Aurinkopanelit

309 kommenttia
1246711
  • Vakuutushintojen erot on sitä luokkaa, että "oman" vakuutusyhtiön 8% keskittämisale saa aikaan vain huvittuneisuutta, niin vakuutuksen myyjässä kuin vakuutuksen ostajassa.

    Peräkärri/venetraileri on kätevä kapistus keskittämisalen kanssa.
    Jos se 8% keskittämisale jää yhdestä vakuutuksesta kiinni, niin peräkärrivakuutuksella (n. 20€/v) on hyvä nokittaa...

      
  • Syy miksi olen erityisen kiinnostunut pilvisen päivän ja aurinkoisen päivän tuottojen eroista liittyy siihen, että tontilla on puita ja olen löytänyt paikan autokatoksen ja puuliiterin katoilta jossa voisi olla jo melko aikaisin keväällä noin 120 asteen "aukko" suoraan etelän taivaalle. Eli jos paistaa, paneleihin paistaisi keskipäivän molemmin puolin aurinko suoraan ja aiemmin aamulla ja klo 15 jälkeen olisi ns. pilvistä.
    Olen aiemmin lukenut, että panelin joutuessa varjoon, teho pienenee lähes nollaan mutta ilman varsinaista kokemusta vaikuttaisi siltä, että tukevasti pilvinen päivä olisi kuin "varjossa" ja olette kuitenkin saanut jotain talteen silloinkin.
    Miltä ajatukset vaikuttaa?

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Toukokuun kokonaistuotanto 1214 kWh ylittää määrällisesti ennakkoarvioni.

    Paneleissa pitää huomioida myös asennuspaikka, sekä ilmansuuntien valomäärän että varjostusten aiheuttamien vähennysten osalta. Minulla toukokuu jäi näiden vuoksi karvan alle 1000 kW/h. Rahalliseksi tuotoksi toukokuulle tuli laskennallisesti - jos kaikki menee omaan käyttöön - siis vajaa 197 euroa siirto, vero ja tämänpäiväisen sähkötarjouksen mukaan laskettuna, 0,197 €/kWh.

    Rahoituskulut pitää tietty vähentää, ellei maksanut käteisellä. Toisaalta energian hinta tulevaisuudessa on kysymysmerkki. Öljyä, maakaasua tai juuri mitään muutakaan ei tuoda idästä jos Venäjästä tulee uusi Pohjois-Korea.

    Ja silläkin voi olla arvonsa (ei rahallinen) että tuottaa energiaa ilman savua tai muita ympäristövaikutuksia, ilman että tuodaan Venäjältä ilmakehään CO2 lisääviä tuotteita.

    Sähköauton eli plug-in-auton lataaminen tehdään sähköllä joka tulee pistorasiasta, mutta jotenkin tuntuu erikoisen mukavalta ladata se aurinkopaneleilla ilmaiseksi, ja sitten ajaa ilman että tarvitsee ostaa 2½ euroa litralta maksavaa bensaa mikä on EU:n kalleinta.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Syy miksi olen erityisen kiinnostunut pilvisen päivän ja aurinkoisen päivän tuottojen eroista liittyy siihen, että tontilla on puita ja olen löytänyt paikan autokatoksen ja puuliiterin katoilta jossa voisi olla jo melko aikaisin keväällä noin 120 asteen "aukko" suoraan etelän taivaalle. Eli jos paistaa, paneleihin paistaisi keskipäivän molemmin puolin aurinko suoraan ja aiemmin aamulla ja klo 15 jälkeen olisi ns. pilvistä.
    Olen aiemmin lukenut, että panelin joutuessa varjoon, teho pienenee lähes nollaan mutta ilman varsinaista kokemusta vaikuttaisi siltä, että tukevasti pilvinen päivä olisi kuin "varjossa" ja olette kuitenkin saanut jotain talteen silloinkin.
    Miltä ajatukset vaikuttaa?

    Pilvisenä päivänä taitaa tulla paneeleihin paljon enemmän säteilyä kuin jos ne olisivat varjossa. Varmaan osapäivävarjoon asennetut paneelit jotain tuottavat, mutta sen verran heikosti, että laskelmat saa tehdä tarkkaan. Jos tyytyy siihen, että jotain sähköenergiaa tai -tehoa saa, voi olla oikea asennuspaikka. Voihan paneeleilla leikata huippukulutuksensa tuolloin keskipäivän molemmin puolin ja saada siten haluamansa.

      
  • muokattu 03.06.2022 00:35

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Syy miksi olen erityisen kiinnostunut pilvisen päivän ja aurinkoisen päivän tuottojen eroista liittyy siihen, että tontilla on puita ja olen löytänyt paikan autokatoksen ja puuliiterin katoilta jossa voisi olla jo melko aikaisin keväällä noin 120 asteen "aukko" suoraan etelän taivaalle. Eli jos paistaa, paneleihin paistaisi keskipäivän molemmin puolin aurinko suoraan ja aiemmin aamulla ja klo 15 jälkeen olisi ns. pilvistä.
    Olen aiemmin lukenut, että panelin joutuessa varjoon, teho pienenee lähes nollaan mutta ilman varsinaista kokemusta vaikuttaisi siltä, että tukevasti pilvinen päivä olisi kuin "varjossa" ja olette kuitenkin saanut jotain talteen silloinkin.
    Miltä ajatukset vaikuttaa?

    Vaikuttaa siltä, että minä joudun vielä joku päivä kiipeämään katolle selvittämään mitä tapahtuu, kun aurinkoisena päivänä peitän yhden panelin kerrallaan, puolet panelista ja osan panelista vaikka liinalla?

    Etenkin aiemmissa vanhoissa paneleissa piti tosiaankin käydä niin, että SAMAAN RYHMÄÄN kytkettyjen panelien pienenkin osan varjostus lähes nollasi koko panelisarjan tuotannon. Yhdeksi uudempien half-cut panelien eduksi kerrotaan, ettei se ole enää yhtä altis tälle ilmiölle. Mutta koska en tiedä kuinka suuresta vaikutuksesta tässä on kyse, joudun uteliaisuuttani käydä asian jossain välissä selvittämässä simuloimalla mahdollisia tilanteita skaalalla vaahteranlehti panelin päällä tai puolet alemmasta panelirivistä lumen alla?

    Eri suuntiin asennetuissa ryhmissä tämän ilmiön voi neutraloida kuten meillä on tehty kytkemällä eri katon lappeilla 90 asteen kulmassa etelään ja länteen päin olevat panelit omina ryhminään. Kun invertterissä on tulot useamman paneliryhmän syöttöpiirille, se osaa aivan tyylikkäästi vaihtosuunnata aamupäivällä jo kohtuullisen hyvään valoon päässeiltä etelän suunnan paneleilta tulevan 4 kW tehon ja länteen katsovien panelien "niskan takaa" paistavan auringon vaatimattoman 0.2 kW tehon yhteensä yli 4 kW tehoksi. Katon ylitse pyyhkäisevän varjon pystyisi käsittelemään tällä tavoin, mutta kuten Late jo sanoikin, investoinnin tuotto tietenkin laskee. Maksimitehohan tässä meidänkin asennuksessa kärsii, mutta kun meidän tapauksessamme kaikki panelit ovat esteettömässä valossa, länteen päin tähdätty pienempi paneliryhmä jatkaa tuotantoa hyvin käytännöllisesti kohti iltaa.

    Jos aurinko näyttää maasta katsottuna kiertävän 360 asteen kierroksen vuorokaudessa, silloin 120 asteen vapaa näkyvyys on noin 8 tuntia. Oulun korkeudella tuon toukokuussa parhaimmillaan 55 kWh tuottavan järjestelmän teho ylittää 1 kW kello 8 - 21 välisenä aikana, eli 8 tuntiin rajattu näkyvyys veisi aika monta tuotantotuntia. Puuttuva tuntimäärä ei tietenkään tee yhtä suurta lovea tuontantoon, jos sen varjon voi asemoida aamun ja illan muutenkin pienemmän tuotannon aikaan. Meidän tapauksessamme esimerkiksi aurinkoisen aamun tuotanto kello 7 - 10 välisenä aikana on noin 23% tuotantoajasta, mutta sen aikana tuotettu energia (noin 7 kWh) on noin 13% osuus koko päivän 55 kWh tuotannosta. Jos illasta katoaa toinen mokoma, niin aika suuri menetys se on silti koko päivän teoreettisesti mahdollisesta saaliista ilman näköesteitä.

      2
  • Kiitokset perusteellisista pohdinnoista. Pitänee yrittää kaivaa aurinkopaneelin toimintaperiaate jostain sen verran kansankielisenä, ettei tarvitse teoreettisen kemian opintoja korkeakoulusta. Mielenkiintoinen piirre tässä on jos paneeli tuottaa enemmän sähköä auringon ollessa paksujen pilvien takana vs kirkas sinitaivas valoisana päivänä mutta auringon ollessa ”nurkan takana”.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Syy miksi olen erityisen kiinnostunut pilvisen päivän ja aurinkoisen päivän tuottojen eroista liittyy siihen, että tontilla on puita ja olen löytänyt paikan autokatoksen ja puuliiterin katoilta jossa voisi olla jo melko aikaisin keväällä noin 120 asteen "aukko" suoraan etelän taivaalle. Eli jos paistaa, paneleihin paistaisi keskipäivän molemmin puolin aurinko suoraan ja aiemmin aamulla ja klo 15 jälkeen olisi ns. pilvistä.
    Olen aiemmin lukenut, että panelin joutuessa varjoon, teho pienenee lähes nollaan mutta ilman varsinaista kokemusta vaikuttaisi siltä, että tukevasti pilvinen päivä olisi kuin "varjossa" ja olette kuitenkin saanut jotain talteen silloinkin.
    Miltä ajatukset vaikuttaa?

    Pilvisenä päivänä taitaa tulla paneeleihin paljon enemmän säteilyä kuin jos ne olisivat varjossa. Varmaan osapäivävarjoon asennetut paneelit jotain tuottavat, mutta sen verran heikosti, että laskelmat saa tehdä tarkkaan. Jos tyytyy siihen, että jotain sähköenergiaa tai -tehoa saa, voi olla oikea asennuspaikka. Voihan paneeleilla leikata huippukulutuksensa tuolloin keskipäivän molemmin puolin ja saada siten haluamansa.

    Just noin.
    Karkeasti voi ajatella ihmisen haitallisesti saamaa UV valoa suojaamattomalle iholle niin aika paksu pilvisyys vaaditaan riittävään suojaukseen ja tuohon saakka paneeleihinkin tulee tehoja 20-40 %.
    Jotkin korkean tason ohuet pilvikerrokset voivat sirottaa auringonvaloa, mikä johtaa lievään tehon kasvuun, erityisesti aikaisin aamulla ja myöhään iltapäivällä.

    Mikäli puitten varjostus on tiedossa kannattaa käyttää DC optimoijia tai mikroinverttereitä jolloin paneeleilta otetaan tehot yksittäiseltä paneelilta joko DC/DC tai mikroinverttereiltä DC/AC:na vaihtovirtana jokaiselta paneelilta erikseen jo katolta saakka.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Kiitokset perusteellisista pohdinnoista. Pitänee yrittää kaivaa aurinkopaneelin toimintaperiaate jostain sen verran kansankielisenä, ettei tarvitse teoreettisen kemian opintoja korkeakoulusta. Mielenkiintoinen piirre tässä on jos paneeli tuottaa enemmän sähköä auringon ollessa paksujen pilvien takana vs kirkas sinitaivas valoisana päivänä mutta auringon ollessa ”nurkan takana”.

    Tuolla on aika hyvät sivut löytyy melkein kaikki aurinkopaneeleista, inverttereistä ongelmineen ja ratkaisuineen.
    Autojen kaksisuuntaiset lataukset V2L vaihtovirralla tai V2G tasavirralla. Lukemista riittää.

    https://www.cleanenergyreviews.info/solar-panels

      
  • Aurinkovoimala 36 000 kilometrin korkeudelle – Kiinan megaprojekti edistyy suunniteltua nopeammin
    9.6.202218:08

    image

    Aurinkoenergiaa. Kiina on maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja, ja seuraavaksi se aikoo tuottaa aurinkoenergiaa myös avaruudessa.KUVA: XU YU

    Avaruudessa aurinkovoima ei olisi säästä riippuvainen.

    Kiina ottaa edistysaskelia avaruuden aurinkovoimalahankkeessaan. Voimalan ensimmäinen kokeiluvaihe aloitetaan jo vuonna 2028, eli kaksi vuotta aikataulusta edellä.

    Hankkeen kokeiluvaiheessa testisatelliitti kiertää Maata noin 400 kilometrin etäisyydellä, mutta suunnitelmien mukaan voimalan lopullinen kiertorata olisi 36 000 kilometrissä. Aiheesta uutisoi muun muassa brittilehti The Independent .

    Satelliitin aurinkopaneelit muuttavat auringon säteilyenergian sähköenergiaksi. Energia siirretään maahan mikroaalto- tai lasersäteinä, ja lopulta energia syötetään sähköverkkoon.

    Alkuvaiheen tehoksi arvioidaan kymmenen kilowattia, mutta tehoa kasvatetaan hankkeen edetessä. Lopulliseksi tehoksi arvioidaan jopa 2 000 megawattia.

    Aurinkovoimaloita on suunniteltu avaruuteen aikaisemminkin. Esimerkiksi Nasa on tutkinut ajatusta, mutta toteutuksen monimutkaisuus ja korkea hinta ovat kaataneet suunnitelmat.

    Teknologialla on kuitenkin mahdollista saavuttaa merkittäviä etuja, sillä avaruudessa aurinkoenergia ei ole riippuvainen sen hetkisestä säästä.

    Hanke toteutetaan neljässä eri vaiheessa, ja sen mahdollinen lopputulos valmistuu vuonna 2050.

