...tana mitä luonnonvarojen tuhlausta tuollainen sähköpyöräily. Ajan työmatkani 15 minuutissa 38 vuotiaalla perus-vaihdepyörällä - siinä rupeaa käytetyt luonnonvarat olemaan aikalailla tehokkaassa käytössä. Talvisin sitten kyllä joutuu päästelemään hiilidioksidia enemmän ilmoille kun pienellä energiamäärällä kulkevan pyörän sijaan joutuu käyttämään jalkoja. Vanha vaihdepyörä ei oikein sovellu jäätikköisille pyöräteille.
PS: Moniko sähköpyörä on liikenteessä 38 vuotiaana?
...tana mitä luonnonvarojen tuhlausta tuollainen sähköpyöräily. Ajan työmatkani 15 minuutissa 38 vuotiaalla perus-vaihdepyörällä - siinä rupeaa käytetyt luonnonvarat olemaan aikalailla tehokkaassa käytössä.
Tuli mieleen samantapainen haaste vähän eri näkökulmasta.
Nimittäin jos työmatkan ajaa sähköpyörällä 20 minuutissa, niin sittenhän sen ajaa polkupyörällä selvästi nopeammin, eikö niin?
@740 GLE kirjoitti:
Nimittäin jos työmatkan ajaa sähköpyörällä 20 minuutissa, niin sittenhän sen ajaa polkupyörällä selvästi nopeammin, eikö niin?
Jos tämä triviaali koitos ei onnistu, niin asiaan voi hakea korjausta
1) fillarista
2) omasta kunnosta
25 km/h rajoitettu sähköavusteinen fillari jää päällystetyillä teillä kuin tikku dieseliin, ellei ole huhtinut perusliikunnasta, tai ole liikenteessä ns Alepa-fillarilla.
...tana mitä luonnonvarojen tuhlausta tuollainen sähköpyöräily. Ajan työmatkani 15 minuutissa 38 vuotiaalla perus-vaihdepyörällä - siinä rupeaa käytetyt luonnonvarat olemaan aikalailla tehokkaassa käytössä.
Tuli mieleen samantapainen haaste vähän eri näkökulmasta.
Nimittäin jos työmatkan ajaa sähköpyörällä 20 minuutissa, niin sittenhän sen ajaa polkupyörällä selvästi nopeammin, eikö niin?
Riippuu työmatkasta. Minulla on matkassa sen verran kaikkia risteyksiä ym. että taitaisi kulua sama aika molemmilla - eikä muutenkaan tule ajettua matkaa "kaasu pohjassa" aamuin illoin. Kerran erehdyin lähtemään vaimon sähköpyörällä eräälle pyöräretkelle kun oli vähän rasittunut olo ja ajattelin säästää voimiani. Lopputulos oli että menimmekin sitten koko matkan yli 25 km/h eli ilman tehostusta. No, pysyin kuitenkin muiden mukana koko matkan ihan hyvin.
@Lukija31722 kirjoitti:
Riippuu työmatkasta. Minulla on matkassa sen verran kaikkia risteyksiä ym. että taitaisi kulua sama aika molemmilla - eikä muutenkaan tule ajettua matkaa "kaasu pohjassa" aamuin illoin.
Ymmärrän tämän näkökulman koska omakin työmatkani on ikävää stop & go ajamista ja jatkuvaa näköesteiden varomista. Nopeammasta liikennevalolähdöstään huolimatta sähkäri on silti hidas jo korttelin matkalla.
Jos 25 km/h ylitys 20 minuutin matkalla on kaasu pohjassa, kannattaa tarkistaa Ruuhkamiehen mainitsemat korjaussarjat.
@Lukija31722 kirjoitti:
Riippuu työmatkasta. Minulla on matkassa sen verran kaikkia risteyksiä ym. että taitaisi kulua sama aika molemmilla - eikä muutenkaan tule ajettua matkaa "kaasu pohjassa" aamuin illoin.
Ymmärrän tämän näkökulman koska omakin työmatkani on ikävää stop & go ajamista ja jatkuvaa näköesteiden varomista. Nopeammasta liikennevalolähdöstään huolimatta sähkäri on silti hidas jo korttelin matkalla.
Jos 25 km/h ylitys 20 minuutin matkalla on kaasu pohjassa, kannattaa tarkistaa Ruuhkamiehen mainitsemat korjaussarjat.
Jos joutuu vähän väliä pysäyttämään ja taas kiihdyttämään täyteen vauhtiin, ei 25 km/h ole keskinopeutena mikään matelunopeus. Ja jos on vielä vaatteet päällä, saattaa hieman hiotakin. Aika kaasu pohjassa se siis voi olla ja noin lyhyen matkan takia suihku ja tuplavaatteet vaikuttaa liioittelulta. Mutta tietysti löytyy pukuhemmoja, jotka ajavat neljääkymppiä vaikka Tampereen keskustasta Hervantaan koko matkan ylämäkeen lämpeämättä, tai ainakin sanovat niin.
