@Quu kirjoitti:
Kuluttaa mitä kuluttaa, pääasian on mistä kuluttaa, maailma ja autokanta muuttuu ajallaan, uudet sukupolvet tulee ja menee, menossa olevan aikakauden kehityksen mukaan.
Jäätikköä Suomikin on kuulema ollut, kai se alkoi sulamaan kun tuli keksittiin.
@Quu kirjoitti:
Kuluttaa mitä kuluttaa, pääasian on mistä kuluttaa, maailma ja autokanta muuttuu ajallaan, uudet sukupolvet tulee ja menee, menossa olevan aikakauden kehityksen mukaan.
Jäätikköä Suomikin on kuulema ollut, kai se alkoi sulamaan kun tuli keksittiin.
Noi teidän päätelmät on yhtä tyhjän kanssa kun ette edes osaa hahmottaa sanan sähköauton merkitysä otsakkeessa niin voi vain todeta ei minkään moista asiantuntemusta.
Museomobiilinne aiheet kuuluvat Löpöpunkkiotsakkeen alle paremminkin kiitos.
Museomobiilinne aiheet kuuluvat Löpöpunkkiotsakkeen alle paremminkin kiitos.
Suomi on suuri ulkomuseo.
Suomen henkilöautoautokannan keski-ikä kasvoi päättyneellä vuosikymmenellä, kuten aamusta uutisoimme. Keskiverto suomalaisauto on nyt 12,6 vuotias. Onhan se aika paljon.
Vaan ei läheskään niin murheellinen luku, mitä voisi kuvitella. Euroopan unionin keskiarvo on nimittäin 10,8 vuotta (2018 tilasto), eli keskimääräinen eurooppalaisauto on vain puolisentoista vuotta suomalaisautoa nuorempi. Suomen paikka tilastossa onkin täsmälleen puolivälissä.
Museomobiilinne aiheet kuuluvat Löpöpunkkiotsakkeen alle paremminkin kiitos.
Suomi on suuri ulkomuseo.
Suomen henkilöautoautokannan keski-ikä kasvoi päättyneellä vuosikymmenellä, kuten aamusta uutisoimme. Keskiverto suomalaisauto on nyt 12,6 vuotias. Onhan se aika paljon.
Vaan ei läheskään niin murheellinen luku, mitä voisi kuvitella. Euroopan unionin keskiarvo on nimittäin 10,8 vuotta (2018 tilasto), eli keskimääräinen eurooppalaisauto on vain puolisentoista vuotta suomalaisautoa nuorempi. Suomen paikka tilastossa onkin täsmälleen puolivälissä.
Mitäs murheellista tuossa on? Uudet autot on yliarvostettuja. Käytetään vaan autot vastuullisesti alusta loppuun.
Ei, vaan eri kuskien alla Escaladen kulutus vaihtelee enemmän kuin pienen hybridiauton tai vaikkapa pikkudieselin
Tasaisen rauhallisen maantieajon lukemina? Joo, tottakai asiaan vaikuttaa se, miten riuskasti kaasua painaa, mutta ei se Escalade miksikään talousihmeeksi muutu, jos oletusisosta kulutuksesta saa litran pois, vaikka joku niin kirjoituksesi voisi tulkitakin.
Ja edelleen, varmaan mallista löytyy bensa- ja dieselversiot, joilla ilmoitettu mittauksen mukainen kulutus on eri, vaikkakin isohko molemmissa (voisin kuvitella).
Ajotietokoneiden virheet huomioon ottaenkin en näe 3 - 4 litran välillä olevien maantiekulutusten tarjoavan hybridin parasta perustelua.
Sinä tunnut asettavan bensakoneelle isommat oletustavoitteet kuin mitä dieselille, jotenkin tuntuu siltä. Miksi, eihän ne polttiksina ilmallakaan kulje!
Bensapohjaiselle koneelle 3-4l/satasella on hyvä lukema, oli siinä hybridiä missään muodossa tai ei. Monella dieselilläkin on tekemistä, varsinkin vanhemmilla - ja "isommilla".
Kaikkien ajojen ympärivuotinen keskiarvo tankkauksista laskettuna on tällä hetkellä 5.03 sadalle.
No nyt alkaa isompikoppaisen vanhan dieselkäyttöisen auton keskikulutus näyttämään jo minun oletukseni ja takavuosien kokemukseni mukaiselle tasolle. Vaikka oletkin "pisaralla pisimmälle" -kuljettaja (kaikella kunnioituksella)
En hoksaa, miksi investointia kannattaisi laskea näiden kesäisten erikoistapausten perusteella
Se sopii siis sinulle vain, kun itse käytät sellaisia ("pystyn 3,3:een dieseliä satkulla"), vai?
elleivät ne ole talven tallissa seisovan auton tyypillistä ajosykliä edustava tilanne. Minusta nämä numerot kertovat ettei Corollan vahvin perustelu ole maantiekulutus.
Mistä numerosta nyt puhut? Bensa-autolle 3,5l/100km on joka tapauksessa kova, kertasuoritus tai ei. Heitän ihan hatusta litran lisää, niin tulee jo jonkinmoista pidemmän ajan keskikulutusta päälle, varmaan.
Jos pysyttäydytään kulutuksessa ja polttoaineissa, niin dieselin ja 95:n hinnat on historiallisen lähellä toisiaan ja dieselauton omistaja maksaa vielä käyttövoimaveron päälle.
Juuri nyt diesel on hyljeksitty malli, jonka ostajalla on valinnanvaraa ja neuvotteluvaraa hinnasta. Tässä ajatuksemme kulkevat samaa rataa.
Sitten ei suoraan kuitenkaan puhuta kulutukseen liittyvästä, vaan siitä kokonaistaloudellisuudesta, josta kysyin edellisessä kommentissani. Se ei ole vain sitä, että puhutaan litroista satkulla. Mutta on paikoin vaikea hahmottaa, onko se sinun "taloudellisuuksissa" mukana, vai ei.
Spritmonitorin mukaan Rva ajaa samanlaisten autojen kesken kolmannella sijalla 0.09 litraa kärjen takana. Minun sijoitukseni omalla autollani on vasta viides ja häviän listakärjelle 0.6 litraa. Tässä on tosin hieman häilyvyyttä sen suhteen, kuinka tarkasti eri kuljettajat ovat kirjanneet oman autonsa tekniset tiedot oikein.
