@740 GLE kirjoitti:
Akuilla säästö muodostuu joko pörssisähkön päivä- ja yöhintojen erotuksesta tai oman kulutuksen siirtohinnalla pelaamisesta.
Kiinteään hintaan päivä- ja yösähkön ero jää pieneksi, mutta tyypillisesti siirtohinta on päivä- ja yötariffin erotusta selvästi suurempi.
Verkkoon myytävän sähkön provisio on hyvissä sopimuksissa liian pieni antamaan liikkumatilaa osto- ja myyntihinnan välisellä erotuksella pelaamiseen.
>
Mitä tarkoitat "pelaamisella"?
Kirjoititkohan sinä vai luinko jopa jostain muualta ajatuksen, että aurinkosähköä voi tavallaan varastoida myymällä verkkoon. Siis voi ajatella verkkoon menevän sähkön ikään kuin varastoituvan eli ei ehkä sen tähdän kannata hankkia akustoa. Jos sähkölaitos maksaa sähköstä suunnilleen saman kuin se veloittaa, niin eihän akkuja kannata hankkia. Tässä oli se ahaa-elämys minulle, että voisin ladata sähköautoa epäsuoraan aurinkosähköllä. Auto on käytännössä muualla kuin kotona silloin, kun aurinkokennot tuottavat, joten en voi ladata auton akkua sillä. Mutta jos päivällä myyn sähköä verkkoon jopa enemmän kuin auton akku vetää, niin saan yöllä ladattua akun täyteen jopa miinusjotain per kWh -hinnalla, jos esim. syötän verkkoon 60kWh päivällä ja yöllä lataan 30kWh, niin olen tavallaan puolittanut kWh-hinnan. Tämä ajatus yhdessä sen kanssa, että nyt töissä ollessa kannattaisi ostaa aurinkosähköjärjestelmä, jotta siinä hypoteettisessa tapauksessa, että elämä jatkuu vielä eläkkeellä, saisi sähköä edullisemmin. Takaisinmaksuaika taitaa olla liian pitkä, jotta siitä olisi motiiviksi. Töissä ollessa pätäkkää on paremmin käytettävissä aurinkojärjestelmän hankintaan kuin eläkeaikana ja ainahan on työssäkäyvän osana maksaa eläkeläisen kulut ainakin osittain.
Onko muuten joku laki tms. velvoittamassa sähköyhtiöt maksamaan kotitaloudessa tuotetusta sähköstä? Jos ei ole, niin onhan siinä silloin tietty epävarmuus, onko sähköyhtiö jatkossa halukas maksamaan siitä?
@740 GLE kirjoitti:
Akuilla säästö muodostuu joko pörssisähkön päivä- ja yöhintojen erotuksesta tai oman kulutuksen siirtohinnalla pelaamisesta.
Kiinteään hintaan päivä- ja yösähkön ero jää pieneksi, mutta tyypillisesti siirtohinta on päivä- ja yötariffin erotusta selvästi suurempi.
Verkkoon myytävän sähkön provisio on hyvissä sopimuksissa liian pieni antamaan liikkumatilaa osto- ja myyntihinnan välisellä erotuksella pelaamiseen.
>
Mitä tarkoitat "pelaamisella"?
Kirjoititkohan sinä vai luinko jopa jostain muualta ajatuksen, että aurinkosähköä voi tavallaan varastoida myymällä verkkoon. Siis voi ajatella verkkoon menevän sähkön ikään kuin varastoituvan eli ei ehkä sen tähdän kannata hankkia akustoa.
Tarkoitin verkkoon myynnin ja akkufarmin välistä valintaa.
Nykyehdoilla pörssisähkö kulkee kotiin ja kodista jokseenkin samalla hinnalla, ehkä jopa yhtä hyvällä "lataus-/purkaussuhteella" kuin fyysisen akunkin kanssa kunhan ei mene tekemään mitään Helenin virtuaaliakkusopimusta, jonka kalleus rajaa kyseisen tuotteen vaaleahiuksisille asiakkaille. Tuo verkkoon myytävän ja verkosta ostettavan sähkön hintaero ei siis asiakkaalle edullisissa sopimuksissa riitä akuston investointiperusteeksi.
Siksi akkujen ostajan kannattaa pikemminkin laskea siirtohinnan säästö, joka tekee suuremman eron osto- ja myyntihintojen välille.
Pelaamisena voi pitää sitä optiota, että talvella jolloin aurinkovoimaa ei saa voi silti ladata akut yöllä halvalla pörssisähköllä ja purkaa ne päivällä kalliimman sähkön aikaan joko omaan käyttöön tai myyntiin.
Jos sähkölaitos maksaa sähköstä suunnilleen saman kuin se veloittaa, niin eihän akkuja kannata hankkia.
Totta. Mutta siirtohinta jää silti itse maksettavaksi.
Tässä oli se ahaa-elämys minulle, että voisin ladata sähköautoa epäsuoraan aurinkosähköllä. Auto on käytännössä muualla kuin kotona silloin, kun aurinkokennot tuottavat, joten en voi ladata auton akkua sillä. Mutta jos päivällä myyn sähköä verkkoon jopa enemmän kuin auton akku vetää, niin saan yöllä ladattua akun täyteen jopa miinusjotain per kWh -hinnalla, jos esim. syötän verkkoon 60kWh päivällä ja yöllä lataan 30kWh, niin olen tavallaan puolittanut kWh-hinnan.
Juuri näin. Mutta vertaa silti pörssisähkön halpaan hintaan yöllä unohtamatta vain yhteen suuntaan toimivaa siirtomaksua.
Tämä ajatus yhdessä sen kanssa, että nyt töissä ollessa kannattaisi ostaa aurinkosähköjärjestelmä, jotta siinä hypoteettisessa tapauksessa, että elämä jatkuu vielä eläkkeellä, saisi sähköä edullisemmin. Takaisinmaksuaika taitaa olla liian pitkä, jotta siitä olisi motiiviksi.
Mitä väliä on eläkkeen takaisinmaksuajalla? Jos työläisellä on varaa ostaa panelit, eläkeläisen sähkölasku putoaa järjestelmän koosta riippuen 500 - 1000 € vuodessa ellei sähkön hinta ikinä nouse. Tämä on itse ostettu vappusatanen.
Töissä ollessa pätäkkää on paremmin käytettävissä aurinkojärjestelmän hankintaan kuin eläkeaikana ja ainahan on työssäkäyvän osana maksaa eläkeläisen kulut ainakin osittain.
Näin minäkin sen laskin vaikka pyrinkin jäämään eläkkeelle vähintään työvuosien nettotuloilla.
@740 GLE kirjoitti:
Akuilla säästö muodostuu joko pörssisähkön päivä- ja yöhintojen erotuksesta tai oman kulutuksen siirtohinnalla pelaamisesta.
Kiinteään hintaan päivä- ja yösähkön ero jää pieneksi, mutta tyypillisesti siirtohinta on päivä- ja yötariffin erotusta selvästi suurempi.
Verkkoon myytävän sähkön provisio on hyvissä sopimuksissa liian pieni antamaan liikkumatilaa osto- ja myyntihinnan välisellä erotuksella pelaamiseen.
>
Mitä tarkoitat "pelaamisella"?
Kirjoititkohan sinä vai luinko jopa jostain muualta ajatuksen, että aurinkosähköä voi tavallaan varastoida myymällä verkkoon. Siis voi ajatella verkkoon menevän sähkön ikään kuin varastoituvan eli ei ehkä sen tähdän kannata hankkia akustoa.
Tarkoitin verkkoon myynnin ja akkufarmin välistä valintaa.
Nykyehdoilla pörssisähkö kulkee kotiin ja kodista jokseenkin samalla hinnalla, ehkä jopa yhtä hyvällä "lataus-/purkaussuhteella" kuin fyysisen akunkin kanssa kunhan ei mene tekemään mitään Helenin virtuaaliakkusopimusta, jonka kalleus rajaa kyseisen tuotteen vaaleahiuksisille asiakkaille. Tuo verkkoon myytävän ja verkosta ostettavan sähkön hintaero ei siis asiakkaalle edullisissa sopimuksissa riitä akuston investointiperusteeksi.
Siksi akkujen ostajan kannattaa pikemminkin laskea siirtohinnan säästö, joka tekee suuremman eron osto- ja myyntihintojen välille.
Pelaamisena voi pitää sitä optiota, että talvella jolloin aurinkovoimaa ei saa voi silti ladata akut yöllä halvalla pörssisähköllä ja purkaa ne päivällä kalliimman sähkön aikaan joko omaan käyttöön tai myyntiin.
Jos sähkölaitos maksaa sähköstä suunnilleen saman kuin se veloittaa, niin eihän akkuja kannata hankkia.
Totta. Mutta siirtohinta jää silti itse maksettavaksi.
Tässä oli se ahaa-elämys minulle, että voisin ladata sähköautoa epäsuoraan aurinkosähköllä. Auto on käytännössä muualla kuin kotona silloin, kun aurinkokennot tuottavat, joten en voi ladata auton akkua sillä. Mutta jos päivällä myyn sähköä verkkoon jopa enemmän kuin auton akku vetää, niin saan yöllä ladattua akun täyteen jopa miinusjotain per kWh -hinnalla, jos esim. syötän verkkoon 60kWh päivällä ja yöllä lataan 30kWh, niin olen tavallaan puolittanut kWh-hinnan.
Juuri näin. Mutta vertaa silti pörssisähkön halpaan hintaan yöllä unohtamatta vain yhteen suuntaan toimivaa siirtomaksua.
Tämä ajatus yhdessä sen kanssa, että nyt töissä ollessa kannattaisi ostaa aurinkosähköjärjestelmä, jotta siinä hypoteettisessa tapauksessa, että elämä jatkuu vielä eläkkeellä, saisi sähköä edullisemmin. Takaisinmaksuaika taitaa olla liian pitkä, jotta siitä olisi motiiviksi.
