Tilanteita liikenteessä

494 kommenttia
11112131517
  • @Karrette kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Mutta tuossa moottoritietapauksessa lienee kyse tahallisesta painostuksesta. Kun edellä menevä Nissan hidasti takana tulevan BMW:n matkaa 2 sekuntia, pitää paheksunta ilmaista riittävän selvästi. BMW esittää, että ohituskaista on jonoutunut ja siksi BMW saisi vaihtaa oikealle kaistalle ja ohittaa Nissanin sitä kautta ihan sääntöjen mukaan.

    Tai kun edellä ajava Pertti hidasti Mikon matkaa 2 sekuntia, koki Mikko että joku ei-auktoriteetti oli loukannut hänen miehisyyttään. Ja sen hän halusi julkisesti osoittaa ajamisellaan että häntä kiukutti. Jos Pertti olisi ajanut poliisiautoa, ei Mikkoa olisi kiukuttanut ollenkaan, tai sitten hän olisi tunnistanut oman asemansa hierarkiassa, sen että hänen mielipidettään ei varsinaisesti kysytä sen suhteen miten oikeasti pitää ajaa.

    Autoilla tai automerkeillä tuskin on omaa egoa.

    Uskon että harva ajaa kovin tietoisena omasta toiminnastaan, vaan he vaan ajavat.

    https://www.antikvaari.fi/k/hakkinen-sauli-luoma-juha/liikennepsykologiaa/002fe7afdf7e793858ea0f0d

    Aiheesta on kirjoitettu kirjoja (tämä on kotimaista tuotantoa), eli siitä miten teiden rakentamisella voi vaikuttaa ihmisten käytökseen. Ja tietysti siitä ihmisten käytöksestäkin, että mitkä seikat siihen vaikuttavat.

    Liikenteessä on helppo havainnoida kuinka jotkin automerkit ja jopa mallit käyttäytyvät, niin johdonmukaista se on. Johtuuko se sitten automerkistä, automallista, Pertistä vai peräti Liisasta on jo vaikeampi havaita. Jotakin yhteneväistävää autoissa kuitenkin on. Olikos se Christine De Soto vai Chevrolet ja hänellä oli kyllä sielu ja ego.

      
  • @Karrette kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Mutta tuossa moottoritietapauksessa lienee kyse tahallisesta painostuksesta. Kun edellä menevä Nissan hidasti takana tulevan BMW:n matkaa 2 sekuntia, pitää paheksunta ilmaista riittävän selvästi. BMW esittää, että ohituskaista on jonoutunut ja siksi BMW saisi vaihtaa oikealle kaistalle ja ohittaa Nissanin sitä kautta ihan sääntöjen mukaan.

    Tai kun edellä ajava Pertti hidasti Mikon matkaa 2 sekuntia, koki Mikko että joku ei-auktoriteetti oli loukannut hänen miehisyyttään. Ja sen hän halusi julkisesti osoittaa ajamisellaan että häntä kiukutti. Jos Pertti olisi ajanut poliisiautoa, ei Mikkoa olisi kiukuttanut ollenkaan, tai sitten hän olisi tunnistanut oman asemansa hierarkiassa, sen että hänen mielipidettään ei varsinaisesti kysytä sen suhteen miten oikeasti pitää ajaa.

    Autoilla tai automerkeillä tuskin on omaa egoa.

    Uskon että harva ajaa kovin tietoisena omasta toiminnastaan, vaan he vaan ajavat.

    https://www.antikvaari.fi/k/hakkinen-sauli-luoma-juha/liikennepsykologiaa/002fe7afdf7e793858ea0f0d

    Aiheesta on kirjoitettu kirjoja (tämä on kotimaista tuotantoa), eli siitä miten teiden rakentamisella voi vaikuttaa ihmisten käytökseen. Ja tietysti siitä ihmisten käytöksestäkin, että mitkä seikat siihen vaikuttavat.

    Vaikka automerkeillä ei olekaan omaa egoa, niin pystyn kuvittelemaan, että Laten kertoma tarina olisi voinut jatkua mielenkiintoisin uusin kääntein, mikäli ko. merkit olisivat olleet päinvastaisessa järjestyksessä. Siinä kuitenkin komppaan Karrettea, että toisessakin tapauksessa kuljettajat olisivat olleet miesoletettuja.

      1
  • @koreileva kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Mutta tuossa moottoritietapauksessa lienee kyse tahallisesta painostuksesta. Kun edellä menevä Nissan hidasti takana tulevan BMW:n matkaa 2 sekuntia, pitää paheksunta ilmaista riittävän selvästi. BMW esittää, että ohituskaista on jonoutunut ja siksi BMW saisi vaihtaa oikealle kaistalle ja ohittaa Nissanin sitä kautta ihan sääntöjen mukaan.