Niin niin, tuo koskee niitä "pisaralla pisimmälle" -kuskeja, jotka pystyvät ihmeisiin autolla kuin autolla, varmaan sähkiksilläkin, saati diesel- tai bensapolttiksella (jollakin hybridillä tai ilman).
Se kaikkien kuskien keskiarvo, sitä kysyin.
...mielestäni näistä lukemista ei saa kumminkaan päin perustelua itselataavan hybridin puolesta eikä sitä vastaan, koska ne ovat tasaisen rauhallisen maantieajon lukemia ja saavutettavissa hybridillä tai ilman.
Nyt sitten tuo rauhallinen maantieajo on huono, vaikka omat parhaat arvosi saavuta juuri sillä tavalla ajaen.
Uskon kyllä, että modernilla dieselillä sopivan kokoisessa korissa tuo on saavutettavissa samalla tavalla "tasaisen rauhallisen maantieajon lukemina" ja vaikka vielä "kesällä" kaupan päälle.
Sinä tuossa yleistät vähän valikoiden, niin ettei tiedä mistä pa-tyypistä kulloinkin puhut, saati hybrideillä vai ilman ja mistä korikoosta. Väitän että samaan pystyy varsin harvalla bensa-autolla, jossa ei ole mitään hybridiä avustamassa.
Polttisten välinen vertailu riippuu (tilan) tarpeista ja käyttötilanteesta
Joo, viime kädessä tietysti on monta tekijää, joista valikoiden oma auto löytyy. Jopa väri.
Mutta kun sinä olet nyt aloittanut kulutuksesta pelkästään, niin pysyttäiskö siinä niin ei hajoa arvailuksi siitä, mikä on missäkin kommentissa sinun painopisteesi:
Kahden auton kulutuslukemat ovat 0,2 desin sisällä ja olkoot yksittäisinä suorituksina, koska sekä sinä, että Quu olette niihin viitanneet. Tulkitaanko sinua nyt niin, että se isompilukemainen on ihan surkea kulutukseltaan, koska se on bensahybridi, eikä sitä siksi voi pitää pienikulutuksisena bensa-autona?
Ja taustalla on tietysti se ison kuvan tieto, että takavuosina uusia pienen kulutuksen dieseleitä pidettiin maailman pelastajina ja bensa-autoja syöppöinä. Kaiken maailman dieselgate-tapausten jälkeen CO2-arvot ovat tasoittuneet paljonkin. Ja on tullut lisää valmistajia eri variaation hybrideille myös (täyssähkärit erikseen tässä yhteydessä).
@Topi27 kirjoitti:
Lidl ryhtyy vuokraamaan kuukausihinnoiteltuja Finn-sähköautoja – hinta Saksassa 222 euroa kuussa
Onko vaan sattumaa, että niiden maksimilatausteho 30 kW on sama kuin mihin Lidlin ilmaislatureiden tehoja parhaillaan maanlaajuisesti pudotetaan (oli 50 kW)?
Näemmekö vielä joku päivä Lidlin oman latausverkoston, jossa voidaan ladata vain Lidlin omia vuokra-autoja tai että vaan niitä voidaan edelleen ladata maksutta ?
Näemmekö vielä joku päivä Lidlin oman latausverkoston, jossa voidaan ladata vain Lidlin omia vuokra-autoja tai että vaan niitä voidaan edelleen ladata maksutta?
Olisiko tuo nyt sitten kaupallisesti mikään kumma juttu oikeastaan? Mikseivät he voisi noinkin tehdä kun kerran tarjoavat moista palveluakin.
Normisuomalainen ottaisi ristikkoavaimen ja vähän tarkempi momenttiavaimen ja vääntäisi pultit sopivaan tiukkuuteen ettei pyörät irtoa.
Ps. Topille tiedoksi, ettei kysymykseni taaskaan ole tarkoitettu sähköautovastaiseksi vaikka sähköauton viasta onkin kysymys.
Älä siis kirjoita: "Onko tämä sinun tapa paeta vastuuta niin kuin harha strutsi pää hiekassa vedoten pyörän pultteihin, ettei mitään tarvitsisi tehdä."
@Kumppani kirjoitti:
Niin niin, tuo koskee niitä "pisaralla pisimmälle" -kuskeja, jotka pystyvät ihmeisiin autolla kuin autolla, varmaan sähkiksilläkin, saati diesel- tai bensapolttiksella (jollakin hybridillä tai ilman).
Sait lyhyeen postiin paljon asiavirheitä:
Koska ajamme talvirenkailla, ylinopeudella, maastopyörät vetokuulassa, on selvää että emme osallistu mihinkään pihistyskisaan vaan kulutuslukemat ovat normaalin liikkumisen seuraus eikä sen tavoite kuten näytät kuvittelevan.
Jos osallistuisimme pisaralla pisimmälle kisaan, nostaisimme kuraisenkin pyörän auton sisälle, hankkisimme ainakin kesän ajaksi kesärenkaat ja pudottaisimme ajonopeutta. Todellisuudessa emme silti tee näin, joten toteutunut kulutuslukema ei ole mikään ihme, vaan liikenteen mukana ajamisen lopputulos arkikäyttöömme sopivilla vehkeillä. Muista en tiedä, mutta jos kisaamaan aletaan, ainakin meidän lukemamme putoavat selvästi.
En ole myöskään luvannut pystyvämme samaan millä tahansa autolla missä tahansa olosuhteissa. Olen rajannut kommenttini taloudellisesti dieseliä ajaviin koska minulla on aiheesta omaa kokemusta ja numerodataa koska meidän käyttötilanteemme on dieselille sopiva.
Vaikkapa pieniakkuisella virtaviivaisella lataushybridillä saisimme aikaan plugarille katastrofaalisen huonot kulutuslukemat ajamalla sitä pitkiä matkoja bensalla suurella nopeudella aerodynamiikan rikkovat pyörät takana poikittain.
Se kaikkien kuskien keskiarvo, sitä kysyin.
Tähänastinen track recordini sinulle ymmärrettävästi vastaamisessa on niin huono, että en usko osaavani auttaa sinua tässä(kään) kysymyksessäsi.