Mitä väliä on eläkkeen takaisinmaksuajalla? Jos työläisellä on varaa ostaa panelit, eläkeläisen sähkölasku putoaa järjestelmän koosta riippuen 500 - 1000 € vuodessa ellei sähkön hinta ikinä nouse. Tämä on itse ostettu vappusatanen.
Töissä ollessa pätäkkää on paremmin käytettävissä aurinkojärjestelmän hankintaan kuin eläkeaikana ja ainahan on työssäkäyvän osana maksaa eläkeläisen kulut ainakin osittain.
Näin minäkin sen laskin vaikka pyrinkin jäämään eläkkeelle vähintään työvuosien nettotuloilla.
Tarkoitin takaisinmaksuaikakommentilla, että takaisinmaksuaika ei ole oleellinen, jos miettii tulevan eläkeläisen hyväksi tehtyä investointia. Tosin pitää sitten olla varma, ettei ole muuttamassa mihinkään, jotta investointi jää tarkoittamansa eläkeläisen hyödyksi. Tai ehkä olemassa olevan järjestelmän saa siirrettyä uuteen osoitteeseen kohtuuhinnalla? Tulee mieleen, kun muutettiin ja haluttiin viedä olemassa oleva ilmalämpöpumppu uuteen osoitteeseen, niin ei tahtonut löytyä oikeudet omaavaa asentajaa, kun ei oltu ostamassa paketissa sekä asennusta että laitetta. Tuttavan kauppaa löydettiin sitten asentaja.
En ensin muistanut ajatella kaksisuuntaista siirtohintaa. Se pilaa kuviota, mutta ei auta.
@740 GLE kirjoitti:
Onko Topilla tai muilla paneleihin perehtyneillä tietoa siitä, mihin perustuu eri lähteistä löytämäni huhtikuun korostetun suuri tuotanto?
Tähän löytyi vielä yksi (osa)selitys. Panelien datalehdellä kerrotaan tehon lämpötilariippuvuudeksi 0.35% astetta kohden. Jo 15 asteen lämpötilamuutos (lämpimämpään) siis alentaa tehoa jo reilut 5%. Näin tapahtuu näköjään myös käytännössä, koska huhti-toukokuulla yleisiä yli 6 kW tehoja ei saatu juhannusviikonlopulla edes sinisen taivaan alla vaan hellepäivän tuotannossa huipputeho jäi 5.8 kW tasolle, mikä vastaa kohtuullisella tarkkuudella laskennallisesti odotettua tehon laskua kelien lämmetessä.
Ylemmän linkin mukaan auringon säteilymäärän kasvu keväällä Suomessa on epälineaarista ja panelien tehon lämpötilariippuvuus korostaa tämän ilmiön vaikutusta.
@740 GLE kirjoitti:
Onko Topilla tai muilla paneleihin perehtyneillä tietoa siitä, mihin perustuu eri lähteistä löytämäni huhtikuun korostetun suuri tuotanto?
Tähän löytyi vielä yksi (osa)selitys. Panelien datalehdellä kerrotaan tehon lämpötilariippuvuudeksi 0.35% astetta kohden. Jo 15 asteen lämpötilamuutos (lämpimämpään) siis alentaa tehoa jo reilut 5%. Näin tapahtuu näköjään myös käytännössä, koska huhti-toukokuulla yleisiä yli 6 kW tehoja ei saatu juhannusviikonlopulla edes sinisen taivaan alla vaan hellepäivän tuotannossa huipputeho jäi 5.8 kW tasolle, mikä vastaa kohtuullisella tarkkuudella laskennallisesti odotettua tehon laskua kelien lämmetessä.
Ylemmän linkin mukaan auringon säteilymäärän kasvu keväällä Suomessa on epälineaarista ja panelien tehon lämpötilariippuvuus korostaa tämän ilmiön vaikutusta.
Kirjoitin 25.4. paneelien asennsukulmasta ja laitoin linkin opinnäytetyöhön. Muistaakseni siinä paneelien teho kyllä kasvoi, kun paneelien kulmaa säädettiin. 45 astetta on vain hyvä kompromissikulma paneeleille, mutta säädöllä saadaan auringosta enemmän sähköä.
Päivän pituushan muuttuu sinikäyrän mukaan. Se on keväällä ja syksyllä lähes lineaarinen, kesällä ja talvella ei. Samaan tahtiin luulisi säteilyn määrän muuttuvan, jos muut tekijät poistetaan.
Eikö tuo paneelien lämpötilariippuvuus liity hyötysuhteeseen? Jos säteilyn määrä kasvaa, paneelien teho pysyy samana vaikka lämpötila nouseekin.
@740 GLE kirjoitti:
Onko Topilla tai muilla paneleihin perehtyneillä tietoa siitä, mihin perustuu eri lähteistä löytämäni huhtikuun korostetun suuri tuotanto?
Tähän löytyi vielä yksi (osa)selitys. Panelien datalehdellä kerrotaan tehon lämpötilariippuvuudeksi 0.35% astetta kohden. Jo 15 asteen lämpötilamuutos (lämpimämpään) siis alentaa tehoa jo reilut 5%. Näin tapahtuu näköjään myös käytännössä, koska huhti-toukokuulla yleisiä yli 6 kW tehoja ei saatu juhannusviikonlopulla edes sinisen taivaan alla vaan hellepäivän tuotannossa huipputeho jäi 5.8 kW tasolle, mikä vastaa kohtuullisella tarkkuudella laskennallisesti odotettua tehon laskua kelien lämmetessä.
Ylemmän linkin mukaan auringon säteilymäärän kasvu keväällä Suomessa on epälineaarista ja panelien tehon lämpötilariippuvuus korostaa tämän ilmiön vaikutusta.
Veteen rakennetuissa aurinkopaneeleissa tuo lämpö tulee hyvin esille.
Voimalassa veden päällä on monia etuja. Vesi pitää paneeleja viileinä. Siksi kelluvat paneelit ovat noin viisi prosenttia tehokkaampia kuin maanpäälliset.
@Late1969 kirjoitti:
Päivän pituushan muuttuu sinikäyrän mukaan. Se on keväällä ja syksyllä lähes lineaarinen, kesällä ja talvella ei. Samaan tahtiin luulisi säteilyn määrän muuttuvan, jos muut tekijät poistetaan.
Kasvaneesta säteilyn määrästä huolimatta tuotanto näyttäisi vähenevän lämpötilan noustessa.
Eikö tuo paneelien lämpötilariippuvuus liity hyötysuhteeseen?
Kyllä.
Jos säteilyn määrä kasvaa, paneelien teho pysyy samana vaikka lämpötila nouseekin.
Riippuu säteilyn määrän kasvun ja lämpötilariippuvuuden suhteesta. Keväällä usein toistunutta yli 6 kW tehoa ei ole näkynyt muutamaan viikkoon vaikka aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja korkeammalta, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa edullisempaa kallistuskulmaa.
En minä tästä jaksa pahastua, kunhan olen utelias. Lomakeli on hyvä ja panelien hyötysuhde ylitti odotusteni lisäksi valmistajan speksit viileämmän kevään aikana.
Lämpötilan pudotus 32 -> 22 asteeseen sekä seisovan helteen vaihtuminen merituuleen alensi panelien pintalämpötilaa 15 astetta. Maksimiteho iltapäivällä nousi samalla takaisin yli 6 kW vaikka päivän pituus lyhynee.
@740 GLE kirjoitti:
Lämpötilan pudotus 32 -> 22 asteeseen sekä seisovan helteen vaihtuminen merituuleen alensi panelien pintalämpötilaa 15 astetta. Maksimiteho iltapäivällä nousi samalla takaisin yli 6 kW vaikka päivän pituus lyhynee.
Tarkoitat tuolla päivän pituuden lyhenemisellä kulman muutosta - missä kulmassa panelit on katolla? Olen ymmärtänyt niin, että noin 45 astetta on hyvä kompromissi mutta keskikesällä saattaisi olla parempi kun panelit makaisi kohti taivasta tasakaton tyyliin. Kuinka paljon alle 6kW tehot oli kuumimpaan aikaa - silloin aurinko kuitenkin paistoi siniseltä taivaalta eli max max
@Jorma L2 kirjoitti:
Tarkoitat tuolla päivän pituuden lyhenemisellä kulman muutosta - missä kulmassa panelit on katolla?
Tarkoitin kyllä päivän lyhenemistä, mutta sinä taidat olla silti oikeassa? Nimittäin ei se ero tule lyhyenä hetkenä puolenyön jälkeen vaan koko päivän aikana.
Olen ymmärtänyt niin, että noin 45 astetta on hyvä kompromissi mutta keskikesällä saattaisi olla parempi kun panelit makaisi kohti taivasta tasakaton tyyliin.
Kallistukset ohjeistetaan maksimaalista energiamäärää tavoitellen. Jos tavoitteena on omavaraisuus, silloin tasaisempi tuotanto pidemmällä ajalla voi olla järkevä.
Meillä on katon kallistus 1:2, eli reilusti ideaalisena pidettyä kallistusta vähemmän.
Kuinka paljon alle 6kW tehot oli kuumimpaan aikaa - silloin aurinko kuitenkin paistoi siniseltä taivaalta eli max max.
hyvänä päivänä teho pysyy tunteja yli 6 kW huipun ollessa hieman enemmän, mutta juhannusviikonlopun 25.6. - 27.6 päivän huippu jäi 5.6 - 5.7 kW tasolle.
Ei tuo investointiin mitään vaikuta, mutta mielenkiintoista nähdä lämpötilan oikeasti vaikuttavan käytännössä.
Uutinen
Kuin aurinkopaneeli mutta täynnä levää: Uusi keksintö tuottaa sähkön lisäksi biopolttoainetta sekä sitoo hiiltä – tästä on kyse
Martti Ranta20.7.202209:45ENERGIAUUSIUTUVATYMPÄRISTÖSÄHKÖLÄMPÖ
Levään perustuvia biopaneeleja on kehitetty aiemminkin, mutta meksikolaisyritys Greenfluidicsin keksintö tuottaa aurinkopaneelin tavoin sähköä suoraan kotiin. Systeemin käytännöllisyys kuitenkin arveluttaa.
