Kyllä se jotenkin näin meni T-Fordin jälkeen.

@PJH66 kirjoitti:

http://www.autowiki.fi/index.php/KdF-Wagen

Faijalakin oli tuollainen 60-luvulla.
Ihania muistoja ja tuo toimi aina.

Valmistusaika 1938–1945 ja niitä tehtiin joitakin satoja kappaleita ja vissiin yhtään ei ehtinyt myytäväksi saakka.

Oisko noita suomeen tuotu...

Kuplahan on siinä mielessä rehellisesti pitkä tuotantosarja, että vaikka kaikki osat vaihtuivatkin matkalla vähintään kertaalleen, ensimmäisen KdF-Wagenin alkuperäinen konsepti oli selkeästi nähtävissä vuosikymmeniä myöhemmin valmistuneissa yksilöissä. Yariksen kokoinen takavetoinen Corolla on kasvanut etuvetoiseksi seuraavan kokoluokan autoksi, jossa alkuperäistä on onneksi enää vain nimi.

Kalenteriaikana pitkä tuotantosarja eräällä yhä tunnistettavasti suunnilleen saman näköisellä autolla alkoi 1979 eikä loppua näy vieläkään. Tuotantomäärät eivät tosin tule ikinä saavuttamaan kärkisijoja.

Samasta syystä aika ajoi ohitse Kuplan epäluotettavasta ja epäkäytännöllisestä vanhentuneesta tekniikasta jo 1960-luvulla. Tai luotettavahan se oli siinä mielessä että kone oli jokseenkin varmasti sökö noin puolella saman hintaluokan Opelin, Fordin tai Toyotan moottorin ajomäärästä.

En näe oikeastaan yhtään asiaa, joissa 1960-luvun Kupla enää pärjäisi vastaavan genren aikalaisilleen? Etenemiskyky talvella voittaa Ford Anglian, Escortin, Opel Kadettin ja Toyota Corollan liikkeellelähdössä, mutta jos liikkeelle on päästy, on vasaran heittäminen varsi edellä tarkkaa hommaa kuin pärekaton kulotus.

Kulutuksen, tavaratilojen, lämmityslaitteen ja tekniikan kestävyyden osalta ilmajäähy bokseri ei edes osallistu koko kisaan vaan antautuu jo alkumetreillä.

Kupla on hieno harrastus ja ehdottomasti mielenkiintoinen osa automobiilin historiaa, mutta vaikea perustella ostosta enää 1960-luvun loppupuolella, kun ei ole tavaratilaa, polttoainetaloutta, huollosta ja moottorinlämmittimestä riippuen joitain satoja tuhansia kilometrejä kestävää moottoria eikä Fordin tasoista lämmityslaitetta. Eikä farkkukoria tai neliovista tarvinnut edes kysyä.

Tuohon aikaan oli etenkin tämän tason autoissa kaikissa omat omituisuutensa, mutta kaikkia neljää ajaneena Kupla on näistä neljästä ylivoimaisesti vastenmielisin keksintö. Saattoi johtua renkaistakin, mutta 1960-luvun eka Corolla oli vähän vikuri talvella, mutta kyllä senkin kanssa pärjäsi vaikka ohjaus ei ollutkaan Opelin tarkka. Kadettin kevyt ohjaus helpotti aika helposti lipeävien luistojen pitämisessä edes jonkinlaisessa kuosissa. Escortin ohjaus jätti Opelia epätarkemman kuvan, mutta 200.000 km ajetun Fordin sujuvasti toimiva vaihteensiirto on jotain sellaista, mistä uuden Kuplan ostanut ei osaa edes haaveilla. Opelille ja Fordille voi budjetoida jotain noin 7 litraa sadalle, Corollalle ehkä hieman vähemmän ja Kuplalle litran tai pari lisää.

Jos näistä pitää valita, otan puhtaasti lämmityslaitteen ja ajamisen vaivattomuuden vuoksi Escort 1300 Sportin kun Mexico, Opel Kadett Rallye (Rekordin 1900 koneella) ja vastaavat olisivat olleet mielipuolisen kalliita ja niiden hintaluokasta alkaa löytyä aivan liian mielenkiintoisia isomman luokan autoja. Ja koska ollaan vielä 60-luvulla, Corolla Levin 1600 on vielä kaukainen haave japanilaisinsinöörin mielessä. Kadett B tai Corollakin olivat toimivia vehkeitä joiden kanssa oli helppo elää, vaikka talvi oli niiden kanssa olikin heikomman mutta ei sentään Kuplan tasoisen lämmityksen verran epämukavampi. Kuplan valitsen käyttöautoksi vain ellen muuta autoa saa.

Harrasteautoksi sen sijaan kelpaa avo-Kupla vaikka heti, kun hinnoista sovitaan.