Aloitetaan vaikka tällä:
- Nuole lautasesi ruokailun jälkeen.
- ruokahävikki vähenee, jolloin myös ruokaketjun energiankulutus vähenee. Samaten astianpesukoneet vähentävät energian- ja veden kulutustaan kun niillä pestään puhtaampia astioita.
Ei muuta kuin jatkoa kehiin...
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Talvella kannattaa jäädyttää vesiastioita ulkona ja laittaa ne sitten jääkaappiin.
Ainakin sähkölämmitystalossa kannattaa tehdä juuri päinvastoin - limpparitkin kannattaa ottaa kaupasta mielummin lämpimänä kuin kylmänä. Silloin jääkaappi toimii ilmalämpöpumpun tavoin ja siirtää limppareiden lämmön huoneilmaan.
Astianpesukone ei haistele viruksia, mutta ruoantähteiden määrää "haistelee" ja säätää sen mukaan ohjelman pituutta, huuhtelujen määrää ja veden lämpötilaa.
Muistan vielä hyvin sen edellisen myös valtion markkinoiman säätökamppamjan, tuli suyvä lama ja virmoja konkurssiin, työttömiä pirusti.
Markkinatalous tarvitsee jatkuvaa kasvua ja veronmaksajia, millä esim. julkiset palvelu maksetaan. Hallitus lisää surutta menoja tähän päälle lama, niin se on taas siinä, oikeistopuolueita tarvitaan taas pelastamaan, jokaisen mielestä vääristä paikoista höyläämään.
Nuollut lautaset vaativatkin siksi käsin valitun ylipitkän ohjelman, että tulevat puhtaiksi. Automatiikka luulisi lautasia puhtaiksi ja pukkaisi ne ulos samantein.
Tarkoituksenani oli siis kirjoittaa, että säästövinkeissäkin tulee helposti puolihyviä keksintöjä kuten saunan ja suihkun suhteesta. Ei lämmitetä saunaa, niin käytetään tuplasti enemmän lämmintä vettä saman puhtaudentunteen saavuttamiseksi.
Tuohon sopiikin seuraava vinkki:
Itsellä on kokemusta myös joistain (eko)pesuaineista, joilla koneen saakin laittaa pesemään uudestaan ellei ole alunperin laittanut jotain 70+ kattilanpesuohjelmaa.
Säästökampanja oli -70-luvulla ja syvä lama -90-luvulla.
Oli niitä lamoja jo Kekkosen aikaan. Oliko jokin sitten suoraan öljykriisin aiheuttama täytyisi tarkistaa netistä. Luultavasti oli, mutta ei 90-luvun lama.
Lamaan vaikuttaneita syitä olivat muun muassa:
1980-luvun talouspolitiikka, johon kuului muun muassa rahamarkkinoiden liian nopea vapauttaminen sekä vahvan markan politiikkaan liittynyt kireä rahapolitiikka.
Pankit tyrkyttivät valuuttalainaa. Valtiovalta vakuutti pitkään, että vahvasta markasta pidetään kiinni. Suomen markka päästetään kellumaan. Markan arvo romahtaa yhdessä päivässä. Ne jotka eivät tiedä tuosta ajasta mitään kannattaa tutustua, materiaalia on riittämiin.
Sodan jälkeen Suomessa on ollut vain yksi syvä lama ja yksi energiakriisi, eka 90-luvulla ja toka 70-luvulla. Nyt näyttää että oltaisiin menossa kohti seuraavaa energiakriisiä. Sen näkee sitten kuinka se koettelee Suomea, kunhan ollaan talvessa. Ja koska maailma pyörii energialla, energiakriisiä seuraa sitten jonkin asteinen taantuma tai jopa lama.
Lama on vaikeasti väistettävissä kun välttämättömät kulut nousee, asuminen, ruoka ja matkat nakertaa muuta kulutusta, tuotanto laskee, potkut perseeseen.
On se kiva kun on tuollaisia pellejä, joita ei yhtään kiinnosta monia koskettava vakava tilanne.
Mitäs vikaa tuossa on? Kyllä epätavanomaisemmistakin keinoista on apua, kun ratkaisemme ruoka- ja energiakriisejä. Tuo on huippuhelppo ja jokaisen käytettävissä oleva konsti vähentää ruokahävikkiä, saada ruoasta kalorit tarkemmin talteen ja vähentää samalla vielä sähkön kulutusta - ja kastike voi olla vielä hyvääkin.
Ainahan konjakki maistuu.
Budjettivastuulliset tupaneuvottelut päättivät pudottaa asunnon lämpötilaa yhdellä asteella ja syöttää entistä aktiivisemmin halkoja leivinuuniin. Autojen esilämmitykset säädetään myös tarkemmin todelliseen tarpeeseen eikä vanhalla periaatteella "vähintään riittävästi".
Yhtenä muuttujana ollut poreallas jää vielä näillä hinnoilla tyhjentämättä talveksi.
Saa nähdä, erottaako vaikutusta tammi - helmikuun kulutuksessa? Maaliskuussahan tilanne jo muuttuukin auringon paistaessa valkoisten hankien ylitse.
Yäk, eikö se vesi pidä vaihtaa jokaisen käynninjälkeen.
Saan siis laittaa luvallisesti jatkoa.
Ei niitä lusikoita ja lautasia ennen pesty tuskin ikinä, ainakin jos laittaa eteen sanan puu, tuolloin halutessa kätevästi veisteltiin uudet mallit. Tuo toimii ihan nykyäänkin ja ihan ilmaiseksi muotoilua myöten.
Kuka tarvitsee jääkaappia kun ulkona on lähes aina sopivan viileää. (Nytkin juuri juon ulkona viilentynyttä).
1960 luvun kerrostaloissa ovat ehkä yhä jäljellä viileäkaapit, niistä reijistä voi myös ampua alueen valtaavan vihollisen tai ihan muuten vaan jos siltä huonona päivänä tuntuu. Samoin kuin parvekkeella, jossa tosin saattaa tulla kinaa purevien rottien ja lintujen kanssa.
Ok talossa täytyy aukaista ulko-ovi, jolloin lämpö karkaa, mutta ei karkaakaan jos sisällä on kylmempää kuin ulkona. (Saako nerokkuudesta Nobelin?)
Mikä on ryyppyputki? No se on sellainen yli metrinen putki joka kaivetaan maahan. Ylös vedettävään sisäosaan mahtuu kymmenisen jaffa- tai colatölkkiä tms, pysyy ihmeesti kylmänä helteelläkin ja erityisesti lapset tykkäävät härvelistä.
Tuo putki herätti ajatuksen. Entäpä jos se onkin hieman laajempi, syvempi ja laittaa paristoilla toimivan noston tyylikkäillä led valoilla…
Halkolämmitteiseen paljuun kyllä. Poreallas on pieni uima-allas, jossa pumppu kierrättää vettä säädetyllä syklillä suodattimen ja kemikaalien läpi uimahallin tapaan.
Kaksitehopumppu suodattaa ja klooraa veden pienellä teholla vaikka pitäisi kannen kiinni. Kylvettäessä sitten ohjauspanelista tilaamalla tulee sitten täysi teho ja kuplia sekaan.
Lisää vinkkejä kehiin:
ja muuta uudehkoon (energialuokka a-b) yksiöön koko perheen voimin
talvivaatteet kestää hienosti sen 25-30 vuotta aikuisilla. kengät aitoa nahkaa ja pohjat raakakumia tai kierrätettyä materiaalia.
naapurilla katsomassa tarvittavat uutiset. sillä ethän voi turhaa älypuhelintasi käyttää kun
se vie valtavasti servereillä aivan turhaa energiaa. paras olisi jos tilalle löytyisi vanha 3110 tai vastaava.
Kaikki hallitusvastuuseen pyrkivät puolueet vannovat kasvun nimeen, millä selvitään velkakierteestä, teidän ohjeet älä tee sitä älä tee tätä, vie meidät syvään lamaan.
Energian tuhlaus vie ennemminkin lamaan kuin energian säästö. Jos vähemmällä energiankulutuksella saa tehtyä saman asian, on se vain hyväksi niin luonnon kuin taloudenkin kannalta. Neuvostoliitto oli hyvä esimerkki energian epätaloudellisesta käytöstä.
Harmi, ettei tule nyt mieleen toista yhtä "päätöntä" mutta niin käyttökelpoista, toimivaa ja helppoa vinkkiä kuin tuo lautasen nuoleminen ruokailun jälkeen. "Sivistyneemmät" ihmiset käyttävät samaan temppuun esim. patongin paloja, joilla putsataan lautanen niin että kaikki ruoka päätyy vatsaan.
Energiansäästöillä ei tätä tulevaa konkurssia pelasteta, markkinataloudessa ainoa nousun ehto on, korkeatyöllisyys ja kulutus.
Suomihan ei ole mihinkään konkurssiin menossa, maailma voi olla. Energiankulutus ei voi olla enää taloudellisen toimeliaisuuden veturi, siihen ei maailma riitä. Pitää siis mennä toiseen suuntaan, vähentää kulutusta ja luoda sillä rahaa. Suomi voi olla mukana kuten kännyköissä aikanaan tai voimme katsella sivusta ja ihmetellä maailman menoa. Kumpi innostaa, perussuomalainen paluu 1980-luvulle vai toisten yritys päästä eteenpäin?
Perussuomaisetkaan ei pysty perusasioita syrjäyttämään.
Talouskasvu, on talouden tuottamien tavaroiden ja palvelujen tuotantomäärän lisääntymistä, ja se vaatii kulutuskasvua.
Oliko tämä sellainen ns. populistinen kommentti, eli jos ei ota joka vuosi lisää velkaa tarkoittaa se joko / tai -asiana paluuta 40 vuoden takaiseen aikaan?
Oliko kommentin tarkoitus kuitenkin tämä:
"80-luku oli hyvinvointivaltion kulta-aikaa. Myös talouskasvu oli tasaista, ja Suomessa vallitsi jopa täystyöllisyys. Väki vaurastui ja kulutti."
https://yle.fi/a/3-7003811
Energiansäästövinkki. Aja niin vähän kuin mahdollista, eli yhdistä asiointeja samalle ajokerralle. Aja taloudellisesti koska se on myös turvallista, eikä liikenteessä kilpailemisesta ole tarjolla palkintoja. Voit pärjätä halvemmalla autolla jos ajat taloudellisella tavalla, koska lähes kaikki nykyautot ovat varusteiltaan ja moottorin arjessa tarvittavan voiman suhteen parempia kuin mitä ne olivat ennen.
Kulje julkisilla silloin kun se on mahdollista, ja taloudellisesti järkevää.
Mutta ennen kaikkea, ole rehellinen itsellesi kun mietit miten tulee toimia. Halvin ei ole paras, eikä kallis hinta ole tae siitä että tuote tai palvelu olisi hintansa arvoinen.
Ei