Helppoutta säästöön aurinkopaneeleilla. Kytke vain pistorasiaan ja valmista.
Uutinen
Ukrainalaisnainen keksi asentaa aurinkopaneelit parvekkeelle – Painavat vain kilon ja säästävät jopa 25 % sähkölaskusta
Martti Ranta20.7.202211:20|päivitetty20.7.202214:23ENERGIAASUMINENSÄHKÖUUSIUTUVATTEKNIIKKARATKAISUJA ILMASTONMUUTOKSEEN
Paneelien asentamiseksi tarvitsee vain kiinnityshihnat ja pistorasian.
Settiin kuuluu kahdeksan mitoiltaan 900 x 540 x 2 mm paneelia, jotka painavat 1,29 kg – siis yhteensä 10,32 kg. Lisäksi pakettiin kuuluu 3,6 kg:n mikroinvertteri. Teknisiin tietoihin pääsee tutustumaan tästä linkistä, tosin saksan kielen taito tullee tarpeeseen. Hintaa setillä on 1 300 euroa.
@Topi27 kirjoitti:
Helppoutta säästöön aurinkopaneeleilla. Kytke vain pistorasiaan ja valmista.
Uutinen
Ukrainalaisnainen keksi asentaa aurinkopaneelit parvekkeelle – Painavat vain kilon ja säästävät jopa 25 % sähkölaskusta
Martti Ranta20.7.202211:20|päivitetty20.7.202214:23ENERGIAASUMINENSÄHKÖUUSIUTUVATTEKNIIKKARATKAISUJA ILMASTONMUUTOKSEEN
Paneelien asentamiseksi tarvitsee vain kiinnityshihnat ja pistorasian.
Settiin kuuluu kahdeksan mitoiltaan 900 x 540 x 2 mm paneelia, jotka painavat 1,29 kg – siis yhteensä 10,32 kg. Lisäksi pakettiin kuuluu 3,6 kg:n mikroinvertteri. Teknisiin tietoihin pääsee tutustumaan tästä linkistä, tosin saksan kielen taito tullee tarpeeseen. Hintaa setillä on 1 300 euroa.
Heinäkuun tuotanto 1160 kWh jäi yhtä aurinkoista iltapäivää vaille budjetoidusta. Heinäkuu oli täällä poikkeuksellisen synkkä ja sateinen. Edeltäneessä kesäkuussa oli suunnilleen siistin kellokäyrän piirtäviä kauniita 50 kWh tuotannon ylittäviä päiviä 16, heinäkuussa vain 6. Koko kesän tuontanto huhtikuusta alkaen on edelleen kolmisen sataa kWh (noin 5%) edellä budjetoidusta.
Myytävää jäi nyt vähemmän, mutta positiivista oli myydyn sähkön korkeampi hinta 22.2 senttiä / kWh.
Tähänastisen tuotannon omaan kulutukseen ja verkkoon myydyn sähkön sähkölaskusta laskettu investoinnin tuotto on 7.3% ja vielä on kesää jäljellä. Heinäkuussa alkanut sadepilvimökötys tosin jatkuu edelleen.
En näe syytä luopua aiemmasta arviostani, että touko - syyskuun sähkölaskut supistuvat pelkäksi pieneksi siirtolaskuksi.
@740 GLE kirjoitti:
Heinäkuun tuotanto 1160 kWh jäi yhtä aurinkoista iltapäivää vaille budjetoidusta. Heinäkuu oli täällä poikkeuksellisen synkkä ja sateinen. Edeltäneessä kesäkuussa oli suunnilleen siistin kellokäyrän piirtäviä kauniita 50 kWh tuotannon ylittäviä päiviä 16, heinäkuussa vain 6. Koko kesän tuontanto huhtikuusta alkaen on edelleen kolmisen sataa kWh (noin 5%) edellä budjetoidusta.
Myytävää jäi nyt vähemmän, mutta positiivista oli myydyn sähkön korkeampi hinta 22.2 senttiä / kWh.
Tähänastisen tuotannon omaan kulutukseen ja verkkoon myydyn sähkön sähkölaskusta laskettu investoinnin tuotto on 7.3% ja vielä on kesää jäljellä. Heinäkuussa alkanut sadepilvimökötys tosin jatkuu edelleen.
En näe syytä luopua aiemmasta arviostani, että touko - syyskuun sähkölaskut supistuvat pelkäksi pieneksi siirtolaskuksi.
Tämä on mielenkiintoista luettavaa. Jaksathan jatkossakin laittaa näitä? Varsinkin pimeämpi vuodenaika kiinnostaa.
Ainakin ensimmäisen tuotantokauden seuranta oli tarkoituksenakin ja tästä teen tarkemman tuottolaskelman kun numerot ovat selvillä varmaan joskus marraskuussa. Ehkä eri vuosien välisten erojen havaitsemiseksi (mutta ei vielä keskimääräistämiseksi) voisi tehdä kokonaisen referenssivuoden heti perään? Ainakin panelien käyttöaika heti vuoden alusta lähtien sekä sähkön hinta tulevat olemaan mitä todennäköisimmin eroamaan tästä vuodesta?
Tuurisähköä se on. Kesäisen iltapäivän hetkellinen teho voi olla näköjään mitä tahansa mustien ukkospilvien 0.2 kW (5.8.2022) ja sinisen taivaan 6.3 kW välillä (8.8.2022).
Kuukausittain tälle alueelle tyypillisiä tuotantokäyriä noudattaen ja meidän järjestelmämme tehoon sekä ilmansuuntiin skaalattu budjetoitu tuotanto päättyy käytännössä syyskuuhun. Lokakuulle on odotettavissa enää satakunta kWh ja marraskuulle vain jotain tuurilla, elleivät panelit ole silloin jo lumen alla?
Syksyllä ei merkittävä tuotantokauden lyheneminen teoreettisesti saatavissa olevasta ole kovin todennäköinen, mutta keväällä voi tulla isompi jättämä? Maaliskuussa olisi saatavissa jo satoja kWh ja optimitilanne olisi maaliskuun viileys, ohut valkoinen lumiharso panelien alla eikä yhtään niiden päällä, joten maaliskuun tuotanto voi keikahtaa kelistä riippuen mihin suuntaan tahansa. Huhtikuun loppupuolen tuotanto ylitti huhtikuun noin 1000 kWh arvion, mutta toisaalta pikavauhtia realisoituneen panelien asentamisen tieltä edellisenä iltana katolta lunta alas kolatessa tuli hiki. Saa nähdä, tuleeko lasipintaisten panelien päältä lumi alas omia aikojaan vai pitääkö käydä suojakelillä auttamassa vaikka pitkävartisella pehmeällä autonpesuharjalla?
Simuloin jo ohutta lumikerrosta vaalealla kankaalla. Vaikka half-cut paneli menettääkin osavarjossa tehostaan vanhoja isokennoisia paneleita vähemmän, siitä huolimatta 10% varjostus panelien alareunassa vie yli puolet tehosta. Varsinaista huoltoa panelit eivät tarvitse, mutta maasta saakka näkyvä iso vaahteranlehti tai linnun jättämä guano kannattaa siis käydä poistamassa panelin päältä jos sellaisen huomaa.
@Jorma L2 kirjoitti:
Ei tarvita saksankieltä. 640 Wp - 8 kpl paneleita 90x54cm + 600W mikroinvertteri. Ihan pienelle parvekkeelle ei mahdu (4,3m) mutta näyttäähän tuo houkuttelevalta.
Periaate houkuttaa, mutta en ole saanut numeroita täsmäämään vielä, mikä ei tarkoita sitä, etteivätkö ne voisi jollain muilla oletuksilla täsmätäkin?
Meillä mahtuisi valkoiseksi maalatun talon eteläpäätyyn lähelle 10 neliön verran paneleita, jotka voisi asentaa talvikäytössä erittäin edulliseen asemaan pystyyn räystään alle mutta selvästi irti heijastimena toimivasta valkoisesta seinästä, jossa 2-puolisen panelin hyödyn saisi tarkemmin talteen kuin kattoasennuksessa, jossa panelit asennetaan varsin lähelle tumman katon pintaa ja laajana yhtenäisenä pintana lähes toisena vesikattona.
Pystyasentoon asennettu paneli on kevättalvella hyvässä kulmassa ja pysyy aina lumettomana. Mutta se on niin pahasti eri asemassa kuin katolla olevat panelit, ettei sitä voi liittää mihinkään jo käytössä olevaan piiriin muiden panelien kanssa vaan tuollainen järjestely pitäisi tehdä omana piirinään vaikkapa tämän jutun vehkeillä.
Jos halvassa mikroinvertterissä on vain yksi tulo paneleille, silloin jutun kuvan panelit on asennettu parvekkeen kaiteeseen epäoptimaalisesti. Kaikki panelit yhdessä piirissä sarjaan kytkettyinä epäedullisemmassa kulmassa olevan vähemmän tuottava panelisarjan virta rajaa myös paremmassa valossa olevien panelien tuotantoa. Tilanne vastaa sitä, että kaikki panelit samaan suuntaan asennettuna osa paneleista olisi varjostettuna.
Tämä oli meidän kahden lappeen asennuksessa este yhdelle tarjouskilpailuun valitsemillemme yritykselle, joka ei halunnut tarjota kahden lappeen panelit erillisinä piireinä käsittelevää asennusta lainkaan. Se ei ole välttämättä yleispätevästi huono asia, jos näihin asennuksiin erikoistunut yritys on keskittynyt tekemään yhden lappeen asennukset siihen pystyvällä invertterillä muita edullisemmin.
@Jorma L2 kirjoitti:
Ei tarvita saksankieltä. 640 Wp - 8 kpl paneleita 90x54cm + 600W mikroinvertteri. Ihan pienelle parvekkeelle ei mahdu (4,3m) mutta näyttäähän tuo houkuttelevalta.