Mutta kun sinä olet nyt aloittanut kulutuksesta pelkästään
En aloittanut kulutuksesta. En aloittanut yhtään mitään.
Vastoin tapojani vastasin tällä kerralla poikkeuksellisesti vain yksittäisen lyhyen matkan ajotietokoneesta luettuun havaintoon, jonka jälkeen sinä sekosit ja nyt kyselet jokaisen kontekstistaan irrottamasi lauseen merkitystä.
Kokeillaanko välillä toisin päin? Jos vaikka sinä lakkaisit kyselemästä ja esität kerrankin oman analyysisi siitä, millä tavoin nämä erilaisten rakkineiden kulutuslukemat erilaisissa käytöttilanteissa eroavat toisistaan. Me muut voimme esittää täydentäviä kysymyksiä ellemme pysty seuraamaan tarjoamiasi laskelmia. Sopiiko?
Sehän riippuu siitä, pitääkö lukijasi arvailla mistä kirjoitat, vai oletko täsmentänyt noita ao. asioita esim.
Koska ajamme talvirenkailla, ylinopeudella, maastopyörät vetokuulassa, on selvää että emme osallistu mihinkään pihistyskisaan vaan kulutuslukemat ovat normaalin liikkumisen seuraus eikä sen tavoite kuten näytät kuvittelevan.
Onhan se nyt ollut aiempien kirjoitustesi perusteella jonkin moinen tavoite, pyrit (kulutus)taloudellisuuteen ja esittelet niistä parhaita tuloksia.
Tähänastinen track recordini sinulle ymmärrettävästi vastaamisessa on niin huono, että en usko osaavani auttaa sinua tässä(kään) kysymyksessäsi.
Miksi kiertelet helpossa vastauksessa: SpritMonitor näyttää automallikohtaisesti ilmoittajien tietoja oman autonsa kulutuksesta. Kärjessä ovat piheimmin ajavat, sitten myös automallin keskiarvo, sekä pienin/suurin -arvot.
Voit siirtää vm-rajaa, mallia ja versiota vastaamaan omaa autoasi niin että osuu kohdalleen niin kuin se sitten mahdollista onkaan. Älä tee tuosta sen vaikeampaa asiaa.
Todellisuudessa emme silti tee näin, joten toteutunut kulutuslukema ei ole mikään ihme, vaan liikenteen mukana ajamisen lopputulos arkikäyttöömme sopivilla vehkeillä.
Esittelet mielelläsi "3,3l/100km"-lukemia, mutta oikeastihan vuoden keskikulutuksesi on sen n. 5l/100km.
En ole myöskään luvannut pystyvämme samaan millä tahansa autolla missä tahansa olosuhteissa. Olen rajannut kommenttini taloudellisesti dieseliä ajaviin koska minulla on aiheesta omaa kokemusta ja numerodataa koska meidän käyttötilanteemme on dieselille sopiva.
Tuo taloudellisen dieselin määritelmän voi "markkinointimielessä" venyttää kuitenkin, vai?
Vaikkapa pieniakkuisella virtaviivaisella lataushybridillä saisimme aikaan plugarille katastrofaalisen huonot kulutuslukemat ajamalla sitä pitkiä matkoja bensalla suurella nopeudella aerodynamiikan rikkovat pyörät takana poikittain.
Mikä olisi se katastrofaalinen lukema? Plugareille ilmoitetaan mainoksissa ja toki WLTP-mittauksissa sellaista 1,2l/100km kulutusta. Ei pitkillä matkoilla yleisesti 50-70km:iin jäävän sähköajon jälkeen monikaan odota, etteikö iso bensapeli veisi paljon enemmän kuin 1,2l. Eikä siihen tarvitse mitään fillaria ottaa mukaan edes.
En aloittanut kulutuksesta. En aloittanut yhtään mitään.
Noh... Otat valikoivasti kulutuksen mukaan keskustelukommentteihisi sitten. Ja aloittamisella tarkoitin vain sitä ensimmäistä kommenttiasi tähän säikeeseen, en että olisit avannut säiettä.
Vastoin tapojani vastasin tällä kerralla poikkeuksellisesti vain yksittäisen lyhyen matkan ajotietokoneesta luettuun havaintoon, jonka jälkeen sinä sekosit ja nyt kyselet jokaisen kontekstistaan irrottamasi lauseen merkitystä.
Voit ihan rauhassa kerrata kommentointia sieltä asti kun noin olet esittävinäsi. Toit sitten oman ihan yhtä yksittäisen ajotietokonehavainnon mukaan, mutta jotenkin se jatkokirjoituksesi oli tulkittavissa niin, että se olisi myös pitkän ajan keskikulutus.
Kokeillaanko välillä toisin päin? Jos vaikka sinä lakkaisit kyselemästä ja esität kerrankin oman analyysisi siitä, millä tavoin nämä erilaisten rakkineiden kulutuslukemat erilaisissa käytöttilanteissa eroavat toisistaan. Me muut voimme esittää täydentäviä kysymyksiä ellemme pysty seuraamaan tarjoamiasi laskelmia. Sopiiko?
Kuvitteletko, että pyysin sinulta "toisin päin" tuollaista raporttia? Aika poskelleen meni sitten sinulla.
Miksi alkaisin listaamaan loputonta määrää "erilaisia rakkineita" ja loputonta määrää "erilaisia käyttötilanteita"?? Aika höpöjäsi pyydät, pöhh! Et edes sinä kykene tuollaiseen.
Mutta heitänpä nyt sellaisia osin autokoulutason perusasioita, ole hyvä:
Auton polttoaineenkulutus (voinee soveltaa sähkäreihinkin):
On litraa sadalle-lukemana harvoin sama tankkitäyteen/tyhjäksi -mittattuna kuin usein "optimistinen" ajotietokone (omassa vippaa 3dl, vaimolla 2dl)
Sähkäreillä ovat ilmeisen hyvin todellisuutta vastaavat ne "kilsoja jäljellä" -luvut
Tasainen ajovauhti parantaa kulutusta
Vältä rajuja kiihdytyksiä, ainakin toistuvasti. Vältä vauhdin pumppaamista muutenkin
Liikkeelle lähdössä, kiihdytä kuitenkin reippaasti halutun ajonopeuden saavuttamiseksi
Mitä kovempaa ajat, rakkineesta riippumatta, sen enemmän auto kuluttaa
Kuormaaminen (tavaraa/ihmisiä...) vaikuttaa kulutukseen: mitä enemmän painoa sen suurempi
Kulutus kasvaa vetokoukun perässä mitä vaan vedettäessä mm. ilmanvastuksen takia
Jos et tarvitse suksiboksia, niin poista se (tai taakat ylipäätään) katolta ilmanvastuksen vähentämiseksi
EQE 300 on julkaistu ja tilauskirja on auki. Nelisen tonnia alle EQE 350 hinnan sekä Saksassa että Suomessa.