    Tai kun edellä ajava Pertti hidasti Mikon matkaa 2 sekuntia, koki Mikko että joku ei-auktoriteetti oli loukannut hänen miehisyyttään. Ja sen hän halusi julkisesti osoittaa ajamisellaan että häntä kiukutti. Jos Pertti olisi ajanut poliisiautoa, ei Mikkoa olisi kiukuttanut ollenkaan, tai sitten hän olisi tunnistanut oman asemansa hierarkiassa, sen että hänen mielipidettään ei varsinaisesti kysytä sen suhteen miten oikeasti pitää ajaa.

    Autoilla tai automerkeillä tuskin on omaa egoa.

    Uskon että harva ajaa kovin tietoisena omasta toiminnastaan, vaan he vaan ajavat.

    https://www.antikvaari.fi/k/hakkinen-sauli-luoma-juha/liikennepsykologiaa/002fe7afdf7e793858ea0f0d

    Aiheesta on kirjoitettu kirjoja (tämä on kotimaista tuotantoa), eli siitä miten teiden rakentamisella voi vaikuttaa ihmisten käytökseen. Ja tietysti siitä ihmisten käytöksestäkin, että mitkä seikat siihen vaikuttavat.

    Vaikka automerkeillä ei olekaan omaa egoa, niin pystyn kuvittelemaan, että Laten kertoma tarina olisi voinut jatkua mielenkiintoisin uusin kääntein, mikäli ko. merkit olisivat olleet päinvastaisessa järjestyksessä. Siinä kuitenkin komppaan Karrettea, että toisessakin tapauksessa kuljettajat olisivat olleet miesoletettuja.

    Kun mietin käytössäni omassa käytössämme olevia automerkkejämme, niin nuorin kuljettajistamme ajaa Nissanilla, hyvinkin machosti. Vanhemmat puolestaan ajelemme leppoisasti tuplasti tehokkaammalla Bemarilla, vilkku ahkerasti tikittäen ja lain edellyttämiä turvaetäisyyksiä korostaen.

    Esimerkiksi suojatietä lähestyttäessä tämäkin onnistuu Bemarilla tosi hyvin: "Ajoneuvolla ajettaessa on selvästi ja hyvissä ajoin osoitettava aikomus noudattaa väistämisvelvollisuutta nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä."

    Ei silti, yksilöitä olemme jokainen, ja öykkärit huomataan, muut ihmiset ovat vain liikennettä (tai kaupan asiakkaita, missä sitä sitten ollaankaan). Autona Bemari on hyvin yleinen, yleensä top10 rekisteröintitilastossa. Useamman käytössä kuin vaikkapa Peugeot tai Renault.

      2
  • Hienoa, jos sinulla on tuo kirja. Silloin niitä on tämän palstan kirjoittajista ainakin kolmella. Erinomaista luettavaa.

      1
  • muokattu 17.09.2022 16:14

    @Late1969 kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Mutta tuossa moottoritietapauksessa lienee kyse tahallisesta painostuksesta. Kun edellä menevä Nissan hidasti takana tulevan BMW:n matkaa 2 sekuntia, pitää paheksunta ilmaista riittävän selvästi. BMW esittää, että ohituskaista on jonoutunut ja siksi BMW saisi vaihtaa oikealle kaistalle ja ohittaa Nissanin sitä kautta ihan sääntöjen mukaan.

    Tai kun edellä ajava Pertti hidasti Mikon matkaa 2 sekuntia, koki Mikko että joku ei-auktoriteetti oli loukannut hänen miehisyyttään. Ja sen hän halusi julkisesti osoittaa ajamisellaan että häntä kiukutti. Jos Pertti olisi ajanut poliisiautoa, ei Mikkoa olisi kiukuttanut ollenkaan, tai sitten hän olisi tunnistanut oman asemansa hierarkiassa, sen että hänen mielipidettään ei varsinaisesti kysytä sen suhteen miten oikeasti pitää ajaa.

    Autoilla tai automerkeillä tuskin on omaa egoa.

    Uskon että harva ajaa kovin tietoisena omasta toiminnastaan, vaan he vaan ajavat.

    https://www.antikvaari.fi/k/hakkinen-sauli-luoma-juha/liikennepsykologiaa/002fe7afdf7e793858ea0f0d

    Aiheesta on kirjoitettu kirjoja (tämä on kotimaista tuotantoa), eli siitä miten teiden rakentamisella voi vaikuttaa ihmisten käytökseen. Ja tietysti siitä ihmisten käytöksestäkin, että mitkä seikat siihen vaikuttavat.

    Liikenteessä on helppo havainnoida kuinka jotkin automerkit ja jopa mallit käyttäytyvät, niin johdonmukaista se on. Johtuuko se sitten automerkistä, automallista, Pertistä vai peräti Liisasta on jo vaikeampi havaita. Jotakin yhteneväistävää autoissa kuitenkin on. Olikos se Christine De Soto vai Chevrolet ja hänellä oli kyllä sielu ja ego.

