@Quu kirjoitti:
Quu on maksanut vakuutusmaksuja jo useamman uuden autonhinnan.
Riippuu tietysti auton hinnasta. Minulla on Teslan liikenne- ja kaskovakuutus yhteensä vähän alle 1.400,- vuodessa. Kymmenessä vuodessa siis n. 14.000,- .
Niin se on yhteiskunnassakin, että jotkut ovat niin hyväosaisia, että ovat nettomaksajia. C'est la vie.
Onko sinulla täydet bonukset - ei 1.400€/a ihan halpa ole. Vrt F11 520d n. 750€/a.
Onko tuo F11 joku pikkubemari?
Ja onko 750,- sisältäen parhaan mahdollisen Kaskon? Vaikuttaako auton ikä missä määrin kaskon hintaan?
Kaikki vaikuttaa, ikä vakutuuksen sisältö, yhtiö, asiakassuhde jne
F11 on 5-sarjan bemari farkku, mutta ei uusinta mallisarjaa. Omassa X5:ssa on kanssa tasoa <1500e liikenne ja kasko yhteensä. Äksässä on uuden ns superlunastus-turva joka kannattaa heivata pois kun ikä-ehdot ei enää täyty, hyvä että tuli puheeksi. Vaikuttaa positiivisesti maksuun. Kakkosautossa (Mini 7v) vakuutusmaksut samalla turvalla on runsaat 600€.
Suunnittelin jo Minin kaskon keventämistä, kun ajattelin että auton hinta on jo laskenu sen verran alas, mutta mitä vielä, pyynnöt on tonnin kaksi enemmän kuin vuosia sitten, kun auto ostettiin. Markkina on kyllä ihan sekasin....8-vuotiaasta autosta noin puolet arvosta edelleen jäljellä ei näin voi kauan jatkua.
@Tiko kirjoitti:
En ole innokas suunnitelemaan ajoreittejä etukäteen enkä vaaraa niille kovinkaan paljoa ylimääräistä aikaa. Sähköautolla ajamista tulisi todennäköisesti melkoisen stressaava kokekemus
Tässä stressissä on mielestäni kaksi osaa. Toinen on resurssien rajallisuus ja toinen oma suhtautumisemme siihen.
Minun asennettani helpottaa ajoneuvon tarjoama tarkka data jäljellä olevasta määrästä ja rangesta. Jos ilmoitettu mittaustieto 50 km jäljellä tankissa on luotettava, se ei ole ongelma, kun kotiin tai tankille on matkaa 20 km.
Vaikka aiempi moottoripyöräni meni helposti yli 600 km tankkausvälejä, pidin sen kaksoistankin viimeisen 5 litran toiminnasta, joka pakotti rangen tai litramäärän ajotietokoneen näyttöön ja ne viimeiset litrat mitattiin desin tarkkuudella ja oikein.
Nytkään ei ole mitään huolta vaikka aamulla syttyi polttoaineen varoitus 1450 km ajon jälkeen. Tankille on nyt matkaa 30 km, mikä ei ole ongelma koska tankissa on sekä ajotietokoneen että polttoainemitrarin mukaan reilusti yli 100 km jäljellä. Huominen päivä menisi jo aika tarkalle, mutta se ei aiheuta ongelmaa kun tankkaan tänään.
Käytän talvisin toisinaan MercedesMe palvelun ylimääräistä polttoainevalvontaa, jolle olen asettanut hälytysrajan 2 litraa ennen varoitusvalon syttymistä. Näin auto lähettää varoituksen puhelimeeni juuri ennen kojetauluun tulevaa varoitusta, että tiedän tankata ennen kuin polttoainevaroitus sammuttaa Webaston ja joudun lähtemään kylmällä autolla.
Minusta olennaista on saada ajoneuvolta hyvä ja luotettava arvio nykytilanteesta. Jos se data on tarkkaa, silloin voi ajaa tankin tyhjäksi kun tietää varmasti pääsevänsä perille ja voi tankata lisää ennen kuin loppuu. Sama periaate pätee myös sähköön. Akkua ei tietenkään kannata ajaa jatkuvasti aivan tainnoksiin, mutta tähtääminen lataamaan viimeistään 10 - 20 % tasolla kasvattaa turvamarginaalia laskuvirheen tai laturin piiputtamisen varalle.
@HybridRules kirjoitti:
Plugari on toiseksi paras käyttövoimaratkaisu henkilöautoliikenteeseen.
Jollain reunaehdoilla pääsee tuohonkin päötelmään, mutta siihen liittyy oletus autosta ja sen köyttötavasta.
Dieselin tarpeeseen ostaneen kannalta plugari jää kyllä sekä dieselin että sähkärin taakse. Bensahybridin marginaalinen säästö ei korvaa ostohinnan preemiota. Vaikka dieselhybridi aidosti säästääkin kaikessa ajossa, säästöpotentiaali jää liian pieneksi korvaamaan todella merkittävän hintapreemion.
Taloudellisesti dieseliä ajavan vaihtoehdot ovat diesel ja sähkö. Vain jompi kumpi.
@HybridRules kirjoitti:
Plugari on toiseksi paras käyttövoimaratkaisu henkilöautoliikenteeseen.
Jollain reunaehdoilla pääsee tuohonkin päötelmään, mutta siihen liittyy oletus autosta ja sen köyttötavasta.
Dieselin tarpeeseen ostaneen kannalta plugari jää kyllä sekä dieselin että sähkärin taakse. Bensahybridin marginaalinen säästö ei korvaa ostohinnan preemiota. Vaikka dieselhybridi aidosti säästääkin kaikessa ajossa, säästöpotentiaali jää liian pieneksi korvaamaan todella merkittävän hintapreemion.
Taloudellisesti dieseliä ajavan vaihtoehdot ovat diesel ja sähkö. Vain jompi kumpi.
Sinä painotat asiat niin voimakkaasti auton kulutukseen, että muut näkökohdat unohtuvat.
@HybridRules kirjoitti:
Plugari on toiseksi paras käyttövoimaratkaisu henkilöautoliikenteeseen.
Jollain reunaehdoilla pääsee tuohonkin päötelmään, mutta siihen liittyy oletus autosta ja sen köyttötavasta.
Dieselin tarpeeseen ostaneen kannalta plugari jää kyllä sekä dieselin että sähkärin taakse. Bensahybridin marginaalinen säästö ei korvaa ostohinnan preemiota. Vaikka dieselhybridi aidosti säästääkin kaikessa ajossa, säästöpotentiaali jää liian pieneksi korvaamaan todella merkittävän hintapreemion.
"itselataava" bensahybridi säästää tavalliseen bensa-autoon verrattuna paljon enemmän kuin dieselhybridi tavalliseen dieselautoon verrattuna. Tämä johtuu ihan siitä, ettei dieselmoottorin hyötysuhdekartasta löydy niin huonon hyötysuhteen alueita kuin bensiinimoottorin ja dieselmoottorin hyötysuhde on siellä parhaankin hyötysuhteen alueella parempi, joten säästyneet litrat ja eurot ovat pienempiä. Lisäksi hybridijärjestelmän lisääminen dieselmoottorin yhteyteen olisi kalliinpaa kuin bensiinimoottorin. Siksipä niitä diesel-hybrideitä ei juuri näy - eivät ole kannattavia.
@Quu kirjoitti:
Quu on maksanut vakuutusmaksuja jo useamman uuden autonhinnan.
Riippuu tietysti auton hinnasta. Minulla on Teslan liikenne- ja kaskovakuutus yhteensä vähän alle 1.400,- vuodessa. Kymmenessä vuodessa siis n. 14.000,- .
Niin se on yhteiskunnassakin, että jotkut ovat niin hyväosaisia, että ovat nettomaksajia. C'est la vie.
Onko sinulla täydet bonukset - ei 1.400€/a ihan halpa ole. Vrt F11 520d n. 750€/a.
Onko tuo F11 joku pikkubemari?
Ja onko 750,- sisältäen parhaan mahdollisen Kaskon? Vaikuttaako auton ikä missä määrin kaskon hintaan?
F11 ei ole maasturi mutta 500-sarjan farkku. Muutaman sentin tarkkuudella Model S kokoluokkaa. Liikennevakuutus täysillä bonuksilla (80%) on 220e/a ja Laaja Kasko 70% bonus, 200e omavastuulla 545e/a.
Maksusta saa LähiTapiolasta 5% S-bonusta takaisin. Ikäalennusta ei ainakaan ole mainittu vakuutuskirjassa. Kymmenen vuotta on tulossa täyteen, muttei vielä.
@Markku207 kirjoitti:
Jos haluaa esim teknisesti korkealuokkaisen PHEV auton, niin sen uusihankinta hinta on 50000€ ja siitä ylöspäin !
Millä tavoin esim 34 tonnia maksava Kia Ceed Sportswagon Plug-in Hybrid ei ole teknisesti korkealuokkainen?
On helppo ymmärtää, että ihminen, joka pystyy tuon hintaisen auton ostamaan käteisellä/tilisiirrolla omalta tililtään, niin hänelle ei ole taloudellista merkitystä sillä, maksaako bensiini 2,6€ per litra vai 5€ per litra !! Merkittävin argumentti näiden autojen myynnissä on, muoti !!
Tämä ei pidä paikkaansa. Voisin tuollaisen auton rahojeni puolesta ostaa ja voin luvata sinulle, että tuolla bensan hintaerolla olisi suurta merkitystä. Onneksi asiaa ei tarvitse miettiä, kun ajaa pilkkahintaan sähköllä.
Teknisesti korkealuokkainen PHEV auto on sellainen, jossa yhteenlaskettu moottoreiden teho on 200hv, sekä nestejäähdytys järjestelmä kattaa polttomoottorin lisäksi, sähkömoottorin, korkeajänniteakuston ja sähköyksikön jne...