Ilmeisesti 300 on tehorajoitettu softavariantti? Saa nähdä saavatko bitin taluttajat auki sähköautojen bittikuvioita vai ovatko valmistajat jo voittaneet pelin peilaamalla järjestelmät lentokoneen ohjaamon tapaan suorittajan ja valvojan tehtäviin jakaen?
Viittaan tällä joidenkin mäntämoottorien softavarianttien tuunauksen vaikeuteen, kun yksi tietokone säätää ahtoa ja syöttöä ja toinen vahtii että se pysyy tehtaan asettamissa rajoissa.
Suhtaudun yleensä varauksella näihin "luokkansa parhaisiin" ja segmenttien määrittelyihin, koska Sport - Utility Vehicle mitataan mielestäni sillä minkä sportin pelivehkeet mahtuvat kyytiin ja mihin utilityyn se keksintö soveltuu. Luokkien merkitys katoaa koska vertailua voi tehdä yli luokkienkin.
Ainakin viimeisimmän Auto Bildin NIH on poistunut Berliinin tehtaan Yyn koeajolla (jos sitä oli kovin vahvasti koskaan ollutkaan). Kovasti laadukkaaksi kehuttiin kun on oikein saksalainen eikä "ami".
Erottaisivatkohan he eri tehtaiden autoja sokkotestissä?
Suhtaudun yleensä varauksella näihin "luokkansa parhaisiin" ja segmenttien määrittelyihin, koska Sport - Utility Vehicle mitataan mielestäni sillä minkä sportin pelivehkeet mahtuvat kyytiin ja mihin utilityyn se keksintö soveltuu. Luokkien merkitys katoaa koska vertailua voi tehdä yli luokkienkin.
Ainakin viimeisimmän Auto Bildin NIH on poistunut Berliinin tehtaan Yyn koeajolla (jos sitä oli kovin vahvasti koskaan ollutkaan). Kovasti laadukkaaksi kehuttiin kun on oikein saksalainen eikä "ami".
Erottaisivatkohan he eri tehtaiden autoja sokkotestissä?
Menee yli minun tietotaidon tuo "NIH" - mitä se tarkoittaa?
Minäkään en tiedä, mikä arvo tuolla tilastolla on, mutta mielenkiintoista ainakin kaksi asiaa Y:n kohdalla. 44.000kpl on minun mielestä melko suuri määrä puoln vuoden rekisteröinneiksi ja toisekseen sähköautoa on rekiteröity enemmän kuin monia tunnettuja polttomoottoriautojen malleja.
Minulla on amerikkalainen (osittain Hollannissa koottu) Model X ja vaimolla Kiinassa tehty Model Y. Minusta niissä ei kummassakaan ole ollut laatuvirheitä. Minulla X on kaksi kertaa kokonaan mykistynyt, mutta IVO-resetillä se elpyi. Tai ekalla kerralla kävi oikein isolla kirkolla elvytettävänä hinausauton lavalla vietynä, mutta kun älysin, mikä oli korjaus, niin toisella kerralla buuttasin itse akkukaapelit irrottamalla ja noihin kahteen kertaan se on jäänyt. Kumpikin pimeneminen tapahtui, kun olin ladannut ohjelmistopäivityksen kännykän kautta ajossa olleessa autossa. En tiedä, oliko sillä mitään tekemistä asian kanssa, mutta sen jälkeen olen ladannut päivitykset vain auton ollessa parkissa ja wifissä kiinni. Y on ollut ajossa kahdeksan kuukautta eikä mitään vaivoja.
Kun M3 ilman mittaristoa julkaistiin, niin ajattelin, että siihen kompastuu vielä koko auton myynti. Että ihmiset eivät sulata mittariston puuttumista. Väärässä olin ja nyt, kun olen ajellut Y:llä jonkin verran, niin oikeastaan Y:n ohjaamo on aivan mainio. Ja persoonallinen. Vaimo valitsi valkoisen interiöörin ja se on valoisa ja avara.
Suhtaudun yleensä varauksella näihin "luokkansa parhaisiin" ja segmenttien määrittelyihin, koska Sport - Utility Vehicle mitataan mielestäni sillä minkä sportin pelivehkeet mahtuvat kyytiin ja mihin utilityyn se keksintö soveltuu. Luokkien merkitys katoaa koska vertailua voi tehdä yli luokkienkin.
Ainakin viimeisimmän Auto Bildin NIH on poistunut Berliinin tehtaan Yyn koeajolla (jos sitä oli kovin vahvasti koskaan ollutkaan). Kovasti laadukkaaksi kehuttiin kun on oikein saksalainen eikä "ami".
Erottaisivatkohan he eri tehtaiden autoja sokkotestissä?
Netin mukaan NIH tarkoittaa National Institutes of Health. Auto Bildin NIH on poistunut...?
Suhtaudun yleensä varauksella näihin "luokkansa parhaisiin" ja segmenttien määrittelyihin, koska Sport - Utility Vehicle mitataan mielestäni sillä minkä sportin pelivehkeet mahtuvat kyytiin ja mihin utilityyn se keksintö soveltuu. Luokkien merkitys katoaa koska vertailua voi tehdä yli luokkienkin.
Ainakin viimeisimmän Auto Bildin NIH on poistunut Berliinin tehtaan Yyn koeajolla (jos sitä oli kovin vahvasti koskaan ollutkaan). Kovasti laadukkaaksi kehuttiin kun on oikein saksalainen eikä "ami".
Erottaisivatkohan he eri tehtaiden autoja sokkotestissä?