    Viittaat tässä Christine tappaja-auto-elokuvaan jossa pääosassa oli vuosimallin 1958 Plymouth Fury. Elokuvaa tehtäessä tuhottiin kaikkiaan 14 kappaletta ’57 ja ’58 vuosimallien Plymouth Furya.
    Elokuvan ohjasi John Carpenter vuonna 1983, ja se perustuu Stephen Kingin samannimiseen kauhuromaniin.

      2
  • muokattu 17.09.2022 16:22

    Tiellä sekoillaan monilla eri merkeillä, toiset merkit vain kiinnittävät enemmän huomiota kuin toiset. Lehdissä tämä korostuu siten, että otsikoissa Audi, BMW ja MB (Bemarikuski, Audikuski tai Mersukuski) on huomattavasti mediaseksikkäämpi kuin autot (Skoda, Toyota, Peugeot tai Renault).

      
  • muokattu 18.09.2022 06:53

    @Late1969 kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Toinen ilmiö, jonka moottoritiellä usein huomaa ja jonka taustoja tulee pohdittua: Ajan moottoritiellä nopeutta x. Minut ohittaa toinen ihan normaalilla tavalla, mikä on tietysti ok. Ohittajan perässä tulee toinen ohittaja, joka painostaa ensimmäistä ohittajaa alle sekunnin etäisyydellä. Takimmainen luonnollisesti ajaa kaistan vasemmassa reunassa. Kun ensimmäinen ohittaja alkaa siirtyä oikealle, takimmainen ohittajakin seuraa perässä oikealle, kunnes korjaakin ajolinjaansa takaisin vasemmalle ja jatkaa lopulta matkaansa. Puhutaan suht pienestä siirtymästä, mutta selkeästi havaittavasta kuitenkin.

    Onko takimmainen naulannut katseensa etummaisen puskuriin niin tiukasti, että se vaikuttaa ajolinjankin valintaan vai mistä tuossa noin psykologian tai fysiikan näkökulmasta mahtaaa olla kyse? Taatusti homma on tiedostamatonta, mikä kertoo minulle kaverin edellytyksistä hallita itsensä ja autonsa tuossa tilanteessa. Eli kaverin ajolinjan määrittelee edessä olevan auton sijainti, ei ajoradan sijainti.

    Kerrotaan, että mutkassa on ajanut kaksi autoa ulos peräkkäin. Kun ensimmäinen jätti kääntymättä tien mukaisesti, takanatuleva seurasi sitä eikä tietä. Joskus kerrottiin myös useamman auton jonoulosajosta jossakin USAssa moottoritien kaarteessa.

    Mutta tuossa moottoritietapauksessa lienee kyse tahallisesta painostuksesta. Kun edellä menevä Nissan hidasti takana tulevan BMW:n matkaa 2 sekuntia, pitää paheksunta ilmaista riittävän selvästi. BMW esittää, että ohituskaista on jonoutunut ja siksi BMW saisi vaihtaa oikealle kaistalle ja ohittaa Nissanin sitä kautta ihan sääntöjen mukaan.

    Takimmainen voi seurata etummaista vaikka ojaan saakka silloin, kun on vaan tarkoitus ajaa toisen perässä. Nyt seuraaja halusi kuitenkin päästä ohi.

    Toki on mahdollista, että seuraamisvietti on niin kova, että se vielä hetken vaikuttaa, ennen kuin takimmainen hoksaa tilaisuuden ohittamiseen aukeavan. Tässä tapauksessa en usko, että paheksunnan osoittaminen on syynä ajolinjaan.

    Kaiken kaikkiaan tämä on pieni, mutta minusta kiinnostava yksityiskohta. Kun Bmw painostaa Nissania (kuljettajien nimet muutettu), asetelmana Bmw:n mielestä on varmaan se, että Nissan ajaa huonosti. Kun ei välitetä mahdollisesta laittomasta tavoitenopeudesta, vajaasta turvavälistä yms. tietoisista virheistä, itseään toista parempana pitävän ajolinjojen hallinta on signaali jostain, minkä pitäisi pysäyttää miettimään sitä, kuka takimmaisen ohittajan autoa oikeasti ohjaa.

      1
  • muokattu 18.09.2022 07:07

    Tuosta toisen perässä ojaan ajamisesta tuli mieleen ilmiö, jonka näkee ojaan ajamista usemmin tiellä. Lähdetään ohittamaan vastaantulijan kaistaa käyttäen toisen perässä. Kun ensimmäinen ohittaja palaa oikealle, takimmaisen edessä yllättäen onkin vastaantulija. Tällöin tulee kiire päästä oikealle, mutta siellä ei ole vielä etummaisen ohittajan ja ohitettavan takia kunnolla tilaa.