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/e1f0de99-ea7f-47e2-89ed-fde32991e732?ref=ampparit:e32f

      
  • Maksimi Suomessa saavutettava auringon säteilyteho kesäpäivän tasauksessa on 800 W neliömetrille Etelä-Suomessa. 390 W ZNShine panelien hyötysuhteeksi ilmoitetaan 19.90 (%).

    Lasketaan silti tuolla Etelä-Suomen sinisen taivaan juhannuspäivänä, koska lukema on tiedossa. 800 W / m2 x 20 x (1.1 x 1.7) = 29.92 kW teoreettinen säteilyteho, josta saadaan 19.9% hyötysuhteella 5.95 kW.

    Täältä on Etelä-Suomeen yli 600 km matkaa ja juhannukseen on vielä pari viikkoa aikaa eivätkä panelitkaan ole optimaalisessa kulmassa eivätkä edes kaikki samaan suuntaan vaan 13 etelään ja 7 länteen. Siitä huolimatta aurinkoisena iltapäivänä panelien teho ylittää 6 kW noin kolmen tunnin ajan. Huippu on selvästi yli 6 kW näistä rajoituksista huolimatta.

    Joko todellinen hyötysuhde on kaksipuolisuuden vuoksi selvästi yli ilmoitetun 19.90 tai hyötusuhde täsmää kohtuudella, kun se lasketaan 390 W panelin teoreettisen 2-puoleisen 488 W tehon mukaan. Olisi ilmeisesti kannattanut asentaa panelit yläreunastaan koholle, että paremman etupinnan kulman lisäksi valo pääsisi vieläkin paremmin panelin taakse?

      
  • @Topi27 kirjoitti:
    Aurinkovoimala 36 000 kilometrin korkeudelle – Kiinan megaprojekti edistyy suunniteltua nopeammin
    9.6.202218:08

    image

    Aurinkoenergiaa. Kiina on maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja, ja seuraavaksi se aikoo tuottaa aurinkoenergiaa myös avaruudessa.KUVA: XU YU

    Avaruudessa aurinkovoima ei olisi säästä riippuvainen.

    Kiina ottaa edistysaskelia avaruuden aurinkovoimalahankkeessaan. Voimalan ensimmäinen kokeiluvaihe aloitetaan jo vuonna 2028, eli kaksi vuotta aikataulusta edellä.

    Hankkeen kokeiluvaiheessa testisatelliitti kiertää Maata noin 400 kilometrin etäisyydellä, mutta suunnitelmien mukaan voimalan lopullinen kiertorata olisi 36 000 kilometrissä. Aiheesta uutisoi muun muassa brittilehti The Independent .

    Satelliitin aurinkopaneelit muuttavat auringon säteilyenergian sähköenergiaksi. Energia siirretään maahan mikroaalto- tai lasersäteinä, ja lopulta energia syötetään sähköverkkoon.

    Alkuvaiheen tehoksi arvioidaan kymmenen kilowattia, mutta tehoa kasvatetaan hankkeen edetessä. Lopulliseksi tehoksi arvioidaan jopa 2 000 megawattia.

    Aurinkovoimaloita on suunniteltu avaruuteen aikaisemminkin. Esimerkiksi Nasa on tutkinut ajatusta, mutta toteutuksen monimutkaisuus ja korkea hinta ovat kaataneet suunnitelmat.

    Teknologialla on kuitenkin mahdollista saavuttaa merkittäviä etuja, sillä avaruudessa aurinkoenergia ei ole riippuvainen sen hetkisestä säästä.

    Hanke toteutetaan neljässä eri vaiheessa, ja sen mahdollinen lopputulos valmistuu vuonna 2050.

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/e1f0de99-ea7f-47e2-89ed-fde32991e732?ref=ampparit:e32f

    Energian tuottaminen avaruudessa on arkipäivää avaruusasemilla ja satelliiteissa yms mutta energian siirtäminen avaruudesta maahan lienee isompi kysymys. Tässä artikkelissa mainittua 2000 MW ei pystytä siirtämään edes maan pinnalla langattomasti muutamia metrejä enempää. Yhden asteen lasersäteen tähtäysvirhe 36.000km etäisyydellä heittää säteen yli 600 km päähän alkuperäisestä kohteesta.
    Mikähän siinä on, ettei avaruuteen voi yhdistää kaapelia? Onko liikaa romua kiertoradalla joka osuisi siihen.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Aurinkovoimala 36 000 kilometrin korkeudelle – Kiinan megaprojekti edistyy suunniteltua nopeammin
    9.6.202218:08

    image

    Aurinkoenergiaa. Kiina on maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja, ja seuraavaksi se aikoo tuottaa aurinkoenergiaa myös avaruudessa.KUVA: XU YU

    Avaruudessa aurinkovoima ei olisi säästä riippuvainen.

    Kiina ottaa edistysaskelia avaruuden aurinkovoimalahankkeessaan. Voimalan ensimmäinen kokeiluvaihe aloitetaan jo vuonna 2028, eli kaksi vuotta aikataulusta edellä.

    Hankkeen kokeiluvaiheessa testisatelliitti kiertää Maata noin 400 kilometrin etäisyydellä, mutta suunnitelmien mukaan voimalan lopullinen kiertorata olisi 36 000 kilometrissä. Aiheesta uutisoi muun muassa brittilehti The Independent .

    Satelliitin aurinkopaneelit muuttavat auringon säteilyenergian sähköenergiaksi. Energia siirretään maahan mikroaalto- tai lasersäteinä, ja lopulta energia syötetään sähköverkkoon.

    Alkuvaiheen tehoksi arvioidaan kymmenen kilowattia, mutta tehoa kasvatetaan hankkeen edetessä. Lopulliseksi tehoksi arvioidaan jopa 2 000 megawattia.

    Aurinkovoimaloita on suunniteltu avaruuteen aikaisemminkin. Esimerkiksi Nasa on tutkinut ajatusta, mutta toteutuksen monimutkaisuus ja korkea hinta ovat kaataneet suunnitelmat.

    Teknologialla on kuitenkin mahdollista saavuttaa merkittäviä etuja, sillä avaruudessa aurinkoenergia ei ole riippuvainen sen hetkisestä säästä.

    Hanke toteutetaan neljässä eri vaiheessa, ja sen mahdollinen lopputulos valmistuu vuonna 2050.

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/e1f0de99-ea7f-47e2-89ed-fde32991e732?ref=ampparit:e32f

    Mikähän siinä on, ettei avaruuteen voi yhdistää kaapelia? Onko liikaa romua kiertoradalla joka osuisi siihen.

    Ensinnäkin se on aika vaikea vetää (tai laskea) paikalleen ja toisekseen mikään metalli ei kestä kaapelin oman painon aiheuttamaa vetorasitusta lähellekkään. Periaatehan olisi sama, millä tavalla on jo vuosikymmeniä mietitty tehtäväksi avaruushissiä. Voimala vaan vietäisiin kauemmaksi tuolta 36000 km radalta ja se pyörisi maahan kaapelilla kiinnitettynä niin kuin moukari moukarinheittäjän ympärillä.