Netin mukaan NIH tarkoittaa National Institutes of Health. Auto Bildin NIH on poistunut...?
Not Invented Here = Eio meidän poikien tekosia, eli ei kelpaa.
IMO, Urban Dictionary kannattaa tallettaa chattikielen lyhennesanakirjaksi, ettei jossain vaiheessa tule sanottua jotain minkä seurauksensa muut ovat ROTFLMAO.
En muuten tiennyt itsekään, että amerikkalaiseksi kuvittelemani sanonnan lähtökohta on alun perin saksalaisissa tunnistettu piirre, tässä sanatarkka sitaatti:
"Not Invented Here
The German art of humiliating any technology, agricultural product, or (medical) scientific work that has not been invented or produced in Germany, Switzerland, or Austria.
If a second-hand Volkswagen is more expensive than a Volvo, you must be in a country suffering from NIH syndrome."
@HybridRules kirjoitti:
Minulla on amerikkalainen (osittain Hollannissa koottu) Model X ja vaimolla Kiinassa tehty Model Y. Minusta niissä ei kummassakaan ole ollut laatuvirheitä.
Kunnolla asiansa hoitavat valmistajat osaavat rakentaa teolliset prosessinsa tasolle, jossa tehtaan sijainnin ja henkilökunnan vaikutus minimoidaan. Monet saksalaista ja ruotsalaista autoa ihailevat kehuvat Etelä-Afrikassa valmistunutta Mersuaan tai Kiinalaista / Belgialaista Volvoaan. Samoin Englannin Toyotilla ajaa moni varsin tyytyväinen japanilaiseen luotettavuuten vannova.
Brittikontaktieni kautta tiedän, että yritysautojen ostoista vastuullisia pitää toisinaan taluttaa parkkipaikalle varmistamaan auton tyyppikilvestä, että yrityksen mielikuvasyistä dissaama "tuontiauto" onkin valmistunut brittiläiseltä tehtaalta. Vaikkapa Opel Vectrasta tulee kosher, jos siihen läimäistään ratti hanskalokeroon ja Vauxhall Cavalier lätkä takaluukkuun.
ohjaamo on aivan mainio. Ja persoonallinen. Vaimo valitsi valkoisen interiöörin ja se on valoisa ja avara.
Tätä olen harmitellut itsekin Volvon jälkeen. Seittenneliskanttisen sisustusvalikoima on voimakkaiden värien ilotulitus ja omankin autoni sisustus on ulkoväriin sointuvaa sinistä. Isompia saksalaisautoja tarjotaan lähinnä saksanharmaana sisältä ja päältä.
Chevrolet Blazer EV:n pimpmobilen punainen sisustus on hieno!
Olen aina ihmetellyt tuota intoa noiden autojen omistajissa, tuo syömälakko kuvaa tuota porukkaa hyvin. Amerikkalaisten autojen laatu on ollut aina heikompi kuin saksalaisten. Tämä kyseinen merkki taitaa olla kaikkien aikojen pohjanoteeraus, vikojen määrä ylittää ymmärryksen.
@Quu kirjoitti:
Kesällä 2015 Tesla avasi Suomeen ensimmäisen myymälänsä Vantaan Kaivokselassa.
Aika vähän Tesla asiakkailta on moitteita julkisuuteen laadusta tullut, toimittajat on luku sinänsä.
Tässä on osittain taustalla, että valittaja kokee tehneensä virheen joten paras vain niellä ongelmat. Siis sama kaikkien ostosten kanssa. Vasta kun ongelmat ylittää sellaisen kynnyksen joka estää käytön, valituskanavat täyttyvät.
Tesla-omistajat kokevat toimittajien liiallisen kiinnostuksen merkin ongelmiin viime vuosina mutta tilanne kyllä muuttuu kun täyssähköautot yleistyvät.
Vanhimmat Teslat (Model S) Suomessa ovat vasta alle 10 vuotiaita, joka on paljon alhaisempi kuin muiden liikenteessä olevien autojen keskimääräinen ikä. Nyt seuraavien 15 vuoden aikana ruetaan näkemään mitenkä ko auto toimii verrattuna perinteisiin autoihin. (Mulla ainakin 23 v. auton pelti on ruennut ruostumaan eturoiskeläpän alta - ...tanan romu!)
Noi teidän päätelmät on yhtä tyhjän kanssa kun ette edes osaa hahmottaa sanan sähköauton merkitysä otsakkeessa niin voi vain todeta ei minkään moista asiantuntemusta.
Museomobiilinne aiheet kuuluvat Löpöpunkkiotsakkeen alle paremminkin kiitos.
Kuluttaa se sähköautokin, välillisesti öljyä hiiltä ja arvokkaita luonnonvaroja akkujenvalmistukseen.
Suomi on suuri ulkomuseo.
Suomen henkilöautoautokannan keski-ikä kasvoi päättyneellä vuosikymmenellä, kuten aamusta uutisoimme. Keskiverto suomalaisauto on nyt 12,6 vuotias. Onhan se aika paljon.
Vaan ei läheskään niin murheellinen luku, mitä voisi kuvitella. Euroopan unionin keskiarvo on nimittäin 10,8 vuotta (2018 tilasto), eli keskimääräinen eurooppalaisauto on vain puolisentoista vuotta suomalaisautoa nuorempi. Suomen paikka tilastossa onkin täsmälleen puolivälissä.
Meidän parkkipaikka ainakin on!
Maamme on köyhä ja siksi jää.
Mitäs murheellista tuossa on? Uudet autot on yliarvostettuja. Käytetään vaan autot vastuullisesti alusta loppuun.
@740 GLE kirjoitti:
Tasaisen rauhallisen maantieajon lukemina? Joo, tottakai asiaan vaikuttaa se, miten riuskasti kaasua painaa, mutta ei se Escalade miksikään talousihmeeksi muutu, jos oletusisosta kulutuksesta saa litran pois, vaikka joku niin kirjoituksesi voisi tulkitakin.
Ja edelleen, varmaan mallista löytyy bensa- ja dieselversiot, joilla ilmoitettu mittauksen mukainen kulutus on eri, vaikkakin isohko molemmissa (voisin kuvitella).
Sinä tunnut asettavan bensakoneelle isommat oletustavoitteet kuin mitä dieselille, jotenkin tuntuu siltä. Miksi, eihän ne polttiksina ilmallakaan kulje!