@Tiko kirjoitti:
En ole innokas suunnitelemaan ajoreittejä etukäteen enkä vaaraa niille kovinkaan paljoa ylimääräistä aikaa. Sähköautolla ajamista tulisi todennäköisesti melkoisen stressaava kokekemus
Tässä stressissä on mielestäni kaksi osaa. Toinen on resurssien rajallisuus ja toinen oma suhtautumisemme siihen.
Minun asennettani helpottaa ajoneuvon tarjoama tarkka data jäljellä olevasta määrästä ja rangesta. Jos ilmoitettu mittaustieto 50 km jäljellä tankissa on luotettava, se ei ole ongelma, kun kotiin tai tankille on matkaa 20 km.
Vaikka aiempi moottoripyöräni meni helposti yli 600 km tankkausvälejä, pidin sen kaksoistankin viimeisen 5 litran toiminnasta, joka pakotti rangen tai litramäärän ajotietokoneen näyttöön ja ne viimeiset litrat mitattiin desin tarkkuudella ja oikein.
Nytkään ei ole mitään huolta vaikka aamulla syttyi polttoaineen varoitus 1450 km ajon jälkeen. Tankille on nyt matkaa 30 km, mikä ei ole ongelma koska tankissa on sekä ajotietokoneen että polttoainemitrarin mukaan reilusti yli 100 km jäljellä. Huominen päivä menisi jo aika tarkalle, mutta se ei aiheuta ongelmaa kun tankkaan tänään.
Käytän talvisin toisinaan MercedesMe palvelun ylimääräistä polttoainevalvontaa, jolle olen asettanut hälytysrajan 2 litraa ennen varoitusvalon syttymistä. Näin auto lähettää varoituksen puhelimeeni juuri ennen kojetauluun tulevaa varoitusta, että tiedän tankata ennen kuin polttoainevaroitus sammuttaa Webaston ja joudun lähtemään kylmällä autolla.
Minusta olennaista on saada ajoneuvolta hyvä ja luotettava arvio nykytilanteesta. Jos se data on tarkkaa, silloin voi ajaa tankin tyhjäksi kun tietää varmasti pääsevänsä perille ja voi tankata lisää ennen kuin loppuu. Sama periaate pätee myös sähköön. Akkua ei tietenkään kannata ajaa jatkuvasti aivan tainnoksiin, mutta tähtääminen lataamaan viimeistään 10 - 20 % tasolla kasvattaa turvamarginaalia laskuvirheen tai laturin piiputtamisen varalle.
Ennustettavuus auttaa rnagen maksimoinissa liikuipa auto millä tahansa käyttövoimalla. Dieselillä/bensalla voi ajaa helpostikin etelä-Suomessa höyryille, koska ainetta vie saa yleisesti. Pikalautusverkosto on sen sijaan edelleen aika ohut. Sähköautossa vaan jos akuun alkaa jättämään 10-20% varaa, ja matkalla ei kannata ladata yli 80%, koska lataus hidastuu merkittävästi, akun kapasiteetista on käytetty jo 40% näihin 'varoihin'. Tähän yhtälöön ajonopeus päälle tasolle, joka tipauttaa todellisen rangen paperiarvosita ~puoleen, niin laturilta laturille hypähtelyä tai sitten nopetta reilusti pois hiipimällä eteenpäin ja ajetaan akku lähes tyhjäksi, ajallisesti lopputuleman lienee sama. Jälkimmäisessä saataa jo range-anksti herätä ja ensimmäisessä harmittaa siten jatkuva pysähtely.
Mutta muutoksia on latausverkkoon tulossa ja uudemman sukupolven (800V) sähkärit ottaa myös energiaa sisuksiinasa entistä nopeammin. Kyllä tämä tästä ratkeaa ajan kanssa.
@Quu kirjoitti:
Quu on maksanut vakuutusmaksuja jo useamman uuden autonhinnan.
Riippuu tietysti auton hinnasta. Minulla on Teslan liikenne- ja kaskovakuutus yhteensä vähän alle 1.400,- vuodessa. Kymmenessä vuodessa siis n. 14.000,- .
Niin se on yhteiskunnassakin, että jotkut ovat niin hyväosaisia, että ovat nettomaksajia. C'est la vie.
Onko sinulla täydet bonukset - ei 1.400€/a ihan halpa ole. Vrt F11 520d n. 750€/a.
Onko tuo F11 joku pikkubemari?
Ja onko 750,- sisältäen parhaan mahdollisen Kaskon? Vaikuttaako auton ikä missä määrin kaskon hintaan?
F11 ei ole maasturi mutta 500-sarjan farkku. Muutaman sentin tarkkuudella Model S kokoluokkaa. Liikennevakuutus täysillä bonuksilla (80%) on 220e/a ja Laaja Kasko 70% bonus, 200e omavastuulla 545e/a.
Maksusta saa LähiTapiolasta 5% S-bonusta takaisin. Ikäalennusta ei ainakaan ole mainittu vakuutuskirjassa. Kymmenen vuotta on tulossa täyteen, muttei vielä.
No tuo kuulostaa ihan edulliselta hinnalta, minulla ei ole ainakaan kymmeneen vuoteen ole ollut alta 1000,- vakuutusta. Mondeossa aikoinaan varmaankin oli?
Bemarissa luulisi liikennevakuutuksenkin olevan tuota kalliimpi puhumattakaan kaskosta, koska bemari on usein mukana kolareissa/tieltä suistumisissa. Ja osa niistä kärvähtää liekehtien tien varsille🙂
@Quu kirjoitti:
Quu on maksanut vakuutusmaksuja jo useamman uuden autonhinnan.
Tämä onkin mielenkiintoinen tieto. Paljonko mahtaa Quulla olla mittarissa vuosia? Ei tarvitse vastata, mutta voisi miettiä, että jos sinunkin auton vakuutus on alle tonnin (kuten Jorma L2:n F11), niin jo yhden uuden auton hintaan tarvitaan enemmän kuin yksi vuosikymmen.
Minkälaisia uusia autoja ajattelet, kun sanot maksaneesi vakuutusmaksuissa jo useamman uuden auton hinnan? Jos inehmo on ajokunnossa vielä 80-vuotiaana ja on omistanut ajokortin ja auton 58 vuotta, niin vakuutusmaksuja olisi nykyhinnan mukaan kertynyt approx 58.000,-. Oletan, että Quun mittarissa ei vielä ole kasikymppiä. Silti, mitä uusia autoja voi ostaa jo useampia 58.000,- hinnalla? "jo useamman" tarkoittaa ainakin enemmän kuin yhden, mutta mielikuva kyllä sanoo, että ainakin enemmän kuin kaksi tarvitaan "jo useamman" sisällöksi. Ehkä viisi autoa?
Yhdysvaltalainen autovakuutusten kilpailutuspalvelu AutoInsuranceEZ perehtyi maan liikenneturvallisuusvirasto NHTSA:n sekä liikenneturvallisuuslautakunta NTSB:n dataan ja sai selville, että USA:ssa sähköautojen palot ovat harvinaisempia kuin polttomoottoriautojen tai hybridien palot.
Se laski, että 100 000 myytyä autoa kohden paloi vain 25 sähköautoa. Sen sijaan bensamoottorisia autoja paloi 1 530 kappaletta samaa määrää kohden, mutta hybridejä peräti 3 475 kappaletta.
@Quu kirjoitti:
Quu on maksanut vakuutusmaksuja jo useamman uuden autonhinnan.
Riippuu tietysti auton hinnasta. Minulla on Teslan liikenne- ja kaskovakuutus yhteensä vähän alle 1.400,- vuodessa. Kymmenessä vuodessa siis n. 14.000,- .
Niin se on yhteiskunnassakin, että jotkut ovat niin hyväosaisia, että ovat nettomaksajia. C'est la vie.
Onko sinulla täydet bonukset - ei 1.400€/a ihan halpa ole. Vrt F11 520d n. 750€/a.
Onko tuo F11 joku pikkubemari?
Ja onko 750,- sisältäen parhaan mahdollisen Kaskon? Vaikuttaako auton ikä missä määrin kaskon hintaan?
Kaikki vaikuttaa, ikä vakutuuksen sisältö, yhtiö, asiakassuhde jne
F11 on 5-sarjan bemari farkku, mutta ei uusinta mallisarjaa. Omassa X5:ssa on kanssa tasoa <1500e liikenne ja kasko yhteensä. Äksässä on uuden ns superlunastus-turva joka kannattaa heivata pois kun ikä-ehdot ei enää täyty, hyvä että tuli puheeksi. Vaikuttaa positiivisesti maksuun. Kakkosautossa (Mini 7v) vakuutusmaksut samalla turvalla on runsaat 600€.
Voi riippua yhtiöstäkin, mutta eikös lunastusturva usein anna lisärahaa käyvän hinnan päälle, senkin jälkeen kun ei enää saa hakea kaupasta uutta autoa tilalle?
@Quu kirjoitti:
Quu on maksanut vakuutusmaksuja jo useamman uuden autonhinnan.
Riippuu tietysti auton hinnasta. Minulla on Teslan liikenne- ja kaskovakuutus yhteensä vähän alle 1.400,- vuodessa. Kymmenessä vuodessa siis n. 14.000,- .
Niin se on yhteiskunnassakin, että jotkut ovat niin hyväosaisia, että ovat nettomaksajia. C'est la vie.
Onko sinulla täydet bonukset - ei 1.400€/a ihan halpa ole. Vrt F11 520d n. 750€/a.
Onko tuo F11 joku pikkubemari?
Ja onko 750,- sisältäen parhaan mahdollisen Kaskon? Vaikuttaako auton ikä missä määrin kaskon hintaan?