    Kuski siis tekee ratkaisuja sen perusteella, mitä näkee (etummaisen ohittajan puskuri) ja olettaa tilanteen säilyvän ennallaan.

    Psykologiakirjassa on kerrottu vastaava tilanne toisesta vinkkelistä. Kun päätiellä etenee jono autoja, joista pari etummaista aikoo kääntyä, sivutieltä tulija voi tulkita koko jonon olevan kääntymässä.

    Nämä ovat asioita, joita tuskin voi ymmärtää, ellei niitä opiskele ja yritä havainnoida liikenteessä. Kun käyttäytymismallit vaikuttaa muihin, olisi loogista alkaa etsiä niitä myös omasta ajamisesta. Toisilla vaan on voimakkaampana ajatus siitä, että joku hidastaa minun matkaani ja osaa ei ajotaidon kehittäminen joko kiinnosta tai sitten ymmärrys ei riitä siihen, miten voisi kehittyä.

      2
  • Aika pitkälle vietyä psykologiaa. Kuvaat marginaaliryhmää joka ei kuulu liikenteeseen.

      
  • Tuon ryhmän olemassaolon silti liikenteessä huomaa.

      2
  • @Herbert kirjoitti:
    Tuon ryhmän olemassaolon silti liikenteessä huomaa.

    Ikävä kyllä hyvin huomiota herättävä marginaaliryhmä, jonka olemassaolo on todellinen ja ikävä.

      
  • muokattu 18.09.2022 09:55

    @tracktest kirjoitti:
    Aika pitkälle vietyä psykologiaa. Kuvaat marginaaliryhmää joka ei kuulu liikenteeseen.

    Kun lähtee matkalle tunnistaa kyllä selkeästi sen että vaikka liikenne koostuu yksilöistä - toisilleen tuntemattomat ihmiset on matkalla johonkin toisille tuntemattomaan paikkaan, niin välillä näyttää siltä että liikenne olisi ryhmätyötä missä siihen osallistuvilla olisi yhteinen tavoite - ajetaan tiiviissä letkassa, ja luotetaan siihen ettei kenellekään tule tarvetta jarruttaa, tai kenelläkään olisi tarvetta vaihtaa kaistaa, tai tulla liittymästä mukaan. Ei, autoliikenne ei ole juna vaunuineen jota vetää veturi, vaan autot ovat jokainen oma veturinsa.

    Eihän se sitä ole - sellaista joukkuepeliä missä jokainen ryhmän jäsen antaisi panoksellaan lisäarvoa liikenteelle, vaan jokainen vastaa omasta turvallisuudestaan, ja siitä ettei aiheuta toiminnallaan vahinkoa tuntemattomille ihmisille. Ei siis pidä luovuttaa vastuuta edelläajavalle tai takana lisävauhtia kannustavalle, he ovat joitakin aivan vieraita henkilöitä. Voi siis huoletta itse tehdä parhaansa, ja liikenteessä nähdyt huonot suoritukset voi kokea huonoina esimerkkeinä, eli toisten epäonnistumisina tai osoituksena kärsivällisyyden puutteesta. Ihmisiä kun ollaan, niin täydellisyyttä ei pidä vaatia sen enempää itseltään kuin toisiltakaan. Ja kun näkee ihmisiä jotka vaikuttavat vaarallisilta, niin riittävä etäisyys on aina hyvä asia.

      2
  • @Herbert kirjoitti:
    Tuosta toisen perässä ojaan ajamisesta tuli mieleen ilmiö, jonka näkee ojaan ajamista usemmin tiellä. Lähdetään ohittamaan vastaantulijan kaistaa käyttäen toisen perässä. Kun ensimmäinen ohittaja palaa oikealle, takimmaisen edessä yllättäen onkin vastaantulija. Tällöin tulee kiire päästä oikealle, mutta siellä ei ole vielä etummaisen ohittajan ja ohitettavan takia kunnolla tilaa.

    Kuski siis tekee ratkaisuja sen perusteella, mitä näkee (etummaisen ohittajan puskuri) ja olettaa tilanteen säilyvän ennallaan.

    Psykologiakirjassa on kerrottu vastaava tilanne toisesta vinkkelistä. Kun päätiellä etenee jono autoja, joista pari etummaista aikoo kääntyä, sivutieltä tulija voi tulkita koko jonon olevan kääntymässä.

    Nämä ovat asioita, joita tuskin voi ymmärtää, ellei niitä opiskele ja yritä havainnoida liikenteessä. Kun käyttäytymismallit vaikuttaa muihin, olisi loogista alkaa etsiä niitä myös omasta ajamisesta. Toisilla vaan on voimakkaampana ajatus siitä, että joku hidastaa minun matkaani ja osaa ei ajotaidon kehittäminen joko kiinnosta tai sitten ymmärrys ei riitä siihen, miten voisi kehittyä.

    Usein toisen perässä ohittava, tilan salliessa, kuittaa sen edellä menneen eli ohittaa näyttävästi. Taitaa olla siinäkin vähän paheksuntaa, kun se toinen ohitti liian myöhään ja liian hitaasti ja esti takanatulevaa ohittamasta useampaa autoa kerralla.

    Jos sivutie on merkitty ja ohituskielto on siksi voimassa eikä ole kääntymiskaistoja, silloinhan tilanne vastaa lähes koko jonon kääntymistä. Ainakin aikaa ja tilaa on sivutieltä tulijalla tehdä mitä tekee nykyautojen kiihtyvyyksin. Ehkä se taas vaikuttaa jonon jatkavien mielestä eteenkiilaamiselta.

      
  • muokattu 18.09.2022 14:02

    Varmistukseksi, että ohitustilanne ja kääntymistilanne olivat täysin eri asioita, eivätkä liittyneet toisiinsa.

    Kommentti ohittamisesta. Monenlaista motiivia voi olla mukana, mutta mikään niistä ei poista sitä, että ohittajan perässä ohittamiseen liittyy riski. Jos takimmainen ei sitä ole tunnistanut ja jollain tavalla taklannut, on tämä tehnyt virheen. Psykologiasta voi löytyä selitys sille, miksi virhe tuli tehtyä.

    Sitten kääntyvän tilanne. Jos kääntyvän kaistaa ei ole, eikä sulkuviivaa, kääntyvien ohittaminen on silti erittäin vaarallista.

    Jos taas katsoo, että sivutieltä tulijana ehtii pois alta, kun kaksi ensimmäistä kääntyy ja kolmas jatkaa suoraan, sitten kyse on enää ajoituksesta, kiihdytyksestä ja siitä, miten tiukkaan väliin pitää sopivana tulla. Mutta psykologian näkökulmasta tuossa oli kyse siitä, että kuskille syntyy jostain käsitys, että koko jono kääntyy ja sivutieltä tulijalle suoraan jatkava on yllätys.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Varmistukseksi, että ohitustilanne ja kääntymistilanne olivat täysin eri asioita, eivätkä liittyneet toisiinsa.

    Kyllä ne eri tilanteiksi ymmärsi.

    Kesällä sattui sellainen tilanne, että loivassa myötämäessä satasen alueella auto ohitti omani vilkku vasemmalle päällä. Näkyväisyyttä oli joka suuntaan pitkälti. Kuitenkin meistä vasemmalta puolen tilatieltä tuli auto suoraan isolle tielle pysähtymättä ja kääntyi oikealle. Tuurilla ohittaja ehti väistää sen. Mikähän sai sen kuskin luulemaan, että pikkutieltä tullessa riittää, ettei omaan menosuuntaan ole menijöitä.

      1
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Varmistukseksi, että ohitustilanne ja kääntymistilanne olivat täysin eri asioita, eivätkä liittyneet toisiinsa.

    Kyllä ne eri tilanteiksi ymmärsi.

    Kesällä sattui sellainen tilanne, että loivassa myötämäessä satasen alueella auto ohitti omani vilkku vasemmalle päällä. Näkyväisyyttä oli joka suuntaan pitkälti. Kuitenkin meistä vasemmalta puolen tilatieltä tuli auto suoraan isolle tielle pysähtymättä ja kääntyi oikealle. Tuurilla ohittaja ehti väistää sen. Mikähän sai sen kuskin luulemaan, että pikkutieltä tullessa riittää, ettei omaan menosuuntaan ole menijöitä.

    Ehkä se, että on aina ohittajan vastuulla katsoa tilan riittävän ohittamiseen.

      
  • @Topi27 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Varmistukseksi, että ohitustilanne ja kääntymistilanne olivat täysin eri asioita, eivätkä liittyneet toisiinsa.

    Kyllä ne eri tilanteiksi ymmärsi.

    Kesällä sattui sellainen tilanne, että loivassa myötämäessä satasen alueella auto ohitti omani vilkku vasemmalle päällä. Näkyväisyyttä oli joka suuntaan pitkälti. Kuitenkin meistä vasemmalta puolen tilatieltä tuli auto suoraan isolle tielle pysähtymättä ja kääntyi oikealle. Tuurilla ohittaja ehti väistää sen. Mikähän sai sen kuskin luulemaan, että pikkutieltä tullessa riittää, ettei omaan menosuuntaan ole menijöitä.

    Ehkä se, että on aina ohittajan vastuulla katsoa tilan riittävän ohittamiseen.

    Tottakai ohittajalla on vastuunsa, mutta ei tielle tulla pihasta kuten Late1969 kirjoitti. Valtateillä ja pienemmilläkin kantateillä on virallissa risteyksissä ohituskielto (yhtenäinen viiva). Samanlainen on käynyt itsellekin muutaman kerran ohituksessa, mutta useammin kyllä niin että tila/metsäautotieltä tmv ajetaan pysähtymättä eteen. Ei katsota lainkaan jos muita sattuisi olemaan liikkeellä. Epäilen että osa näistä jantterista osa ajelee tuhdisti humalassa, ja osalla ikää niin paljon että ajokortti pitäisi olla jo toisissa taskuissa, näkö- ja havainnointikyky on sen verran rajoittunut. Tuskin kukaan vahingossa ajelee pysähtymättä ja katsomatta ko. tilanteessa , jos yhtään on järkeä päässä. No, vartiomattomissa tasoristeyksissä samalla tyylillä tulee sitten raatoja kovalla prosentilla, juna ei väistä tai pysähdy.

      2
  • @Tiko kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Varmistukseksi, että ohitustilanne ja kääntymistilanne olivat täysin eri asioita, eivätkä liittyneet toisiinsa.

    Kyllä ne eri tilanteiksi ymmärsi.

    Kesällä sattui sellainen tilanne, että loivassa myötämäessä satasen alueella auto ohitti omani vilkku vasemmalle päällä. Näkyväisyyttä oli joka suuntaan pitkälti. Kuitenkin meistä vasemmalta puolen tilatieltä tuli auto suoraan isolle tielle pysähtymättä ja kääntyi oikealle. Tuurilla ohittaja ehti väistää sen. Mikähän sai sen kuskin luulemaan, että pikkutieltä tullessa riittää, ettei omaan menosuuntaan ole menijöitä.

    Ehkä se, että on aina ohittajan vastuulla katsoa tilan riittävän ohittamiseen.

    Tottakai ohittajalla on vastuunsa, mutta ei tielle tulla pihasta kuten Late1969 kirjoitti. Valtateillä ja pienemmilläkin kantateillä on virallissa risteyksissä ohituskielto (yhtenäinen viiva). Samanlainen on käynyt itsellekin muutaman kerran ohituksessa, mutta useammin kyllä niin että tila/metsäautotieltä tmv ajetaan pysähtymättä eteen. Ei katsota lainkaan jos muita sattuisi olemaan liikkeellä. Epäilen että osa näistä jantterista osa ajelee tuhdisti humalassa, ja osalla ikää niin paljon että ajokortti pitäisi olla jo toisissa taskuissa, näkö- ja havainnointikyky on sen verran rajoittunut. Tuskin kukaan vahingossa ajelee pysähtymättä ja katsomatta ko. tilanteessa , jos yhtään on järkeä päässä. No, vartiomattomissa tasoristeyksissä samalla tyylillä tulee sitten raatoja kovalla prosentilla, juna ei väistä tai pysähdy.

    Pääsääntöisesti
    Liittymäkiellon alaisilla teillä, joita ovat useimmat valta- ja kantatiet sekä
    eräät vilkasliikenteiset seututiet, uusien liittymien tai liittymäsuunnitelmasta
    poikkeavien liittymien saaminen edellyttää erityisperusteita.

    Mikäli tälläisen liittymän tai maataloustien saa luvalla rakentaa on sen normaali liittymisnäkemä 80 km rajoitusalueella 200 m. Eli jos tielle tulija näkee tuon matkan ja ohittaja on esim. 250 m päässä niin kyllä se ihan laillisesti tielle silloin on tullut ja ohittaja on se väärällä kaistalla oleva.

      
  • @Topi27 kirjoitti:

    Mikäli tälläisen liittymän tai maataloustien saa luvalla rakentaa on sen normaali liittymisnäkemä 80 km rajoitusalueella 200 m. Eli jos tielle tulija näkee tuon matkan ja ohittaja on esim. 250 m päässä niin kyllä se ihan laillisesti tielle silloin on tullut ja ohittaja on se väärällä kaistalla oleva.

    Siis jos auto lähtee ohittamaan toista autoa tai yhdistelmää 200-250 metrin päässä tilatiestä, tilatieltä tuleva Tesla-kuski saa rauhassa kääntyä eteen ja nauttia sähköauton ihanasta kiihtyvyydestä? Isolla tiellä ajava saa hypätä jarrupolkimelle ja toivoa ehtivänsä väistää.

      
  • muokattu 19.09.2022 22:42

    Itsekin tunnistan tuon ilmiön ja lähipiirissäni on yksi erittäin vaarallinen läheltä piti-tilanne, jossa kuski (ohittaja) oli jo varma kuolemastaan.

    Väitän, että kyse on vuosien ajokokemuksen myötä syntyneestä virheellisestä toimintatavasta, josta ei opita pois. Syynä tähän on se, ettei tunnisteta omia virheitä. Kaupungissa vastaavia ilmiöitä näkee päivittäin pyöräilijänä. Todennäköisesti autoilija kuittaa ne sillä, että ajoipa pyöräilijä lujaa. Sen vika. Todellisuudessa syynä on se, ettei osata katsoa.

      1
  • Kaikessa on kyse ennakoinnista, osaatko lukea tilanteita etukäteen. Katse etäällä tilanteita on helpompi ennakoida, näin on enemmän aikaa tehdä oikeita päätelmiä.

      
  • muokattu 20.09.2022 08:14

    Kyllä, mutta myös taidosta katsoa oikeita asioita ja ymmärtää, mitä näkee ja minkä informaation oikeasti rekisteröi. Esimerkiksi kaupunkiajossa sivutieltä tulija voi katsoa sivuille, mutta silti pyörätietä lähestyvä pyöräilijä jäädä havaitsematta. Tämä johtuu siitä, että sivulle katsominen ei riitä. Pitää katsoa, onko pyörätie vapaa ja erikseen katsoa, onko ajorata vapaa. Molempia ei voi luotettavasti yhdellä vilkaisulla havaita, vaikka katse onkin käytännössä samassa suunnassa.

      3
  • Tuosta katsomisesta.
    Tässä päivänä eräänä olin autolla liikenteessä ja kääntymässä 60km/h rajoitetulle tielle.
    Tien sivussa meni kevyen liikenteen väylä.
    Katsoin, että siellä kaukana tulee fillari kevyen liikenteen väylää, mutta tie on tyhjä, joten voin mennä.
    Juuri kun olin nostamassa kytkintä, niin keulan edestä sujahti polkupyörä.
    Ihmettelin, että mistä se siihen teleporttautui.

    Ajoin 60km/h väylää ja fillaristi veti sähkömaasturilla melekein samaa vauhtia kuin mie autolla.
    Aika kovasti kulkee nykyfillarit...
    Katso siinä sitten ja yritä arvioida nopeuksia.

    Toki autoilijan vikahan se olisi ollut, jos fillaristi olisi 55km/h nopeudella törmännyt auton oveen.

      2
  • muokattu 20.09.2022 08:55

    @Herbert kirjoitti:
    Millä tällaiset kaverit saisi analysoimaan omaa ajamistaan?

    Oman tekemisen arviointi on niin vaativaa, että useimmat meistä tarvitsevat avukseen ulkopuolisen asiantuntijan. Täällä ajamisesta kiinnostuneiden keskenkin kohtaa joko hiljaisen apatian tai vastaväitteitä, jos uskaltaa ehdottaa ammattilaisen pyytämistä arvioimaan omaa ajamista. Siksi edes realistisen arvion hankkiminen omasta ajotavasta ei kuulosta todennäköiseltä.

    Me asiasta kiinnostuneet olemme vähemmistönä ja jos täälläkin esiintyy välinpitämättömyyden lisäksi selkeää vastarintaa, on aika todennköistä että useimmille kuljettajille vuosia sitten hyväksytysti läpi saatu ajotutkinto antaa heidän omasta mielestään riittävät valmiudet eivätkä he tarvitse mitään lisäoppia.

      1
  • @Herbert kirjoitti:
    Onko takimmainen naulannut katseensa etummaisen puskuriin niin tiukasti, että se vaikuttaa ajolinjankin valintaan vai mistä tuossa noin psykologian tai fysiikan näkökulmasta mahtaaa olla kyse?

    Veikkaan useimpien kuljettajien näkevän koko ajolinjan turhanpäiväisenä diivailuna?

    Olen itsekin ollut keskustelussa, jossa ajokortin omistavat ihmiset pitivät mainintaani ajolinjasta kaarteen läpi puhtaasti vitsinä. Ajattelin jo pyytää kommentoijia pukemaan vuorotellen ajokamppeet päälleen että lähdetään kokeilemaan eri ajolinjat moottoripyörällä, mutta annoin periksi. En usko että se olisi mitään vaikuttanut mihinkään.

    Oletan, että suurin osa kuljettajista ei ymmärrä mitä vaikutusta ajolinjalla on omaan vapaaseen tilaan ja omaan näkemään eikä suurinta osaa edes kiinnosta tietää tällaisia asioita.

      2
  • @Herbert kirjoitti:
    Kyllä, mutta myös taidosta katsoa oikeita asioita ja ymmärtää, mitä näkee ja minkä informaation oikeasti rekisteröi. Esimerkiksi kaupunkiajossa sivutieltä tulija voi katsoa sivuille, mutta silti pyörätietä lähestyvä pyöräilijä jäädä havaitsematta. Tämä johtuu siitä, että sivulle katsominen ei riitä. Pitää katsoa, onko pyörätie vapaa ja erikseen katsoa, onko ajorata vapaa. Molempia ei voi luotettavasti yhdellä vilkaisulla havaita, vaikka katse onkin käytännössä samassa suunnassa.

    Ennakoiva ajo on tulevien tilanteiden ennustamista, riskien tunnistamista ja niiden torjumista omaa toimintaa muuttamalla.

      
  • @Late1969 kirjoitti:
    Kesällä sattui sellainen tilanne, että loivassa myötämäessä satasen alueella auto ohitti omani vilkku vasemmalle päällä. Näkyväisyyttä oli joka suuntaan pitkälti. Kuitenkin meistä vasemmalta puolen tilatieltä tuli auto suoraan isolle tielle pysähtymättä ja kääntyi oikealle. Tuurilla ohittaja ehti väistää sen. Mikähän sai sen kuskin luulemaan, että pikkutieltä tullessa riittää, ettei omaan menosuuntaan ole menijöitä.

    Tämä on vuodesta toiseen toistuva klassikkotapaus. Sen välttäminen neuvotaan EAK:lla. Motoristi-EAK:lla peräti kahdestakin syystä.

    Tuntuu typerältä joutua selittämään itsellen miksi on hyvä katsoa minne ajaa, mutta siitä tässä on kyse.

      
  • muokattu 20.09.2022 13:03

    @Herbert kirjoitti:
    sivulle katsominen ei riitä. Pitää katsoa, onko pyörätie vapaa ja erikseen katsoa, onko ajorata vapaa. Molempia ei voi luotettavasti yhdellä vilkaisulla havaita, vaikka katse onkin käytännössä samassa suunnassa.

    Eipä vaan riittänyt yksi näköhavainto sekä pyörätien että sen pyörätien takana olevan ajoradan varmistamiseen samalla. Anteeksi kohellukseni ja kiitokset hereillä olleelle motoristille, joka pelasti aiheuttamani tilanteen. Ei näitä näköjään voi ajaa muuten kuin neljällä eri näköhavainnolla kun näilläkin ajomäärillä jää moottoripyörä huomaamatta :blush:

    Kriittinen vaikutus tähän virheeseeni saattoi olla itsesuggestiossa? Heräsin aamulla toteamaan että keli oli aiemmin sovittuun maastopyörälenkkiin sopiva. Olin siis heti aamusta lähtien liikkeellä polkupyöräilijän asenteella. Aamupalan aikana chatattiin kaverien kanssa Whatsappilla matkasuunnitelmista ja varusteista. Sen jälkeen nostin maastopyörän autoon ja lähdin sovitusti matkaan suunnitellulle pyörälenkille. Seuraavassa risteyksessä jätin sitten ajoradalla liikkuneen moottoripyörän havaitsematta. Tämä havaintovirhe ei johtunut siitä, etteikö minun maailmassani olisi moottoripyörää, vaan olin jo edellisestä illasta lähtien säätänyt päätäni polkupyöräilyasentoon, joten väistettävän suunnan tarkistuksenikin jäi pyörätielle.

    Tiesinkin jo, että pyörätien ja ajoradan risteystä pitää kohdella kahtena eri risteyksenä, mutta näköjään niihin risteyksiin pitää myös tehdä kuhunkin omat havaintonsa.

      
  • @tracktest kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Kyllä, mutta myös taidosta katsoa oikeita asioita ja ymmärtää, mitä näkee ja minkä informaation oikeasti rekisteröi. Esimerkiksi kaupunkiajossa sivutieltä tulija voi katsoa sivuille, mutta silti pyörätietä lähestyvä pyöräilijä jäädä havaitsematta. Tämä johtuu siitä, että sivulle katsominen ei riitä. Pitää katsoa, onko pyörätie vapaa ja erikseen katsoa, onko ajorata vapaa. Molempia ei voi luotettavasti yhdellä vilkaisulla havaita, vaikka katse onkin käytännössä samassa suunnassa.

    Ennakoiva ajo on tulevien tilanteiden ennustamista, riskien tunnistamista ja niiden torjumista omaa toimintaa muuttamalla.

    On toki ja tuon määritelmän mukaan kaikki ajavat omasta mielestään ennakoivasti. Mutta kun palastellaan tilanteita, saattaakin ennakointi paljastua tuuriksi ja vastapuolen hereillä olemiseen. Itsekin etenkin jalankulkijana ja pyöräilijänä joka kerta paikkaan autoilijoiden mokia. Näin nämä tuskin edes huomaavat koko tilannetta, illuusio omasta ajamisesta säilyy.

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Tiesinkin jo, että pyörätien ja ajoradan risteystä pitää kohdella kahtena eri risteyksenä, mutta näköjään niihin risteyksiin pitää myös tehdä kuhunkin omat havaintonsa.

    Kyllä. Havainnollistin tyttärelle asiaa maantiellä. Käskin katsoa edessä n. 150 m päässä olevaa autoa. Tien vieressä oli iso keltainen kyltti, joka kertoi kameravalvonnasta. Kun kyltti oli mennyt ohi, kysyi mitä siinä luki. Meistä kumpikaan ei erottanut tekstiä.

    On siis kaksi asiaa, suunta ja etäisyys. Ja oikeastaan kolmaskin. Se, mitä olettaa näkevänsä.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit