aurinkotuotannon huumassa, että kun pimeä laskeutuu, aurinkoenergia nollautuu ja tiedossa on tammikuisia aamuöitä jolloin koko maan tuulienergia voi olla pari % asennetusta kapasiteetista ja samaan aikaa kulutus on huipussa.
Juuri tätä tarkoitin toiveellani ottaa kasvavan uusiutuvan osuus huomioon verkon ja generoinnin suunnittelussa.
Eikä se ole yksinomaan kapasiteettikysymys, vaan myös verkkoon syöttävien invertterien laatuvaatimus, ettei tuurivoimalle edullisella hetkellä aiheuteta blackoutia kohtuuttoman suurta loistehoa generoimalla. Edes joka hetki oikea määrä megawatteja ei riitä, vaan niiden pitää olla myös tarkalleen oikeassa vaiheessa.
Jokainen voi kuvitella tilanteen jossa ulkona on -25 C ja sähköt pois pari päivää. Jos verkko kaatuu ylikuormaan, ulkomaan tuontiyhteydet on pakko irrottaa ja valtakunnan verkkoa ei noin vain pystytetä.
Kotona pärjää ison ja leivinuunin turvin hyvin, mutta mökillä tulee hankaluuksia kun vuolukivitakkaan joutuu lappamaan klapia jatkuvalla syötöllä. Myös lähtötilanne on hankalampi, kun mökille ei saavuta pitolämmöstä 18 asteeseen kauko-ohjauksella nostetusta lämpötilasta vaan jäätymisvaroituksen hälyttämänä jolloin lähtötilanne ehtii selvästi alle 10 asteen. Äkkilähdöllä ilman esilämmityksiä olen joskus talvella nukkunut ensimmäisen yön parvella piipun vieressä.
Vetyä suoraan tankiin ilman polttokennoa polttomoottoriin ei ole mahdotonta.
Jää helposti aliarvioimatta valoisaan aikaan aurinkokennojen tuottaman energiamäärän, ei ole merkitystä vaikka sitä hukkaantuu muutettaessa vedyksi.
Tosin. Valokatalyysilla tuotettu vety eli aurinkovety on täysin päästötöntä, Ei siis tarvita edes aurinkokennoja tai tuulivoimaa tuottaakseemme vetyä. Tekniikka ainakin lähestyy.
EU tähtää 63-prosenttisesti uusiutuvaan sähköön vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa fossiilisähkön pienentämistä kolmanneksella.
EU tähtää 63-prosenttisesti uusiutuvaan sähköön vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa fossiilisähkön pienentämistä kolmanneksella.
Tällaiseen tulokseen ovat päätyneet ajatushautomot Ember ja CREA, joiden mukaan äskettäin julkistetuilla politiikkatoimilla päädytään 595 TWh:iin fossiilituotantoa vuonna 2030. Vielä kaksi vuotta sitten arvio tuolloiseksi fossiilisähkötuotannoksi oli 867 TWh.
Ajatushautomoiden mukaan taustalla ovat Euroopan maiden asettamat kansalliset strategiat, joilla tavoitellaan uusiutuvan sähkön osuuden kasvattamista sähköntuotantopaleteissa.
Näillä tavoitteilla EU on menossa 63-prosenttiesti uusiutuvaan sähköön vuoteen 2030 mennessä, kun aiempi, vuonna 2019 julkistettu tavoite oli 55 prosenttia.
Emberin vanhempi energia- ja ilmastoanalyytikko Pawel Czyzak sanoo, että EU on laittanut energiasiirtymänsä turbovaihteelle, kun jäsenmaiden hallitukset alkavat olla vakavissaan ajaessaan kalliita fossiilipolttoaineita alas.
Nyt on olemassa yhteisymmärrys siitä, että tuuli- ja aurinkosähkön kasvattaminen aiempaa nopeammin voi auttaa EU:ta pääsemään irti kriiseistään, Czyzak korostaa.
Mahtaakohan noissa prosenteissa olla mitään tolkkua? Ydinvoima kun ei ole millään tavalla uusiutuvaa sähköä - ei edes niin uusiutuvaa kuin öljy tai kivihiili turpeesta puhumattakaan.
EU tähtää 63-prosenttisesti uusiutuvaan sähköön vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa fossiilisähkön pienentämistä kolmanneksella.