F11 ei ole maasturi mutta 500-sarjan farkku. Muutaman sentin tarkkuudella Model S kokoluokkaa. Liikennevakuutus täysillä bonuksilla (80%) on 220e/a ja Laaja Kasko 70% bonus, 200e omavastuulla 545e/a.
Maksusta saa LähiTapiolasta 5% S-bonusta takaisin. Ikäalennusta ei ainakaan ole mainittu vakuutuskirjassa. Kymmenen vuotta on tulossa täyteen, muttei vielä.
No tuo kuulostaa ihan edulliselta hinnalta, minulla ei ole ainakaan kymmeneen vuoteen ole ollut alta 1000,- vakuutusta. Mondeossa aikoinaan varmaankin oli?
Bemarissa luulisi liikennevakuutuksenkin olevan tuota kalliimpi puhumattakaan kaskosta, koska bemari on usein mukana kolareissa/tieltä suistumisissa. Ja osa niistä kärvähtää liekehtien tien varsille🙂
Ehkä kyse on kuljettajan 40-vuotisesta profiilista
Kaskokin olisi varmaan eri tuhatluvulla jos 520d sijaan olisi M5
Se on tosin yllättävää, jos X5 maksut on tuplat koska kyse ei oikein millään mittarilla ole nuorien korttelinkierrossa suosima malli. Toki X5 on selvästi kalliimpia kuin 500-farmarit mutta toisaalta suurin osa vahingoista on muuta kuin lunareita.
@Markku207 kirjoitti:
Kirjoittaja on varmasti oikeilla jäljillä. Mikäli puhutaan auton ostajasta, joka hankkii auton uutena omalla rahallaan, niin säästöä pienemmän polttoaineen kulutuksen kautta ei koskaan synny ! Investointi on liian suuri !
Pääomakuluiltaan selvästi halvempaan autoon verrattuna ei synnykään. Mutta jos lompsasta löytyy vaivatta uuden mieleisen auton hinta, silloin vanha Seittenneliskanttinen tai Satalankku ei välttämättä täytä odotuksia vaikka olisikin taloudellisin vaihtoehto.
Jos haluaa esim teknisesti korkealuokkaisen PHEV auton, niin sen uusihankinta hinta on 50000€ ja siitä ylöspäin !
Ja jos on joka tapauksessa päätetty ostaa uuden auton hintainen mukava kulkine, niiden 50.000 € tai minkä tahansa valitun hintaluokan autojen käyttökustannuksissa on merkittäviä eroja.
Käyttökustannusten erot jäävät vaikka sama hintaluokka määrää pääomakulut Ja polttoainekuluhan on tunnetusti hyvän auton suurin tai toiseksi suurin kustannuserä. Hyvä auto on siis sellainen, jolla ajetaan. Huonot vaihdetaan pois.
On helppo ymmärtää, että ihminen, joka pystyy tuon hintaisen auton ostamaan käteisellä/tilisiirrolla omalta tililtään, niin hänelle ei ole taloudellista merkitystä sillä, maksaako bensiini 2,6€ per litra vai 5€ per litra !!
Onko? Millaisella kokemuksella ja otannalla arvioit muiden valintakriteereitä?
Minäkään en löydä mieleistäni autoa uutena alle 50.000 € hintaluokasta ja normini täyttävällä autolla polttoaineen hinnan tuplaantumunen maksaisi keskimääräisellä ajomäärällä reilut pari tonnia vuodessa. Kuten arvioitkin, tuon hintaisen auton ostaja selviää siitä kyllä. On silti täysin eri asia HALUAAKO hän maksaa tuota preemiota liikkumisestaan.
Maksukyky ei automaattisesti tarkoita, että haluaa maksaa valitsemastaan kyydistä enemmän kuin on tarpeen.
@Karrette kirjoitti:
Ei kai HEVien ja PHEVien välillä ole välttämättä muuta eroa kuin se että PHEVissä on isompi akku jonka voi ladata verkkovirralla? Esimerkiksi Hyundai Ioniq.
Sitten on erikseen ne 48-volttiset jotka ovat lähinnä tehostimia, eikä niillä voi ajaa itsenäisesti ollenkaan. Esimerkiksi sähköajona ulos autohallista ilman kylmän moottorin pakokaasuja.
On niissä se iso ero, että HEV käyttää liikkuakseen pelkästään bensalla tuotettua energiaa, kun PHEV saa sähköenergian ulkoapäin esim. aurinkovoimasta. HEV-tekniikka on kaiketi melko hyvä siinä, mihin se on alun perin kehitetty eli pienentämään bensamoottorin bensankulutusta. Vaikka monet ovat huomauttaneet, että dieselillä pääsee vielä pienempään kulutukseen vähemmillä hilavitkuttimilla.
HEV-autojahan ei lasketa eikä niitä voisikaan laskea sähköautoiksi, mutta PHEV on sähköauto silloin, kun sillä ajetaan sähköllä, koska se sähkö on tuotu autoon ulkoapäin ja sen sähkön puhtaus on riippuvaista muista tekijöistä kuin autosta. HEV-ei liiku ollenkaan, jos tankki on tyhjä, PHEV voi liikkua tankki tyhjänäkin pelkällä sähköllä.
HEV on laskettu ympäristöystävällisemmäksi koska niiden kulutus on matalampi kuin vastaavan pelkän bensa-auton.
Sekä HEV että PHEV regeneroivat liike-energiaa sähköksi, mutta sen merkitys ei ole suuri. HEV-tuottaa käyttämänsä sähkön pääasiassa polttomoottorilla ja PHEV ottaa sen ulkoisesta sähkönlähteestä.
P.S. Tarkoitan siis, että HEV on laskettu ympäristöystävällisemmäksi kuin perinteinen bensa-auto, koska sen kulutus on pienempi kuin saman kokoisessa perinteisessä bensa-autossa olisi.
Uutinen
Suomessa valmistettava sähköinen Lightyear 0 on vihdoin sarjatuotantokunnossa – 625 kilometriä yhdellä latauksella
Juha Salonen14.6.202215:31AUTOSÄHKÖAUTOKAUPPAAKKUTEKNOLOGIAUUSIUTUVATTEKNIIKKATEOLLISUUS
Hollantilaisen start upin kehittämä energiapihi auto lataa auringosta jopa 11 000 bonus-kilometriä vuodessa.
Ajoin muutaman päivän sellaisella uudella sähköautolla jossa on isohko tablettinäyttö.
En tiedä sainko viallisen yksilön, koska ennakkotiedoista poiketen siinä oli ihan normaalit hallintalaitteet kaasu- ja jarrupolkimineen ja viiksineen joista käytettiin mm. vilkkuja, pyyhkimiä ja valoja. Ajaminen tuntui ihan normaalilta. Nopeusnäyttökin oli siellä missä se oli 80-luvun corollassanikin.
Olin ilmeisesti saanut virheellisestä tietoa myös sen keskinäytön, tabletin, käyttökelvottomuudesta. Nappulat olivat isoja, ja niihin osui kertayrittämällä ilman erityistä tähtäilyä, ja radiokanavakin vaihtui helpommin oikeaksi kuin 90-luvun JVC:ssäni, 80-luvun Blaupunktista puhumattakaan (siinä se olikin aika vaikeaa ja tarkkuutta vaativaa, kun piti varovasti rullata kanavavalitsinta jotta osui Radio Mafian kohdalle (käytin sitä 80-luvun soitinta 90-luvulla). Auton piti olla pelkistetty, ilmeisesti se pelkistäminen oli tehty jossain ohjaamon ulkopuolella, ehkä konehuoneessa, koska sisällä auto oli samanlainen kuin kaikki muutkin. Konepellin alle katsoessa siellä tosiaan oli tyhjää tilaa.
Ja sitten se lataus. Ajelin vähän enemmän kuin yleensä, ihan tarpeeseen tosin, ja toki piti muutaman kerran moottoritien rampissa kokeilla kiihtyvyyttä. En kuitenkaan päässyt kokeilemaan sellaista sikakallista latausasemaa. Kotona kyllä latailin seuraavan päivän ajot yösähköllä. Aikaa aktiivisiin toimenpiteisiin meni alle 30 sekuntia, ja rahaa paloi irtokarkkipussin verran, eli n. 10 markkaa. Bensalla olisi mennyt sama määrä euroja. Sillä saa tarjouksesta kaksi kiloa irtokarkkeja.
@M880 kirjoitti:
Ajoin muutaman päivän sellaisella uudella sähköautolla jossa on isohko tablettinäyttö.
En tiedä sainko viallisen yksilön, koska ennakkotiedoista poiketen siinä oli ihan normaalit hallintalaitteet kaasu- ja jarrupolkimineen ja viiksineen joista käytettiin mm. vilkkuja, pyyhkimiä ja valoja. Ajaminen tuntui ihan normaalilta. Nopeusnäyttökin oli siellä missä se oli 80-luvun corollassanikin.
Olin ilmeisesti saanut virheellisestä tietoa myös sen keskinäytön, tabletin, käyttökelvottomuudesta. Nappulat olivat isoja, ja niihin osui kertayrittämällä ilman erityistä tähtäilyä, ja radiokanavakin vaihtui helpommin oikeaksi kuin 90-luvun JVC:ssäni, 80-luvun Blaupunktista puhumattakaan (siinä se olikin aika vaikeaa ja tarkkuutta vaativaa, kun piti varovasti rullata kanavavalitsinta jotta osui Radio Mafian kohdalle (käytin sitä 80-luvun soitinta 90-luvulla). Auton piti olla pelkistetty, ilmeisesti se pelkistäminen oli tehty jossain ohjaamon ulkopuolella, ehkä konehuoneessa, koska sisällä auto oli samanlainen kuin kaikki muutkin. Konepellin alle katsoessa siellä tosiaan oli tyhjää tilaa.