      1
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Aurinkovoimala 36 000 kilometrin korkeudelle – Kiinan megaprojekti edistyy suunniteltua nopeammin
    9.6.202218:08

    image

    Aurinkoenergiaa. Kiina on maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja, ja seuraavaksi se aikoo tuottaa aurinkoenergiaa myös avaruudessa.KUVA: XU YU

    Avaruudessa aurinkovoima ei olisi säästä riippuvainen.

    Kiina ottaa edistysaskelia avaruuden aurinkovoimalahankkeessaan. Voimalan ensimmäinen kokeiluvaihe aloitetaan jo vuonna 2028, eli kaksi vuotta aikataulusta edellä.

    Hankkeen kokeiluvaiheessa testisatelliitti kiertää Maata noin 400 kilometrin etäisyydellä, mutta suunnitelmien mukaan voimalan lopullinen kiertorata olisi 36 000 kilometrissä. Aiheesta uutisoi muun muassa brittilehti The Independent .

    Satelliitin aurinkopaneelit muuttavat auringon säteilyenergian sähköenergiaksi. Energia siirretään maahan mikroaalto- tai lasersäteinä, ja lopulta energia syötetään sähköverkkoon.

    Alkuvaiheen tehoksi arvioidaan kymmenen kilowattia, mutta tehoa kasvatetaan hankkeen edetessä. Lopulliseksi tehoksi arvioidaan jopa 2 000 megawattia.

    Aurinkovoimaloita on suunniteltu avaruuteen aikaisemminkin. Esimerkiksi Nasa on tutkinut ajatusta, mutta toteutuksen monimutkaisuus ja korkea hinta ovat kaataneet suunnitelmat.

    Teknologialla on kuitenkin mahdollista saavuttaa merkittäviä etuja, sillä avaruudessa aurinkoenergia ei ole riippuvainen sen hetkisestä säästä.

    Hanke toteutetaan neljässä eri vaiheessa, ja sen mahdollinen lopputulos valmistuu vuonna 2050.

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/e1f0de99-ea7f-47e2-89ed-fde32991e732?ref=ampparit:e32f

    Mikähän siinä on, ettei avaruuteen voi yhdistää kaapelia? Onko liikaa romua kiertoradalla joka osuisi siihen.

    Ensinnäkin se on aika vaikea vetää (tai laskea) paikalleen ja toisekseen mikään metalli ei kestä kaapelin oman painon aiheuttamaa vetorasitusta lähellekkään. Periaatehan olisi sama, millä tavalla on jo vuosikymmeniä mietitty tehtäväksi avaruushissiä. Voimala vaan vietäisiin kauemmaksi tuolta 36000 km radalta ja se pyörisi maahan kaapelilla kiinnitettynä niin kuin moukari moukarinheittäjän ympärillä.

    Pyöriikö moukari moukarinheittäjän ympärillä? Ainakaan ei olisi hyvä, jos se voimala piuhan päässä pyörisi maan ympäri, koska kaapeli kiertyisi maapallon ympärille ja vetäisi voimalan alas. Miten sitten suu pantaisiin?

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Aurinkovoimala 36 000 kilometrin korkeudelle – Kiinan megaprojekti edistyy suunniteltua nopeammin
    9.6.202218:08

    image

    Aurinkoenergiaa. Kiina on maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja, ja seuraavaksi se aikoo tuottaa aurinkoenergiaa myös avaruudessa.KUVA: XU YU

    Avaruudessa aurinkovoima ei olisi säästä riippuvainen.

    Kiina ottaa edistysaskelia avaruuden aurinkovoimalahankkeessaan. Voimalan ensimmäinen kokeiluvaihe aloitetaan jo vuonna 2028, eli kaksi vuotta aikataulusta edellä.

    Hankkeen kokeiluvaiheessa testisatelliitti kiertää Maata noin 400 kilometrin etäisyydellä, mutta suunnitelmien mukaan voimalan lopullinen kiertorata olisi 36 000 kilometrissä. Aiheesta uutisoi muun muassa brittilehti The Independent .

    Satelliitin aurinkopaneelit muuttavat auringon säteilyenergian sähköenergiaksi. Energia siirretään maahan mikroaalto- tai lasersäteinä, ja lopulta energia syötetään sähköverkkoon.

    Alkuvaiheen tehoksi arvioidaan kymmenen kilowattia, mutta tehoa kasvatetaan hankkeen edetessä. Lopulliseksi tehoksi arvioidaan jopa 2 000 megawattia.

    Aurinkovoimaloita on suunniteltu avaruuteen aikaisemminkin. Esimerkiksi Nasa on tutkinut ajatusta, mutta toteutuksen monimutkaisuus ja korkea hinta ovat kaataneet suunnitelmat.

    Teknologialla on kuitenkin mahdollista saavuttaa merkittäviä etuja, sillä avaruudessa aurinkoenergia ei ole riippuvainen sen hetkisestä säästä.

    Hanke toteutetaan neljässä eri vaiheessa, ja sen mahdollinen lopputulos valmistuu vuonna 2050.

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/e1f0de99-ea7f-47e2-89ed-fde32991e732?ref=ampparit:e32f

    Mikähän siinä on, ettei avaruuteen voi yhdistää kaapelia? Onko liikaa romua kiertoradalla joka osuisi siihen.

    Ensinnäkin se on aika vaikea vetää (tai laskea) paikalleen ja toisekseen mikään metalli ei kestä kaapelin oman painon aiheuttamaa vetorasitusta lähellekkään. Periaatehan olisi sama, millä tavalla on jo vuosikymmeniä mietitty tehtäväksi avaruushissiä. Voimala vaan vietäisiin kauemmaksi tuolta 36000 km radalta ja se pyörisi maahan kaapelilla kiinnitettynä niin kuin moukari moukarinheittäjän ympärillä.

    Pyöriikö moukari moukarinheittäjän ympärillä? Ainakaan ei olisi hyvä, jos se voimala piuhan päässä pyörisi maan ympäri, koska kaapeli kiertyisi maapallon ympärille ja vetäisi voimalan alas. Miten sitten suu pantaisiin?

    Keskipakovoima tietenkin pitää kaapelin kireänä ja koska niin maa kuin moukarinheittäjä itsekin pyörivät, kaapeli ei kierry ympärille.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Aurinkovoimala 36 000 kilometrin korkeudelle – Kiinan megaprojekti edistyy suunniteltua nopeammin
    9.6.202218:08

    image

    Aurinkoenergiaa. Kiina on maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja, ja seuraavaksi se aikoo tuottaa aurinkoenergiaa myös avaruudessa.KUVA: XU YU

    Avaruudessa aurinkovoima ei olisi säästä riippuvainen.

    Kiina ottaa edistysaskelia avaruuden aurinkovoimalahankkeessaan. Voimalan ensimmäinen kokeiluvaihe aloitetaan jo vuonna 2028, eli kaksi vuotta aikataulusta edellä.

    Hankkeen kokeiluvaiheessa testisatelliitti kiertää Maata noin 400 kilometrin etäisyydellä, mutta suunnitelmien mukaan voimalan lopullinen kiertorata olisi 36 000 kilometrissä. Aiheesta uutisoi muun muassa brittilehti The Independent .