@Lukija31722 kirjoitti:
Riippuu työmatkasta. Minulla on matkassa sen verran kaikkia risteyksiä ym. että taitaisi kulua sama aika molemmilla - eikä muutenkaan tule ajettua matkaa "kaasu pohjassa" aamuin illoin.
Ymmärrän tämän näkökulman koska omakin työmatkani on ikävää stop & go ajamista ja jatkuvaa näköesteiden varomista. Nopeammasta liikennevalolähdöstään huolimatta sähkäri on silti hidas jo korttelin matkalla.
Jos 25 km/h ylitys 20 minuutin matkalla on kaasu pohjassa, kannattaa tarkistaa Ruuhkamiehen mainitsemat korjaussarjat.
Joka päivähän tuo 25 km/h tulee ylitettyä, mutta ei siinä sähköpyörässäkään ole mitään nopeusrajoitinta - silläkin voi polkea niin lujaa kuin sielu sietää, on vain vähän raskaampi polkea ilman tehostusta kuin tavallinen pyörä. Tämä ja se huomioiden että sähköpyörä kiihtyy nopeammin, ei useita risteyksiä sisältävällä reitillä kyllä osaa mittaamatta selvittää nopeampaa pyörää. Varmaan tavallinen olisi nopeampi jos polkisi todellakin "kaasu pohjassa" mutta kun työmatka ei ole mikään nopeuskilpailu niin...?
@Late1969 kirjoitti:
Jos joutuu vähän väliä pysäyttämään ja taas kiihdyttämään täyteen vauhtiin, ei 25 km/h ole keskinopeutena mikään matelunopeus.
Ei toki. Mutta siinäkin tilanteessa 25 km/h rajoitin iskee kynsille "heti".
Ja jos on vielä vaatteet päällä, saattaa hieman hiotakin. Aika kaasu pohjassa se siis voi olla ja noin lyhyen matkan takia suihku ja tuplavaatteet vaikuttaa liioittelulta.
Tämä on kyllä totta. En osannut ajatella noin lyhyen matkan kannalta. Oma työmatkani on yli tuplat yli 25 km/h keskinopeudella, joten en viitsi edes harkita muuta pukua kuin ajoasun ja perillä toimistolle suihkun kautta.
Ei minulla ole mitään ongelmaa sähköpyörän kanssa, Canyonin Neuron sähkömaasturi on itselläkin harkinnassa. Mutta en vaan hoksaa, miksi pyörällä kuljettavaan matkaan pitää tämänkin keskustelun tapaan tuoda mukaan sähkö? Tässäkin keskustelussa ehdotettiin sähköpyörän käyttöä työmatkalla. Miksi polkupyörä sähköllä tai ilman ei kelpaa?
@Lukija31722 kirjoitti:
Joka päivähän tuo 25 km/h tulee ylitettyä, mutta ei siinä sähköpyörässäkään ole mitään nopeusrajoitinta - silläkin voi polkea niin lujaa kuin sielu sietää, on vain vähän raskaampi polkea ilman tehostusta kuin tavallinen pyörä.
Täsmennetään nyt vielä, että sekä maantie- että maastokäyttöön tarkoitetusta sähköpyörästä on alustavat kokemukset hankittuna, joten muistelen kokemaani enkä kuvittele asioita, joita en ole kokeillut.
Päällimmäisenä mielikuvana on juuri tuo nopeudenrajoitin joka vaihtaa avustuksen hidastukseen luonnottoman alhaisella nopeudella. Ei minunkaan sadan kilometrin keskinopeuteni paljon yli 25 nouse, mutta kun lenkillä on tapana polkaista mittari edes hetkeksi vähintään yli 40 ja helpoissa olosuhteissa yli 50, tuo jatkuva hidas junnaaminen maantiepyörällä ei vaan nappaa. Maasturia ajan sen verran kovia nousuja sisältävässä maastossa, että siellä ymmärrän sähkärin edut ja siksi se kiinostaakin. Mutta tällä ei ole mitään tekemistä työmatkan ajamisen kanssa.
En ole sähköpyörää vastaan, ainoastaan PELKKIÄ sähköpyöräsuosituksia vastaan tilanteissa, joissa polkupyöärkin toimii ihan hyvin.
@Lukija31722 kirjoitti:
Joka päivähän tuo 25 km/h tulee ylitettyä, mutta ei siinä sähköpyörässäkään ole mitään nopeusrajoitinta - silläkin voi polkea niin lujaa kuin sielu sietää, on vain vähän raskaampi polkea ilman tehostusta kuin tavallinen pyörä.
Täsmennetään nyt vielä, että sekä maantie- että maastokäyttöön tarkoitetusta sähköpyörästä on alustavat kokemukset hankittuna, joten muistelen kokemaani enkä kuvittele asioita, joita en ole kokeillut.