Ja sitten se lataus. Ajelin vähän enemmän kuin yleensä, ihan tarpeeseen tosin, ja toki piti muutaman kerran moottoritien rampissa kokeilla kiihtyvyyttä. En kuitenkaan päässyt kokeilemaan sellaista sikakallista latausasemaa. Kotona kyllä latailin seuraavan päivän ajot yösähköllä. Aikaa aktiivisiin toimenpiteisiin meni alle 30 sekuntia, ja rahaa paloi irtokarkkipussin verran, eli n. 10 markkaa. Bensalla olisi mennyt sama määrä euroja. Sillä saa tarjouksesta kaksi kiloa irtokarkkeja.
Heräsikö autokuume?
Itse en ole vielä kokeillut autoni kiihtyvyyttä, mutta näppituntuma yhdestä rekan ohituksesta on se että kyllä ekoautoilun verotuki (oikeammin kevyempi verotus) on hieno kädenojennus vihervasemmistolta kaikille niille joilla on mahdollisuus ostaa kalliimpaa tekniikkaa. Se 100 päästögramman diesel on aika onneton verrattuna tähän autoverottomana 15 000 euroa kalliimpaan ekoautoon.
Tosin paljon useammalla olisi varaa ostaa se 100 gramman auto kuin tällainen hinnaston kallein ekoauto.
@M880 kirjoitti:
Ajoin muutaman päivän sellaisella uudella sähköautolla jossa on isohko tablettinäyttö.
En tiedä sainko viallisen yksilön, koska ennakkotiedoista poiketen siinä oli ihan normaalit hallintalaitteet kaasu- ja jarrupolkimineen ja viiksineen joista käytettiin mm. vilkkuja, pyyhkimiä ja valoja. Ajaminen tuntui ihan normaalilta. Nopeusnäyttökin oli siellä missä se oli 80-luvun corollassanikin.
Olin ilmeisesti saanut virheellisestä tietoa myös sen keskinäytön, tabletin, käyttökelvottomuudesta. Nappulat olivat isoja, ja niihin osui kertayrittämällä ilman erityistä tähtäilyä, ja radiokanavakin vaihtui helpommin oikeaksi kuin 90-luvun JVC:ssäni, 80-luvun Blaupunktista puhumattakaan (siinä se olikin aika vaikeaa ja tarkkuutta vaativaa, kun piti varovasti rullata kanavavalitsinta jotta osui Radio Mafian kohdalle (käytin sitä 80-luvun soitinta 90-luvulla). Auton piti olla pelkistetty, ilmeisesti se pelkistäminen oli tehty jossain ohjaamon ulkopuolella, ehkä konehuoneessa, koska sisällä auto oli samanlainen kuin kaikki muutkin. Konepellin alle katsoessa siellä tosiaan oli tyhjää tilaa.
Ja sitten se lataus. Ajelin vähän enemmän kuin yleensä, ihan tarpeeseen tosin, ja toki piti muutaman kerran moottoritien rampissa kokeilla kiihtyvyyttä. En kuitenkaan päässyt kokeilemaan sellaista sikakallista latausasemaa. Kotona kyllä latailin seuraavan päivän ajot yösähköllä. Aikaa aktiivisiin toimenpiteisiin meni alle 30 sekuntia, ja rahaa paloi irtokarkkipussin verran, eli n. 10 markkaa. Bensalla olisi mennyt sama määrä euroja. Sillä saa tarjouksesta kaksi kiloa irtokarkkeja.
Heräsikö autokuume?
Autokuume on tavallaan pysyvä olotila, mutta toisaalta minulla on ollut onni ajaa (liisata) niin hyviä autoja viime vuosina ettei mikään sen kummemmin enää säväytä. Tuokin auto oli auto siinä missä muutkin, mitä nyt kiihtyvyys oli hieman parempi kuin omassani jossa siinäkin riittävä, ja kiihtyvyyskin jaksaa hauskuuttaa n. kolme päivää. Ikäkin varmaan painaa kun ei jaksa enää sillä tavalla innostua autoista eikä jääkiekosta kuin nuorempana.
Yhtä kaikki, vahvistui se näkemys mikä on osa-aikasähköautoilusta jo tullutkin, en halua autooni enää polttomoottoria. Sähköauto toimii minun käytössäni arkisena kulkupelinä mainiosti, ilman mitään niistä ongelmista mitä aina korostetaan. Tilanne on edelleen se että jos vain budjettiin sopiva riittävän tilava sähköauto löytyy, niin seuraava liisarini on sellainen. Aikaa toki menee vielä yli vuosi.
@M880 kirjoitti:
Ajoin muutaman päivän sellaisella uudella sähköautolla jossa on isohko tablettinäyttö.
En tiedä sainko viallisen yksilön, koska ennakkotiedoista poiketen siinä oli ihan normaalit hallintalaitteet kaasu- ja jarrupolkimineen ja viiksineen joista käytettiin mm. vilkkuja, pyyhkimiä ja valoja. Ajaminen tuntui ihan normaalilta. Nopeusnäyttökin oli siellä missä se oli 80-luvun corollassanikin.
Olin ilmeisesti saanut virheellisestä tietoa myös sen keskinäytön, tabletin, käyttökelvottomuudesta. Nappulat olivat isoja, ja niihin osui kertayrittämällä ilman erityistä tähtäilyä, ja radiokanavakin vaihtui helpommin oikeaksi kuin 90-luvun JVC:ssäni, 80-luvun Blaupunktista puhumattakaan (siinä se olikin aika vaikeaa ja tarkkuutta vaativaa, kun piti varovasti rullata kanavavalitsinta jotta osui Radio Mafian kohdalle (käytin sitä 80-luvun soitinta 90-luvulla). Auton piti olla pelkistetty, ilmeisesti se pelkistäminen oli tehty jossain ohjaamon ulkopuolella, ehkä konehuoneessa, koska sisällä auto oli samanlainen kuin kaikki muutkin. Konepellin alle katsoessa siellä tosiaan oli tyhjää tilaa.
Ja sitten se lataus. Ajelin vähän enemmän kuin yleensä, ihan tarpeeseen tosin, ja toki piti muutaman kerran moottoritien rampissa kokeilla kiihtyvyyttä. En kuitenkaan päässyt kokeilemaan sellaista sikakallista latausasemaa. Kotona kyllä latailin seuraavan päivän ajot yösähköllä. Aikaa aktiivisiin toimenpiteisiin meni alle 30 sekuntia, ja rahaa paloi irtokarkkipussin verran, eli n. 10 markkaa. Bensalla olisi mennyt sama määrä euroja. Sillä saa tarjouksesta kaksi kiloa irtokarkkeja.
Heräsikö autokuume?
Autokuume on tavallaan pysyvä olotila, mutta toisaalta minulla on ollut onni ajaa (liisata) niin hyviä autoja viime vuosina ettei mikään sen kummemmin enää säväytä. Tuokin auto oli auto siinä missä muutkin, mitä nyt kiihtyvyys oli hieman parempi kuin omassani jossa siinäkin riittävä, ja kiihtyvyyskin jaksaa hauskuuttaa n. kolme päivää. Ikäkin varmaan painaa kun ei jaksa enää sillä tavalla innostua autoista eikä jääkiekosta kuin nuorempana.
Yhtä kaikki, vahvistui se näkemys mikä on osa-aikasähköautoilusta jo tullutkin, en halua autooni enää polttomoottoria. Sähköauto toimii minun käytössäni arkisena kulkupelinä mainiosti, ilman mitään niistä ongelmista mitä aina korostetaan. Tilanne on edelleen se että jos vain budjettiin sopiva riittävän tilava sähköauto löytyy, niin seuraava liisarini on sellainen. Aikaa toki menee vielä yli vuosi.
Jos vain range riittää myös talvella eikä tarvitse vetokoukkua, niin tekniikkansa puolesta sähkö on kyllä hyvin miellyttävä. Latauspaikat on hyvä miettiä etukäteen. Ja vuokrattuna kuukausierä on kohtuullinen, kun huomioidaan että auto ihan uusi.
Vuokran kääntöpuolena on sitten se että viimeisen erän jälkeen pitää miettiä asia taas uudestaan. Minä päädyin siihen että itse maksettuna arvonalenema on uusissa autoissa minulle liian kova, joten ajan nyt auton toisena käyttäjänä ilman kuukausieriä, ja myöskin maltillisemmalla arvonalenemalla vuotta kohden. Tai vakuutusmaksu menee kyllä kerran kuussa, kuten sähkölaskukin.
@M880 kirjoitti:
Ajoin muutaman päivän sellaisella uudella sähköautolla jossa on isohko tablettinäyttö.
En tiedä sainko viallisen yksilön, koska ennakkotiedoista poiketen siinä oli ihan normaalit hallintalaitteet kaasu- ja jarrupolkimineen ja viiksineen joista käytettiin mm. vilkkuja, pyyhkimiä ja valoja. Ajaminen tuntui ihan normaalilta. Nopeusnäyttökin oli siellä missä se oli 80-luvun corollassanikin.
Olin ilmeisesti saanut virheellisestä tietoa myös sen keskinäytön, tabletin, käyttökelvottomuudesta. Nappulat olivat isoja, ja niihin osui kertayrittämällä ilman erityistä tähtäilyä, ja radiokanavakin vaihtui helpommin oikeaksi kuin 90-luvun JVC:ssäni, 80-luvun Blaupunktista puhumattakaan (siinä se olikin aika vaikeaa ja tarkkuutta vaativaa, kun piti varovasti rullata kanavavalitsinta jotta osui Radio Mafian kohdalle (käytin sitä 80-luvun soitinta 90-luvulla). Auton piti olla pelkistetty, ilmeisesti se pelkistäminen oli tehty jossain ohjaamon ulkopuolella, ehkä konehuoneessa, koska sisällä auto oli samanlainen kuin kaikki muutkin. Konepellin alle katsoessa siellä tosiaan oli tyhjää tilaa.