Periaate houkuttaa, mutta en ole saanut numeroita täsmäämään vielä, mikä ei tarkoita sitä, etteivätkö ne voisi jollain muilla oletuksilla täsmätäkin?
Meillä mahtuisi valkoiseksi maalatun talon eteläpäätyyn lähelle 10 neliön verran paneleita, jotka voisi asentaa talvikäytössä erittäin edulliseen asemaan pystyyn räystään alle mutta selvästi irti heijastimena toimivasta valkoisesta seinästä, jossa 2-puolisen panelin hyödyn saisi tarkemmin talteen kuin kattoasennuksessa, jossa panelit asennetaan varsin lähelle tumman katon pintaa ja laajana yhtenäisenä pintana lähes toisena vesikattona.
Pystyasentoon asennettu paneli on kevättalvella hyvässä kulmassa ja pysyy aina lumettomana. Mutta se on niin pahasti eri asemassa kuin katolla olevat panelit, ettei sitä voi liittää mihinkään jo käytössä olevaan piiriin muiden panelien kanssa vaan tuollainen järjestely pitäisi tehdä omana piirinään vaikkapa tämän jutun vehkeillä.
Jos halvassa mikroinvertterissä on vain yksi tulo paneleille, silloin jutun kuvan panelit on asennettu parvekkeen kaiteeseen epäoptimaalisesti. Kaikki panelit yhdessä piirissä sarjaan kytkettyinä epäedullisemmassa kulmassa olevan vähemmän tuottava panelisarjan virta rajaa myös paremmassa valossa olevien panelien tuotantoa. Tilanne vastaa sitä, että kaikki panelit samaan suuntaan asennettuna osa paneleista olisi varjostettuna.
Tämä oli meidän kahden lappeen asennuksessa este yhdelle tarjouskilpailuun valitsemillemme yritykselle, joka ei halunnut tarjota kahden lappeen panelit erillisinä piireinä käsittelevää asennusta lainkaan. Se ei ole välttämättä yleispätevästi huono asia, jos näihin asennuksiin erikoistunut yritys on keskittynyt tekemään yhden lappeen asennukset siihen pystyvällä invertterillä muita edullisemmin.
Monesti verkkoinverttereissä on kaksi piiriä vakiona. Onko sinulla nuo käytetty yksi per lape?
@Jorma L2 kirjoitti:
Ei tarvita saksankieltä. 640 Wp - 8 kpl paneleita 90x54cm + 600W mikroinvertteri. Ihan pienelle parvekkeelle ei mahdu (4,3m) mutta näyttäähän tuo houkuttelevalta.
Periaate houkuttaa, mutta en ole saanut numeroita täsmäämään vielä, mikä ei tarkoita sitä, etteivätkö ne voisi jollain muilla oletuksilla täsmätäkin?
Meillä mahtuisi valkoiseksi maalatun talon eteläpäätyyn lähelle 10 neliön verran paneleita, jotka voisi asentaa talvikäytössä erittäin edulliseen asemaan pystyyn räystään alle mutta selvästi irti heijastimena toimivasta valkoisesta seinästä, jossa 2-puolisen panelin hyödyn saisi tarkemmin talteen kuin kattoasennuksessa, jossa panelit asennetaan varsin lähelle tumman katon pintaa ja laajana yhtenäisenä pintana lähes toisena vesikattona.
Pystyasentoon asennettu paneli on kevättalvella hyvässä kulmassa ja pysyy aina lumettomana. Mutta se on niin pahasti eri asemassa kuin katolla olevat panelit, ettei sitä voi liittää mihinkään jo käytössä olevaan piiriin muiden panelien kanssa vaan tuollainen järjestely pitäisi tehdä omana piirinään vaikkapa tämän jutun vehkeillä.
Jos halvassa mikroinvertterissä on vain yksi tulo paneleille, silloin jutun kuvan panelit on asennettu parvekkeen kaiteeseen epäoptimaalisesti. Kaikki panelit yhdessä piirissä sarjaan kytkettyinä epäedullisemmassa kulmassa olevan vähemmän tuottava panelisarjan virta rajaa myös paremmassa valossa olevien panelien tuotantoa. Tilanne vastaa sitä, että kaikki panelit samaan suuntaan asennettuna osa paneleista olisi varjostettuna.
Tämä oli meidän kahden lappeen asennuksessa este yhdelle tarjouskilpailuun valitsemillemme yritykselle, joka ei halunnut tarjota kahden lappeen panelit erillisinä piireinä käsittelevää asennusta lainkaan. Se ei ole välttämättä yleispätevästi huono asia, jos näihin asennuksiin erikoistunut yritys on keskittynyt tekemään yhden lappeen asennukset siihen pystyvällä invertterillä muita edullisemmin.
Kun ne seinässä olevat paneelit ovat hyvässä kulmassa aurinkoon nähden, aurinko paistaa jonkun tunnin päivässä, jos paistaa. Kevättalvella on tietysti paremmat mahdollisuudet pidemmästä suorasta auringonpaisteesta. Mutta mitään kW/neliö säteilytehoa ei silloin tule parhaimmillaankaan, vaan satoja watteja. Kannattaakohan pystyssä oleviin paneeleihin luonnonvaroja sijoittaa, vaikka joillakin sellaisia asennuksia näkyy olevan.
@Late1969 kirjoitti:
Kun ne seinässä olevat paneelit ovat hyvässä kulmassa aurinkoon nähden, aurinko paistaa jonkun tunnin päivässä, jos paistaa. Kevättalvella on tietysti paremmat mahdollisuudet pidemmästä suorasta auringonpaisteesta. Mutta mitään kW/neliö säteilytehoa ei silloin tule parhaimmillaankaan, vaan satoja watteja. Kannattaakohan pystyssä oleviin paneeleihin luonnonvaroja sijoittaa, vaikka joillakin sellaisia asennuksia näkyy olevan.
Taidat olla oikeassa. Ajatukseni oli lähinnä välttää lumen aiheuttama rajoitus keväällä, jolloin aurinkoa olisi jo tarjolla kohtuullisen hyvin. Raudan lisääminen ei tosin ole oikea tapa tuotantokauden jatkamiseksi, vaan pitäisi mieluummin pidentää jo tehdyn investoinnin käyttöjaksoa. Tässä tutkimuksessa havaittiin Kuopiossa selvä rajoitus kevään tuotannossa lumen suhteen:
Kuinka monta aurinkopaneelia kotiin kannattaa asentaa ja miten asemoida ne? Suomalaistutkija kertoo, miten aurinkosähköllä tienaa parhaiten
8.8.202219:49
UUSIUTUVAT
RATKAISUJA ILMASTONMUUTOKSEEN
Aurinkopaneeleista kannattaisi LUT-yliopiston tutkijan mukaan ottaa kaikki tuotantohyöty irti. Se auttaisi laskemaan sähkön hintaa.
Minkälaisia määriä aurinkopaneeleita kannattaa asentaa? LUT-yliopiston tutkijaopettaja Antti Kosonen sanoo, että näillä sähkön hinnoilla ja sähkönkulutuksen kasvulla vastaus on paljon, lähes kaikkialle.
Kososen mukaan on ollut myytti, että rakennuksissa kannattaa olla sen verran paneeleita, ettei sähköä mene myyntiin ollenkaan keskellä kesäpäivää.
Yksi myytti liittyy aamun ja illan kulutuspiikkeihin. On ajateltu, että tällöin kannattaa laittaa paneelit sinne, missä tuolloin paistaa parhaiten, eli itä–länsi-suuntaan.
”Tämä ei pidä paikkaansa. Paneelit kaakon ja lounaan välillä on paras vaihtoehto, huolimatta rakennuksen kulutusprofiilista. Kannattavinta on saada maksimaalista tuotantoa voimalasta.”
@Late1969 kirjoitti:
Kun ne seinässä olevat paneelit ovat hyvässä kulmassa aurinkoon nähden, aurinko paistaa jonkun tunnin päivässä, jos paistaa. Kevättalvella on tietysti paremmat mahdollisuudet pidemmästä suorasta auringonpaisteesta. Mutta mitään kW/neliö säteilytehoa ei silloin tule parhaimmillaankaan, vaan satoja watteja. Kannattaakohan pystyssä oleviin paneeleihin luonnonvaroja sijoittaa, vaikka joillakin sellaisia asennuksia näkyy olevan.
Taidat olla oikeassa. Ajatukseni oli lähinnä välttää lumen aiheuttama rajoitus keväällä, jolloin aurinkoa olisi jo tarjolla kohtuullisen hyvin. Raudan lisääminen ei tosin ole oikea tapa tuotantokauden jatkamiseksi, vaan pitäisi mieluummin pidentää jo tehdyn investoinnin käyttöjaksoa. Tässä tutkimuksessa havaittiin Kuopiossa selvä rajoitus kevään tuotannossa lumen suhteen:
Ensi keväänähän sen näkee milloin lumi poistuu panelien päältä?
Kattelin ohjelmaa Naantalin asuntomessuista joissa koko asutusalueen sähkönsaanti alueilla oli toteutettu aurinkoenergiapuiston ja älymuuntamon ja sieltä edelleen koko sähköverkkoon. Älymuuntamon yhteydessä sijaitsee akusto, jota ohjataan energianhallintaohjelmistolla.
Meren rantaan oli rakennettu katoksia, joissa kaksipuoleiset aurinkopaneelit ja kehuivat näin saavansa heijasteista alapuolelta energiaa, jos päällä hiukan lunta ja avovesi tietysti heijastaa reippaasti valoa.
Eli kannattaako niitä aurinkopaneeleita välttämättä haja-asutusalueilla tai isommalla tontilla edes aina katolle laittaa. Saa mukavia seurustelu ja ajanviettotiloja auringolta tai sateelta suojaa, ettei pelkiksi auto tai pyörakatoksiksi muodostu.
