Turvallisuus maanteillä ei ole enää sillä tasolla millä se pitäisi olla. Nyt tarvitaan kohdennettua rahoitusta teidemme pelastamiseksi, turvallisuuden ja toimivuuden takaamiseksi. Tärkeistä asioista on pidettävä ääntä, näin ei vaan voi jatkua. Tämä koskee kaikkia käyttövoimia jotka päivittäin maanteillä liikkuvat. Maantiet pitää olla sillä tasolla, että siellä on kaikilla yhtä turvallista liikkua. Reilun 8 miljardin potista täytyy saada kohdennusta oikeisiin kohteisiin, teiden kunto on saatava turvalliselle ja taloutta edistävälle tasolle. Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja suuri osa tavaroista kulkee pyörien päällä. On todella noloa jos kehitys jatkuu tällä tavalla, eikä korjausta ota kukaan tosissaan. Korjausvelka kasvaa kasvamistaan, tämä kehitys pitää saada katkaistua nyt. Tuntuu siltä, että maaseutu ja siellä asuvat ihmiset eivät ole samassa arvossa kuin isoissa kaupungeissa asuvat.
Jännä juttu, jos poliitikkojen lupaukset ennen vaaleja olisi toteutunut, niin ajeltaisiin moottoritietä Puumalasta Mikkeliin, mutta ei näy moottoritietä...
Nyt on niin paljon tärkeämpiä rahanmenoja ettei tiemäärärahojen korotukset ole mahdollisia, halvin teiden rapautumisen ja päästöjen vähentäminen on nopeusrajoitusten reilu alentaminen.
Suomen laajan tieverkoston rahoitus on ollut kovilla, minkä takia turvallisuus laahaa ohjeistuksesta perässä. – Tieverkon rahoitus on ollut aika kovilla, minkä takia kaikkea ei pystytä korjaamaan, vaan rahoituksen puitteissa tehdään, mitä pystytään, Torkkeli sanoo.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008981590.html
Nyt haluat siis erityiskohtelua kaikille vajavaisesti suojatuille portaalipylväille?
Koska priorisoinnista on kyse aina, oli rahaa vähemmän tai enemmänkin.
Tapasi mukaan teet yksioikoisia ja hyvin simppeleitä kärjistyksiä. Hurjassa inflaatiossa valtion kassaan virtaa verotuloja yhä enemmän, tästä pitää huolen erityisesti arvonlisävero.
@tracktest kirjoitti:
Miten niin? Sinä olet se, joka toit yksittäistapauksen oman otsikkosi alle. Yleistason aloitukseesi verrattuna se on tosi spesifinen. Mikä oli siis syy, tai verukkeesi?
Höhöpö-selitys. Ihan niin kuin tämän vuoden talouskehitys vaikuttaisi noinkin vanhoihin asioihin jotenkin poikkeuksellisesti. Tai mitä lie ajattelit.
Luulitko jotakin uutta kertovasi, kun ihmettelet tiestön korjausvelkaa?
Voisitko ennen seuraavaa kommenttiasi selvittää itsellesi millä tavoin inflaatio vaikuttaa ALV kertymään? Tätä inflaatiota ei tulla kompensoimaan palkoissa tosiaikaisena eikä täysimääräusenä, mutta selvitä silti samalla myös palkkojen nousun vaikutus verokertymään.
Yritätkö taas päteä jollakin nippelitaloustietämykselläsi asiassa, jossa se ei ole oleellista?
Jos...kun pointtini ei mennyt perille, niin kerrotko mitä uutta löysit hänen kommentistaan? Minulle se oli vain viisastelua vuosikausia vanhasta asiasta: valtion ylläpitämä tiestön korjausvelka. Inflaatio ei tuo kuin pikkuisen lisämaustetta - ehkä.
Elämä on täynnä epävarmuuksia. Ehkä sama prosenttiosuus suuremmasta kantaluvusta on suurempi numero, ehkä ei.
Ehkä te tiedätte paremmin, mutta minua mietityttää tässä muutama asia.
Se on selvää että korkeammin hinnoin toteutettu kauppa tuottaa myös suuremman alv-kertymän euroissa mitattuna. Se mitä minä en tiedä, on miten tämä vaikuttaa kokonaiskulutukseen. Jotenkin olettaisin ettei kokonaiskulutus kasvakaan inflaation mukaisesti, vaan hankintoja vähennetään ja kohdistetaan uudestaan. Käytettävissä oleva satanen tai tonni käytetään kuten ennenkin, mutta sillä saa vähemmän. Alv-kertymä ei nouse.