Ja sitten se lataus. Ajelin vähän enemmän kuin yleensä, ihan tarpeeseen tosin, ja toki piti muutaman kerran moottoritien rampissa kokeilla kiihtyvyyttä. En kuitenkaan päässyt kokeilemaan sellaista sikakallista latausasemaa. Kotona kyllä latailin seuraavan päivän ajot yösähköllä. Aikaa aktiivisiin toimenpiteisiin meni alle 30 sekuntia, ja rahaa paloi irtokarkkipussin verran, eli n. 10 markkaa. Bensalla olisi mennyt sama määrä euroja. Sillä saa tarjouksesta kaksi kiloa irtokarkkeja.
Heräsikö autokuume?
Autokuume on tavallaan pysyvä olotila, mutta toisaalta minulla on ollut onni ajaa (liisata) niin hyviä autoja viime vuosina ettei mikään sen kummemmin enää säväytä. Tuokin auto oli auto siinä missä muutkin, mitä nyt kiihtyvyys oli hieman parempi kuin omassani jossa siinäkin riittävä, ja kiihtyvyyskin jaksaa hauskuuttaa n. kolme päivää. Ikäkin varmaan painaa kun ei jaksa enää sillä tavalla innostua autoista eikä jääkiekosta kuin nuorempana.
Yhtä kaikki, vahvistui se näkemys mikä on osa-aikasähköautoilusta jo tullutkin, en halua autooni enää polttomoottoria. Sähköauto toimii minun käytössäni arkisena kulkupelinä mainiosti, ilman mitään niistä ongelmista mitä aina korostetaan. Tilanne on edelleen se että jos vain budjettiin sopiva riittävän tilava sähköauto löytyy, niin seuraava liisarini on sellainen. Aikaa toki menee vielä yli vuosi.
Jos vain range riittää myös talvella eikä tarvitse vetokoukkua, niin tekniikkansa puolesta sähkö on kyllä hyvin miellyttävä. Latauspaikat on hyvä miettiä etukäteen. Ja vuokrattuna kuukausierä on kohtuullinen, kun huomioidaan että auto ihan uusi.
Vuokran kääntöpuolena on sitten se että viimeisen erän jälkeen pitää miettiä asia taas uudestaan. Minä päädyin siihen että itse maksettuna arvonalenema on uusissa autoissa minulle liian kova, joten ajan nyt auton toisena käyttäjänä ilman kuukausieriä, ja myöskin maltillisemmalla arvonalenemalla vuotta kohden. Tai vakuutusmaksu menee kyllä kerran kuussa, kuten sähkölaskukin.
Nykyinen auto pitää automaattista ajopäiväkirjaa, ja tunnen käyttötarpeeni muutenkin. Millään Leafilla en pärjäisi, mutta näillä uudemmilla / paremmilla kyllä. En ole koskaan ajanut yhtä mittaa pk-seudulta Oulua/Kuusamoa kauemmas, ja silläkin matkalla täytyy pitää ruoka- ja vessataukoja joiden aikana voi ladata.
Miksei vetokoukkua? Saahan noihin koukut. Jarruton kärry riittää, kun kortissa ei ole pikku-eetä, ja C auttaa jos oikeasti tarvitsee roudata paljon kamaa kauas. Minun kärrytarpeeni rajoittuu yleensä K-Raudan ja kodin välille, muutama kilometri, joten range ei aiheuta ongelmaa siinäkään.
Minulla on autoetu palkan päälle, ei ole tässä tilanteessa tarpeen miettiä kuukausieriä ja arvonalenemia. Katson kyllä toki viran puolesta sitten firman maksettavaksi tulevan leasingvuokran ja muiden kulujen perään.
@M880 kirjoitti:
Ajoin muutaman päivän sellaisella uudella sähköautolla jossa on isohko tablettinäyttö.
En tiedä sainko viallisen yksilön, koska ennakkotiedoista poiketen siinä oli ihan normaalit hallintalaitteet kaasu- ja jarrupolkimineen ja viiksineen joista käytettiin mm. vilkkuja, pyyhkimiä ja valoja. Ajaminen tuntui ihan normaalilta. Nopeusnäyttökin oli siellä missä se oli 80-luvun corollassanikin.
Olin ilmeisesti saanut virheellisestä tietoa myös sen keskinäytön, tabletin, käyttökelvottomuudesta. Nappulat olivat isoja, ja niihin osui kertayrittämällä ilman erityistä tähtäilyä, ja radiokanavakin vaihtui helpommin oikeaksi kuin 90-luvun JVC:ssäni, 80-luvun Blaupunktista puhumattakaan (siinä se olikin aika vaikeaa ja tarkkuutta vaativaa, kun piti varovasti rullata kanavavalitsinta jotta osui Radio Mafian kohdalle (käytin sitä 80-luvun soitinta 90-luvulla). Auton piti olla pelkistetty, ilmeisesti se pelkistäminen oli tehty jossain ohjaamon ulkopuolella, ehkä konehuoneessa, koska sisällä auto oli samanlainen kuin kaikki muutkin. Konepellin alle katsoessa siellä tosiaan oli tyhjää tilaa.
Ja sitten se lataus. Ajelin vähän enemmän kuin yleensä, ihan tarpeeseen tosin, ja toki piti muutaman kerran moottoritien rampissa kokeilla kiihtyvyyttä. En kuitenkaan päässyt kokeilemaan sellaista sikakallista latausasemaa. Kotona kyllä latailin seuraavan päivän ajot yösähköllä. Aikaa aktiivisiin toimenpiteisiin meni alle 30 sekuntia, ja rahaa paloi irtokarkkipussin verran, eli n. 10 markkaa. Bensalla olisi mennyt sama määrä euroja. Sillä saa tarjouksesta kaksi kiloa irtokarkkeja.
Heräsikö autokuume?
Autokuume on tavallaan pysyvä olotila, mutta toisaalta minulla on ollut onni ajaa (liisata) niin hyviä autoja viime vuosina ettei mikään sen kummemmin enää säväytä. Tuokin auto oli auto siinä missä muutkin, mitä nyt kiihtyvyys oli hieman parempi kuin omassani jossa siinäkin riittävä, ja kiihtyvyyskin jaksaa hauskuuttaa n. kolme päivää. Ikäkin varmaan painaa kun ei jaksa enää sillä tavalla innostua autoista eikä jääkiekosta kuin nuorempana.
Yhtä kaikki, vahvistui se näkemys mikä on osa-aikasähköautoilusta jo tullutkin, en halua autooni enää polttomoottoria. Sähköauto toimii minun käytössäni arkisena kulkupelinä mainiosti, ilman mitään niistä ongelmista mitä aina korostetaan. Tilanne on edelleen se että jos vain budjettiin sopiva riittävän tilava sähköauto löytyy, niin seuraava liisarini on sellainen. Aikaa toki menee vielä yli vuosi.
Jos vain range riittää myös talvella eikä tarvitse vetokoukkua, niin tekniikkansa puolesta sähkö on kyllä hyvin miellyttävä. Latauspaikat on hyvä miettiä etukäteen. Ja vuokrattuna kuukausierä on kohtuullinen, kun huomioidaan että auto ihan uusi.
Vuokran kääntöpuolena on sitten se että viimeisen erän jälkeen pitää miettiä asia taas uudestaan. Minä päädyin siihen että itse maksettuna arvonalenema on uusissa autoissa minulle liian kova, joten ajan nyt auton toisena käyttäjänä ilman kuukausieriä, ja myöskin maltillisemmalla arvonalenemalla vuotta kohden. Tai vakuutusmaksu menee kyllä kerran kuussa, kuten sähkölaskukin.
Nykyinen auto pitää automaattista ajopäiväkirjaa, ja tunnen käyttötarpeeni muutenkin. Millään Leafilla en pärjäisi, mutta näillä uudemmilla / paremmilla kyllä. En ole koskaan ajanut yhtä mittaa pk-seudulta Oulua/Kuusamoa kauemmas, ja silläkin matkalla täytyy pitää ruoka- ja vessataukoja joiden aikana voi ladata.
Miksei vetokoukkua? Saahan noihin koukut. Jarruton kärry riittää, kun kortissa ei ole pikku-eetä, ja C auttaa jos oikeasti tarvitsee roudata paljon kamaa kauas. Minun kärrytarpeeni rajoittuu yleensä K-Raudan ja kodin välille, muutama kilometri, joten range ei aiheuta ongelmaa siinäkään.
Minulla on autoetu palkan päälle, ei ole tässä tilanteessa tarpeen miettiä kuukausieriä ja arvonalenemia. Katson kyllä toki viran puolesta sitten firman maksettavaksi tulevan leasingvuokran ja muiden kulujen perään.
Uudemmissa alkaa olla vetokoukut, ja jos tarve on vain kevyelle kärryille riittää vetokyky niihin. Ja vuokrataanhan pakettiautoja, tai voi ostaa kuljetuspalveluja. Riippuu itse kunkin tarpeista.
Rangekin riippuu siitä missä autoaan tarvitsee, ja onko perillä latausmahdollisuutta. Yleensä ”hätä keinot keksii”, eli sitä on vaan mentävä mökiltä tms. lataamaan johonkin lähimmälle latauspaikalle jos on pakko.
Kuukausipalkka on hyvä juttu, mutta ajoittain voi tulla täysin odottamatta yt-ilmoituksia / esimiesvaihdos, joten sellaiset on opettaneet että tulisi olla halvempi auto kuin mihin on varaa silloin kun kaikki on hyvin. Työpaikan auton avaimet voi jättää pöydälle, mutta oman auton osamaksulaskut jatkavat tulemistaan. Tosin autokin jää käyttöön.