@Topi27 kirjoitti:
Kososen mukaan on ollut myytti, että rakennuksissa kannattaa olla sen verran paneeleita, ettei sähköä mene myyntiin ollenkaan keskellä kesäpäivää.
Tämä valkeni minullekin laskiessani mitoitusta. Oli tosin mielenkiintoista saada vahvistus omille järkeilyille.
Syy muutokseen on siinä, että verkkoon siirrettävästä sähköstä saa aiempaa paremman korvauksen ja talon jatkuvan pohjakulutuksen tuottamalla ei saa nakerretuksi sähkölaskuunsa kuin pienen loven nurkkaan (ja sitten kytkeytyvät päälle liesi, pesukone, ilmastointi, kiuas ja poreallas, joiden sähkön joutuu ostamaan kuten ennenkin)
Yksi myytti liittyy aamun ja illan kulutuspiikkeihin. On ajateltu, että tällöin kannattaa laittaa paneelit sinne, missä tuolloin paistaa parhaiten, eli itä–länsi-suuntaan.
Tämä peeiaate on helppo ymmärtää. Vaikeampaa on selvityää miten kannattaa toimia jos etelään päin kaatava katto loppuu kesken? Lisätäänkö paneleita itään ja länteen päin ja kuinka paljon vai tyydytäänkö pienempään kapasiteettiin?
@740 GLE kirjoitti:
Meillä mahtuisi valkoiseksi maalatun talon eteläpäätyyn lähelle 10 neliön verran paneleita, jotka voisi asentaa talvikäytössä erittäin edulliseen asemaan pystyyn räystään alle mutta selvästi irti heijastimena toimivasta valkoisesta seinästä, jossa 2-puolisen panelin hyödyn saisi tarkemmin talteen kuin kattoasennuksessa, jossa panelit asennetaan varsin lähelle tumman katon pintaa ja laajana yhtenäisenä pintana lähes toisena vesikattona.
Jossain printtimediassa oli taannoin juttu jostain kotimaisesta kiinnikevalmistajasta, jolta oli saatavilla kattokiinnikkeitä joilla asennus onnistuisi 20-30cm irti katon pinnasta. En vaan kuolemaksenikaan löydä tuota juttua enää. Tällä "korotetulla" asennustavalla varmistettiin parempi jäähdytys (=ilmankierto paneelien takana), jolla taas saatiin 15-20% parempi tuotto (ainakin kuumimpina ajankohtina).
@Topi27 kirjoitti:
Kososen mukaan on ollut myytti, että rakennuksissa kannattaa olla sen verran paneeleita, ettei sähköä mene myyntiin ollenkaan keskellä kesäpäivää.
Tämä valkeni minullekin laskiessani mitoitusta. Oli tosin mielenkiintoista saada vahvistus omille järkeilyille.
Syy muutokseen on siinä, että verkkoon siirrettävästä sähköstä saa aiempaa paremman korvauksen ja talon jatkuvan pohjakulutuksen tuottamalla ei saa nakerretuksi sähkölaskuunsa kuin pienen loven nurkkaan (ja sitten kytkeytyvät päälle liesi, pesukone, ilmastointi, kiuas ja poreallas, joiden sähkön joutuu ostamaan kuten ennenkin)
Yksi myytti liittyy aamun ja illan kulutuspiikkeihin. On ajateltu, että tällöin kannattaa laittaa paneelit sinne, missä tuolloin paistaa parhaiten, eli itä–länsi-suuntaan.
Tämä peeiaate on helppo ymmärtää. Vaikeampaa on selvityää miten kannattaa toimia jos etelään päin kaatava katto loppuu kesken? Lisätäänkö paneleita itään ja länteen päin ja kuinka paljon vai tyydytäänkö pienempään kapasiteettiin?
Minut yllätti pari viikkoa sitten uutisointi, että sähkön voi myydä eri yhtiölle kuin oma ostosähkö. Luo kilpailutukselle aivan oman paikkansa kun myy yhtiöille, jotka maksavat hieman normaalia pörssisähköä enemmän erilaisen tarpeensa takia. Vielä kun kytkee isoon paneelistoon älyä voi maksimoida hyödyn.
esim. ostosähkö kiinteä 10 cent. ja myy sähköä ulos toiselle operaattorille 25-40 cent. hintaan. En muista enää ohjelmassa mainittua ostavaa osapuolta, mutta tarve oli kuulemma kova.
@Topi27 kirjoitti:
Kososen mukaan on ollut myytti, että rakennuksissa kannattaa olla sen verran paneeleita, ettei sähköä mene myyntiin ollenkaan keskellä kesäpäivää.
Tämä valkeni minullekin laskiessani mitoitusta. Oli tosin mielenkiintoista saada vahvistus omille järkeilyille.
Syy muutokseen on siinä, että verkkoon siirrettävästä sähköstä saa aiempaa paremman korvauksen ja talon jatkuvan pohjakulutuksen tuottamalla ei saa nakerretuksi sähkölaskuunsa kuin pienen loven nurkkaan (ja sitten kytkeytyvät päälle liesi, pesukone, ilmastointi, kiuas ja poreallas, joiden sähkön joutuu ostamaan kuten ennenkin)
Yksi myytti liittyy aamun ja illan kulutuspiikkeihin. On ajateltu, että tällöin kannattaa laittaa paneelit sinne, missä tuolloin paistaa parhaiten, eli itä–länsi-suuntaan.
Tämä peeiaate on helppo ymmärtää. Vaikeampaa on selvityää miten kannattaa toimia jos etelään päin kaatava katto loppuu kesken? Lisätäänkö paneleita itään ja länteen päin ja kuinka paljon vai tyydytäänkö pienempään kapasiteettiin?
Minut yllätti pari viikkoa sitten uutisointi, että sähkön voi myydä eri yhtiölle kuin oma ostosähkö. Luo kilpailutukselle aivan oman paikkansa kun myy yhtiöille, jotka maksavat hieman normaalia pörssisähköä enemmän erilaisen tarpeensa takia. Vielä kun kytkee isoon paneelistoon älyä voi maksimoida hyödyn.
esim. ostosähkö kiinteä 10 cent. ja myy sähköä ulos toiselle operaattorille 25-40 cent. hintaan. En muista enää ohjelmassa mainittua ostavaa osapuolta, mutta tarve oli kuulemma kova.
Jep jep... Ei tarvitse edes aurinkopaneeleita ollenkaan kun ostaa vain ison akun ja vuoronperää ostaa sähköä akkuun 10 sentillä / kWh ja sitten purkaa sitä 25-40 senttiä / kWh. Ehkä voisi jopa ottaa kaksi sähköliittymää, jolloin ei tarvittaisi tuota akkua ollenkaan, vaan ottaisi sähkön toisesta liittymästä 10 c/kWh ja johtaisi sen toiseen 25-40 c/kWh. Kyllä sähköllä rikastuminen onkin tehty helpoksi....
@Topi27 kirjoitti:
Kososen mukaan on ollut myytti, että rakennuksissa kannattaa olla sen verran paneeleita, ettei sähköä mene myyntiin ollenkaan keskellä kesäpäivää.
Tämä valkeni minullekin laskiessani mitoitusta. Oli tosin mielenkiintoista saada vahvistus omille järkeilyille.
Syy muutokseen on siinä, että verkkoon siirrettävästä sähköstä saa aiempaa paremman korvauksen ja talon jatkuvan pohjakulutuksen tuottamalla ei saa nakerretuksi sähkölaskuunsa kuin pienen loven nurkkaan (ja sitten kytkeytyvät päälle liesi, pesukone, ilmastointi, kiuas ja poreallas, joiden sähkön joutuu ostamaan kuten ennenkin)
Yksi myytti liittyy aamun ja illan kulutuspiikkeihin. On ajateltu, että tällöin kannattaa laittaa paneelit sinne, missä tuolloin paistaa parhaiten, eli itä–länsi-suuntaan.
Tämä peeiaate on helppo ymmärtää. Vaikeampaa on selvityää miten kannattaa toimia jos etelään päin kaatava katto loppuu kesken? Lisätäänkö paneleita itään ja länteen päin ja kuinka paljon vai tyydytäänkö pienempään kapasiteettiin?
Minut yllätti pari viikkoa sitten uutisointi, että sähkön voi myydä eri yhtiölle kuin oma ostosähkö. Luo kilpailutukselle aivan oman paikkansa kun myy yhtiöille, jotka maksavat hieman normaalia pörssisähköä enemmän erilaisen tarpeensa takia. Vielä kun kytkee isoon paneelistoon älyä voi maksimoida hyödyn.
esim. ostosähkö kiinteä 10 cent. ja myy sähköä ulos toiselle operaattorille 25-40 cent. hintaan. En muista enää ohjelmassa mainittua ostavaa osapuolta, mutta tarve oli kuulemma kova.
Jep jep... Ei tarvitse edes aurinkopaneeleita ollenkaan kun ostaa vain ison akun ja vuoronperää ostaa sähköä akkuun 10 sentillä / kWh ja sitten purkaa sitä 25-40 senttiä / kWh. Ehkä voisi jopa ottaa kaksi sähköliittymää, jolloin ei tarvittaisi tuota akkua ollenkaan, vaan ottaisi sähkön toisesta liittymästä 10 c/kWh ja johtaisi sen toiseen 25-40 c/kWh. Kyllä sähköllä rikastuminen onkin tehty helpoksi....
Joku bitcoin louhijahan oli tuon tehnyt ja tienannut 9,5 miljoonaa louhimatta myymällä halvalla ostamansa sopimus sähkön takaisin sähköyhtiölle kovempaan hintaan.