Koska ruoka on monelle aika tärkeää hengissäpysymisen kannalta, oletan myös että muista hankinnoista tingitään ennen ruokaa. Silloin isompi määrä hankintoja kohdistuu matalampaan alv-kantaan.
Minun tapaani talousoikeistolaisesti ajattelevat vetoavat veronalennusten dynaamisiin vaikutuksiin, eli siihen että veronalennus lisää taloudellista toimeliaisuutta ja maksaa siten itse omat veronalennuksensa. Hintojen nousulla on samaa logiikkaa noudattaen päinvastainen vaikutus, eli ne hidastavat taloutta. Sillä on sitten omat vaikutuksensa kokonaiskulutukseen, veronkertymään, työllisyyteen, sosiaalietuuksiin ja mitä näitä nyt on. Oletan että vaikutukset ovat negatiivisia.
Kun puhutaan tiemäärärahoista, niin käsittääkseni inflaatiota nostaa nimenomaan energian ja öljytuotteiden kallistuminen maailmanmarkkinoilla yleensä ja sen osana ja lisäksi tuontikiellot venäjältä. Tienkorjaus ja -rakentaminen on käsittääkseni aika energia- ja öljytuotevaltaista hommaa, joten voisi ehkä ajatella että kustannustaso on siellä noussut inflaatiota enemmän.
En tiedä mikä osuus valtiontaloudesta on suoria tai välillisiä palkkoja jotka nousevat inflaatiota vähemmän, mutta valtiontalouteen liittyy myös em. seikkojen lisäksi myös korkojen (maltillinen) nousu, mikä lisää lainanhoitokuluja.
Summa summarum, en tiedä mihin suuntaan valtiontalous tässä nyt heilahtaa, mutta voi olla että valtion kassassa on muutakin liikettä kuin kasvanut alv-kertymä.
Kumppani laittoi linkin uutiseen, muttei tainnut itse lukea sitä. Ei siellä mistään inflaatiosta ja verovirroista kerrottu, ja muut joutuvat arvailemaan, miksi uutinen oli mielipiteessä mukana. Silloin voi tehdä vääriä johtopäätöksiä, kannattaisi kirjoittaa mitä mieltä on eikä siirtää vastuuta toisille.
Liikenneturvallisuuden parantamiseen rakenteellisesti liittyy tilaongelma. Savonlinnassakaan ei siis ollut tilaa rakentaa keskialuetta uudelleen ohjeiden muuttuessa. Olisiko pitänyt toinen ajokaista poistaa ja tehdä turvallinen tie?
@Late1969 kirjoitti:
Tuossa on nimi väärin. tractest laittoi linkin ja yritti sitten käyttää jutun viimeistä virkettä keppihevosena "agendalleen". Mutta on inflaatio pidemmällä ajanjaksolla vaihdellut sitten suuntaan tai toiseen, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että valtiolla on isosti tiestön korvausvelkaa. ja se on kasvanut/kumuloitunut pidempään kuin tämän vuoden aikana, jonka kuluessa maailmantilanne on vaikuttanut sitten omalla tavallaan (johon tulkitsen tracktestin viittavan).
Se korjausvelka on varmaan asia, josta olemme hänen kanssaan yhtä mieltä, mutta olemme sen kumpikin nähneet jo pidempään kuin 2022 tapahtumien valossa. Eli "sou".
En minä poimisi tuota Savonlinnan yksittäistapausta - vaikka traaginen onkin - esimerkkinä sille että "tarttis tehdä jotakin". Niin minä hänen ulostulonsa ymmärsin. Ja kun kommentoin hänelle asiayhteyksistä, alkoi tulla tätä inflaatioselitystä, jota jutussa ei todellakaan siis mainita, ei.
@Late1969 kirjoitti:
En ole lukenut tuollaista niistä medioista joita käytän. Vain sen, että säännöt olivat tuota tolppaa rakennettaessa erilaiset kuin tänään. "Jos tolppa laitettaisiin paikalleen nyt, se aidattaisiin", sanovat. En tulkitsisi niin, etteikö sitä voisi nyt sitten siihen tehdä, esim. tilanpuutteen takia.
Ja silti jäisi priorisoitavaksi vastaavat, yhtä vanhat rakennelmat kaiken muun korjaus- ja parannustarpeen rinnalla: tehdäkö vai ei. Se "rahanpuute", vaikka autoilijoilta veroja kupataankin muualle kohdennettavaksi. Ja sitten se, että mitä kauemmin kupataan, sen enemmän syntyy uusia korjaustarpeita, kun takalauta vuotaa jo ennestään.