Riippuu jokaisen tarpeista ja taloudesta mikä on järkevää. Minulla on siis nyt käytössä jonkun entinen leasing, sellainen millä oli ajettu alle 10 tkm vuodessa - arvonalenema oli tuona aikana luokkaa 15 tuhatta.
@M880 kirjoitti:
Ajoin muutaman päivän sellaisella uudella sähköautolla jossa on isohko tablettinäyttö.
En tiedä sainko viallisen yksilön, koska ennakkotiedoista poiketen siinä oli ihan normaalit hallintalaitteet kaasu- ja jarrupolkimineen ja viiksineen joista käytettiin mm. vilkkuja, pyyhkimiä ja valoja. Ajaminen tuntui ihan normaalilta. Nopeusnäyttökin oli siellä missä se oli 80-luvun corollassanikin.
Olin ilmeisesti saanut virheellisestä tietoa myös sen keskinäytön, tabletin, käyttökelvottomuudesta. Nappulat olivat isoja, ja niihin osui kertayrittämällä ilman erityistä tähtäilyä, ja radiokanavakin vaihtui helpommin oikeaksi kuin 90-luvun JVC:ssäni, 80-luvun Blaupunktista puhumattakaan (siinä se olikin aika vaikeaa ja tarkkuutta vaativaa, kun piti varovasti rullata kanavavalitsinta jotta osui Radio Mafian kohdalle (käytin sitä 80-luvun soitinta 90-luvulla). Auton piti olla pelkistetty, ilmeisesti se pelkistäminen oli tehty jossain ohjaamon ulkopuolella, ehkä konehuoneessa, koska sisällä auto oli samanlainen kuin kaikki muutkin. Konepellin alle katsoessa siellä tosiaan oli tyhjää tilaa.
Ja sitten se lataus. Ajelin vähän enemmän kuin yleensä, ihan tarpeeseen tosin, ja toki piti muutaman kerran moottoritien rampissa kokeilla kiihtyvyyttä. En kuitenkaan päässyt kokeilemaan sellaista sikakallista latausasemaa. Kotona kyllä latailin seuraavan päivän ajot yösähköllä. Aikaa aktiivisiin toimenpiteisiin meni alle 30 sekuntia, ja rahaa paloi irtokarkkipussin verran, eli n. 10 markkaa. Bensalla olisi mennyt sama määrä euroja. Sillä saa tarjouksesta kaksi kiloa irtokarkkeja.
Heräsikö autokuume?
Autokuume on tavallaan pysyvä olotila, mutta toisaalta minulla on ollut onni ajaa (liisata) niin hyviä autoja viime vuosina ettei mikään sen kummemmin enää säväytä. Tuokin auto oli auto siinä missä muutkin, mitä nyt kiihtyvyys oli hieman parempi kuin omassani jossa siinäkin riittävä, ja kiihtyvyyskin jaksaa hauskuuttaa n. kolme päivää. Ikäkin varmaan painaa kun ei jaksa enää sillä tavalla innostua autoista eikä jääkiekosta kuin nuorempana.
Yhtä kaikki, vahvistui se näkemys mikä on osa-aikasähköautoilusta jo tullutkin, en halua autooni enää polttomoottoria. Sähköauto toimii minun käytössäni arkisena kulkupelinä mainiosti, ilman mitään niistä ongelmista mitä aina korostetaan. Tilanne on edelleen se että jos vain budjettiin sopiva riittävän tilava sähköauto löytyy, niin seuraava liisarini on sellainen. Aikaa toki menee vielä yli vuosi.
Jos vain range riittää myös talvella eikä tarvitse vetokoukkua, niin tekniikkansa puolesta sähkö on kyllä hyvin miellyttävä. Latauspaikat on hyvä miettiä etukäteen. Ja vuokrattuna kuukausierä on kohtuullinen, kun huomioidaan että auto ihan uusi.
Vuokran kääntöpuolena on sitten se että viimeisen erän jälkeen pitää miettiä asia taas uudestaan. Minä päädyin siihen että itse maksettuna arvonalenema on uusissa autoissa minulle liian kova, joten ajan nyt auton toisena käyttäjänä ilman kuukausieriä, ja myöskin maltillisemmalla arvonalenemalla vuotta kohden. Tai vakuutusmaksu menee kyllä kerran kuussa, kuten sähkölaskukin.
Nykyinen auto pitää automaattista ajopäiväkirjaa, ja tunnen käyttötarpeeni muutenkin. Millään Leafilla en pärjäisi, mutta näillä uudemmilla / paremmilla kyllä. En ole koskaan ajanut yhtä mittaa pk-seudulta Oulua/Kuusamoa kauemmas, ja silläkin matkalla täytyy pitää ruoka- ja vessataukoja joiden aikana voi ladata.
Miksei vetokoukkua? Saahan noihin koukut. Jarruton kärry riittää, kun kortissa ei ole pikku-eetä, ja C auttaa jos oikeasti tarvitsee roudata paljon kamaa kauas. Minun kärrytarpeeni rajoittuu yleensä K-Raudan ja kodin välille, muutama kilometri, joten range ei aiheuta ongelmaa siinäkään.
Minulla on autoetu palkan päälle, ei ole tässä tilanteessa tarpeen miettiä kuukausieriä ja arvonalenemia. Katson kyllä toki viran puolesta sitten firman maksettavaksi tulevan leasingvuokran ja muiden kulujen perään.
Uudemmissa alkaa olla vetokoukut, ja jos tarve on vain kevyelle kärryille riittää vetokyky niihin. Ja vuokrataanhan pakettiautoja, tai voi ostaa kuljetuspalveluja. Riippuu itse kunkin tarpeista.
Rangekin riippuu siitä missä autoaan tarvitsee, ja onko perillä latausmahdollisuutta. Yleensä ”hätä keinot keksii”, eli sitä on vaan mentävä mökiltä tms. lataamaan johonkin lähimmälle latauspaikalle jos on pakko.
Kuukausipalkka on hyvä juttu, mutta ajoittain voi tulla täysin odottamatta yt-ilmoituksia / esimiesvaihdos, joten sellaiset on opettaneet että tulisi olla halvempi auto kuin mihin on varaa silloin kun kaikki on hyvin. Työpaikan auton avaimet voi jättää pöydälle, mutta oman auton osamaksulaskut jatkavat tulemistaan. Tosin autokin jää käyttöön.
Riippuu jokaisen tarpeista ja taloudesta mikä on järkevää. Minulla on siis nyt käytössä jonkun entinen leasing, sellainen millä oli ajettu alle 10 tkm vuodessa - arvonalenema oli tuona aikana luokkaa 15 tuhatta.
Samaa mieltä. Kannattaa tietää mitä tarvitsee, tutustua aiheeseen, ja jättää mielikuvat sikseen.
Työsuhdeautossa on tosiaan se hyvä puoli, että jos duuni lähtee alta niin ei jää mitkään autoon liittyvät maksutkaan pyörimään.
Karkeasti laskettuna leasingyhtiö laskee 3v ja alle 100tkm autolle n. 50% jäännösarvon uuteen nähden. Toki näissä on merkki-, malli- ja käyttövoimakohtaisia eroja, isojakin. Lisävarusteille ei lasketa juurikaan jäännösarvoa, ne maksatetaan käytännössä kokonaan asiakkaalla leasingkauden aikana.
Yle: Jaakko myi vajaan vuoden käytössä olleen autonsa 6 000 euron voitolla – ”Olihan se outoa”
Vähän käytetystä autosta voi nyt saada sievoisen myyntivoiton. Ilta-Sanomat on kertonut muutamasta esimerkistä aiemmin. Yleisradio uutisoi nyt suomalaismiehestä, joka myi 6 700 kilometriä ajetun autonsa 6 000 euron voitolla.
– Eräs iso liike kyseli, että haluaisinko myydä autoni. Sanoin, että kyllä, jos hinnasta sovitaan, Mattila muistelee Yleisradion uutisessa.
Autoliike maksoi yhdeksän kuukautta liikenteessä olleesta autosta noin 6 000 euroa enemmän kuin Mattila oli maksanut uudesta.
@M880 kirjoitti:
rahaa paloi irtokarkkipussin verran, eli n. 10 markkaa. Bensalla olisi mennyt sama määrä euroja. Sillä saa tarjouksesta kaksi kiloa irtokarkkeja.
no NYT minäkin ymmärrän, mitä se tarkoittaa, kun sanotaan että ei mene nallekarkit tasan
Kaikki vaikuttaa, ikä vakutuuksen sisältö, yhtiö, asiakassuhde jne
F11 on 5-sarjan bemari farkku, mutta ei uusinta mallisarjaa. Omassa X5:ssa on kanssa tasoa <1500e liikenne ja kasko yhteensä. Äksässä on uuden ns superlunastus-turva joka kannattaa heivata pois kun ikä-ehdot ei enää täyty, hyvä että tuli puheeksi. Vaikuttaa positiivisesti maksuun. Kakkosautossa (Mini 7v) vakuutusmaksut samalla turvalla on runsaat 600€.
Suunnittelin jo Minin kaskon keventämistä, kun ajattelin että auton hinta on jo laskenu sen verran alas, mutta mitä vielä, pyynnöt on tonnin kaksi enemmän kuin vuosia sitten, kun auto ostettiin. Markkina on kyllä ihan sekasin....8-vuotiaasta autosta noin puolet arvosta edelleen jäljellä ei näin voi kauan jatkua.
Tässä stressissä on mielestäni kaksi osaa. Toinen on resurssien rajallisuus ja toinen oma suhtautumisemme siihen.