    Satelliitin aurinkopaneelit muuttavat auringon säteilyenergian sähköenergiaksi. Energia siirretään maahan mikroaalto- tai lasersäteinä, ja lopulta energia syötetään sähköverkkoon.

    Alkuvaiheen tehoksi arvioidaan kymmenen kilowattia, mutta tehoa kasvatetaan hankkeen edetessä. Lopulliseksi tehoksi arvioidaan jopa 2 000 megawattia.

    Aurinkovoimaloita on suunniteltu avaruuteen aikaisemminkin. Esimerkiksi Nasa on tutkinut ajatusta, mutta toteutuksen monimutkaisuus ja korkea hinta ovat kaataneet suunnitelmat.

    Teknologialla on kuitenkin mahdollista saavuttaa merkittäviä etuja, sillä avaruudessa aurinkoenergia ei ole riippuvainen sen hetkisestä säästä.

    Hanke toteutetaan neljässä eri vaiheessa, ja sen mahdollinen lopputulos valmistuu vuonna 2050.

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/e1f0de99-ea7f-47e2-89ed-fde32991e732?ref=ampparit:e32f

    Mikähän siinä on, ettei avaruuteen voi yhdistää kaapelia? Onko liikaa romua kiertoradalla joka osuisi siihen.

    Ensinnäkin se on aika vaikea vetää (tai laskea) paikalleen ja toisekseen mikään metalli ei kestä kaapelin oman painon aiheuttamaa vetorasitusta lähellekkään. Periaatehan olisi sama, millä tavalla on jo vuosikymmeniä mietitty tehtäväksi avaruushissiä. Voimala vaan vietäisiin kauemmaksi tuolta 36000 km radalta ja se pyörisi maahan kaapelilla kiinnitettynä niin kuin moukari moukarinheittäjän ympärillä.

    Pyöriikö moukari moukarinheittäjän ympärillä? Ainakaan ei olisi hyvä, jos se voimala piuhan päässä pyörisi maan ympäri, koska kaapeli kiertyisi maapallon ympärille ja vetäisi voimalan alas. Miten sitten suu pantaisiin?

    Keskipakovoima tietenkin pitää kaapelin kireänä ja koska niin maa kuin moukarinheittäjä itsekin pyörivät, kaapeli ei kierry ympärille.

    Aivan. Sitä minäkin, että moukari ei pyöri moukarinheittäjän ympärillä paitsi ehkä ihan aluksi, kun heittäjä valmistelee vauhdinottoa. Voimalan pitäisi ihan alusta saakka olla pyörimättä maan ympäri ja sen sijaan pyöriä maan mukana samaa vauhtia. Ja sanoisin, että keskipakoisvoimaa ei kumottaisi voimalaan menevällä kaapelilla vaan voimalan etäisyys maasta pitäisi säätää niin, että voimalan keskipakoisvoima kumoutuisi massojen (voimalan ja maan) keskinäisellä vetovoimalla. Joku minua viisaampi osaisi laskea, kuinka kaukana maasta voimalan pitää olla, jotta sen maan pyörimisen kulmanopeudella syntyvä keskipakoisvoima kumoutuisi maan vetovoimalla. Massojen välinen vetovoima heikkenee etäisyyden kasvaessa ja voimala ei saisi pyöriä maan ympäri vaan sen pitäisi liikkua maan pyörimisakselin suhteen samalla kulmanopeudella kuin maa pyörii.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Aurinkovoimala 36 000 kilometrin korkeudelle – Kiinan megaprojekti edistyy suunniteltua nopeammin
    9.6.202218:08

    image

    Aurinkoenergiaa. Kiina on maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja, ja seuraavaksi se aikoo tuottaa aurinkoenergiaa myös avaruudessa.KUVA: XU YU

    Avaruudessa aurinkovoima ei olisi säästä riippuvainen.

    Kiina ottaa edistysaskelia avaruuden aurinkovoimalahankkeessaan. Voimalan ensimmäinen kokeiluvaihe aloitetaan jo vuonna 2028, eli kaksi vuotta aikataulusta edellä.

    Hankkeen kokeiluvaiheessa testisatelliitti kiertää Maata noin 400 kilometrin etäisyydellä, mutta suunnitelmien mukaan voimalan lopullinen kiertorata olisi 36 000 kilometrissä. Aiheesta uutisoi muun muassa brittilehti The Independent .

    Satelliitin aurinkopaneelit muuttavat auringon säteilyenergian sähköenergiaksi. Energia siirretään maahan mikroaalto- tai lasersäteinä, ja lopulta energia syötetään sähköverkkoon.

    Alkuvaiheen tehoksi arvioidaan kymmenen kilowattia, mutta tehoa kasvatetaan hankkeen edetessä. Lopulliseksi tehoksi arvioidaan jopa 2 000 megawattia.

    Aurinkovoimaloita on suunniteltu avaruuteen aikaisemminkin. Esimerkiksi Nasa on tutkinut ajatusta, mutta toteutuksen monimutkaisuus ja korkea hinta ovat kaataneet suunnitelmat.

    Teknologialla on kuitenkin mahdollista saavuttaa merkittäviä etuja, sillä avaruudessa aurinkoenergia ei ole riippuvainen sen hetkisestä säästä.

    Hanke toteutetaan neljässä eri vaiheessa, ja sen mahdollinen lopputulos valmistuu vuonna 2050.

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/e1f0de99-ea7f-47e2-89ed-fde32991e732?ref=ampparit:e32f

    Energian tuottaminen avaruudessa on arkipäivää avaruusasemilla ja satelliiteissa yms mutta energian siirtäminen avaruudesta maahan lienee isompi kysymys. Tässä artikkelissa mainittua 2000 MW ei pystytä siirtämään edes maan pinnalla langattomasti muutamia metrejä enempää. Yhden asteen lasersäteen tähtäysvirhe 36.000km etäisyydellä heittää säteen yli 600 km päähän alkuperäisestä kohteesta.
    Mikähän siinä on, ettei avaruuteen voi yhdistää kaapelia? Onko liikaa romua kiertoradalla joka osuisi siihen.

    Nasa on itse asiassa testannut USAssa tuota ja todennut tekniikan toimivaksi. Pitivät vaan sitä liaan kalliina. Kiinalla on enemmän rahaa ja resusseja käytössä.

      
  • Tiede|Aurinkoenergia
    Kelluvat isot aurinkopaneelit tekojärvillä ja patoaltaissa ovat iso osa maailman energiamurrosta
    Kilometrien laajuiset aurinkovoimalat maailman tekojärvillä voisivat lopulta tuottaa yhtä paljon sähköä kuin fossiiliset polttoaineet.

    image

    Vene veti huhtikuussa valtavaa aurinkopaneelia osaksi kelluvaa aurinkovoimalaa Silberseenjärvellä Saksassa. KUVA: REUTERS

    AURINKOKENNOJA alkaa näkyä kaikkialla – katoilla, seinillä ja pelloilla. Nyt aurinkovoimaloita asennetaan kovaa tahtia myös vetten päälle.