Bensapohjaiselle koneelle 3-4l/satasella on hyvä lukema, oli siinä hybridiä missään muodossa tai ei. Monella dieselilläkin on tekemistä, varsinkin vanhemmilla - ja "isommilla".
No nyt alkaa isompikoppaisen vanhan dieselkäyttöisen auton keskikulutus näyttämään jo minun oletukseni ja takavuosien kokemukseni mukaiselle tasolle. Vaikka oletkin "pisaralla pisimmälle" -kuljettaja (kaikella kunnioituksella)
Se sopii siis sinulle vain, kun itse käytät sellaisia ("pystyn 3,3:een dieseliä satkulla"), vai?
Mistä numerosta nyt puhut? Bensa-autolle 3,5l/100km on joka tapauksessa kova, kertasuoritus tai ei. Heitän ihan hatusta litran lisää, niin tulee jo jonkinmoista pidemmän ajan keskikulutusta päälle, varmaan.
Jos pysyttäydytään kulutuksessa ja polttoaineissa, niin dieselin ja 95:n hinnat on historiallisen lähellä toisiaan ja dieselauton omistaja maksaa vielä käyttövoimaveron päälle.
Sitten ei suoraan kuitenkaan puhuta kulutukseen liittyvästä, vaan siitä kokonaistaloudellisuudesta, josta kysyin edellisessä kommentissani. Se ei ole vain sitä, että puhutaan litroista satkulla. Mutta on paikoin vaikea hahmottaa, onko se sinun "taloudellisuuksissa" mukana, vai ei.
Niin niin, tuo koskee niitä "pisaralla pisimmälle" -kuskeja, jotka pystyvät ihmeisiin autolla kuin autolla, varmaan sähkiksilläkin, saati diesel- tai bensapolttiksella (jollakin hybridillä tai ilman).
Se kaikkien kuskien keskiarvo, sitä kysyin.
Nyt sitten tuo rauhallinen maantieajo on huono, vaikka omat parhaat arvosi saavuta juuri sillä tavalla ajaen.
Uskon kyllä, että modernilla dieselillä sopivan kokoisessa korissa tuo on saavutettavissa samalla tavalla "tasaisen rauhallisen maantieajon lukemina" ja vaikka vielä "kesällä" kaupan päälle.
Sinä tuossa yleistät vähän valikoiden, niin ettei tiedä mistä pa-tyypistä kulloinkin puhut, saati hybrideillä vai ilman ja mistä korikoosta. Väitän että samaan pystyy varsin harvalla bensa-autolla, jossa ei ole mitään hybridiä avustamassa.
Joo, viime kädessä tietysti on monta tekijää, joista valikoiden oma auto löytyy. Jopa väri.
Mutta kun sinä olet nyt aloittanut kulutuksesta pelkästään, niin pysyttäiskö siinä niin ei hajoa arvailuksi siitä, mikä on missäkin kommentissa sinun painopisteesi:
Kahden auton kulutuslukemat ovat 0,2 desin sisällä ja olkoot yksittäisinä suorituksina, koska sekä sinä, että Quu olette niihin viitanneet. Tulkitaanko sinua nyt niin, että se isompilukemainen on ihan surkea kulutukseltaan, koska se on bensahybridi, eikä sitä siksi voi pitää pienikulutuksisena bensa-autona?
Ja taustalla on tietysti se ison kuvan tieto, että takavuosina uusia pienen kulutuksen dieseleitä pidettiin maailman pelastajina ja bensa-autoja syöppöinä. Kaiken maailman dieselgate-tapausten jälkeen CO2-arvot ovat tasoittuneet paljonkin. Ja on tullut lisää valmistajia eri variaation hybrideille myös (täyssähkärit erikseen tässä yhteydessä).
Onko vaan sattumaa, että niiden maksimilatausteho 30 kW on sama kuin mihin Lidlin ilmaislatureiden tehoja parhaillaan maanlaajuisesti pudotetaan (oli 50 kW)?
Näemmekö vielä joku päivä Lidlin oman latausverkoston, jossa voidaan ladata vain Lidlin omia vuokra-autoja tai että vaan niitä voidaan edelleen ladata maksutta ?
@DI_Jerry kirjoitti:
Olisiko tuo nyt sitten kaupallisesti mikään kumma juttu oikeastaan? Mikseivät he voisi noinkin tehdä kun kerran tarjoavat moista palveluakin.
Mistä ihmeestä tässä on kyse?
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/toyota-lupaa-jopa-ostaa-vialliset-bz4x-takaisin-yhdysvalloissa-ei-koske-suomea/
Normisuomalainen ottaisi ristikkoavaimen ja vähän tarkempi momenttiavaimen ja vääntäisi pultit sopivaan tiukkuuteen ettei pyörät irtoa.
Ps. Topille tiedoksi, ettei kysymykseni taaskaan ole tarkoitettu sähköautovastaiseksi vaikka sähköauton viasta onkin kysymys.
Älä siis kirjoita: "Onko tämä sinun tapa paeta vastuuta niin kuin harha strutsi pää hiekassa vedoten pyörän pultteihin, ettei mitään tarvitsisi tehdä."
Uusisivat samalla se kojelaudan designingin.
Sait lyhyeen postiin paljon asiavirheitä:
Koska ajamme talvirenkailla, ylinopeudella, maastopyörät vetokuulassa, on selvää että emme osallistu mihinkään pihistyskisaan vaan kulutuslukemat ovat normaalin liikkumisen seuraus eikä sen tavoite kuten näytät kuvittelevan.
Jos osallistuisimme pisaralla pisimmälle kisaan, nostaisimme kuraisenkin pyörän auton sisälle, hankkisimme ainakin kesän ajaksi kesärenkaat ja pudottaisimme ajonopeutta. Todellisuudessa emme silti tee näin, joten toteutunut kulutuslukema ei ole mikään ihme, vaan liikenteen mukana ajamisen lopputulos arkikäyttöömme sopivilla vehkeillä. Muista en tiedä, mutta jos kisaamaan aletaan, ainakin meidän lukemamme putoavat selvästi.
En ole myöskään luvannut pystyvämme samaan millä tahansa autolla missä tahansa olosuhteissa. Olen rajannut kommenttini taloudellisesti dieseliä ajaviin koska minulla on aiheesta omaa kokemusta ja numerodataa koska meidän käyttötilanteemme on dieselille sopiva.
Vaikkapa pieniakkuisella virtaviivaisella lataushybridillä saisimme aikaan plugarille katastrofaalisen huonot kulutuslukemat ajamalla sitä pitkiä matkoja bensalla suurella nopeudella aerodynamiikan rikkovat pyörät takana poikittain.
Tähänastinen track recordini sinulle ymmärrettävästi vastaamisessa on niin huono, että en usko osaavani auttaa sinua tässä(kään) kysymyksessäsi.
En aloittanut kulutuksesta. En aloittanut yhtään mitään.
Vastoin tapojani vastasin tällä kerralla poikkeuksellisesti vain yksittäisen lyhyen matkan ajotietokoneesta luettuun havaintoon, jonka jälkeen sinä sekosit ja nyt kyselet jokaisen kontekstistaan irrottamasi lauseen merkitystä.
Kokeillaanko välillä toisin päin? Jos vaikka sinä lakkaisit kyselemästä ja esität kerrankin oman analyysisi siitä, millä tavoin nämä erilaisten rakkineiden kulutuslukemat erilaisissa käytöttilanteissa eroavat toisistaan. Me muut voimme esittää täydentäviä kysymyksiä ellemme pysty seuraamaan tarjoamiasi laskelmia. Sopiiko?
@740 GLE kirjoitti:
Sehän riippuu siitä, pitääkö lukijasi arvailla mistä kirjoitat, vai oletko täsmentänyt noita ao. asioita esim.
Onhan se nyt ollut aiempien kirjoitustesi perusteella jonkin moinen tavoite, pyrit (kulutus)taloudellisuuteen ja esittelet niistä parhaita tuloksia.
Miksi kiertelet helpossa vastauksessa: SpritMonitor näyttää automallikohtaisesti ilmoittajien tietoja oman autonsa kulutuksesta. Kärjessä ovat piheimmin ajavat, sitten myös automallin keskiarvo, sekä pienin/suurin -arvot.
Tuossa on esimerkiksi vm 2010 ja siitä vanhempien diesel-Mersujen (malli kuin malli) ilmoitetut kulutukset:
https://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/28-Mercedes-Benz/0-Alle_Modelle.html?fueltype=1&vehicletype=1&constyear_e=2010&minkm=100000&powerunit=2
Voit siirtää vm-rajaa, mallia ja versiota vastaamaan omaa autoasi niin että osuu kohdalleen niin kuin se sitten mahdollista onkaan. Älä tee tuosta sen vaikeampaa asiaa.
Esittelet mielelläsi "3,3l/100km"-lukemia, mutta oikeastihan vuoden keskikulutuksesi on sen n. 5l/100km.
Tuo taloudellisen dieselin määritelmän voi "markkinointimielessä" venyttää kuitenkin, vai?
Mikä olisi se katastrofaalinen lukema? Plugareille ilmoitetaan mainoksissa ja toki WLTP-mittauksissa sellaista 1,2l/100km kulutusta. Ei pitkillä matkoilla yleisesti 50-70km:iin jäävän sähköajon jälkeen monikaan odota, etteikö iso bensapeli veisi paljon enemmän kuin 1,2l. Eikä siihen tarvitse mitään fillaria ottaa mukaan edes.
Noh... Otat valikoivasti kulutuksen mukaan keskustelukommentteihisi sitten. Ja aloittamisella tarkoitin vain sitä ensimmäistä kommenttiasi tähän säikeeseen, en että olisit avannut säiettä.
Voit ihan rauhassa kerrata kommentointia sieltä asti kun noin olet esittävinäsi. Toit sitten oman ihan yhtä yksittäisen ajotietokonehavainnon mukaan, mutta jotenkin se jatkokirjoituksesi oli tulkittavissa niin, että se olisi myös pitkän ajan keskikulutus.
Kuvitteletko, että pyysin sinulta "toisin päin" tuollaista raporttia? Aika poskelleen meni sitten sinulla.
Miksi alkaisin listaamaan loputonta määrää "erilaisia rakkineita" ja loputonta määrää "erilaisia käyttötilanteita"?? Aika höpöjäsi pyydät, pöhh! Et edes sinä kykene tuollaiseen.
Mutta heitänpä nyt sellaisia osin autokoulutason perusasioita, ole hyvä:
Auton polttoaineenkulutus (voinee soveltaa sähkäreihinkin):
https://www.teslarati.com/tesla-model-y-leads-europe-d-suv-segment-1h22/
EQE 300 on julkaistu ja tilauskirja on auki. Nelisen tonnia alle EQE 350 hinnan sekä Saksassa että Suomessa.
Ilmeisesti 300 on tehorajoitettu softavariantti? Saa nähdä saavatko bitin taluttajat auki sähköautojen bittikuvioita vai ovatko valmistajat jo voittaneet pelin peilaamalla järjestelmät lentokoneen ohjaamon tapaan suorittajan ja valvojan tehtäviin jakaen?
Viittaan tällä joidenkin mäntämoottorien softavarianttien tuunauksen vaikeuteen, kun yksi tietokone säätää ahtoa ja syöttöä ja toinen vahtii että se pysyy tehtaan asettamissa rajoissa.
Suhtaudun yleensä varauksella näihin "luokkansa parhaisiin" ja segmenttien määrittelyihin, koska Sport - Utility Vehicle mitataan mielestäni sillä minkä sportin pelivehkeet mahtuvat kyytiin ja mihin utilityyn se keksintö soveltuu. Luokkien merkitys katoaa koska vertailua voi tehdä yli luokkienkin.
Ainakin viimeisimmän Auto Bildin NIH on poistunut Berliinin tehtaan Yyn koeajolla (jos sitä oli kovin vahvasti koskaan ollutkaan). Kovasti laadukkaaksi kehuttiin kun on oikein saksalainen eikä "ami".
Erottaisivatkohan he eri tehtaiden autoja sokkotestissä?
Menee yli minun tietotaidon tuo "NIH" - mitä se tarkoittaa?