Minun asennettani helpottaa ajoneuvon tarjoama tarkka data jäljellä olevasta määrästä ja rangesta. Jos ilmoitettu mittaustieto 50 km jäljellä tankissa on luotettava, se ei ole ongelma, kun kotiin tai tankille on matkaa 20 km.
Vaikka aiempi moottoripyöräni meni helposti yli 600 km tankkausvälejä, pidin sen kaksoistankin viimeisen 5 litran toiminnasta, joka pakotti rangen tai litramäärän ajotietokoneen näyttöön ja ne viimeiset litrat mitattiin desin tarkkuudella ja oikein.
Nytkään ei ole mitään huolta vaikka aamulla syttyi polttoaineen varoitus 1450 km ajon jälkeen. Tankille on nyt matkaa 30 km, mikä ei ole ongelma koska tankissa on sekä ajotietokoneen että polttoainemitrarin mukaan reilusti yli 100 km jäljellä. Huominen päivä menisi jo aika tarkalle, mutta se ei aiheuta ongelmaa kun tankkaan tänään.
Käytän talvisin toisinaan MercedesMe palvelun ylimääräistä polttoainevalvontaa, jolle olen asettanut hälytysrajan 2 litraa ennen varoitusvalon syttymistä. Näin auto lähettää varoituksen puhelimeeni juuri ennen kojetauluun tulevaa varoitusta, että tiedän tankata ennen kuin polttoainevaroitus sammuttaa Webaston ja joudun lähtemään kylmällä autolla.
Minusta olennaista on saada ajoneuvolta hyvä ja luotettava arvio nykytilanteesta. Jos se data on tarkkaa, silloin voi ajaa tankin tyhjäksi kun tietää varmasti pääsevänsä perille ja voi tankata lisää ennen kuin loppuu. Sama periaate pätee myös sähköön. Akkua ei tietenkään kannata ajaa jatkuvasti aivan tainnoksiin, mutta tähtääminen lataamaan viimeistään 10 - 20 % tasolla kasvattaa turvamarginaalia laskuvirheen tai laturin piiputtamisen varalle.
Jollain reunaehdoilla pääsee tuohonkin päötelmään, mutta siihen liittyy oletus autosta ja sen köyttötavasta.
Dieselin tarpeeseen ostaneen kannalta plugari jää kyllä sekä dieselin että sähkärin taakse. Bensahybridin marginaalinen säästö ei korvaa ostohinnan preemiota. Vaikka dieselhybridi aidosti säästääkin kaikessa ajossa, säästöpotentiaali jää liian pieneksi korvaamaan todella merkittävän hintapreemion.
Taloudellisesti dieseliä ajavan vaihtoehdot ovat diesel ja sähkö. Vain jompi kumpi.
Sinä painotat asiat niin voimakkaasti auton kulutukseen, että muut näkökohdat unohtuvat.
"itselataava" bensahybridi säästää tavalliseen bensa-autoon verrattuna paljon enemmän kuin dieselhybridi tavalliseen dieselautoon verrattuna. Tämä johtuu ihan siitä, ettei dieselmoottorin hyötysuhdekartasta löydy niin huonon hyötysuhteen alueita kuin bensiinimoottorin ja dieselmoottorin hyötysuhde on siellä parhaankin hyötysuhteen alueella parempi, joten säästyneet litrat ja eurot ovat pienempiä. Lisäksi hybridijärjestelmän lisääminen dieselmoottorin yhteyteen olisi kalliinpaa kuin bensiinimoottorin. Siksipä niitä diesel-hybrideitä ei juuri näy - eivät ole kannattavia.
F11 ei ole maasturi mutta 500-sarjan farkku. Muutaman sentin tarkkuudella Model S kokoluokkaa. Liikennevakuutus täysillä bonuksilla (80%) on 220e/a ja Laaja Kasko 70% bonus, 200e omavastuulla 545e/a.
Maksusta saa LähiTapiolasta 5% S-bonusta takaisin. Ikäalennusta ei ainakaan ole mainittu vakuutuskirjassa. Kymmenen vuotta on tulossa täyteen, muttei vielä.
Teknisesti korkealuokkainen PHEV auto on sellainen, jossa yhteenlaskettu moottoreiden teho on 200hv, sekä nestejäähdytys järjestelmä kattaa polttomoottorin lisäksi, sähkömoottorin, korkeajänniteakuston ja sähköyksikön jne...
Ennustettavuus auttaa rnagen maksimoinissa liikuipa auto millä tahansa käyttövoimalla. Dieselillä/bensalla voi ajaa helpostikin etelä-Suomessa höyryille, koska ainetta vie saa yleisesti. Pikalautusverkosto on sen sijaan edelleen aika ohut. Sähköautossa vaan jos akuun alkaa jättämään 10-20% varaa, ja matkalla ei kannata ladata yli 80%, koska lataus hidastuu merkittävästi, akun kapasiteetista on käytetty jo 40% näihin 'varoihin'. Tähän yhtälöön ajonopeus päälle tasolle, joka tipauttaa todellisen rangen paperiarvosita ~puoleen, niin laturilta laturille hypähtelyä tai sitten nopetta reilusti pois hiipimällä eteenpäin ja ajetaan akku lähes tyhjäksi, ajallisesti lopputuleman lienee sama. Jälkimmäisessä saataa jo range-anksti herätä ja ensimmäisessä harmittaa siten jatkuva pysähtely.
Mutta muutoksia on latausverkkoon tulossa ja uudemman sukupolven (800V) sähkärit ottaa myös energiaa sisuksiinasa entistä nopeammin. Kyllä tämä tästä ratkeaa ajan kanssa.
No tuo kuulostaa ihan edulliselta hinnalta, minulla ei ole ainakaan kymmeneen vuoteen ole ollut alta 1000,- vakuutusta. Mondeossa aikoinaan varmaankin oli?
Bemarissa luulisi liikennevakuutuksenkin olevan tuota kalliimpi puhumattakaan kaskosta, koska bemari on usein mukana kolareissa/tieltä suistumisissa. Ja osa niistä kärvähtää liekehtien tien varsille🙂
Tämä onkin mielenkiintoinen tieto. Paljonko mahtaa Quulla olla mittarissa vuosia? Ei tarvitse vastata, mutta voisi miettiä, että jos sinunkin auton vakuutus on alle tonnin (kuten Jorma L2:n F11), niin jo yhden uuden auton hintaan tarvitaan enemmän kuin yksi vuosikymmen.
Minkälaisia uusia autoja ajattelet, kun sanot maksaneesi vakuutusmaksuissa jo useamman uuden auton hinnan? Jos inehmo on ajokunnossa vielä 80-vuotiaana ja on omistanut ajokortin ja auton 58 vuotta, niin vakuutusmaksuja olisi nykyhinnan mukaan kertynyt approx 58.000,-. Oletan, että Quun mittarissa ei vielä ole kasikymppiä. Silti, mitä uusia autoja voi ostaa jo useampia 58.000,- hinnalla? "jo useamman" tarkoittaa ainakin enemmän kuin yhden, mutta mielikuva kyllä sanoo, että ainakin enemmän kuin kaksi tarvitaan "jo useamman" sisällöksi. Ehkä viisi autoa?
Yhdysvaltalainen autovakuutusten kilpailutuspalvelu AutoInsuranceEZ perehtyi maan liikenneturvallisuusvirasto NHTSA:n sekä liikenneturvallisuuslautakunta NTSB:n dataan ja sai selville, että USA:ssa sähköautojen palot ovat harvinaisempia kuin polttomoottoriautojen tai hybridien palot.
Se laski, että 100 000 myytyä autoa kohden paloi vain 25 sähköautoa. Sen sijaan bensamoottorisia autoja paloi 1 530 kappaletta samaa määrää kohden, mutta hybridejä peräti 3 475 kappaletta.
Voi riippua yhtiöstäkin, mutta eikös lunastusturva usein anna lisärahaa käyvän hinnan päälle, senkin jälkeen kun ei enää saa hakea kaupasta uutta autoa tilalle?
Ehkä kyse on kuljettajan 40-vuotisesta profiilista
Kaskokin olisi varmaan eri tuhatluvulla jos 520d sijaan olisi M5
Se on tosin yllättävää, jos X5 maksut on tuplat koska kyse ei oikein millään mittarilla ole nuorien korttelinkierrossa suosima malli. Toki X5 on selvästi kalliimpia kuin 500-farmarit mutta toisaalta suurin osa vahingoista on muuta kuin lunareita.
Tuota voi kutsua tyhmyydeksi.
Pääomakuluiltaan selvästi halvempaan autoon verrattuna ei synnykään. Mutta jos lompsasta löytyy vaivatta uuden mieleisen auton hinta, silloin vanha Seittenneliskanttinen tai Satalankku ei välttämättä täytä odotuksia vaikka olisikin taloudellisin vaihtoehto.
Ja jos on joka tapauksessa päätetty ostaa uuden auton hintainen mukava kulkine, niiden 50.000 € tai minkä tahansa valitun hintaluokan autojen käyttökustannuksissa on merkittäviä eroja.
Käyttökustannusten erot jäävät vaikka sama hintaluokka määrää pääomakulut Ja polttoainekuluhan on tunnetusti hyvän auton suurin tai toiseksi suurin kustannuserä. Hyvä auto on siis sellainen, jolla ajetaan. Huonot vaihdetaan pois.
Onko? Millaisella kokemuksella ja otannalla arvioit muiden valintakriteereitä?
Minäkään en löydä mieleistäni autoa uutena alle 50.000 € hintaluokasta ja normini täyttävällä autolla polttoaineen hinnan tuplaantumunen maksaisi keskimääräisellä ajomäärällä reilut pari tonnia vuodessa. Kuten arvioitkin, tuon hintaisen auton ostaja selviää siitä kyllä. On silti täysin eri asia HALUAAKO hän maksaa tuota preemiota liikkumisestaan.
Maksukyky ei automaattisesti tarkoita, että haluaa maksaa valitsemastaan kyydistä enemmän kuin on tarpeen.
toivottavasti!
Riippuu arvioijasta 😁
Erityyppiset sähköajoneuvot
Isojen BEV SUVien osuus vaan kasvaa.
Uutinen
Suomessa valmistettava sähköinen Lightyear 0 on vihdoin sarjatuotantokunnossa – 625 kilometriä yhdellä latauksella
Juha Salonen14.6.202215:31AUTOSÄHKÖAUTOKAUPPAAKKUTEKNOLOGIAUUSIUTUVATTEKNIIKKATEOLLISUUS
Hollantilaisen start upin kehittämä energiapihi auto lataa auringosta jopa 11 000 bonus-kilometriä vuodessa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/95fb633e-3378-4f6b-90e2-29ff3d6cef7e?ref=ampparit:2616
Suomessa sähköautoista eniten teille ilmestyi tammi-toukokuun välisenä aikana Polestar 2:ia (360), perässään Kia EV6 (330) ja Skoda Enyaq iV (330).
Ajoin muutaman päivän sellaisella uudella sähköautolla jossa on isohko tablettinäyttö.
En tiedä sainko viallisen yksilön, koska ennakkotiedoista poiketen siinä oli ihan normaalit hallintalaitteet kaasu- ja jarrupolkimineen ja viiksineen joista käytettiin mm. vilkkuja, pyyhkimiä ja valoja. Ajaminen tuntui ihan normaalilta. Nopeusnäyttökin oli siellä missä se oli 80-luvun corollassanikin.
Olin ilmeisesti saanut virheellisestä tietoa myös sen keskinäytön, tabletin, käyttökelvottomuudesta. Nappulat olivat isoja, ja niihin osui kertayrittämällä ilman erityistä tähtäilyä, ja radiokanavakin vaihtui helpommin oikeaksi kuin 90-luvun JVC:ssäni, 80-luvun Blaupunktista puhumattakaan (siinä se olikin aika vaikeaa ja tarkkuutta vaativaa, kun piti varovasti rullata kanavavalitsinta jotta osui Radio Mafian kohdalle (käytin sitä 80-luvun soitinta 90-luvulla). Auton piti olla pelkistetty, ilmeisesti se pelkistäminen oli tehty jossain ohjaamon ulkopuolella, ehkä konehuoneessa, koska sisällä auto oli samanlainen kuin kaikki muutkin. Konepellin alle katsoessa siellä tosiaan oli tyhjää tilaa.
Ja sitten se lataus. Ajelin vähän enemmän kuin yleensä, ihan tarpeeseen tosin, ja toki piti muutaman kerran moottoritien rampissa kokeilla kiihtyvyyttä. En kuitenkaan päässyt kokeilemaan sellaista sikakallista latausasemaa. Kotona kyllä latailin seuraavan päivän ajot yösähköllä. Aikaa aktiivisiin toimenpiteisiin meni alle 30 sekuntia, ja rahaa paloi irtokarkkipussin verran, eli n. 10 markkaa. Bensalla olisi mennyt sama määrä euroja. Sillä saa tarjouksesta kaksi kiloa irtokarkkeja.
Heräsikö autokuume?
Itse en ole vielä kokeillut autoni kiihtyvyyttä, mutta näppituntuma yhdestä rekan ohituksesta on se että kyllä ekoautoilun verotuki (oikeammin kevyempi verotus) on hieno kädenojennus vihervasemmistolta kaikille niille joilla on mahdollisuus ostaa kalliimpaa tekniikkaa. Se 100 päästögramman diesel on aika onneton verrattuna tähän autoverottomana 15 000 euroa kalliimpaan ekoautoon.
Tosin paljon useammalla olisi varaa ostaa se 100 gramman auto kuin tällainen hinnaston kallein ekoauto.
Autokuume on tavallaan pysyvä olotila, mutta toisaalta minulla on ollut onni ajaa (liisata) niin hyviä autoja viime vuosina ettei mikään sen kummemmin enää säväytä. Tuokin auto oli auto siinä missä muutkin, mitä nyt kiihtyvyys oli hieman parempi kuin omassani jossa siinäkin riittävä, ja kiihtyvyyskin jaksaa hauskuuttaa n. kolme päivää. Ikäkin varmaan painaa kun ei jaksa enää sillä tavalla innostua autoista eikä jääkiekosta kuin nuorempana.
Yhtä kaikki, vahvistui se näkemys mikä on osa-aikasähköautoilusta jo tullutkin, en halua autooni enää polttomoottoria. Sähköauto toimii minun käytössäni arkisena kulkupelinä mainiosti, ilman mitään niistä ongelmista mitä aina korostetaan. Tilanne on edelleen se että jos vain budjettiin sopiva riittävän tilava sähköauto löytyy, niin seuraava liisarini on sellainen. Aikaa toki menee vielä yli vuosi.
Jos vain range riittää myös talvella eikä tarvitse vetokoukkua, niin tekniikkansa puolesta sähkö on kyllä hyvin miellyttävä. Latauspaikat on hyvä miettiä etukäteen. Ja vuokrattuna kuukausierä on kohtuullinen, kun huomioidaan että auto ihan uusi.
Vuokran kääntöpuolena on sitten se että viimeisen erän jälkeen pitää miettiä asia taas uudestaan. Minä päädyin siihen että itse maksettuna arvonalenema on uusissa autoissa minulle liian kova, joten ajan nyt auton toisena käyttäjänä ilman kuukausieriä, ja myöskin maltillisemmalla arvonalenemalla vuotta kohden. Tai vakuutusmaksu menee kyllä kerran kuussa, kuten sähkölaskukin.
Nykyinen auto pitää automaattista ajopäiväkirjaa, ja tunnen käyttötarpeeni muutenkin. Millään Leafilla en pärjäisi, mutta näillä uudemmilla / paremmilla kyllä. En ole koskaan ajanut yhtä mittaa pk-seudulta Oulua/Kuusamoa kauemmas, ja silläkin matkalla täytyy pitää ruoka- ja vessataukoja joiden aikana voi ladata.
Miksei vetokoukkua? Saahan noihin koukut. Jarruton kärry riittää, kun kortissa ei ole pikku-eetä, ja C auttaa jos oikeasti tarvitsee roudata paljon kamaa kauas. Minun kärrytarpeeni rajoittuu yleensä K-Raudan ja kodin välille, muutama kilometri, joten range ei aiheuta ongelmaa siinäkään.
Minulla on autoetu palkan päälle, ei ole tässä tilanteessa tarpeen miettiä kuukausieriä ja arvonalenemia. Katson kyllä toki viran puolesta sitten firman maksettavaksi tulevan leasingvuokran ja muiden kulujen perään.
Uudemmissa alkaa olla vetokoukut, ja jos tarve on vain kevyelle kärryille riittää vetokyky niihin. Ja vuokrataanhan pakettiautoja, tai voi ostaa kuljetuspalveluja. Riippuu itse kunkin tarpeista.
Rangekin riippuu siitä missä autoaan tarvitsee, ja onko perillä latausmahdollisuutta. Yleensä ”hätä keinot keksii”, eli sitä on vaan mentävä mökiltä tms. lataamaan johonkin lähimmälle latauspaikalle jos on pakko.
Kuukausipalkka on hyvä juttu, mutta ajoittain voi tulla täysin odottamatta yt-ilmoituksia / esimiesvaihdos, joten sellaiset on opettaneet että tulisi olla halvempi auto kuin mihin on varaa silloin kun kaikki on hyvin. Työpaikan auton avaimet voi jättää pöydälle, mutta oman auton osamaksulaskut jatkavat tulemistaan. Tosin autokin jää käyttöön.
Riippuu jokaisen tarpeista ja taloudesta mikä on järkevää. Minulla on siis nyt käytössä jonkun entinen leasing, sellainen millä oli ajettu alle 10 tkm vuodessa - arvonalenema oli tuona aikana luokkaa 15 tuhatta.
Samaa mieltä. Kannattaa tietää mitä tarvitsee, tutustua aiheeseen, ja jättää mielikuvat sikseen.
Työsuhdeautossa on tosiaan se hyvä puoli, että jos duuni lähtee alta niin ei jää mitkään autoon liittyvät maksutkaan pyörimään.
Karkeasti laskettuna leasingyhtiö laskee 3v ja alle 100tkm autolle n. 50% jäännösarvon uuteen nähden. Toki näissä on merkki-, malli- ja käyttövoimakohtaisia eroja, isojakin. Lisävarusteille ei lasketa juurikaan jäännösarvoa, ne maksatetaan käytännössä kokonaan asiakkaalla leasingkauden aikana.
Yle: Jaakko myi vajaan vuoden käytössä olleen autonsa 6 000 euron voitolla – ”Olihan se outoa”
Vähän käytetystä autosta voi nyt saada sievoisen myyntivoiton. Ilta-Sanomat on kertonut muutamasta esimerkistä aiemmin. Yleisradio uutisoi nyt suomalaismiehestä, joka myi 6 700 kilometriä ajetun autonsa 6 000 euron voitolla.
– Eräs iso liike kyseli, että haluaisinko myydä autoni. Sanoin, että kyllä, jos hinnasta sovitaan, Mattila muistelee Yleisradion uutisessa.
Autoliike maksoi yhdeksän kuukautta liikenteessä olleesta autosta noin 6 000 euroa enemmän kuin Mattila oli maksanut uudesta.
https://www.is.fi/autot/art-2000008886774.html
no NYT minäkin ymmärrän, mitä se tarkoittaa, kun sanotaan että ei mene nallekarkit tasan