Siitäkö viime peleissä on aina kyse? Vai olisiko kuskin pitänyt ajaa asiallisemmin?
Ikuisuuskysymyksiä, joista osa poistuu vasta kun autot ajavat itsenäisesti, kaikki toisiaan huomioiden ja nopeudetkin optimoiden. Vaan tuleeko silloin uusia pulmia: koodarit sössii poikkeuksìen poikkeustilanteet, joita eivät edes keksineet voivan syntyä, joten auto ei voi tietää...
Keskustelu on tärkeää, mutta koitetaan karsia suoraa ja epäsuoraa väärinymmärtämistä. Tahallinen väärinymmärtäminen aiheuttaa vai turhaa kinastelua, eikä vie hyviä asioita eteenpäin.
Olet sitä mieltä siis, ettei jäsennellyllä ja yksiselitteisemmin aukeavalla kommentilla ole mitään tekemistä lukijan minkään tason ymmärtämisen kanssa.
Ei vie sekään mitään eteenpäin ja nimenomaan aiheuttaa väärinkäsityksiä, jos asiayhteydet eivät aukea. Esimerkiksi.
Oletko savolainen?
Tämä oli minunkin pointtini ja mielestäni juuri nyt se on suhteellisen turvallinen oletus Lafferin käyrästä huolimatta.
Taloustutkinuksen mukaan hinnat vaikuttavat kulutukseen ja tämä vaikutus on havaittu myös käytännössä alkoholin ja autojen verotusta ri suuntiin säädeltäessä.
Juuri nyt luotan ALV-kertymän kasvuun poikkeustilanteen vuoksi. Koronakaranteenissa on keskimäärin rahaa säästynyt, joten keskimäärin kuluttajilla on maksuvalmiutta tavallista enemmän ilman palkankorotuksia ja velkaantumistakin.
Korostan keskimääräisyyttä koska korona vaikutti meihin taloudellisesti eri tavoin. Vain harvoilla palkka putosi X%. Useat menettivät työnsä kokonaan ja kotitoimistolla jatkaneet saivat työmatkakulujen suuruisen lisän nettotuloonsa. Keskimääräinen tulonmenetys kuvaa siis vain harvojen tilannetta eikä säästämistä ollenkaan. Säästämisaste kasvoi koronan aikana keskimäärin, mutta en tiedä kasvaako se yhä vai puretaanko jo puskureita?
Oma näkymäni talouteen on tietenkin rajoittunut, mutta omissa salkkuyhtiöissäni näen pääasiassa liikevaihdon kasvua, josta päättelen, että kauppa käy ainakin joillain aloilla entistä isommilla numeroilla, mikä kasvattaa ALV kertymää.
Näen myös marginaalien kaventumista kohonneiden kustannusten vuoksi, minkä tulkitsen tarkoittavan, ettei talous ole vielä kokonaan sulattanut nopeasti kohonnutta inflaatiota vakaaseen tilaan vaan inflaatioaallon kaikkia vaikutuksia ei nähdä vielä.
Palkkojen oletan olevan inflaatiokorjauksessa ravintoketjun loppupäässä. Vaikka tarkistuksia verotaulukoihin tehdäänkin, en jaksa uskoa velkaisen valtion keventävän tuloverotusta niiden yhteydessä.
Väitellähän tästä ei tarvitse, koska Tilastokeskus kertoo vastauksen ensi vuoden kuluessa.
Lafferin käyrä elää ja voi hyvin, joten on tosiaan kuluttajien oma valinta käyttävätkö he hintojen kohotessa maksuvalmiuttaan entiseen tapaan?
Jos yllä kuvatut havainnot ovat todellisia, silloin myös
keskimääräinen maksukyky on kohonnut ainakin hetkellisesti, jos kuluttajat sitä haluavat käyttää.
Hyvä pointti! Vaikka luotankin verokertymän kasvavan tänä vuonna yllättävänkin hyvästä työllisyystilanteesta ja säästämisestä johtuen, sillä isommallakin verokertymällä saa tänä vuonna vähemmän tietä kuin viime vuonna.
Ei niin, enkä edes lähtenyt tähän väittelymielellä. Kunhan sen verran pohdin ääneen että laskelma ei ole ihan niin suoraviivainen että inflaatio -> suurempi alv-kertymä -> valtiolla on enemmän rahaa, vaan niitä muuttuja on käytettävissä olevan rahan suhteen vähän enemmän.