Minäkään en tiedä, mikä arvo tuolla tilastolla on, mutta mielenkiintoista ainakin kaksi asiaa Y:n kohdalla. 44.000kpl on minun mielestä melko suuri määrä puoln vuoden rekisteröinneiksi ja toisekseen sähköautoa on rekiteröity enemmän kuin monia tunnettuja polttomoottoriautojen malleja.
Minulla on amerikkalainen (osittain Hollannissa koottu) Model X ja vaimolla Kiinassa tehty Model Y. Minusta niissä ei kummassakaan ole ollut laatuvirheitä. Minulla X on kaksi kertaa kokonaan mykistynyt, mutta IVO-resetillä se elpyi. Tai ekalla kerralla kävi oikein isolla kirkolla elvytettävänä hinausauton lavalla vietynä, mutta kun älysin, mikä oli korjaus, niin toisella kerralla buuttasin itse akkukaapelit irrottamalla ja noihin kahteen kertaan se on jäänyt. Kumpikin pimeneminen tapahtui, kun olin ladannut ohjelmistopäivityksen kännykän kautta ajossa olleessa autossa. En tiedä, oliko sillä mitään tekemistä asian kanssa, mutta sen jälkeen olen ladannut päivitykset vain auton ollessa parkissa ja wifissä kiinni. Y on ollut ajossa kahdeksan kuukautta eikä mitään vaivoja.
Kun M3 ilman mittaristoa julkaistiin, niin ajattelin, että siihen kompastuu vielä koko auton myynti. Että ihmiset eivät sulata mittariston puuttumista. Väärässä olin ja nyt, kun olen ajellut Y:llä jonkin verran, niin oikeastaan Y:n ohjaamo on aivan mainio. Ja persoonallinen. Vaimo valitsi valkoisen interiöörin ja se on valoisa ja avara.
Netin mukaan NIH tarkoittaa National Institutes of Health. Auto Bildin NIH on poistunut...?
Not Invented Here = Eio meidän poikien tekosia, eli ei kelpaa.
IMO, Urban Dictionary kannattaa tallettaa chattikielen lyhennesanakirjaksi, ettei jossain vaiheessa tule sanottua jotain minkä seurauksensa muut ovat ROTFLMAO.
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=NIH
En muuten tiennyt itsekään, että amerikkalaiseksi kuvittelemani sanonnan lähtökohta on alun perin saksalaisissa tunnistettu piirre, tässä sanatarkka sitaatti:
"Not Invented Here
The German art of humiliating any technology, agricultural product, or (medical) scientific work that has not been invented or produced in Germany, Switzerland, or Austria.
If a second-hand Volkswagen is more expensive than a Volvo, you must be in a country suffering from NIH syndrome."
Kunnolla asiansa hoitavat valmistajat osaavat rakentaa teolliset prosessinsa tasolle, jossa tehtaan sijainnin ja henkilökunnan vaikutus minimoidaan. Monet saksalaista ja ruotsalaista autoa ihailevat kehuvat Etelä-Afrikassa valmistunutta Mersuaan tai Kiinalaista / Belgialaista Volvoaan. Samoin Englannin Toyotilla ajaa moni varsin tyytyväinen japanilaiseen luotettavuuten vannova.
Brittikontaktieni kautta tiedän, että yritysautojen ostoista vastuullisia pitää toisinaan taluttaa parkkipaikalle varmistamaan auton tyyppikilvestä, että yrityksen mielikuvasyistä dissaama "tuontiauto" onkin valmistunut brittiläiseltä tehtaalta. Vaikkapa Opel Vectrasta tulee kosher, jos siihen läimäistään ratti hanskalokeroon ja Vauxhall Cavalier lätkä takaluukkuun.
Tätä olen harmitellut itsekin Volvon jälkeen. Seittenneliskanttisen sisustusvalikoima on voimakkaiden värien ilotulitus ja omankin autoni sisustus on ulkoväriin sointuvaa sinistä. Isompia saksalaisautoja tarjotaan lähinnä saksanharmaana sisältä ja päältä.
Chevrolet Blazer EV:n pimpmobilen punainen sisustus on hieno!
Tässäpä mielenkiintoinen artikkeli aiheesta:
https://www.hs.fi/autot/art-2000009025141.html
Pioneerien osa ei koskaan ole helppo.
Tehtävä se on joka tapauksessa.
Eli ei siis mitään uutta. Aivan kuten ennenkin, myös tulevaisuudessa joillain autot kestävät, toisilla ei.
Sähköauton "puolesta" syömälakkoon:
https://www.is.fi/autot/art-2000009036457.html
Osa Teslan omistajista aikovat ryhtyä syömälakkoon, loput muut ovat ilmeisesti jo myyneet (käytettyään 10%) akkunsa Suomeen kun niitä niin riittää?
Olen aina ihmetellyt tuota intoa noiden autojen omistajissa, tuo syömälakko kuvaa tuota porukkaa hyvin. Amerikkalaisten autojen laatu on ollut aina heikompi kuin saksalaisten. Tämä kyseinen merkki taitaa olla kaikkien aikojen pohjanoteeraus, vikojen määrä ylittää ymmärryksen.
Kesällä 2015 Tesla avasi Suomeen ensimmäisen myymälänsä Vantaan Kaivokselassa.
Aika vähän Tesla asiakkailta on moitteita julkisuuteen laadusta tullut, toimittajat on luku sinänsä.
Tässä on osittain taustalla, että valittaja kokee tehneensä virheen joten paras vain niellä ongelmat. Siis sama kaikkien ostosten kanssa. Vasta kun ongelmat ylittää sellaisen kynnyksen joka estää käytön, valituskanavat täyttyvät.
Tesla-omistajat kokevat toimittajien liiallisen kiinnostuksen merkin ongelmiin viime vuosina mutta tilanne kyllä muuttuu kun täyssähköautot yleistyvät.
Vanhimmat Teslat (Model S) Suomessa ovat vasta alle 10 vuotiaita, joka on paljon alhaisempi kuin muiden liikenteessä olevien autojen keskimääräinen ikä. Nyt seuraavien 15 vuoden aikana ruetaan näkemään mitenkä ko auto toimii verrattuna perinteisiin autoihin. (Mulla ainakin 23 v. auton pelti on ruennut ruostumaan eturoiskeläpän alta - ...tanan romu!)