Panelien myyjän exceliin syötetyillä luvuilla tuotto-odotus 6100 kWh ja itse etsimilläni lähtötiedoilla laskettu 6700 kWh. PWGIS antoi vuosituotantoarvion 6332 kWh vuotuisella 359 kWh vaihteluvälillä (PVGIS säteilydata on useiden eri vuosien keskiarvo). Pilkoin tehtävän kahteen osaan laskemalla kahdelle katon lappeelle eri ilmansuuntiin asennetut paneliryhnmät erikseen omilla asetuksillaan. En voi tietenkään julistaa eri arvioijien paremmuusjärjestystä kesken kesän enkä yhden vuoden havaintojen perusteella joulukuussa, mutta tähänastisen datan valossa nämä eri tavoin tehdyt tuotantoarviot näyttävät kohtuullisen realistisilta.
Eteläisen ja läntisen lappeen tuotantokertoimiin tulee selvä ero. PVGIS-laskelman mukaan eteläisen lappeen tuotantokerroin olisi 87%, läntisen 70%. ja koko järjestelmän 81%. Koko järjestelmän tuotantokerroin ei tässä tapauksessa ole eri ryhmien prosenttilukujen keskiarvo, koska ryhmissä on eri määrä paneleita. Tuotantokerroin lasketaan yksikköanalyysiä rikkovalla tavalla jakamalla toteutunut tuotanto (kWh) teoreettisella maksimiteholla (kW).
PVGIS ottaa auringon säteilyn, kallistuskulmat ja ilmansuunnat huomioon hyvin, mutta en löytänyt web-palvelusta sellaista kenttää, johon voisi syöttää panelien hyötysuhteen. Se olisi tekniikan kehittyessä hyödyllinen tapa pitää laskelma helposti ajan tasalla.
Tämä laskelmahan ei tietenkään ole tuottolaskelma investoinnin perusteeksi. Se ottaa huomioon auringon säteilyn sijainnin perustella, eri vuosien vaihtelut, panelien suunnan ja kallistuksen se ottaa huomioon.
Minut yllätti pari viikkoa sitten uutisointi, että sähkön voi myydä eri yhtiölle kuin oma ostosähkö. Luo kilpailutukselle aivan oman paikkansa kun myy yhtiöille, jotka maksavat hieman normaalia pörssisähköä enemmän erilaisen tarpeensa takia. Vielä kun kytkee isoon paneelistoon älyä voi maksimoida hyödyn.
esim. ostosähkö kiinteä 10 cent. ja myy sähköä ulos toiselle operaattorille 25-40 cent. hintaan. En muista enää ohjelmassa mainittua ostavaa osapuolta, mutta tarve oli kuulemma kova.
Jep jep... Ei tarvitse edes aurinkopaneeleita ollenkaan kun ostaa vain ison akun ja vuoronperää ostaa sähköä akkuun 10 sentillä / kWh ja sitten purkaa sitä 25-40 senttiä / kWh. Ehkä voisi jopa ottaa kaksi sähköliittymää, jolloin ei tarvittaisi tuota akkua ollenkaan, vaan ottaisi sähkön toisesta liittymästä 10 c/kWh ja johtaisi sen toiseen 25-40 c/kWh. Kyllä sähköllä rikastuminen onkin tehty helpoksi....
Ja miten saatte energiamittarin/-mittarit mittaamaan ostamaanne ja myymäänne sähköä? Ihan vielä ei taida riittää, että ilmoittaa myyjäyhtiölle ostavansa sähköä 100 megawatin teholla ja ostoyhtiölle myyvänsä samalla teholla.
>
Mitä tarkoitat "pelaamisella"?
Kirjoititkohan sinä vai luinko jopa jostain muualta ajatuksen, että aurinkosähköä voi tavallaan varastoida myymällä verkkoon. Siis voi ajatella verkkoon menevän sähkön ikään kuin varastoituvan eli ei ehkä sen tähdän kannata hankkia akustoa. Jos sähkölaitos maksaa sähköstä suunnilleen saman kuin se veloittaa, niin eihän akkuja kannata hankkia. Tässä oli se ahaa-elämys minulle, että voisin ladata sähköautoa epäsuoraan aurinkosähköllä. Auto on käytännössä muualla kuin kotona silloin, kun aurinkokennot tuottavat, joten en voi ladata auton akkua sillä. Mutta jos päivällä myyn sähköä verkkoon jopa enemmän kuin auton akku vetää, niin saan yöllä ladattua akun täyteen jopa miinusjotain per kWh -hinnalla, jos esim. syötän verkkoon 60kWh päivällä ja yöllä lataan 30kWh, niin olen tavallaan puolittanut kWh-hinnan. Tämä ajatus yhdessä sen kanssa, että nyt töissä ollessa kannattaisi ostaa aurinkosähköjärjestelmä, jotta siinä hypoteettisessa tapauksessa, että elämä jatkuu vielä eläkkeellä, saisi sähköä edullisemmin. Takaisinmaksuaika taitaa olla liian pitkä, jotta siitä olisi motiiviksi. Töissä ollessa pätäkkää on paremmin käytettävissä aurinkojärjestelmän hankintaan kuin eläkeaikana ja ainahan on työssäkäyvän osana maksaa eläkeläisen kulut ainakin osittain.
Onko muuten joku laki tms. velvoittamassa sähköyhtiöt maksamaan kotitaloudessa tuotetusta sähköstä? Jos ei ole, niin onhan siinä silloin tietty epävarmuus, onko sähköyhtiö jatkossa halukas maksamaan siitä?
Tarkoitin verkkoon myynnin ja akkufarmin välistä valintaa.
Nykyehdoilla pörssisähkö kulkee kotiin ja kodista jokseenkin samalla hinnalla, ehkä jopa yhtä hyvällä "lataus-/purkaussuhteella" kuin fyysisen akunkin kanssa kunhan ei mene tekemään mitään Helenin virtuaaliakkusopimusta, jonka kalleus rajaa kyseisen tuotteen vaaleahiuksisille asiakkaille. Tuo verkkoon myytävän ja verkosta ostettavan sähkön hintaero ei siis asiakkaalle edullisissa sopimuksissa riitä akuston investointiperusteeksi.
Siksi akkujen ostajan kannattaa pikemminkin laskea siirtohinnan säästö, joka tekee suuremman eron osto- ja myyntihintojen välille.
Pelaamisena voi pitää sitä optiota, että talvella jolloin aurinkovoimaa ei saa voi silti ladata akut yöllä halvalla pörssisähköllä ja purkaa ne päivällä kalliimman sähkön aikaan joko omaan käyttöön tai myyntiin.
Totta. Mutta siirtohinta jää silti itse maksettavaksi.
Juuri näin. Mutta vertaa silti pörssisähkön halpaan hintaan yöllä unohtamatta vain yhteen suuntaan toimivaa siirtomaksua.
Mitä väliä on eläkkeen takaisinmaksuajalla? Jos työläisellä on varaa ostaa panelit, eläkeläisen sähkölasku putoaa järjestelmän koosta riippuen 500 - 1000 € vuodessa ellei sähkön hinta ikinä nouse. Tämä on itse ostettu vappusatanen.
Näin minäkin sen laskin vaikka pyrinkin jäämään eläkkeelle vähintään työvuosien nettotuloilla.
Tarkoitin takaisinmaksuaikakommentilla, että takaisinmaksuaika ei ole oleellinen, jos miettii tulevan eläkeläisen hyväksi tehtyä investointia. Tosin pitää sitten olla varma, ettei ole muuttamassa mihinkään, jotta investointi jää tarkoittamansa eläkeläisen hyödyksi. Tai ehkä olemassa olevan järjestelmän saa siirrettyä uuteen osoitteeseen kohtuuhinnalla? Tulee mieleen, kun muutettiin ja haluttiin viedä olemassa oleva ilmalämpöpumppu uuteen osoitteeseen, niin ei tahtonut löytyä oikeudet omaavaa asentajaa, kun ei oltu ostamassa paketissa sekä asennusta että laitetta. Tuttavan kauppaa löydettiin sitten asentaja.
En ensin muistanut ajatella kaksisuuntaista siirtohintaa. Se pilaa kuviota, mutta ei auta.
Tähän löytyi vielä yksi (osa)selitys. Panelien datalehdellä kerrotaan tehon lämpötilariippuvuudeksi 0.35% astetta kohden. Jo 15 asteen lämpötilamuutos (lämpimämpään) siis alentaa tehoa jo reilut 5%. Näin tapahtuu näköjään myös käytännössä, koska huhti-toukokuulla yleisiä yli 6 kW tehoja ei saatu juhannusviikonlopulla edes sinisen taivaan alla vaan hellepäivän tuotannossa huipputeho jäi 5.8 kW tasolle, mikä vastaa kohtuullisella tarkkuudella laskennallisesti odotettua tehon laskua kelien lämmetessä.
Ylemmän linkin mukaan auringon säteilymäärän kasvu keväällä Suomessa on epälineaarista ja panelien tehon lämpötilariippuvuus korostaa tämän ilmiön vaikutusta.
Kirjoitin 25.4. paneelien asennsukulmasta ja laitoin linkin opinnäytetyöhön. Muistaakseni siinä paneelien teho kyllä kasvoi, kun paneelien kulmaa säädettiin. 45 astetta on vain hyvä kompromissikulma paneeleille, mutta säädöllä saadaan auringosta enemmän sähköä.
Päivän pituushan muuttuu sinikäyrän mukaan. Se on keväällä ja syksyllä lähes lineaarinen, kesällä ja talvella ei. Samaan tahtiin luulisi säteilyn määrän muuttuvan, jos muut tekijät poistetaan.
Eikö tuo paneelien lämpötilariippuvuus liity hyötysuhteeseen? Jos säteilyn määrä kasvaa, paneelien teho pysyy samana vaikka lämpötila nouseekin.
Veteen rakennetuissa aurinkopaneeleissa tuo lämpö tulee hyvin esille.
Voimalassa veden päällä on monia etuja. Vesi pitää paneeleja viileinä. Siksi kelluvat paneelit ovat noin viisi prosenttia tehokkaampia kuin maanpäälliset.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008881943.html
Kasvaneesta säteilyn määrästä huolimatta tuotanto näyttäisi vähenevän lämpötilan noustessa.
Kyllä.
Riippuu säteilyn määrän kasvun ja lämpötilariippuvuuden suhteesta. Keväällä usein toistunutta yli 6 kW tehoa ei ole näkynyt muutamaan viikkoon vaikka aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja korkeammalta, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa edullisempaa kallistuskulmaa.
En minä tästä jaksa pahastua, kunhan olen utelias. Lomakeli on hyvä ja panelien hyötysuhde ylitti odotusteni lisäksi valmistajan speksit viileämmän kevään aikana.
Lämpötilan pudotus 32 -> 22 asteeseen sekä seisovan helteen vaihtuminen merituuleen alensi panelien pintalämpötilaa 15 astetta. Maksimiteho iltapäivällä nousi samalla takaisin yli 6 kW vaikka päivän pituus lyhynee.
Tarkoitat tuolla päivän pituuden lyhenemisellä kulman muutosta - missä kulmassa panelit on katolla? Olen ymmärtänyt niin, että noin 45 astetta on hyvä kompromissi mutta keskikesällä saattaisi olla parempi kun panelit makaisi kohti taivasta tasakaton tyyliin. Kuinka paljon alle 6kW tehot oli kuumimpaan aikaa - silloin aurinko kuitenkin paistoi siniseltä taivaalta eli max max
Tarkoitin kyllä päivän lyhenemistä, mutta sinä taidat olla silti oikeassa? Nimittäin ei se ero tule lyhyenä hetkenä puolenyön jälkeen vaan koko päivän aikana.
Kallistukset ohjeistetaan maksimaalista energiamäärää tavoitellen. Jos tavoitteena on omavaraisuus, silloin tasaisempi tuotanto pidemmällä ajalla voi olla järkevä.
Meillä on katon kallistus 1:2, eli reilusti ideaalisena pidettyä kallistusta vähemmän.
hyvänä päivänä teho pysyy tunteja yli 6 kW huipun ollessa hieman enemmän, mutta juhannusviikonlopun 25.6. - 27.6 päivän huippu jäi 5.6 - 5.7 kW tasolle.
Ei tuo investointiin mitään vaikuta, mutta mielenkiintoista nähdä lämpötilan oikeasti vaikuttavan käytännössä.
uusia käytännön sovelluksia.
Uutinen
Kuin aurinkopaneeli mutta täynnä levää: Uusi keksintö tuottaa sähkön lisäksi biopolttoainetta sekä sitoo hiiltä – tästä on kyse
Martti Ranta20.7.202209:45ENERGIAUUSIUTUVATYMPÄRISTÖSÄHKÖLÄMPÖ
Levään perustuvia biopaneeleja on kehitetty aiemminkin, mutta meksikolaisyritys Greenfluidicsin keksintö tuottaa aurinkopaneelin tavoin sähköä suoraan kotiin. Systeemin käytännöllisyys kuitenkin arveluttaa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/05983bba-05b4-48b4-a07b-f7a23696fd42?ref=ampparit:1ca3
Helppoutta säästöön aurinkopaneeleilla. Kytke vain pistorasiaan ja valmista.
Uutinen
Ukrainalaisnainen keksi asentaa aurinkopaneelit parvekkeelle – Painavat vain kilon ja säästävät jopa 25 % sähkölaskusta
Martti Ranta20.7.202211:20|päivitetty20.7.202214:23ENERGIAASUMINENSÄHKÖUUSIUTUVATTEKNIIKKARATKAISUJA ILMASTONMUUTOKSEEN
Paneelien asentamiseksi tarvitsee vain kiinnityshihnat ja pistorasian.
Settiin kuuluu kahdeksan mitoiltaan 900 x 540 x 2 mm paneelia, jotka painavat 1,29 kg – siis yhteensä 10,32 kg. Lisäksi pakettiin kuuluu 3,6 kg:n mikroinvertteri. Teknisiin tietoihin pääsee tutustumaan tästä linkistä, tosin saksan kielen taito tullee tarpeeseen. Hintaa setillä on 1 300 euroa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ukrainalaisnainen-keksi-asentaa-aurinkopaneelit-parvekkeelle-painavat-vain-kilon-ja-saastavat-jopa-25-sahkolaskusta/01cccf32-d191-4190-815d-bd628e05fec2
Ei tarvita saksankieltä. 640 Wp - 8 kpl paneleita 90x54cm + 600W mikroinvertteri. Ihan pienelle parvekkeelle ei mahdu (4,3m) mutta näyttäähän tuo houkuttelevalta.
Heinäkuun tuotanto 1160 kWh jäi yhtä aurinkoista iltapäivää vaille budjetoidusta. Heinäkuu oli täällä poikkeuksellisen synkkä ja sateinen. Edeltäneessä kesäkuussa oli suunnilleen siistin kellokäyrän piirtäviä kauniita 50 kWh tuotannon ylittäviä päiviä 16, heinäkuussa vain 6. Koko kesän tuontanto huhtikuusta alkaen on edelleen kolmisen sataa kWh (noin 5%) edellä budjetoidusta.
Myytävää jäi nyt vähemmän, mutta positiivista oli myydyn sähkön korkeampi hinta 22.2 senttiä / kWh.
Tähänastisen tuotannon omaan kulutukseen ja verkkoon myydyn sähkön sähkölaskusta laskettu investoinnin tuotto on 7.3% ja vielä on kesää jäljellä. Heinäkuussa alkanut sadepilvimökötys tosin jatkuu edelleen.
En näe syytä luopua aiemmasta arviostani, että touko - syyskuun sähkölaskut supistuvat pelkäksi pieneksi siirtolaskuksi.
Tämä on mielenkiintoista luettavaa. Jaksathan jatkossakin laittaa näitä? Varsinkin pimeämpi vuodenaika kiinnostaa.
Ainakin ensimmäisen tuotantokauden seuranta oli tarkoituksenakin ja tästä teen tarkemman tuottolaskelman kun numerot ovat selvillä varmaan joskus marraskuussa. Ehkä eri vuosien välisten erojen havaitsemiseksi (mutta ei vielä keskimääräistämiseksi) voisi tehdä kokonaisen referenssivuoden heti perään? Ainakin panelien käyttöaika heti vuoden alusta lähtien sekä sähkön hinta tulevat olemaan mitä todennäköisimmin eroamaan tästä vuodesta?
Tuurisähköä se on. Kesäisen iltapäivän hetkellinen teho voi olla näköjään mitä tahansa mustien ukkospilvien 0.2 kW (5.8.2022) ja sinisen taivaan 6.3 kW välillä (8.8.2022).
Kuukausittain tälle alueelle tyypillisiä tuotantokäyriä noudattaen ja meidän järjestelmämme tehoon sekä ilmansuuntiin skaalattu budjetoitu tuotanto päättyy käytännössä syyskuuhun. Lokakuulle on odotettavissa enää satakunta kWh ja marraskuulle vain jotain tuurilla, elleivät panelit ole silloin jo lumen alla?
Syksyllä ei merkittävä tuotantokauden lyheneminen teoreettisesti saatavissa olevasta ole kovin todennäköinen, mutta keväällä voi tulla isompi jättämä? Maaliskuussa olisi saatavissa jo satoja kWh ja optimitilanne olisi maaliskuun viileys, ohut valkoinen lumiharso panelien alla eikä yhtään niiden päällä, joten maaliskuun tuotanto voi keikahtaa kelistä riippuen mihin suuntaan tahansa. Huhtikuun loppupuolen tuotanto ylitti huhtikuun noin 1000 kWh arvion, mutta toisaalta pikavauhtia realisoituneen panelien asentamisen tieltä edellisenä iltana katolta lunta alas kolatessa tuli hiki. Saa nähdä, tuleeko lasipintaisten panelien päältä lumi alas omia aikojaan vai pitääkö käydä suojakelillä auttamassa vaikka pitkävartisella pehmeällä autonpesuharjalla?
Simuloin jo ohutta lumikerrosta vaalealla kankaalla. Vaikka half-cut paneli menettääkin osavarjossa tehostaan vanhoja isokennoisia paneleita vähemmän, siitä huolimatta 10% varjostus panelien alareunassa vie yli puolet tehosta. Varsinaista huoltoa panelit eivät tarvitse, mutta maasta saakka näkyvä iso vaahteranlehti tai linnun jättämä guano kannattaa siis käydä poistamassa panelin päältä jos sellaisen huomaa.
Periaate houkuttaa, mutta en ole saanut numeroita täsmäämään vielä, mikä ei tarkoita sitä, etteivätkö ne voisi jollain muilla oletuksilla täsmätäkin?
Meillä mahtuisi valkoiseksi maalatun talon eteläpäätyyn lähelle 10 neliön verran paneleita, jotka voisi asentaa talvikäytössä erittäin edulliseen asemaan pystyyn räystään alle mutta selvästi irti heijastimena toimivasta valkoisesta seinästä, jossa 2-puolisen panelin hyödyn saisi tarkemmin talteen kuin kattoasennuksessa, jossa panelit asennetaan varsin lähelle tumman katon pintaa ja laajana yhtenäisenä pintana lähes toisena vesikattona.
Pystyasentoon asennettu paneli on kevättalvella hyvässä kulmassa ja pysyy aina lumettomana. Mutta se on niin pahasti eri asemassa kuin katolla olevat panelit, ettei sitä voi liittää mihinkään jo käytössä olevaan piiriin muiden panelien kanssa vaan tuollainen järjestely pitäisi tehdä omana piirinään vaikkapa tämän jutun vehkeillä.
Jos halvassa mikroinvertterissä on vain yksi tulo paneleille, silloin jutun kuvan panelit on asennettu parvekkeen kaiteeseen epäoptimaalisesti. Kaikki panelit yhdessä piirissä sarjaan kytkettyinä epäedullisemmassa kulmassa olevan vähemmän tuottava panelisarjan virta rajaa myös paremmassa valossa olevien panelien tuotantoa. Tilanne vastaa sitä, että kaikki panelit samaan suuntaan asennettuna osa paneleista olisi varjostettuna.
Tämä oli meidän kahden lappeen asennuksessa este yhdelle tarjouskilpailuun valitsemillemme yritykselle, joka ei halunnut tarjota kahden lappeen panelit erillisinä piireinä käsittelevää asennusta lainkaan. Se ei ole välttämättä yleispätevästi huono asia, jos näihin asennuksiin erikoistunut yritys on keskittynyt tekemään yhden lappeen asennukset siihen pystyvällä invertterillä muita edullisemmin.
Monesti verkkoinverttereissä on kaksi piiriä vakiona. Onko sinulla nuo käytetty yksi per lape?
Kun ne seinässä olevat paneelit ovat hyvässä kulmassa aurinkoon nähden, aurinko paistaa jonkun tunnin päivässä, jos paistaa. Kevättalvella on tietysti paremmat mahdollisuudet pidemmästä suorasta auringonpaisteesta. Mutta mitään kW/neliö säteilytehoa ei silloin tule parhaimmillaankaan, vaan satoja watteja. Kannattaakohan pystyssä oleviin paneeleihin luonnonvaroja sijoittaa, vaikka joillakin sellaisia asennuksia näkyy olevan.
Kaikilla ei ollut, koska sanoivat suoraan etteivät voi tehdä kahden lappeen asennuksia.
Meillä ne on jaettu juuri noin, eli kumpikin katon lape on invertterin kannalta omana ryhmänään.
Taidat olla oikeassa. Ajatukseni oli lähinnä välttää lumen aiheuttama rajoitus keväällä, jolloin aurinkoa olisi jo tarjolla kohtuullisen hyvin. Raudan lisääminen ei tosin ole oikea tapa tuotantokauden jatkamiseksi, vaan pitäisi mieluummin pidentää jo tehdyn investoinnin käyttöjaksoa. Tässä tutkimuksessa havaittiin Kuopiossa selvä rajoitus kevään tuotannossa lumen suhteen:
http://www.bcdcenergia.fi/blogi-ja-uutiset-kulunut-kesakausi-suosiollinen-aurinkoenergialle/
Ensi keväänähän sen näkee milloin lumi poistuu panelien päältä?
Yksi ajatus paneeleiden määrästä.
Kuinka monta aurinkopaneelia kotiin kannattaa asentaa ja miten asemoida ne? Suomalaistutkija kertoo, miten aurinkosähköllä tienaa parhaiten
8.8.202219:49
UUSIUTUVAT
RATKAISUJA ILMASTONMUUTOKSEEN
Aurinkopaneeleista kannattaisi LUT-yliopiston tutkijan mukaan ottaa kaikki tuotantohyöty irti. Se auttaisi laskemaan sähkön hintaa.
Minkälaisia määriä aurinkopaneeleita kannattaa asentaa? LUT-yliopiston tutkijaopettaja Antti Kosonen sanoo, että näillä sähkön hinnoilla ja sähkönkulutuksen kasvulla vastaus on paljon, lähes kaikkialle.
Kososen mukaan on ollut myytti, että rakennuksissa kannattaa olla sen verran paneeleita, ettei sähköä mene myyntiin ollenkaan keskellä kesäpäivää.
Yksi myytti liittyy aamun ja illan kulutuspiikkeihin. On ajateltu, että tällöin kannattaa laittaa paneelit sinne, missä tuolloin paistaa parhaiten, eli itä–länsi-suuntaan.
”Tämä ei pidä paikkaansa. Paneelit kaakon ja lounaan välillä on paras vaihtoehto, huolimatta rakennuksen kulutusprofiilista. Kannattavinta on saada maksimaalista tuotantoa voimalasta.”
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/7fc31d71-74e2-48dc-b4db-830ae7e8154e?ref=ampparit:6bb7
Kattelin ohjelmaa Naantalin asuntomessuista joissa koko asutusalueen sähkönsaanti alueilla oli toteutettu aurinkoenergiapuiston ja älymuuntamon ja sieltä edelleen koko sähköverkkoon. Älymuuntamon yhteydessä sijaitsee akusto, jota ohjataan energianhallintaohjelmistolla.
Meren rantaan oli rakennettu katoksia, joissa kaksipuoleiset aurinkopaneelit ja kehuivat näin saavansa heijasteista alapuolelta energiaa, jos päällä hiukan lunta ja avovesi tietysti heijastaa reippaasti valoa.
Eli kannattaako niitä aurinkopaneeleita välttämättä haja-asutusalueilla tai isommalla tontilla edes aina katolle laittaa. Saa mukavia seurustelu ja ajanviettotiloja auringolta tai sateelta suojaa, ettei pelkiksi auto tai pyörakatoksiksi muodostu.
Tämä valkeni minullekin laskiessani mitoitusta. Oli tosin mielenkiintoista saada vahvistus omille järkeilyille.
Syy muutokseen on siinä, että verkkoon siirrettävästä sähköstä saa aiempaa paremman korvauksen ja talon jatkuvan pohjakulutuksen tuottamalla ei saa nakerretuksi sähkölaskuunsa kuin pienen loven nurkkaan (ja sitten kytkeytyvät päälle liesi, pesukone, ilmastointi, kiuas ja poreallas, joiden sähkön joutuu ostamaan kuten ennenkin)
Tämä peeiaate on helppo ymmärtää. Vaikeampaa on selvityää miten kannattaa toimia jos etelään päin kaatava katto loppuu kesken? Lisätäänkö paneleita itään ja länteen päin ja kuinka paljon vai tyydytäänkö pienempään kapasiteettiin?
Jossain printtimediassa oli taannoin juttu jostain kotimaisesta kiinnikevalmistajasta, jolta oli saatavilla kattokiinnikkeitä joilla asennus onnistuisi 20-30cm irti katon pinnasta. En vaan kuolemaksenikaan löydä tuota juttua enää. Tällä "korotetulla" asennustavalla varmistettiin parempi jäähdytys (=ilmankierto paneelien takana), jolla taas saatiin 15-20% parempi tuotto (ainakin kuumimpina ajankohtina).
Minut yllätti pari viikkoa sitten uutisointi, että sähkön voi myydä eri yhtiölle kuin oma ostosähkö. Luo kilpailutukselle aivan oman paikkansa kun myy yhtiöille, jotka maksavat hieman normaalia pörssisähköä enemmän erilaisen tarpeensa takia. Vielä kun kytkee isoon paneelistoon älyä voi maksimoida hyödyn.
esim. ostosähkö kiinteä 10 cent. ja myy sähköä ulos toiselle operaattorille 25-40 cent. hintaan. En muista enää ohjelmassa mainittua ostavaa osapuolta, mutta tarve oli kuulemma kova.
Jep jep... Ei tarvitse edes aurinkopaneeleita ollenkaan kun ostaa vain ison akun ja vuoronperää ostaa sähköä akkuun 10 sentillä / kWh ja sitten purkaa sitä 25-40 senttiä / kWh. Ehkä voisi jopa ottaa kaksi sähköliittymää, jolloin ei tarvittaisi tuota akkua ollenkaan, vaan ottaisi sähkön toisesta liittymästä 10 c/kWh ja johtaisi sen toiseen 25-40 c/kWh. Kyllä sähköllä rikastuminen onkin tehty helpoksi....
Joku bitcoin louhijahan oli tuon tehnyt ja tienannut 9,5 miljoonaa louhimatta myymällä halvalla ostamansa sopimus sähkön takaisin sähköyhtiölle kovempaan hintaan.
Kiitokset PVGIS (PhotoVoltaic Geographical Information System) linkin jakajalle! Tein myös PVGIS tuotantoarvion aiemmin tekemieni arvioiden lisäksi.
https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/tools.html
Panelien myyjän exceliin syötetyillä luvuilla tuotto-odotus 6100 kWh ja itse etsimilläni lähtötiedoilla laskettu 6700 kWh. PWGIS antoi vuosituotantoarvion 6332 kWh vuotuisella 359 kWh vaihteluvälillä (PVGIS säteilydata on useiden eri vuosien keskiarvo). Pilkoin tehtävän kahteen osaan laskemalla kahdelle katon lappeelle eri ilmansuuntiin asennetut paneliryhnmät erikseen omilla asetuksillaan. En voi tietenkään julistaa eri arvioijien paremmuusjärjestystä kesken kesän enkä yhden vuoden havaintojen perusteella joulukuussa, mutta tähänastisen datan valossa nämä eri tavoin tehdyt tuotantoarviot näyttävät kohtuullisen realistisilta.
Eteläisen ja läntisen lappeen tuotantokertoimiin tulee selvä ero. PVGIS-laskelman mukaan eteläisen lappeen tuotantokerroin olisi 87%, läntisen 70%. ja koko järjestelmän 81%. Koko järjestelmän tuotantokerroin ei tässä tapauksessa ole eri ryhmien prosenttilukujen keskiarvo, koska ryhmissä on eri määrä paneleita. Tuotantokerroin lasketaan yksikköanalyysiä rikkovalla tavalla jakamalla toteutunut tuotanto (kWh) teoreettisella maksimiteholla (kW).
PVGIS ottaa auringon säteilyn, kallistuskulmat ja ilmansuunnat huomioon hyvin, mutta en löytänyt web-palvelusta sellaista kenttää, johon voisi syöttää panelien hyötysuhteen. Se olisi tekniikan kehittyessä hyödyllinen tapa pitää laskelma helposti ajan tasalla.
Tämä laskelmahan ei tietenkään ole tuottolaskelma investoinnin perusteeksi. Se ottaa huomioon auringon säteilyn sijainnin perustella, eri vuosien vaihtelut, panelien suunnan ja kallistuksen se ottaa huomioon.
Ja miten saatte energiamittarin/-mittarit mittaamaan ostamaanne ja myymäänne sähköä? Ihan vielä ei taida riittää, että ilmoittaa myyjäyhtiölle ostavansa sähköä 100 megawatin teholla ja ostoyhtiölle myyvänsä samalla teholla.