Päällimmäisenä mielikuvana on juuri tuo nopeudenrajoitin joka vaihtaa avustuksen hidastukseen luonnottoman alhaisella nopeudella. Ei minunkaan sadan kilometrin keskinopeuteni paljon yli 25 nouse, mutta kun lenkillä on tapana polkaista mittari edes hetkeksi vähintään yli 40 ja helpoissa olosuhteissa yli 50, tuo jatkuva hidas junnaaminen maantiepyörällä ei vaan nappaa. Maasturia ajan sen verran kovia nousuja sisältävässä maastossa, että siellä ymmärrän sähkärin edut ja siksi se kiinostaakin. Mutta tällä ei ole mitään tekemistä työmatkan ajamisen kanssa.
En ole sähköpyörää vastaan, ainoastaan PELKKIÄ sähköpyöräsuosituksia vastaan tilanteissa, joissa polkupyöärkin toimii ihan hyvin.
Meidän sähköpyörä on sellainen "mummopyörä", joka vain lopettaa tehostuksen 25 kilsan nopeudessa mutta ei hidasta sähkömoottorilla milloinkaan, siksipä se ei myöskään lataa akkua koskaan ajaessa. Yli 25 vauhdissa se on normaali polkupyörä - hieman raskasrakenteisempi vain. Tehostusta voi säätää asteikolla: 0 - low - norm - high, joista tuo nollakin eli ei tehostusta on tarkoitettu ihan normaaliin käyttöön. Heti ekana päivänähän, kun se tuli meille, sillä piti koettaa ajaa mahd. kovaa kun se kovin vauhti jäi muistiin ja lukemaksi silloin tuli tasaisella pyörätiellä 48 km/h.
@Lukija31722 kirjoitti:
Meidän sähköpyörä on sellainen "mummopyörä", joka vain lopettaa tehostuksen 25 kilsan nopeudessa mutta ei hidasta sähkömoottorilla milloinkaan, siksipä se ei myöskään lataa akkua koskaan ajaessa.
Juuri tätä tarkoitin hidastuksella avustuksen loppuessa. Rajoitusnopeuden ylittyessä tuntuu kuin olisi ajanut maasturin neulaspolulta sammaleiden sekaan vaikka pyörä ei tietenkään aktiivisesti hidastakaan.
Yli 25 vauhdissa se on normaali polkupyörä - hieman raskasrakenteisempi vain.
Meillä on selvästikin eri vertailukohta. Katuslickseillä pyörivään kippurasarviseen verrattuna mummopyörä on PALJON raskaskulkuisempi ilman sähkövarustuksen lisäpainoakin.
Hieman tätä sporttisemman oloista sähköhybridiä olen maantiellä kokeillutkin pari sataa km. Luomupyöräilijät joutuvat odottelemaan hitaampaa ellei maasto ole niin mäkistä, että ylämäessä 25 km/h riittää ja alamäet tullaan skoottereita ohitellen. Sellaisissa oloissa sähkäri on mainio vehje mahdollistamaan amatöörinkin osallistumisen pyöräilijöiden lenkille.
Tehostusta voi säätää asteikolla: 0 - low - norm - high, joista tuo nollakin eli ei tehostusta on tarkoitettu ihan normaaliin käyttöön. Heti ekana päivänähän, kun se tuli meille, sillä piti koettaa ajaa mahd. kovaa kun se kovin vauhti jäi muistiin ja lukemaksi silloin tuli tasaisella pyörätiellä 48 km/h.
Hyvin vedetty! Minä en edes viitsi yrittää pyörällä joka tahmaa menon 25 km/h kohdalla.
Mielenkiintoinen keksintö. Sähköauton akut voidaan elvyttää uudelleen ohjelmoimalla. Elinikä kolminkertaiseksi.
Litiummetalliakulla voidaan päästä noin 800–1100 kilometrin toimintamatkaan, mutta käyttöönottoon liittyy keskeinen ongelma: akun kapasiteetti heikentyy nopeasti lataussyklien aikana.
”Etsimme helpointa, edullisinta ja nopeinta tapaa parantaa litiummetalliakun käyttöikää”, Stanfordin yliopiston materiaalitieteen ja -tekniikan tohtoriopiskelija Wenbo Zhang sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa akun käyttöikää pidennettiin yksinkertaisella tempulla: akku tyhjennettiin ja sen annettiin levätä joitakin tunteja. Näin onnistuttiin palauttamaan akun menetetty kapasiteetti ja lisäämään lataussyklien määrää.
”Nämä parannukset voidaan toteuttaa uudelleenohjelmoimalla akun hallintaohjelmisto ilman erillisiä lisäkustannuksia tai muutoksia laitteisiin, materiaaleihin tai tuotantovirtaan”, Zhang sanoo.
@Topi27 kirjoitti:
Mielenkiintoinen keksintö. Sähköauton akut voidaan elvyttää uudelleen ohjelmoimalla. Elinikä kolminkertaiseksi.