EU tähtää 63-prosenttisesti uusiutuvaan sähköön vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa fossiilisähkön pienentämistä kolmanneksella.
Tällaiseen tulokseen ovat päätyneet ajatushautomot Ember ja CREA, joiden mukaan äskettäin julkistetuilla politiikkatoimilla päädytään 595 TWh:iin fossiilituotantoa vuonna 2030. Vielä kaksi vuotta sitten arvio tuolloiseksi fossiilisähkötuotannoksi oli 867 TWh.
Ajatushautomoiden mukaan taustalla ovat Euroopan maiden asettamat kansalliset strategiat, joilla tavoitellaan uusiutuvan sähkön osuuden kasvattamista sähköntuotantopaleteissa.
Näillä tavoitteilla EU on menossa 63-prosenttiesti uusiutuvaan sähköön vuoteen 2030 mennessä, kun aiempi, vuonna 2019 julkistettu tavoite oli 55 prosenttia.
Emberin vanhempi energia- ja ilmastoanalyytikko Pawel Czyzak sanoo, että EU on laittanut energiasiirtymänsä turbovaihteelle, kun jäsenmaiden hallitukset alkavat olla vakavissaan ajaessaan kalliita fossiilipolttoaineita alas.
Nyt on olemassa yhteisymmärrys siitä, että tuuli- ja aurinkosähkön kasvattaminen aiempaa nopeammin voi auttaa EU:ta pääsemään irti kriiseistään, Czyzak korostaa.
Mahtaakohan noissa prosenteissa olla mitään tolkkua? Ydinvoima kun ei ole millään tavalla uusiutuvaa sähköä - ei edes niin uusiutuvaa kuin öljy tai kivihiili turpeesta puhumattakaan.
Taidetaan uusiutuvaa käyttää hiilettömän synonyyminä. Ei sama asia.
Tulisipa ne pienet ydinvoimalat pian käyttöön. Ja oispa kaljaa.
M880 ota kaljaa ja rentoudu, mutta joskus tuntuu että pitäisi varmaan vetää huumeita selittääkseen.
Energiamurroksen päämääränä on aluksi omavaraisuus ja sen yleistyessä tavoitteena on saada tekniikan myynnissä ohessa muualle myös voittoa ja taas sen yleistyessä energian hinta meillä ja asiakkailla putoaa vähintään alle kymmenekseen.
Tuo taas tarkoittaa vaikka, että voit rakentaa talosi pelkästään hirsistä ilman lisäeristyksiä ja tuo taas tarkoittaa että voit tehdä sen itse ja se taas, että se kestää ikuisesti jos niin haluat rakentaa.
Ennen kuin tuohon päästään kestää yli 25 vuotta (tuulivoimaloiden ikä), aurinkokennojen tehollinen ikä noin 30 vuotta.
Eli, me tarvitsemme tuon ajan. Nyt tosin tuntuu kuin olisimme sotakorvauksien vuosissa, asiat eivät menneet silloinkaan hyvin ja hinnat ovat nyt törkeitä.
(Aihetta sivuten. En tiedä muuta tapaa kuin sitoa hiilidioksidia ilmasta, en tiedä sen kustannustehokkuutta? Ilman sitä lämpötilamme noussee 3 asteeseen vaikka mitä tekisi.)
Kun menet töihin tekemällä kenties ylitöitäkin ja ehkä sijoitat. Miksi sen teet?
EU-parlamentti kannattaa uusien polttomoottoriautojen myynnin lopettamista
Parlamentin kanta tarkoittaisi käytännössä loppua uusien polttomoottoriautojen myynnille.
Uutinen
Valtava vedenalainen turbiini tuo toivoa loputtomasta vihreästä energialähteestä – testit onnistuneet hyvin
Pekka Numminen8.6.202209:15|päivitetty8.6.202212:19UUSIUTUVATENERGIA
Meriturbiini ei ole riippuvainen auringonpaisteesta tai tuulista.
Sähkövarasto EPV Energian tuulipuistoon
13.06.2022, kello 10:41
Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Alfen
Hollantilaisyritys Alfen toimittaa ja asentaa 12 MW sähkövaraston EPV Energian Teuvan tuulipuistoon.
Sähkövaraston on tarkoitus olla valmis keväällä 2023, jolloin siitä tulee yksi osa EPV Energian uusiutuvan energian strategiaa. 12 MW:n laitteisto tuo verkkoon joustavuutta ja ’pimeän käynnistysominaisuuden’.
EPV Akkuhybridin toimitusjohtaja Niko Toppari täsmentää, että Alfenin akkuvarastolaitteistolla saadaan lisäjoustavuuden ohella paljon kaivattua nopeaa tasapainotuskykyä sähköjärjestelmään.
Jos esimerkiksi koemme ison verkkohäiriön tai sähköntuotantolaitos putoaa odottomatta ja äkillisesti verkosta kantaverkosta, sähkövarastolla voidaan varmistaa sähköjärjestelmän vakaus.
Se mikä Topparin mukaan on todella uutta ja innovatiivista tässä Alfen-sähkövarastossa, on mahdollisuus käynnistää sillä tuulipuisto ns. pimeästi.
Kun sähkökatkos on päällä, tuulipuisto voidaan käynnistää uudelleen Alfen-järjestelmästä saatavalla energialla. Tällä tavoin uusi akkujärjestelmä tarjoaa ison riskien hallintaan liittyvän työkalun EPV Energian tuotantosalkkuun, Toppari tiivistää.
Sähkövarasto EPV Energian tuulipuistoon
13.06.2022, kello 10:41
Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Alfen
Sähkövaraston on tarkoitus olla valmis keväällä 2023, jolloin siitä tulee yksi osa EPV Energian uusiutuvan energian strategiaa. 12 MW:n laitteisto tuo verkkoon joustavuutta ja ’pimeän käynnistysominaisuuden’.
EPV Akkuhybridin toimitusjohtaja Niko Toppari täsmentää, että Alfenin akkuvarastolaitteistolla saadaan lisäjoustavuuden ohella paljon kaivattua nopeaa tasapainotuskykyä sähköjärjestelmään.
Jos esimerkiksi koemme ison verkkohäiriön tai sähköntuotantolaitos putoaa odottomatta ja äkillisesti verkosta kantaverkosta, sähkövarastolla voidaan varmistaa sähköjärjestelmän vakaus.
Se mikä Topparin mukaan on todella uutta ja innovatiivista tässä Alfen-sähkövarastossa, on mahdollisuus käynnistää sillä tuulipuisto ns. pimeästi.
Kun sähkökatkos on päällä, tuulipuisto voidaan käynnistää uudelleen Alfen-järjestelmästä saatavalla energialla. Tällä tavoin uusi akkujärjestelmä tarjoaa ison riskien hallintaan liittyvän työkalun EPV Energian tuotantosalkkuun, Toppari tiivistää.
Sähkövarasto EPV Energian tuulipuistoon
13.06.2022, kello 10:41
Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Alfen
Sähkövaraston on tarkoitus olla valmis keväällä 2023, jolloin siitä tulee yksi osa EPV Energian uusiutuvan energian strategiaa. 12 MW:n laitteisto tuo verkkoon joustavuutta ja ’pimeän käynnistysominaisuuden’.
EPV Akkuhybridin toimitusjohtaja Niko Toppari täsmentää, että Alfenin akkuvarastolaitteistolla saadaan lisäjoustavuuden ohella paljon kaivattua nopeaa tasapainotuskykyä sähköjärjestelmään.
Jos esimerkiksi koemme ison verkkohäiriön tai sähköntuotantolaitos putoaa odottomatta ja äkillisesti verkosta kantaverkosta, sähkövarastolla voidaan varmistaa sähköjärjestelmän vakaus.
Se mikä Topparin mukaan on todella uutta ja innovatiivista tässä Alfen-sähkövarastossa, on mahdollisuus käynnistää sillä tuulipuisto ns. pimeästi.
Kun sähkökatkos on päällä, tuulipuisto voidaan käynnistää uudelleen Alfen-järjestelmästä saatavalla energialla. Tällä tavoin uusi akkujärjestelmä tarjoaa ison riskien hallintaan liittyvän työkalun EPV Energian tuotantosalkkuun, Toppari tiivistää.
Sähkövarasto EPV Energian tuulipuistoon
13.06.2022, kello 10:41
Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Alfen
Sähkövaraston on tarkoitus olla valmis keväällä 2023, jolloin siitä tulee yksi osa EPV Energian uusiutuvan energian strategiaa. 12 MW:n laitteisto tuo verkkoon joustavuutta ja ’pimeän käynnistysominaisuuden’.
EPV Akkuhybridin toimitusjohtaja Niko Toppari täsmentää, että Alfenin akkuvarastolaitteistolla saadaan lisäjoustavuuden ohella paljon kaivattua nopeaa tasapainotuskykyä sähköjärjestelmään.
Jos esimerkiksi koemme ison verkkohäiriön tai sähköntuotantolaitos putoaa odottomatta ja äkillisesti verkosta kantaverkosta, sähkövarastolla voidaan varmistaa sähköjärjestelmän vakaus.
Se mikä Topparin mukaan on todella uutta ja innovatiivista tässä Alfen-sähkövarastossa, on mahdollisuus käynnistää sillä tuulipuisto ns. pimeästi.
Kun sähkökatkos on päällä, tuulipuisto voidaan käynnistää uudelleen Alfen-järjestelmästä saatavalla energialla. Tällä tavoin uusi akkujärjestelmä tarjoaa ison riskien hallintaan liittyvän työkalun EPV Energian tuotantosalkkuun, Toppari tiivistää.
Olisi päästy jyvälle mistä on kysymys kun olisi indikoitu pyöreästi investoinnin arvo. Tuohan maksaa miljoonia ja energian määrä riittää hyvin säätöön, johon se itseasiassa lienee hankittu. Tuosta saa säätövoiman palkkiota noin puolimiljoonaa euroa vuodessa. Tuhat tuollaista niin talven energian tarve Suomessa on turvattu 60 minuutin ajaksi.
Toivottavaa olisi että ylinopeutta ajavat ajaisivat nopeusrajoitusten mukaan. Ei tuossa yllä olevassa ole mitään vikaa. Tärkeää on että kaikki osallistuvat omalla tavallaan, positiivisin mielin.
Eivät suinkaan kaikki halua ajaa turvallisesti, ympäristöystävällisesti ja taloudellisesti, joten täytyy tyytyä siihen että itse toimii niin. Haitaten mahdollisimman vähän niiden muiden tekemiä ohituksia, eli turvallisesti.
Ehkä ekonominen/ecologinen-ajotapa joskus yleistyy, sen sijaan että vain todetaan että Suomessa on €uro-maiden kallein bensa.
Tämä kuulostaa jo järkevämmältä. Vaikka aurinkopaneleilla ja tuulimyllyillä saadaan kasvatetuksi tuotettua energiamäärää, tuo verkon tahdistus on niitä rasittava ongelma, joka pahenee mitä suuremmaksi tämän muista kuin isoista voimaloiden tahdistetuista generaattoreista saatavan sähköenergian suhteellinen osuus kasvaa.
Panelit, akut ja tuulimyllyt siis ilman muuta ovat osa ratkaisua tarvittavaan energiamäärään. Näiden tuotantotapojen rasitteena on sekä huipputehoa tarvittaessa säätövoiman tarve että tuo tahdistus verkon oikeaan taajuuteen, vaan myös tarkalleen oikeassa vaiheessa. Se ei ole vastaväiten paneleille ja tuulimyllyille, vaan se on suunnitteluvaatimus, joka pitää ottaa huomioon ettei aiheuteta vahinkoa.
Nämä ovat kaksi eri asiaa. Akkufarmi tuulimyllyjen yhteydessä varastoi tuulimyllyjen tuottamaa sähköä myöhemmin käytettäväksi. Tuulimyllyn pyörivä generaattori tekee vaihtovirtaa, joka pitää tasasuunnata että sen voi ladata akkuun. Akkuun tallennettua sähköä myöhemmin verkkoon syötettäessä se vaihtosuunnataan invertterillä.
Aurinkopanelit tuottavat tasavirtaa, joten ilman akkufarmiakin paneleista ei saa taloon vaihtovirtaa ilman invertteriä. Mutta invertteri ei pysty tuottamaan sähköä silloin kun panelit ovat pihavaahteran varjossa. Jos se varjo halutaan eliminoida puuta kaatamatta, pitää myös panelien kaveriksi asentaa akkufarmi.
Ilman kaamosta suunnilleen yön yli riittävän akkufarmin investointilaskelma olisi jo tekeillä, koska näppituntumalta vaikuttaa, että yön yli riittävä akkufarmi voisi ollakin realistinen, mutta talven yli riittävä ei todellakaan sitä ole.
Jeps. Juuri tästä syystä kehittyvä tehoelektroniikka on osa ratkaisua kun akkuun talletettua tasasähköä halutaan käyttää vaihtosähkönä.
Kerrotko lisää, tai annatko linkin, koska tämä oli minulle uusi konsepti taajuuden suhteen?
https://www.iltalehti.fi/villeranta/a/fdb08f2e-6ea2-4998-955c-d4f2b19b6137
Löysin jo itsekin. Taajuuden muutos toimii kuorman indikaattorina:
https://www.tuomasvanhanen.fi/blogi/tulevaisuuden-sahkoverkot-tarvitsevat-akkuenergiavarastoja/
Ihan mielenkiintoinen näkökulma. Mutta olisiko tässä asiavirhe sen suhteen että nälänhädästä johtuva kansanvaellus viileämmille seuduille olisi vaihtanut nuotion äärellä istuvien puhekielen vähintään englanniksi? Vai onko liian ronski kysymys?
Koko Suomen sähköverkko on ns jäykkä eli piikit suuntaan tai toiseen ei juuri taajuutta heiluta. Jos tulisi jokin isompi ongelma, vaikka ydinvoimalaitoksen hätäsulku tai verkko laukeaisi jostain syystä, verkonhaltijalla on suunnitelma mistä aletaan laukomaan kuormia pois tasapainon säilyttämiseksi.
Ihan kaikki ei ymmärrä kuitenkaan sitä, ettei suurta osaa tuotannosta voi sälyttää tuuli- tai aurinkoenergian kontolle. Kun tulee yö tai laaja tyyni sää, yleensä kova pakkanen tammikuussa, ei tuontienergia riitä tasapainottamaan verkkoa. Meillehän tuodaan jo nyt langat punaisena sähköä Ruotsista ja Norjasta, mutta määrä on vain kolmasosa kulutuksesta. Sen verran omassa tuotannossa on varaa, että Viroon voidaan viedä noin 700 MW teholla sähköä. Tänään on melko tuulista mutta tuulivoimaloista saadaan vain noin 1000 MW verkkoon vaikka asennettua tehoa on noin 4000 MW. Aurinko on näinkin hyvällä säällä pieni tuottaja, alle 300 MW. Täytyy varmaan todeta, että hyvä näin, ei olla riippuvaisia tuulesta tai auringosta, ainakaan vielä.
Tilannetta pääsee katsomaan netissä:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
Vielä toistaiseksi, koska aurinkopaneleita ja tuulimyllyjä on suhteessa vähän ja merkittävä osa tuotetaan vesivoimaloiden turbiinien sekä ydinvoimaloiden suurilla turbogeneraattoreilla.
Suhde heikkenee sitä mukaa kun tuurivoimaa liitetään verkkoon. Tämä ei tarkoita, että tuurivoimaa pitäisi välttää, vaan että sen vaikutus pitää ottaa huomioon verkon suunnittelussa.
Riittävä energiamäärä vuoden aikana tuotettuna tai ostettuna on välttämätön, mutta ei löheskään riittävä ehto.
Eikös 0.25 luokkaa oleva tuotantokerroin ole aika tyypillinen tuulivoimalle Suomen olosuhteissa?
https://www.iltalehti.fi/villeranta/a/d9109afb-2cbe-4884-b73d-97c4ef0d15f9
0,25 tuotantokerroin taitaa olla optimistinen mutta toisaalta yleensä lasketaan pelkästään MWh joita tuotetaan vuodessa mutta tyystin unohdetaan ettei auringolla / tuulella saa dominoida energiantuotantoa koska tuotantoa tyydyttää kysyntä tarvitaan jokainen sekunti vuoden ympäri. Monet eivät ymmärrä tuuli/aurinkotuotannon huumassa, että kun pimeä laskeutuu, aurinkoenergia nollautuu ja tiedossa on tammikuisia aamuöitä jolloin koko maan tuulienergia voi olla pari % asennetusta kapasiteetista ja samaan aikaa kulutus on huipussa. Jokainen voi kuvitella tilanteen jossa ulkona on -25 C ja sähköt pois pari päivää. Jos verkko kaatuu ylikuormaan, ulkomaan tuontiyhteydet on pakko irrottaa ja valtakunnan verkkoa ei noin vain pystytetä.
Onhan noihin tilanteisiin varauduttu. Verkon ei anneta kaatua, vaan sähköä ruetaan säännöstelemään. Vuoronperään eri alueilta on sähköt poissa pari tuntia kerrallaan ja tätä jatketaan siihen saakka, kunnes tuotanto ja kysyntä on taas tasapainossa.
Vuoteen 2030 mennessä
EU-maat leikkaavat kolmanneksen fossiilisähköstään
06.06.2022, kello 11:40
Teksti Jukka Kortelainen | Kuva RWE
EU-maat leikkaavat kolmanneksen fossiilisähköstään
EU tähtää 63-prosenttisesti uusiutuvaan sähköön vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa fossiilisähkön pienentämistä kolmanneksella.
EU tähtää 63-prosenttisesti uusiutuvaan sähköön vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa fossiilisähkön pienentämistä kolmanneksella.
Tällaiseen tulokseen ovat päätyneet ajatushautomot Ember ja CREA, joiden mukaan äskettäin julkistetuilla politiikkatoimilla päädytään 595 TWh:iin fossiilituotantoa vuonna 2030. Vielä kaksi vuotta sitten arvio tuolloiseksi fossiilisähkötuotannoksi oli 867 TWh.
Ajatushautomoiden mukaan taustalla ovat Euroopan maiden asettamat kansalliset strategiat, joilla tavoitellaan uusiutuvan sähkön osuuden kasvattamista sähköntuotantopaleteissa.
Näillä tavoitteilla EU on menossa 63-prosenttiesti uusiutuvaan sähköön vuoteen 2030 mennessä, kun aiempi, vuonna 2019 julkistettu tavoite oli 55 prosenttia.
Emberin vanhempi energia- ja ilmastoanalyytikko Pawel Czyzak sanoo, että EU on laittanut energiasiirtymänsä turbovaihteelle, kun jäsenmaiden hallitukset alkavat olla vakavissaan ajaessaan kalliita fossiilipolttoaineita alas.
Lähde: EnergyLiveNews
https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/eurooppa/eu-maat-leikkaavat-kolmanneksen-fossiilisahkostaan.html
Toivoa herättävää.
Uutinen
Vetyä luonnonvedestä auringon valolla – Oulussa tuotettiin aurinkovetyä 86 vuorokautta tehon heikkenemättä
Eeva Törmänen6.6.202213:16|päivitetty6.6.202213:16ENERGIATIEDEUUSIUTUVATRATKAISUJA ILMASTONMUUTOKSEEN
Valokatalyysilla tuotettu vety eli aurinkovety on täysin päästötöntä.
Apua luonnosta. Oulun yliopiston tutkijat ovat tutkineet perhosten siipien ja kasvien lehtien rakenteita kehittämään paneeleita, jotka hyödyntävät entistä tehokkaammin auringonvaloa. TIMO PYLVÄNÄINEN
H2O-vesimolekyylin hajottaminen vedyksi ja hapeksi valon avulla tarjoaa mahdollisuuden päästöttömään energiaan.
Valokatalyysiä on tutkittu ja kokeiltu jo kymmeniä vuosia ympäri maailmaa, mutta ongelmana on ollut kestävän ja tehokkaan katalyytin löytäminen. Katalyytit ovat olleet lyhytikäisiä tai harvinaisia metalleja, missä on omat ongelmansa.
Oulun yliopistossa on tutkittu valokatalyysissä uutena katalyyttinä molybdeenisulfidia, jota löytyy luonnosta runsaasti esimerkiksi graniitista.
Yliopistossa on tuotettu vetyä uudella katalyytillä laboratorio-olosuhteissa auringonvalon avulla peräti 86 vuorokauden ajan ilman tehon heikkenemistä. Katalyytillä saavutettiin seitsemän prosentin tehokkuus; viittä prosenttia pidetään kannattavuuden rajana. Lisäksi käytetty luonnonvesi puhdistuu prosessissa.
Molybdeenisulfidin lisäksi katalyytin heteroliitokseen tarvitaan nikkeliä ja hopeaa hopeiseksi nanoliimaksi, mutta näitä metalleja tarvitaan häviävän vähän, jolloin katalyytti on erittäin kustannustehokasta.
“Teoria on todistettu ja kehittämämme katalyytti on helppo ja halpa valmistaa, ja lisäksi se on hyvin kestävä”, sanoo uutta tutkimusta vetänyt professori Marko Huttula tiedotteessa.
”Aurinkovety tarvitsee vielä vuosien tutkimustyötä, ennen kuin se on hyödynnettävissä suuressa mittakaavassa. Tekniikka on nyt murrosvaiheessa.”
Huttula muistuttaa, että vedyn käyttäminen suoraan esimerkiksi auton moottorissa on aidosti vihreää, sillä vedyn palamisesta tulee ainoastaan vettä.
Korvaamaan fossiiliset tuotantotavat
Tällä hetkellä vetyä tuotetaan maailmalla noin 80 miljoonaa tonnia vuodessa pääosin fossiilisista polttoaineista hiilidioksidipäästöjä tuottavalla höyryreformilla. Vetysiirtymässä vedyn tuotanto pyritään moninkertaistamaan ja siirtymään päästöttömiin tai vähäpäästöisiin vedyn tuotantomenetelmiin.
Vetyaurinkokennot toimivat tuttujen aurinkokennojen tapaan ja tuottavat vetyä, kun kennossa oleva vesi ja katalyytti reagoivat auringonvaloon.
Aurinkovedyn etuna elektrolyysiin eli sähkön avulla tapahtuvaan vedyn tuottamiseen on se, että se ei vaadi muuta kuin auringon energiaa. Elektrolyysiin tarvittavaa sähköä voidaan tuottaa vaikkapa tuulella, mutta energiahäviötä tulee noin 40 prosenttia.
“EU-tasolla energian tarve elektrolyysillä vedyn tuottamiseen vuonna 2050 on 2 800 terawattituntia, mikä tarkoittaisi noin 250 000–460 000 uuden tuulivoimalan rakentamista, eikä tämä ole realistista”, Huttula muistuttaa.
Hänen mukaansa aurinkovety on yksi lupaavista keinoista, joilla maapallon energiaongelma voidaan ratkaista.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/91b98639-411d-4d28-988a-9ac1515ca98e?ref=ampparit:4f65
OK, voin tinkiä "tyypillisestä" edullisissa olosuhteissa hyvällä sijainnilla saavutettavissa olevaan.
Juuri tätä tarkoitin toiveellani ottaa kasvavan uusiutuvan osuus huomioon verkon ja generoinnin suunnittelussa.
Eikä se ole yksinomaan kapasiteettikysymys, vaan myös verkkoon syöttävien invertterien laatuvaatimus, ettei tuurivoimalle edullisella hetkellä aiheuteta blackoutia kohtuuttoman suurta loistehoa generoimalla. Edes joka hetki oikea määrä megawatteja ei riitä, vaan niiden pitää olla myös tarkalleen oikeassa vaiheessa.
Kotona pärjää ison ja leivinuunin turvin hyvin, mutta mökillä tulee hankaluuksia kun vuolukivitakkaan joutuu lappamaan klapia jatkuvalla syötöllä. Myös lähtötilanne on hankalampi, kun mökille ei saavuta pitolämmöstä 18 asteeseen kauko-ohjauksella nostetusta lämpötilasta vaan jäätymisvaroituksen hälyttämänä jolloin lähtötilanne ehtii selvästi alle 10 asteen. Äkkilähdöllä ilman esilämmityksiä olen joskus talvella nukkunut ensimmäisen yön parvella piipun vieressä.
Vetyä suoraan tankiin ilman polttokennoa polttomoottoriin ei ole mahdotonta.
Jää helposti aliarvioimatta valoisaan aikaan aurinkokennojen tuottaman energiamäärän, ei ole merkitystä vaikka sitä hukkaantuu muutettaessa vedyksi.
Tosin. Valokatalyysilla tuotettu vety eli aurinkovety on täysin päästötöntä, Ei siis tarvita edes aurinkokennoja tai tuulivoimaa tuottaakseemme vetyä. Tekniikka ainakin lähestyy.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/vetya-luonnonvedesta-auringon-valolla-oulussa-tuotettiin-aurinkovetya-86-vuorokautta-tehon-heikkenematta/91b98639-411d-4d28-988a-9ac1515ca98e
Kyllä ollaan täysin sähkön ja kaukolämmön armoilla, jos ne takkuaa kusessa ollaan.
Mahtaakohan noissa prosenteissa olla mitään tolkkua? Ydinvoima kun ei ole millään tavalla uusiutuvaa sähköä - ei edes niin uusiutuvaa kuin öljy tai kivihiili turpeesta puhumattakaan.
Taidetaan uusiutuvaa käyttää hiilettömän synonyyminä. Ei sama asia.
Tulisipa ne pienet ydinvoimalat pian käyttöön. Ja oispa kaljaa.
M880 ota kaljaa ja rentoudu, mutta joskus tuntuu että pitäisi varmaan vetää huumeita selittääkseen.
Energiamurroksen päämääränä on aluksi omavaraisuus ja sen yleistyessä tavoitteena on saada tekniikan myynnissä ohessa muualle myös voittoa ja taas sen yleistyessä energian hinta meillä ja asiakkailla putoaa vähintään alle kymmenekseen.
Tuo taas tarkoittaa vaikka, että voit rakentaa talosi pelkästään hirsistä ilman lisäeristyksiä ja tuo taas tarkoittaa että voit tehdä sen itse ja se taas, että se kestää ikuisesti jos niin haluat rakentaa.
Ennen kuin tuohon päästään kestää yli 25 vuotta (tuulivoimaloiden ikä), aurinkokennojen tehollinen ikä noin 30 vuotta.
Eli, me tarvitsemme tuon ajan. Nyt tosin tuntuu kuin olisimme sotakorvauksien vuosissa, asiat eivät menneet silloinkaan hyvin ja hinnat ovat nyt törkeitä.
(Aihetta sivuten. En tiedä muuta tapaa kuin sitoa hiilidioksidia ilmasta, en tiedä sen kustannustehokkuutta? Ilman sitä lämpötilamme noussee 3 asteeseen vaikka mitä tekisi.)
Kun menet töihin tekemällä kenties ylitöitäkin ja ehkä sijoitat. Miksi sen teet?
EU-parlamentti kannattaa uusien polttomoottoriautojen myynnin lopettamista
Parlamentin kanta tarkoittaisi käytännössä loppua uusien polttomoottoriautojen myynnille.
https://www.is.fi/autot/art-2000008873532.html
Uutinen
Valtava vedenalainen turbiini tuo toivoa loputtomasta vihreästä energialähteestä – testit onnistuneet hyvin
Pekka Numminen8.6.202209:15|päivitetty8.6.202212:19UUSIUTUVATENERGIA
Meriturbiini ei ole riippuvainen auringonpaisteesta tai tuulista.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/43da6281-814a-40bd-9de9-d1124e575ab4?ref=ampparit:91dd
Hollantilaiselta Alfenilta
Sähkövarasto EPV Energian tuulipuistoon
13.06.2022, kello 10:41
Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Alfen
Hollantilaisyritys Alfen toimittaa ja asentaa 12 MW sähkövaraston EPV Energian Teuvan tuulipuistoon.
Sähkövaraston on tarkoitus olla valmis keväällä 2023, jolloin siitä tulee yksi osa EPV Energian uusiutuvan energian strategiaa. 12 MW:n laitteisto tuo verkkoon joustavuutta ja ’pimeän käynnistysominaisuuden’.
EPV Akkuhybridin toimitusjohtaja Niko Toppari täsmentää, että Alfenin akkuvarastolaitteistolla saadaan lisäjoustavuuden ohella paljon kaivattua nopeaa tasapainotuskykyä sähköjärjestelmään.
Se mikä Topparin mukaan on todella uutta ja innovatiivista tässä Alfen-sähkövarastossa, on mahdollisuus käynnistää sillä tuulipuisto ns. pimeästi.
Lähde: renews.BIZ
https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/tuotanto/sahkovarasto-epv-energian-tuulipuistoon.html
Mikä lienee kapasiteetti?
Lukeehan tuossa 12 MW
Watti on tehon yksikkö.
43,2 GJ
https://www.epv.fi/2022/05/31/epv-energia-rakentaa-12-mwn-sahkoakun-teuvan-tuulivoimapuiston-yhteyteen/
sähköenergiavaraston tehokapasiteetti on 12 megawattia ja energiakapasiteetti 12 megawattituntia.
Olisi päästy jyvälle mistä on kysymys kun olisi indikoitu pyöreästi investoinnin arvo. Tuohan maksaa miljoonia ja energian määrä riittää hyvin säätöön, johon se itseasiassa lienee hankittu. Tuosta saa säätövoiman palkkiota noin puolimiljoonaa euroa vuodessa. Tuhat tuollaista niin talven energian tarve Suomessa on turvattu 60 minuutin ajaksi.
j