    Erityisesti matalien tekojärvien ja patoaltaiden pinnat sopivat energiantuotantoon.

    Niissä paneeleita ei juuri häiritse aallokko. Lisäksi voimalapatojen lähellä on valmiiksi sähkön siirtolinjoja.

    KELLUVASTA aurinkovoimasta voi tulla iso osa maailman energiamurrosta, laskee tutkijoiden ryhmä tiedelehti Naturessa.

    Jos kymmenen prosenttia maailman tekojärvistä ja -altaista peitettäisiin kelluvilla aurinkovoimaloilla, ne tuottaisivat sähköä saman määrän kuin mitä nyt fossiiliset tuottavat voimaloissa.

    jatkuu

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000008881943.html

      
  • Uutinen
    Uusilla aurinkokennoilla päästiin 23 % hyötysuhteeseen – Käytössä piikidettä edullisempi ratkaisu
    Lotta Jalli14.6.202212:29|päivitetty14.6.202212:29ENERGIAUUSIUTUVATYMPÄRISTÖTIEDE
    Tutkijat onnistuivat kehittämään perovskiittisen aurinkokennon täysin uudella menetelmällä.

    Australialaiset tutkijat kehittivät perovskiittisen aurinkokennon, jossa hyödynnetään uusia kemiallisia yhdisteitä. Aurinkokenno pääsi testeissä jopa 23 prosentin hyötysuhteeseen, ja sillä on mahdollista yltää jopa 30 prosenttiin.

    Suunnitellut aurinkokennot soveltuvat niin pienempiin kotikäyttöisiin paneelijärjestelmiin kuin isompiin aurinkovoimaloihin. Tutkimustulokset julkaistiin Solar RLL -lehdessä.

    Perovskiittiset aurinkokennot ovat kalvomaisen ohuita, ja ne voidaan valmistaa esimerkiksi mustesuihkutulostimella tai silkkipainatuksella. Materiaalilla voidaan pinnoittaa esimerkiksi ikkunoita.

    Tällä kertaa tutkijat hyödynsivät valmistuksessa orgaanista yhdistettä guanidiinia ja oktyyliammoniumia. Guanidiini paransi kennomateriaalin suorituskykyä, kirjoittaa Interesting Engineering.

    Aurinkoenergiaan liittyy tiettyjä haasteita, joita tutkijat ympäri maailman yrittävät ratkaista. Vaikka aurinkoenergia mielletään päästöttömäksi energian tuotantomuodoksi, aurinkokennojen tuotannosta ja käytetyistä materiaaleista syntyy välillisiä päästöjä.

    Perovskiitin mahdollisena etuna aurinkokennomarkkinoilla on sen piikidekennoja pienemmät kustannukset. Lisäksi hyötysuhde on mahdollista saada tyypillisten kennojen saavuttamia lukemia korkeammaksi.

    Perovskiitti-sana viittaa tiettyyn kiderakenteeseen, ja termiä käytetään nykyään hyvin erilaisissa asiayhteyksissä. Aurinkokennot valmistetaan synteettisestä perovskiitista.

    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/bd87bbdc-b7e2-4a14-ac19-2947fa04df18?ref=ampparit:b246

      
  • Hyviä uutisia!

    Sähkön myyjä kirjelmöi 29% hinnan korotuksesta, joten investoinnin tuotto-odotus kasvaa elokuun 1. päivästä alkaen. Pörssisähkön hintoja seurannutta tämä hinnan nosto ei yllätä.

      
  • LUT-yliopisto selvitti, miten aurinkosähkön taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa Suomessa erilaisissa kiinteistöissä:

    https://www.lut.fi/fi/uutiset/lut-yliopisto-mursi-kolme-aurinkosahkon-myyttia

    Sähkön hinnan nousun lisäksi pientuotannon kannattavuutta kasvattaa hieman myös tuntinetotukseen siirtyminen, vaikka netotusjakso lyheneekin pian 15 minuuttiin.

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Hyviä uutisia!

    Sähkön myyjä kirjelmöi 29% hinnan korotuksesta, joten investoinnin tuotto-odotus kasvaa elokuun 1. päivästä alkaen. Pörssisähkön hintoja seurannutta tämä hinnan nosto ei yllätä.

    Ensimmäinen sähkönkäyttäjä, joka ottaa reilun hinnankorotuksen riemulla vastaan?

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Hyviä uutisia!

    Sähkön myyjä kirjelmöi 29% hinnan korotuksesta, joten investoinnin tuotto-odotus kasvaa elokuun 1. päivästä alkaen. Pörssisähkön hintoja seurannutta tämä hinnan nosto ei yllätä.

    Ensimmäinen sähkönkäyttäjä, joka ottaa reilun hinnankorotuksen riemulla vastaan?

    Ylijäämän myynnistä maksettiin reilu 0,16 €/kW/h toukokuussa. Sääliksi käy niitä jotka tuohon hintaan ostaa. Lisäksi vielä maksaa siirron & sähköveron sekä alvin noista molemmista. Verotekniikkaa, mutta jotenkin perverssiä että myös verojen maksamisesta peritään veroa.

    Ja talven pimeys tulee joka vuosi, ja se tarkoittaa sitä että myynnin sijaan siirtyy ostajaksi samalla kun sähkön käyttömäärä kasvaa.

      
  • muokattu 23.06.2022 09:08

    @Vesa_Ruuskanen kirjoitti:
    LUT-yliopisto selvitti, miten aurinkosähkön taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa Suomessa erilaisissa kiinteistöissä:

    https://www.lut.fi/fi/uutiset/lut-yliopisto-mursi-kolme-aurinkosahkon-myyttia

    Sähkön hinnan nousun lisäksi pientuotannon kannattavuutta kasvattaa hieman myös tuntinetotukseen siirtyminen, vaikka netotusjakso lyheneekin pian 15 minuuttiin.

    Eipä nuo mitään myyttejä ole.

    -

    Lähdenpä markettiin. Rajoitusten mukaan, mutta tavoitteena alle 2 €/100km.

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Hyviä uutisia!

    Sähkön myyjä kirjelmöi 29% hinnan korotuksesta, joten investoinnin tuotto-odotus kasvaa elokuun 1. päivästä alkaen. Pörssisähkön hintoja seurannutta tämä hinnan nosto ei yllätä.

    Varsin maltillinen korotus. Omassa sopparissa energia nyt 4,44 c/kWh, sama myyjä tarjoaa uutta sopimusta hintaan 13,97c/kWh. No, nykyisen sopimukseni päättymisen aikoihin OL3:n pitäisi olla jo täydessä tehossa. Tämänhetken tiedon mukaan sen pitäisi vakauttaa sähkömarkkinoita.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Ensimmäinen sähkönkäyttäjä, joka ottaa reilun hinnankorotuksen riemulla vastaan?

    Anteeksi, ei ollut tarkoitus provota, joten täsmennän.

    Me ainakin olemme niin narrattavia, että olemme pelillistäneet sähkönkulutuksemme hetkessä. Ennen kiukaan tai pesukoneen kytkemistä katsotaan kelloon ja taivaalle. Ei siksi että olisi pakko, vaan koska se parantaa omaa suoritusta. Kiuas vie kaiken mitä katolta saadaan, joten odotan lenkin jälkeen vartin verran pesukoneen pysähtymistä ja käytän senkin ajan halontekoon talvea varten.