Litiummetalliakulla voidaan päästä noin 800–1100 kilometrin toimintamatkaan, mutta käyttöönottoon liittyy keskeinen ongelma: akun kapasiteetti heikentyy nopeasti lataussyklien aikana.
”Etsimme helpointa, edullisinta ja nopeinta tapaa parantaa litiummetalliakun käyttöikää”, Stanfordin yliopiston materiaalitieteen ja -tekniikan tohtoriopiskelija Wenbo Zhang sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa akun käyttöikää pidennettiin yksinkertaisella tempulla: akku tyhjennettiin ja sen annettiin levätä joitakin tunteja. Näin onnistuttiin palauttamaan akun menetetty kapasiteetti ja lisäämään lataussyklien määrää.
”Nämä parannukset voidaan toteuttaa uudelleenohjelmoimalla akun hallintaohjelmisto ilman erillisiä lisäkustannuksia tai muutoksia laitteisiin, materiaaleihin tai tuotantovirtaan”, Zhang sanoo.
Akkuja on "ohjelmoitu" ennenkin. Kunnon kännyköissä oli akun purku ennen latausta, ettei akku oppinut huonoille tavoille. Taisi sama olla ruuvinvääntimien irtoakkujen latureissakin. Samoin oli virkistystä vähän tai aika paljon suuremmalla jännitteellä. Lyijyakkuja kuritettiin kunnolla, kun ne eivät siitä räjähtäneet.
Uutinen
Täyssähköinen uutuus saapuu Suomeen 2025 – nollasta sataan alle 3 sekuntia, toimintamatka jopa 800 km
Jari Kainulainen9.3.202421:35AUTOAUTOMESSUTSÄHKÖAUTOVIDEO
IM L6:n toimintamatkaksi luvataan 600–800 kilometriä.
IM:ää myydään jo Kiinassa, ja Geneven autonäyttely on sen ensiesiintyminen Euroopassa. MG:n maahantuoja Hedin lanseeraa IM:n Suomen markkinoille vuoden 2025 aikana.
Aivan uutena mallina Genevessä esillä on IM L6 -sedan. Täyssähköistä kantamaa luvataan versiosta riippuen 600–800 kilometriä. Lyhyempi toimintamatka toteutuu perinteisellä akkuteknologialla, pidempään on tarkoitus päästä solid state - eli kiinteäelektrolyyttisellä akulla. Nollasta sataan auto huitelee alle kolmessa sekunnissa.
Kiinassa myydään IM LS6- ja LS7-katumaastureita, joiden hinnat siellä ovat 37 000–60 000 euroa.
SUV-kuume iski – Kohtuuhintaisen sähkömaasturin lanseerauksesta massiivinen yleisöryntäys
Rivianin R2 keräsi muutamassa vuorokaudessa lähes 70 000 ennakkotilausta Yhdysvalloissa.
@Topi27 kirjoitti:
Yli 800 hv, 700 km ja 7 paikkaa – Tässä on katumaasturiunelma
Lucid Gravity esiteltiin ensimmäistä kertaa Euroopassa Geneven autonäyttelyssä.
Auto on epäilemättä hieno. Vähän on ylisanaa, kun kirjoittivat Lucidin tulleen suoraan sähköautojen huipulle. Kun yhtiön kaikkien mallien suunniteltu valmistusmäärä on 9500kpl vuodelle 2024, niin ensinnäkään Lucideista ei ole varsinaisesti ylitarjontaa ja toisekseen yhtiön tulevaisuus saattaa olla melko epävarma. Tai ehkä Lucid on se terävin pieni piikki ihan huipulla.
@Topi27 kirjoitti:
Yli 800 hv, 700 km ja 7 paikkaa – Tässä on katumaasturiunelma
Lucid Gravity esiteltiin ensimmäistä kertaa Euroopassa Geneven autonäyttelyssä.
Auto on epäilemättä hieno. Vähän on ylisanaa, kun kirjoittivat Lucidin tulleen suoraan sähköautojen huipulle. Kun yhtiön kaikkien mallien suunniteltu valmistusmäärä on 9500kpl vuodelle 2024, niin ensinnäkään Lucideista ei ole varsinaisesti ylitarjontaa ja toisekseen yhtiön tulevaisuus saattaa olla melko epävarma. Tai ehkä Lucid on se terävin pieni piikki ihan huipulla.
Eikös Saudien uusi tehdas ole jo lykännyt ekat autot ulos tehtaasta ja saudien 100 000 kpl Lucid tilaus vauhdittaa varmasti tuotantoa.
Nyt se on tosiasia – uusi sähköauto on halvempi kuin polttis
Uusimmassa Moottoripodi-jaksossa puhutaan halvoista sähköautoista.
Kiinalaisvalmistaja BYD kertoi juuri tuovansa markkinoille alle 10 000 euron sähköauton Euroopassa. BYD Seagull EV on pienikokoinen sähköauto, jonka hinta tulee olemaan meikäläisittäinkin kohtuullinen, ja ainakin halvempi kuin yksikään uusi polttomoottoriauto.
@Topi27 kirjoitti:
Nyt se on tosiasia – uusi sähköauto on halvempi kuin polttis
Uusimmassa Moottoripodi-jaksossa puhutaan halvoista sähköautoista.
Kiinalaisvalmistaja BYD kertoi juuri tuovansa markkinoille alle 10 000 euron sähköauton Euroopassa. BYD Seagull EV on pienikokoinen sähköauto, jonka hinta tulee olemaan meikäläisittäinkin kohtuullinen, ja ainakin halvempi kuin yksikään uusi polttomoottoriauto.
Sähköautostartupeista olen toivonut sekä Fiskerin, että Rivianin pärjäävän. Ihan fiilispohjalta vain, ei sen kummempia perusteluja. Rivianin suhteen alkaa näyttää valoisammalta, mutta Fisker ei kovasta rummutuksesta huolimatta tahdo saada tuulta siipiensä alle.
Nyt se on tosiasia – uusi sähköauto on halvempi kuin polttis
Tuohan on taas näitä ilmiselviä klikkiotsikoita, johon sinäkin olet näköjään langennut. Niitähän täällä aiemmin ihmeteltiin jonkun otsikon alla.
Näyttäisi koskevan vain kaikkien pienimpien autojen kategoriaa. Vasta sitten kun kaikista autoluokista löytyy "edullisempi kuin polttis", niin sitten voidaan noin hehkuttaa, kuin otsikossa annetaan mediakritiikittömille ymmärtää.
Joku viisas taisi sanoa, että tuollaisissa journalistit eivät osaa hommaansa, lähes valehtelevat. Kai se koskee podcasteja yhtä lailla.
Uusimmassa Moottoripodi-jaksossa puhutaan halvoista sähköautoista.
En kuunnellut, mutta varmaan ovat kaikki pieniä? Ja miten mahtavat määritellä halpuuden, mihin laitettiin raja hinnassa?
Sähköautostartupeista olen toivonut sekä Fiskerin, että Rivianin pärjäävän. Ihan fiilispohjalta vain, ei sen kummempia perusteluja. Rivianin suhteen alkaa näyttää valoisammalta, mutta Fisker ei kovasta rummutuksesta huolimatta tahdo saada tuulta siipiensä alle.
Samoin minä näkisin mielelläni Fiskerin ja Rivianin pärjäävän.
Sähköautostartupeista olen toivonut sekä Fiskerin, että Rivianin pärjäävän. Ihan fiilispohjalta vain, ei sen kummempia perusteluja. Rivianin suhteen alkaa näyttää valoisammalta, mutta Fisker ei kovasta rummutuksesta huolimatta tahdo saada tuulta siipiensä alle.
Samoin minä näkisin mielelläni Fiskerin ja Rivianin pärjäävän.
Onko nyt nurin menossa oleva Fisker isolla rahalla ostettu vai jatkoivatko ensimmäisen Fiskerin omistajat? Vai joko on kolmas Fisker?
Sähköautostartupeista olen toivonut sekä Fiskerin, että Rivianin pärjäävän. Ihan fiilispohjalta vain, ei sen kummempia perusteluja. Rivianin suhteen alkaa näyttää valoisammalta, mutta Fisker ei kovasta rummutuksesta huolimatta tahdo saada tuulta siipiensä alle.
Samoin minä näkisin mielelläni Fiskerin ja Rivianin pärjäävän.
Onko nyt nurin menossa oleva Fisker isolla rahalla ostettu vai jatkoivatko ensimmäisen Fiskerin omistajat? Vai joko on kolmas Fisker?
Henrik Fiskerillä on ollut värikäs ura autoteollisuudessa ( https://en.wikipedia.org/wiki/Henrik_Fisker ) mm. BMW:n, Aston Martinin ja Teslan muotoilupuolella. Suomalaisnäkökulmasta hänen omaa nimeään kantavista varmaankin toinen yritys, vaikka muitakin on ollut.
Trafi on julkaissut syyskuun tilastot ja eniten rekisteröity sähkäri oli Model Y eikä ID.4. XC40P8 oli tasoissa Y:n kanssa, mielenkiintoista.
Perinnemerkeillä on iso etu merkkiuskovaisessa ostajakunnassa niin kuin olettaa sopii.
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/17b-2022/sahkoautojen-rekisteroinnit-voimakkaassa-kasvussa/
...tana mitä luonnonvarojen tuhlausta tuollainen sähköpyöräily. Ajan työmatkani 15 minuutissa 38 vuotiaalla perus-vaihdepyörällä - siinä rupeaa käytetyt luonnonvarat olemaan aikalailla tehokkaassa käytössä. Talvisin sitten kyllä joutuu päästelemään hiilidioksidia enemmän ilmoille kun pienellä energiamäärällä kulkevan pyörän sijaan joutuu käyttämään jalkoja. Vanha vaihdepyörä ei oikein sovellu jäätikköisille pyöräteille.
PS: Moniko sähköpyörä on liikenteessä 38 vuotiaana?
Tuli mieleen samantapainen haaste vähän eri näkökulmasta.
Nimittäin jos työmatkan ajaa sähköpyörällä 20 minuutissa, niin sittenhän sen ajaa polkupyörällä selvästi nopeammin, eikö niin?
Jos tämä triviaali koitos ei onnistu, niin asiaan voi hakea korjausta
1) fillarista
2) omasta kunnosta
25 km/h rajoitettu sähköavusteinen fillari jää päällystetyillä teillä kuin tikku dieseliin, ellei ole huhtinut perusliikunnasta, tai ole liikenteessä ns Alepa-fillarilla.
Riippuu työmatkasta. Minulla on matkassa sen verran kaikkia risteyksiä ym. että taitaisi kulua sama aika molemmilla - eikä muutenkaan tule ajettua matkaa "kaasu pohjassa" aamuin illoin. Kerran erehdyin lähtemään vaimon sähköpyörällä eräälle pyöräretkelle kun oli vähän rasittunut olo ja ajattelin säästää voimiani. Lopputulos oli että menimmekin sitten koko matkan yli 25 km/h eli ilman tehostusta. No, pysyin kuitenkin muiden mukana koko matkan ihan hyvin.
Ymmärrän tämän näkökulman koska omakin työmatkani on ikävää stop & go ajamista ja jatkuvaa näköesteiden varomista. Nopeammasta liikennevalolähdöstään huolimatta sähkäri on silti hidas jo korttelin matkalla.
Jos 25 km/h ylitys 20 minuutin matkalla on kaasu pohjassa, kannattaa tarkistaa Ruuhkamiehen mainitsemat korjaussarjat.
Jos joutuu vähän väliä pysäyttämään ja taas kiihdyttämään täyteen vauhtiin, ei 25 km/h ole keskinopeutena mikään matelunopeus. Ja jos on vielä vaatteet päällä, saattaa hieman hiotakin. Aika kaasu pohjassa se siis voi olla ja noin lyhyen matkan takia suihku ja tuplavaatteet vaikuttaa liioittelulta. Mutta tietysti löytyy pukuhemmoja, jotka ajavat neljääkymppiä vaikka Tampereen keskustasta Hervantaan koko matkan ylämäkeen lämpeämättä, tai ainakin sanovat niin.
Joka päivähän tuo 25 km/h tulee ylitettyä, mutta ei siinä sähköpyörässäkään ole mitään nopeusrajoitinta - silläkin voi polkea niin lujaa kuin sielu sietää, on vain vähän raskaampi polkea ilman tehostusta kuin tavallinen pyörä. Tämä ja se huomioiden että sähköpyörä kiihtyy nopeammin, ei useita risteyksiä sisältävällä reitillä kyllä osaa mittaamatta selvittää nopeampaa pyörää. Varmaan tavallinen olisi nopeampi jos polkisi todellakin "kaasu pohjassa" mutta kun työmatka ei ole mikään nopeuskilpailu niin...?
Ei toki. Mutta siinäkin tilanteessa 25 km/h rajoitin iskee kynsille "heti".
Tämä on kyllä totta. En osannut ajatella noin lyhyen matkan kannalta. Oma työmatkani on yli tuplat yli 25 km/h keskinopeudella, joten en viitsi edes harkita muuta pukua kuin ajoasun ja perillä toimistolle suihkun kautta.
Ei minulla ole mitään ongelmaa sähköpyörän kanssa, Canyonin Neuron sähkömaasturi on itselläkin harkinnassa. Mutta en vaan hoksaa, miksi pyörällä kuljettavaan matkaan pitää tämänkin keskustelun tapaan tuoda mukaan sähkö? Tässäkin keskustelussa ehdotettiin sähköpyörän käyttöä työmatkalla. Miksi polkupyörä sähköllä tai ilman ei kelpaa?
Täsmennetään nyt vielä, että sekä maantie- että maastokäyttöön tarkoitetusta sähköpyörästä on alustavat kokemukset hankittuna, joten muistelen kokemaani enkä kuvittele asioita, joita en ole kokeillut.
Päällimmäisenä mielikuvana on juuri tuo nopeudenrajoitin joka vaihtaa avustuksen hidastukseen luonnottoman alhaisella nopeudella. Ei minunkaan sadan kilometrin keskinopeuteni paljon yli 25 nouse, mutta kun lenkillä on tapana polkaista mittari edes hetkeksi vähintään yli 40 ja helpoissa olosuhteissa yli 50, tuo jatkuva hidas junnaaminen maantiepyörällä ei vaan nappaa. Maasturia ajan sen verran kovia nousuja sisältävässä maastossa, että siellä ymmärrän sähkärin edut ja siksi se kiinostaakin. Mutta tällä ei ole mitään tekemistä työmatkan ajamisen kanssa.
En ole sähköpyörää vastaan, ainoastaan PELKKIÄ sähköpyöräsuosituksia vastaan tilanteissa, joissa polkupyöärkin toimii ihan hyvin.
Meidän sähköpyörä on sellainen "mummopyörä", joka vain lopettaa tehostuksen 25 kilsan nopeudessa mutta ei hidasta sähkömoottorilla milloinkaan, siksipä se ei myöskään lataa akkua koskaan ajaessa. Yli 25 vauhdissa se on normaali polkupyörä - hieman raskasrakenteisempi vain. Tehostusta voi säätää asteikolla: 0 - low - norm - high, joista tuo nollakin eli ei tehostusta on tarkoitettu ihan normaaliin käyttöön. Heti ekana päivänähän, kun se tuli meille, sillä piti koettaa ajaa mahd. kovaa kun se kovin vauhti jäi muistiin ja lukemaksi silloin tuli tasaisella pyörätiellä 48 km/h.
Juuri tätä tarkoitin hidastuksella avustuksen loppuessa. Rajoitusnopeuden ylittyessä tuntuu kuin olisi ajanut maasturin neulaspolulta sammaleiden sekaan vaikka pyörä ei tietenkään aktiivisesti hidastakaan.
Meillä on selvästikin eri vertailukohta. Katuslickseillä pyörivään kippurasarviseen verrattuna mummopyörä on PALJON raskaskulkuisempi ilman sähkövarustuksen lisäpainoakin.
Hieman tätä sporttisemman oloista sähköhybridiä olen maantiellä kokeillutkin pari sataa km. Luomupyöräilijät joutuvat odottelemaan hitaampaa ellei maasto ole niin mäkistä, että ylämäessä 25 km/h riittää ja alamäet tullaan skoottereita ohitellen. Sellaisissa oloissa sähkäri on mainio vehje mahdollistamaan amatöörinkin osallistumisen pyöräilijöiden lenkille.
Hyvin vedetty! Minä en edes viitsi yrittää pyörällä joka tahmaa menon 25 km/h kohdalla.
Mielenkiintoinen keksintö. Sähköauton akut voidaan elvyttää uudelleen ohjelmoimalla. Elinikä kolminkertaiseksi.
Litiummetalliakulla voidaan päästä noin 800–1100 kilometrin toimintamatkaan, mutta käyttöönottoon liittyy keskeinen ongelma: akun kapasiteetti heikentyy nopeasti lataussyklien aikana.
”Etsimme helpointa, edullisinta ja nopeinta tapaa parantaa litiummetalliakun käyttöikää”, Stanfordin yliopiston materiaalitieteen ja -tekniikan tohtoriopiskelija Wenbo Zhang sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa akun käyttöikää pidennettiin yksinkertaisella tempulla: akku tyhjennettiin ja sen annettiin levätä joitakin tunteja. Näin onnistuttiin palauttamaan akun menetetty kapasiteetti ja lisäämään lataussyklien määrää.
”Nämä parannukset voidaan toteuttaa uudelleenohjelmoimalla akun hallintaohjelmisto ilman erillisiä lisäkustannuksia tai muutoksia laitteisiin, materiaaleihin tai tuotantovirtaan”, Zhang sanoo.
koko juttu:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/4541e5e4-161f-423a-8049-896c6c2a26cb?ref=ampparit:e1e0
Akkuja on "ohjelmoitu" ennenkin. Kunnon kännyköissä oli akun purku ennen latausta, ettei akku oppinut huonoille tavoille. Taisi sama olla ruuvinvääntimien irtoakkujen latureissakin. Samoin oli virkistystä vähän tai aika paljon suuremmalla jännitteellä. Lyijyakkuja kuritettiin kunnolla, kun ne eivät siitä räjähtäneet.
Läpimurto akkuteknologiassa mahdollistaa sähköautojen käytön pidempään kylmässä – Jopa 76% kapasiteetti -35°C:ssa
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/c5bff725-0060-4a2a-88ea-6364689ad8aa?ref=ampparit:1449
Uutinen
Täyssähköinen uutuus saapuu Suomeen 2025 – nollasta sataan alle 3 sekuntia, toimintamatka jopa 800 km
Jari Kainulainen9.3.202421:35AUTOAUTOMESSUTSÄHKÖAUTOVIDEO
IM L6:n toimintamatkaksi luvataan 600–800 kilometriä.
IM:ää myydään jo Kiinassa, ja Geneven autonäyttely on sen ensiesiintyminen Euroopassa. MG:n maahantuoja Hedin lanseeraa IM:n Suomen markkinoille vuoden 2025 aikana.
Aivan uutena mallina Genevessä esillä on IM L6 -sedan. Täyssähköistä kantamaa luvataan versiosta riippuen 600–800 kilometriä. Lyhyempi toimintamatka toteutuu perinteisellä akkuteknologialla, pidempään on tarkoitus päästä solid state - eli kiinteäelektrolyyttisellä akulla. Nollasta sataan auto huitelee alle kolmessa sekunnissa.
Kiinassa myydään IM LS6- ja LS7-katumaastureita, joiden hinnat siellä ovat 37 000–60 000 euroa.
https://www.tivi.fi/uutiset/tv/aa9fa214-4178-4c4d-a363-96db85a9cd81?ref=ampparit:bb55
SUV-kuume iski – Kohtuuhintaisen sähkömaasturin lanseerauksesta massiivinen yleisöryntäys
Rivianin R2 keräsi muutamassa vuorokaudessa lähes 70 000 ennakkotilausta Yhdysvalloissa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/c91f13bd-507e-4b33-8907-a26f2f0483bb?ref=ampparit:61ad
Uutinen
Yksi Euroopan kevyimmistä sähköautoista myy melkoista tahtia – 65 hv, 220 km matka ja hinta 20 000 €
https://www.tivi.fi/uutiset/tv/bbb4f3b3-6eba-4aca-bca7-a0c5201b5303?ref=ampparit:da10
Yli 800 hv, 700 km ja 7 paikkaa – Tässä on katumaasturiunelma
Lucid Gravity esiteltiin ensimmäistä kertaa Euroopassa Geneven autonäyttelyssä.
https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/42f34516-9763-4f67-bd77-074523e36216
Auto on epäilemättä hieno. Vähän on ylisanaa, kun kirjoittivat Lucidin tulleen suoraan sähköautojen huipulle. Kun yhtiön kaikkien mallien suunniteltu valmistusmäärä on 9500kpl vuodelle 2024, niin ensinnäkään Lucideista ei ole varsinaisesti ylitarjontaa ja toisekseen yhtiön tulevaisuus saattaa olla melko epävarma. Tai ehkä Lucid on se terävin pieni piikki ihan huipulla.
Eikös Saudien uusi tehdas ole jo lykännyt ekat autot ulos tehtaasta ja saudien 100 000 kpl Lucid tilaus vauhdittaa varmasti tuotantoa.
Nyt se on tosiasia – uusi sähköauto on halvempi kuin polttis
Uusimmassa Moottoripodi-jaksossa puhutaan halvoista sähköautoista.
Kiinalaisvalmistaja BYD kertoi juuri tuovansa markkinoille alle 10 000 euron sähköauton Euroopassa. BYD Seagull EV on pienikokoinen sähköauto, jonka hinta tulee olemaan meikäläisittäinkin kohtuullinen, ja ainakin halvempi kuin yksikään uusi polttomoottoriauto.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/moottoripodi-jakso-49-nyt-se-on-tosiasia-uusi-sahkoauto-on-halvempi-kuin-polttis/
Nelivetoinen BYD Seal voi myös olla vain kaksivetoinen...
https://autotoday.fi/lehden-yllattava-testitulos-nelivetoinen-auto-olikin-vain-takavetoinen/
Ei ole helppoa sähköautostartupeillakaan.
https://www.teslarati.com/fisker-preparing-potential-bankruptcy-filing/
Sähköautostartupeista olen toivonut sekä Fiskerin, että Rivianin pärjäävän. Ihan fiilispohjalta vain, ei sen kummempia perusteluja. Rivianin suhteen alkaa näyttää valoisammalta, mutta Fisker ei kovasta rummutuksesta huolimatta tahdo saada tuulta siipiensä alle.
@Topi27 kirjoitti:
Tuohan on taas näitä ilmiselviä klikkiotsikoita, johon sinäkin olet näköjään langennut. Niitähän täällä aiemmin ihmeteltiin jonkun otsikon alla.
Näyttäisi koskevan vain kaikkien pienimpien autojen kategoriaa. Vasta sitten kun kaikista autoluokista löytyy "edullisempi kuin polttis", niin sitten voidaan noin hehkuttaa, kuin otsikossa annetaan mediakritiikittömille ymmärtää.
Joku viisas taisi sanoa, että tuollaisissa journalistit eivät osaa hommaansa, lähes valehtelevat. Kai se koskee podcasteja yhtä lailla.
En kuunnellut, mutta varmaan ovat kaikki pieniä? Ja miten mahtavat määritellä halpuuden, mihin laitettiin raja hinnassa?
Samoin minä näkisin mielelläni Fiskerin ja Rivianin pärjäävän.
Onko nyt nurin menossa oleva Fisker isolla rahalla ostettu vai jatkoivatko ensimmäisen Fiskerin omistajat? Vai joko on kolmas Fisker?
Henrik Fiskerillä on ollut värikäs ura autoteollisuudessa ( https://en.wikipedia.org/wiki/Henrik_Fisker ) mm. BMW:n, Aston Martinin ja Teslan muotoilupuolella. Suomalaisnäkökulmasta hänen omaa nimeään kantavista varmaankin toinen yritys, vaikka muitakin on ollut.