    Vaimoni kiirehti eilen Vaasan Sähkön kirjeen postin seassa nähtyään avaamaan sen heti, että nähdään mitä jännää siellä on. Nykyään meillä tosiaan odotetaan sähkölaskua innokkaasti. Tämä aurinkovoimalan asennuksen mentaalinen vaikutus tuli minulle positiivisena yllätyksenä. Parannus aiempaan näkyy numeroina.

    Sähkön pörssihintoja seurannut on jo ymmärtänyt, etteivät sähkölaitokset voi jatkaa nykyiseen malliin ostamalla nyt 4 viikon keskiarvolla 17 sentin sähköä ja myyden 4 - 8 sentillä. Kuten Jokerin kommentista näkee, Vaasan sähkön korotus päiväsähkölle 11 senttiin ja yö 10 senttiin oli meidän kannalta torjuntavoitto. Pelkäsin pahempaa.

    Sivuvaikutus alkaa tosin oireilla saman tien. Tarkoituksella ylimitoitetun järjestelmän sähkön myynti kesäkuussa on keskimäärin 10 - 30 kWh päivässä. Jo pilvisen päivän ylijäämälläkin ajaisi yhden perheenjäsenen työmatkat helposti ja koko ylijäämällä koko kesän kaikki ajot.

    Jos Mersu ymmärtää tehdä vasta julkaistusta W214 E-sarjasta täyssähköisen version, voin luvata, että W203, (W204), W211, W212 ja W213 perheessä autokuume puhkeaa akuuttiin vaiheeseen saman tien.

      
  • @Yosemite J kirjoitti:

    Lähdenpä markettiin. Rajoitusten mukaan, mutta tavoitteena alle 2 €/100km.

    Meni 1,97, WLTP:kin alittui. Tosin auton mittauksen mukaan, joten todellisuudessa yli 2. Paneelisähköllä olisi päässyt investointia vaille ilmaiseksi.

    -

    Lähden kuntosalille ja sitten saunavastan tekoon.

    Käyttövoimasta riippumatta: Hyvää juhannusta kaikille !

      
  • @Yosemite J kirjoitti:

    @Yosemite J kirjoitti:

    Lähdenpä markettiin. Rajoitusten mukaan, mutta tavoitteena alle 2 €/100km.

    Meni 1,97, WLTP:kin alittui. Tosin auton mittauksen mukaan, joten todellisuudessa yli 2. Paneelisähköllä olisi päässyt investointia vaille ilmaiseksi.

    -

    Lähden kuntosalille ja sitten saunavastan tekoon.

    Käyttövoimasta riippumatta: Hyvää juhannusta kaikille !

    Saa nähdä mitä verottaja tekee kun hoksaa että naapuri ajaa liian halvalla ja liian hienolla autolla. Auton saa ilman autoveroa, nimellisellä "dieselverolla", pienellä ajoneuvoverolla, eikä polttoaineveroakaan ole enempää kuin saunan lämmityksessä.

    Liikenteen verotuloissa on mukana myös huollot ja varaosat, eli ihan koko 8 miljardia ei tule ajamisen verottamisesta.

    Hyvää Juhannusta!

      
  • muokattu 25.06.2022 12:07

    @Vesa_Ruuskanen kirjoitti:
    LUT-yliopisto selvitti, miten aurinkosähkön taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa Suomessa erilaisissa kiinteistöissä:

    https://www.lut.fi/fi/uutiset/lut-yliopisto-mursi-kolme-aurinkosahkon-myyttia

    Sähkön hinnan nousun lisäksi pientuotannon kannattavuutta kasvattaa hieman myös tuntinetotukseen siirtyminen, vaikka netotusjakso lyheneekin pian 15 minuuttiin.

    Kiitokset näistä linkeistä, jotka ehdin silmäillä vasta nyt. Kävin periaatetasolla vastaavissa pohdinnoissa paneleita hankkiessani ja kaikki kolme kohtaa tuli mietityksi.

    Mitoitukseen on enemmän kuin yksi oikea vastaus. Maksimaalinen investoinnin tuottoprosentti normaalissa tilanteessa saavutetaan pienellä järjestelmällä, jonka tuotannon voi käyttää itse. Rahamääräistä tuottoa saa lisää järjestelmän kokoa kasvattamalla, mutta tuottoprosentti heikkenee myytävän sähkön osalta (normaalissa hinnoittelutilanteessa). Omavaraisuutta ei nykyajan koneistetussa kodissa saavuta ilman merkittävää puskurointia joko akuilla tai sähkönmyyntisopimuksella ja viimeiset edes kesäksi omavaraisuuden takaavat osat kannattaa laskea huolella, ettei niiden osuus investoinnista jää tappiolliseksi?

    Porealtaan, ilmastoinnin ja sähkökiukaan tapaisia tuntien käyntijaksolla käyviä suuria sähkönkuluttajia sisältävässä talossa pieni vain omaan kulutukseen jäävä järjestelmä ei ehdi tehdä sähkölaskuun kovin suurta lovea, koska vuorokaudessa kuluvan energiamäärän suhde minimi pohjakuormaan on korostetun suuri.

    Jos järjestelmä mitoitetaan yli minimin, tulee suuntaus varsin herkästi ratkaistuksi samalla, ellei katon harja ole itä-länsi suunnassa. Meillä on teoriassa käyttökelpoista kattopintaa yli 300 m2, mutta noin 40 m2 paneleista vain reilu puolet (13/20) mahtui etelään kaatavan autotallin ja autokatoksen katolle. Loput 7 ovat ilta-aurinkoon länttä kohti asuinrakennuksen katolla. Jos nyt voisi vielä kätevästi muuttaa asennusta, nostaisin kunkin ylimmän panelirivin yläreunan selvästi koholle katon harjalta. Etelään aukeava panelisarja nimittäin tuottaa hetken aikaa yllättävänkin hyvin puolen tunnin ajan ilta-auringon paistaessa katon harjan suuntaan. Etenkin länteen katsova kaksipuolinen paneli saisi varmaan aamuauringosta irti enemmän kattoa jyrkempään kulmaan kohotettuna?

    Akku vs. sähkösopimuksen vertailu varastona on juuri nyt pahasti rikki, kun sähkölaitokset ostavat sähköä 17 sentillä ja myyvät 7 - 8 sentillä. Meillä verkkoon myytävän sähkön mittarointi alkoi mittarin vaihdosta vasta 16.5.2022, mutta siitä huolimatta pelkän päiväsähkön myytävän osuuden arvo pyyhki toukokuun laskun lähes olemattomiin parin viikon sähkön myynnillä. Kesäkuun toteutuneella tuotannolla ja tähän mennessä jo toteutuneella sähkön pörssihinnalla odotan jääväni selvästi voitolle myymällä alle puolet kuluttamani sähkön määrästä. Tämä tilanne on anomalia, joka purkautuu tavalla tai toisella erittäin nopeasti suhteessa aurinkovoimalan laskennalliseen käyttöikään, joten se ei ole turvallinen pitkän ajan oletus.

    Akkujärjestelmän laskelmista puuttuu yksi olennainen näkökulma. Pörssisähkösopimuksella olisi mahdollista ladata akkuja lähes ilmaiseksi yöllä ja joko käyttää tai myydä tai vaikka molempiakin kalliimman päiväsähkön aikaan. Päivä- ja yösähkön hintaero on ollut nykyistä hintatasoa kestävämpi jatkuva arbitraasi, jota voisi rahastaa akkufarmilla. Tuo arbitraasi on niin merkittävä, että talviajan pörssisähkön hintaeron hyödyntäminen yhdistettynä kesäajan aurinkosähkön varastointiin muuttaa akkufarmin kannattavuuslaskelmaa edullisempaan suuntaan.

    Päivän ja yön kuormien tasaaminen on myös siitä kiva harrastus, että se alentaa koko sähköjärjestelmän huippukuormaa ja on siten myös sähköyhtiön kannalta edullista.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Vesa_Ruuskanen kirjoitti:
    LUT-yliopisto selvitti, miten aurinkosähkön taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa Suomessa erilaisissa kiinteistöissä:

    https://www.lut.fi/fi/uutiset/lut-yliopisto-mursi-kolme-aurinkosahkon-myyttia

    Sähkön hinnan nousun lisäksi pientuotannon kannattavuutta kasvattaa hieman myös tuntinetotukseen siirtyminen, vaikka netotusjakso lyheneekin pian 15 minuuttiin.

    Kiitokset näistä linkeistä, jotka ehdin silmäillä vasta nyt. Kävin periaatetasolla vastaavissa pohdinnoissa paneleita hankkiessani ja kaikki kolme kohtaa tuli mietityksi.

    Mitoitukseen on enemmän kuin yksi oikea vastaus. Maksimaalinen investoinnin tuottoprosentti normaalissa tilanteessa saavutetaan pienellä järjestelmällä, jonka tuotannon voi käyttää itse. Rahamääräistä tuottoa saa lisää järjestelmän kokoa kasvattamalla, mutta tuottoprosentti heikkenee myytävän sähkön osalta (normaalissa hinnoittelutilanteessa). Omavaraisuutta ei nykyajan koneistetussa kodissa saavuta ilman merkittävää puskurointia joko akuilla tai sähkönmyyntisopimuksella ja viimeiset edes kesäksi omavaraisuuden takaavat osat kannattaa laskea huolella, ettei niiden osuus investoinnista jää tappiolliseksi?

    Porealtaan, ilmastoinnin ja sähkökiukaan tapaisia tuntien käyntijaksolla käyviä suuria sähkönkuluttajia sisältävässä talossa pieni vain omaan kulutukseen jäävä järjestelmä ei ehdi tehdä sähkölaskuun kovin suurta lovea, koska vuorokaudessa kuluvan energiamäärän suhde minimi pohjakuormaan on korostetun suuri.

    Jos järjestelmä mitoitetaan yli minimin, tulee suuntaus varsin herkästi ratkaistuksi samalla, ellei katon harja ole itä-länsi suunnassa. Meillä on teoriassa käyttökelpoista kattopintaa yli 300 m2, mutta noin 40 m2 paneleista vain reilu puolet (13/20) mahtui etelään kaatavan autotallin ja autokatoksen katolle. Loput 7 ovat ilta-aurinkoon länttä kohti asuinrakennuksen katolla. Jos nyt voisi vielä kätevästi muuttaa asennusta, nostaisin kunkin ylimmän panelirivin yläreunan selvästi koholle katon harjalta. Etelään aukeava panelisarja nimittäin tuottaa hetken aikaa yllättävänkin hyvin puolen tunnin ajan ilta-auringon paistaessa katon harjan suuntaan. Etenkin länteen katsova kaksipuolinen paneli saisi varmaan aamuauringosta irti enemmän kattoa jyrkempään kulmaan kohotettuna?

    Akku vs. sähkösopimuksen vertailu varastona on juuri nyt pahasti rikki, kun sähkölaitokset ostavat sähköä 17 sentillä ja myyvät 7 - 8 sentillä. Meillä verkkoon myytävän sähkön mittarointi alkoi mittarin vaihdosta vasta 16.5.2022, mutta siitä huolimatta pelkän päiväsähkön myytävän osuuden arvo pyyhki toukokuun laskun lähes olemattomiin parin viikon sähkön myynnillä. Kesäkuun toteutuneella tuotannolla ja tähän mennessä jo toteutuneella sähkön pörssihinnalla odotan jääväni selvästi voitolle myymällä alle puolet kuluttamani sähkön määrästä. Tämä tilanne on anomalia, joka purkautuu tavalla tai toisella erittäin nopeasti suhteessa aurinkovoimalan laskennalliseen käyttöikään, joten se ei ole turvallinen pitkän ajan oletus.

    Akkujärjestelmän laskelmista puuttuu yksi olennainen näkökulma. Pörssisähkösopimuksella olisi mahdollista ladata akkuja lähes ilmaiseksi yöllä ja joko käyttää tai myydä tai vaikka molempiakin kalliimman päiväsähkön aikaan. Päivä- ja yösähkön hintaero on ollut nykyistä hintatasoa kestävämpi jatkuva arbitraasi, jota voisi rahastaa akkufarmilla. Tuo arbitraasi on niin merkittävä, että talviajan pörssisähkön hintaeron hyödyntäminen yhdistettynä kesäajan aurinkosähkön varastointiin muuttaa akkufarmin kannattavuuslaskelmaa edullisempaan suuntaan.

    Päivän ja yön kuormien tasaaminen on myös siitä kiva harrastus, että se alentaa koko sähköjärjestelmän huippukuormaa ja on siten myös sähköyhtiön kannalta edullista.

    Erittäin hyvin kirjoitettu. Jäin miettimään mitä nuo akut nykyään maksaa? Aiemmin hintaluokka pyöri 1000€/kWh latureineen jota ei muutaman sentin säästöillä oikein kuoleta.

      
  • muokattu 25.06.2022 17:27

    Akuilla säästö muodostuu joko pörssisähkön päivä- ja yöhintojen erotuksesta tai oman kulutuksen siirtohinnalla pelaamisesta.

    Kiinteään hintaan päivä- ja yösähkön ero jää pieneksi, mutta tyypillisesti siirtohinta on päivä- ja yötariffin erotusta selvästi suurempi.

    Verkkoon myytävän sähkön provisio on hyvissä sopimuksissa liian pieni antamaan liikkumatilaa osto- ja myyntihinnan välisellä erotuksella pelaamiseen. Käsittääkseni hyväksyttävä sopimus on 0.x senttiä per kWh. Omassa tapauksessani Vaasan Sähkö ostaa sähköä pörssihinta - 0.2 senttiä, eli vuorokauden keskihinnassa tuo 0.2 c / kWh häviää kohinaan joten akkufarmin hankinnan perustelut joutuu etsimään muualta.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit