@Lukija31722 kirjoitti:
Toisaalla on keskustelu aurinkokennoista, mutta millaisia kokemuksia itse kullakin on ilmalämpöpumpuista ja niillä saavutetuista säästöistä?
En ole mitannut, mutta hyötysuhteen ollessa ulkolämpötilasta riippuen 2-6, niin kannattaahan sellainen olla. Ja kesällä jäähdytys voi olla hintaansa arvokkaampi ominaisuus.
Ilmalämpöpumppu tarvitsee ilmaa, eli kovin pieneen suljetulla ovella varustettuun huoneeseen sellaista ei kannattane hankkia. Kylmä jää alas, lämmin nousee ylös, tämäkin on hyvä huomioida jos on kaksi kerrosta tai parvi.
Suodatin pitää imuroida puhtaaksi kerran kuukaudessa, kun laite kierrättää sisäilmaa (se ei ole ilmanvaihtokone).
ILP on ollut jo niin kauan, etten voi antaa ennen ja jälkeen dataa sen vaikutuksesta energiankulutukseen.
Laitteen valinnassa kannattaa kiinnittää huomio hyötykertoinen käyttäytymiseen lämpötilan funktiona. Taloudellinen lämpöpumppu toimii hyvällä hyötysuhteella myös pakkaskelissä.
Viilennyksen hyötysuhde ei välttämättä yllä samaan kuin lämmityksen, joten turhan hukkalämmön viilentäminen ilmastoinnilla kuluttaa energiaa kaksinverroin ensin turhaan lämmitykseen ja sitten viilennykseen.
Onneksi kesällä ei ole mitään pakkoa amerikkalaisen epämukavaan villapaitakeliin vaan talven lämmityskauden vaihtuessa kesän viilennykseen voi termistaatin tavoiteastelukua nostaa lukemille jossa sisällä on mukava olla samoissa vaatteissa kuin ulkonakin. Meillä on talvella tavoitteena 21 ja kesällä 24 - 25 astetta.
Itse saan lämmitettyä nopeasti keittiön ja olohuoneen laittamalla kahden huoneen ovet kiinni.
On vaikeaa sanoa ilman tarkkoja mittauksia kuinka paljon tulee säästöä, sitä kun helposti tulee lämmittäneeksi enemmän kuin ilman sitä.
Kyllä se tehokkaasti viilentää myös, mutta pitkäaikaisesti käytettynä voi myös vahingoittaa rakenteita. Talot on yleensä suunniteltu niin että ulkona on kylmempää ja siksi kosteussulku (muovi) on sisäpuolella.
Hyötysuhdetta (vähintään 50%) kaventaa sisäyksikön puhaltimen ja kennoston likaantuminen, suositeltu 3 vuoden välein tapahtuva pesu kun maksaa noin 300€. Itse sitä on lähes mahdotonta puhdistaa irrottamatta kokonaan.
Puhuvat suodattimesta, mutta se on useimmissa vain kuin hyttysverkko. Itselläni on juuri tuollainen tyypillinen, tuotenimenä Gree.
Markkinoilla on laitteita joiden läpi menevä sisäilma on puhtaampaa ulos tullessaan, silloin se myöskään tuskin tarvitsee pesua. Vain suodattimien vaihdot.
Meillä vaimo tykkää lämpimästä. Talo on noin 30 vuotias eli seinien paksuus ei ole ihan yhtä suuri kuin nykytaloissa. Lämmitettyä pinta-alaa on noin 190m2. Vain huippari, ei lämmöntalteenottoa. Olohuoneessa on varaava takka jota käytetään säännöllisesti pakkasilla. Alunperin taloon on asennettu suora sähkölämmitys eli patterit. Sähköä kului vuosituhannen alkupuolella noin 23.000 kWh vuodessa. Asennutin ilmalämpöpumpun 2016 (yksi ulkoyksikkö, kaksi sisäyksikköä, Toshiba). Nyt meillä on talvella 22 C kun aiemmin oli 20-21 C ja sähkönkulutus on vähän päälle 17.000 kWh/a. Jäähdytystoimintoa on käytetty erittäin vähän, talon ympärillä on paljon puita jotka varjostavat liialta auringonpaisteelta. Takassa poltetaan edelleen 8 heittomottia sekahalkoja vuodessa, ne maksaa paikalliselta metsätilalliselta ostettuna 300€ kuitin kanssa ja pihaan kipattuna.
hyvä esimerkki viime talvesta, ilppi nosti sähkönkulutuksen vakio 400-500kwh/kk -> 600-800kwh riippuen kuukaudesta, pumppu on uusi ja merkkikone, öljynkulutukseen vain marginaalinen apu. Ilppi on lauhojen talvien lämmittäjä vaikka kuinka lupaavat coppia -25c lämpötiloissa.
@pnieminen74 kirjoitti:
hyvä esimerkki viime talvesta, ilppi nosti sähkönkulutuksen vakio 400-500kwh/kk -> 600-800kwh riippuen kuukaudesta, pumppu on uusi ja merkkikone, öljynkulutukseen vain marginaalinen apu. Ilppi on lauhojen talvien lämmittäjä vaikka kuinka lupaavat coppia -25c lämpötiloissa.
Olen vain käyttäjä ilman sen tarkempaa seurantaa, mutta -25 C jää COP vain ehkä 1,5:een - lupaus on parhaimmillaan sellainen että ilmalämpöpumppu ei riitä ainoaksi lämmönlähteeksi vaikka se tuottaakin enemmän kuin kuluttaa.
Kun ilmalämpöpumppua käytetään lauhemmalla säällä, silloin siis kun sen teho riittää paremmin tai oikeinkin hyvin lämmitykseen, niin silloin on syytä vähentää muun lämmityksen tehoa jotta kone voi tehdä työtä hyvällä hyötysuhteella. Lisäksi pitää varoa että ei ole lämpötilan suhteen automatiikalla, eli ettei se jäähdyttäisi jos lämpötila sattuisi nousemaan vähän korkeaksi.
Jos lämpö ei pääse leviämään muihin huoneisiin lämpenevät ne öljyllä kuten ilmankin ilpiä. Eikä siitä ole iloa jos 6 asteen lämpötilassa ilmalämpöpumpulla on potentiaalia tuottaa 5 kW lämpöä yhteen huoneeseen, lämpö pitäisi saada siirtymään muihinkin tiloihin, kuten vesikiertoisessa kuuma vesi kiertää putkissa eri huoneisiin.
Ilmalämpöpumppu ei ole parhaimmillaan - 15 C alapuolella, mutta silloin kun ollaan tuon paremmalla puolella on ilmalämpöpumpusta iloa, ja tällä hetkellä se parantaa asumismukavuutta jäähdyttämällä.
Laitetaanpa viikon käytön jälkeen plussia ja miinuksia verrattuna suorasähkölämmitykseen, ensin miinukset:
Sisäyksikkö humisee (vaikka mainostetaan hiljaisimmaksi) ärsyttävästi verrattuna sähköpattereiden täydelliseen hiljaisuuteen.
Vaatii äärettömän paljon huoltoa verrattuna sähköpattereihin, jotka talossamme ovat toimineet ensi keväällä 40 v. täydellisesti ilman mitään huoltoa. ILP:n suodatin pitäisi puhdistaa 2 vk. välein ja vettäkin ulkoyksikkö näyttää puskevan litratolkulla vuorokaudessa, mikä tarkoittaa jäänpoistoa talvisin.
Lämmitysyhtälö muuttuu käyttäjän kannalta monimutkaisemmaksi.
Tähän saakka ei ole ollut mitään väliä, kuinka on käyttänyt valoja tai muita sähkölaitteita sisällä, sillä ne kaikki ovat lämmittäneet suunnilleen samalla hyötysuhteella kuin sähköpatteritkin, eivätkä siten ole lisänneet sähkönkulutusta juuri yhtään kesäaikaa lukuunottamatta - nyt kai pitäisi rueta vaihtamaan hehkulamput ledeihin sitä mukaa kun palavat loppuun. Pelkästään jo olohuoneessa on ollut 1255 W valotehoa.
Plussat
Noin +5 asteen syyskeleillä pieni, nimellisteholtaan vain 3,6 kW pumppu työntää todella reilusti lämpöä pitäen koko 220 m2 talon +22 asteessa noin 300 W kulutuksella. Lämpö leviää koko 2 krs taloon aivan epätodellisen tehokkaasti ja tasaisesti - ilmeisesti talo on otollisen muotoinen ja pumppu oikeassa paikassa.
Kodin lämpötilaa voi säätää helposti yhdestä paikasta. (20:n sähköpatterin, joissa kaikissa omat termostaatit, säätäminen niin että jokaikinen lämmittää juuri oikean määrän, on niin suuri ja monipäiväinen urakka että kerran kohdalleen säädettyä lämpötilaa ei halua muuttaa ikinä.)
Talon kokonaissähkönkulutus näyttäisi vähenevän näillä keleillä hitusen vajaat 1 kWh/h vaikka sisälämpötila on ollut noin asteen verran enemmän kuin ennen. (Keskimäärin koko vuoden aikana on kulunut tähän saakka 2,85 kWh/h ja nyt tämän syyskuun aikana ennen pumppua 1,95 kWh/h.)
Mökillä olisi tarve ajastaa ilmalämpöpumppu ylläpitolämmön tuottoon mahdollisimman edullisesti kun käytössä on pörssisähkö. Useimmissa ilmalämpöpumpuissa lienee mahdollisuus ajastaa se toimimaan eri lämpötiloilla eri ajankohtina. Olen pohtinut kannattaisiko ajastus tehdä niin, että yöllä halvan sähkön aikana nostaisin mökin lämpötilan esim. +26 asteeseen, ja muuna aikana esim. +12 asteeseen. Tällöin aamupäivällä korkean hinnan aikana olisi useita tunteja jolloin lisälämmitystä ei tarvita lainkaan. Vasta kun lämpötila laskee +12 asteeseen tarvittaisiin lisälämmitystä. Mahtaisiko jollain olla kokemusta moisesta käytöstä, tai ammattilaisen arviota olisiko toiminta kannattavaa?
@Frog kirjoitti:
Mökillä olisi tarve ajastaa ilmalämpöpumppu ylläpitolämmön tuottoon mahdollisimman edullisesti kun käytössä on pörssisähkö. Useimmissa ilmalämpöpumpuissa lienee mahdollisuus ajastaa se toimimaan eri lämpötiloilla eri ajankohtina. Olen pohtinut kannattaisiko ajastus tehdä niin, että yöllä halvan sähkön aikana nostaisin mökin lämpötilan esim. +26 asteeseen, ja muuna aikana esim. +12 asteeseen. Tällöin aamupäivällä korkean hinnan aikana olisi useita tunteja jolloin lisälämmitystä ei tarvita lainkaan. Vasta kun lämpötila laskee +12 asteeseen tarvittaisiin lisälämmitystä. Mahtaisiko jollain olla kokemusta moisesta käytöstä, tai ammattilaisen arviota olisiko toiminta kannattavaa?
Onko mökkisi mobiiliverkon kuuluvuusalueella? Minun mökillä toimii netti ja olen suunnitellut toteuttavani lattiasähkölämmityksen ja ilmalämpöpumpun etäohjauksen Cozify-kotiautomaatiolla, joka configuroinnin jälkeen toimii ilman nettiyhteyttäkin. Kännykän kautta saa etäohjattua laitteita suoraan ja laitteille voi määrittää sääntöjä. Esim. lämpötila-anturin voi asettaa ohjaamaan pistorasiaan sähköt ja voi myös kytkimiä ja releitä. Murtohälytyksen antaa ovi- ja ikkuna-anturit, liiketunnistimet ja kamerat. Ihan vastaavia toimintoja kuin vartiointiliikkeet tarjoavat, mutta komponenttien hinnat ovat pääosin kympeissä eikä mitään kuukausimaksuja tule paitsi, jos haluaa nauhoittavan kameran. Kameran kytkeminen pilveen maksaa n. 10,- per kuukausi. Kun nettiyhteys on olemassa, laitteiden hallinnan voi hoitaa omasta puhelimesta käsin tai antaa automaation hoitaa ja esim. kamerakuvaa voi katsoa livenä milloin vain.
Minulla mökin automaatio on vielä vaiheessa, mutta olen kotiin määritellyt muutamia juttuja Cozifyllä ja todennut sen toimivaksi eikä sen pystyttäminen edellytä mitään ohjelmointitaitoja. Sääntö voisi olla vaikka: Jos lämpötila alle 12 -> ohjaa rele päälle (tai pistorasia päälle). Cozifyn sivuilla on listattu, mitä laitteita siihen voi kytkeä. Se on suomalainen tuote. En tiedä, saisiko siihen jopa linkin pörssisähkön hinnoitteluun ja voisi ohjata laitteita päälle/pois sähkön hinnan mukaan suoraan.
@Frog kirjoitti:
Mökillä olisi tarve ajastaa ilmalämpöpumppu ylläpitolämmön tuottoon mahdollisimman edullisesti kun käytössä on pörssisähkö. Useimmissa ilmalämpöpumpuissa lienee mahdollisuus ajastaa se toimimaan eri lämpötiloilla eri ajankohtina. Olen pohtinut kannattaisiko ajastus tehdä niin, että yöllä halvan sähkön aikana nostaisin mökin lämpötilan esim. +26 asteeseen, ja muuna aikana esim. +12 asteeseen. Tällöin aamupäivällä korkean hinnan aikana olisi useita tunteja jolloin lisälämmitystä ei tarvita lainkaan. Vasta kun lämpötila laskee +12 asteeseen tarvittaisiin lisälämmitystä. Mahtaisiko jollain olla kokemusta moisesta käytöstä, tai ammattilaisen arviota olisiko toiminta kannattavaa?
Jos mökkiin ei ole rakennettu varaavaa lämmitystä, ei sitä poppakonsteinkaan saa tehtyä. Tuollaisilla ylisuurilla asetuksilla saa vain lisättyä energiahukkaa, joka riippuu rakenteissa lämpötilaerosta. Lisäksi tulee ilmanvaihdosta aiheutuvat lisähäviöt. Energian hinnassa saa olla jotain pielessä, jos moinen toiminta on kannattavaa. No, taitaahan siinä olla.
Kannattaa varmaan miettiä millä lämpötila-alueella mökin pitäisi olla. Ja jotenkin miettiä myös mökin lämmön käyttöä, jos se noin nopeasti jäähtyy. Pörssisähkö kun on kuitenkin vaihtelua vuorokauden sisällä, joten lämmitysaikaa on kuitenkin puolet vuorokaudesta.
@Frog kirjoitti:
Mökillä olisi tarve ajastaa ilmalämpöpumppu ylläpitolämmön tuottoon mahdollisimman edullisesti kun käytössä on pörssisähkö. Useimmissa ilmalämpöpumpuissa lienee mahdollisuus ajastaa se toimimaan eri lämpötiloilla eri ajankohtina. Olen pohtinut kannattaisiko ajastus tehdä niin, että yöllä halvan sähkön aikana nostaisin mökin lämpötilan esim. +26 asteeseen, ja muuna aikana esim. +12 asteeseen. Tällöin aamupäivällä korkean hinnan aikana olisi useita tunteja jolloin lisälämmitystä ei tarvita lainkaan. Vasta kun lämpötila laskee +12 asteeseen tarvittaisiin lisälämmitystä. Mahtaisiko jollain olla kokemusta moisesta käytöstä, tai ammattilaisen arviota olisiko toiminta kannattavaa?
Ei ole muuta kokemusta, kuin että omassa lämpöpumpussa ainakin on helppo tehdä vaikka minkälaisia ajastuksia käyttäen laitteen omaa kännykkä-appia, jolla voi ohjata laitetta vieläkin monipuolisemmin kuin kaukosäätimellä - ja mistä päin maailmaa tahansa. Itse kuvittelisin, että yöllä kannattaisi nostaa mökin lämpöä enintään parilla asteella. En ole tämän asian asiantuntija - vaikka periaatteessa koulutuksen perusteella olenkin. Mutta jos sähkö maksaa kymmenesosan 01-07 välisenä aikana verrattuna päivään niin...?
Ennen vanhaan lämmin ilma käyttäytyi niin, että se pyrkii nousemaan ylös. Lattianrajassa on viileää, mutta katonrajassa liian lämmin. Minun mökissä on ns. ylös asti auki n. puolet lattiapinta-alasta ja toisella puolikkaalla on välikatto, mutta sen yläpuolella erillistä ilmatilavuutta vain yksi makuuhuone ja muu tila on samaa ilmatilavuutta sen ylös asti auki -tilan kanssa.
Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys on vielä asentamatta, kun hommasta tulikin Iisakinkirkon vastine. Pelkään, että ilmalämpöpumppu lämmittää lähinnä "yläkertaa", jollei sitten nykyaikaiset ilmalämpöpumput osaa tehdä lämmintä ilmaa , joka laskeutuu alaspäin.
Räknäilin, että jaan lattialämmityksen huonekohtaisiin piireihin ja asennan sähkökeskukseen ohjausreleet, joihin tulee takaisinkytkentä ainakin aluksi pelkästään lattia-antureista, koska oletan löytäväni niille sopivat asetusarvot sopivalle sisätilan lämmölle. Oletan, että tasainen lattialämpö antaa paremman tai yhtä hyvän tuloksen kuin ilma-anturit termostaatteineen. Ei tarvitse asentaa pyöröhirsiseinään anturi-termostaatti -laitteita eikä auki unohtunut ikkuna tms. vaikuta lämmityspyyntöön niin voimakkaasti kuin saattaisi seinällä olevan anturin tapauksessa.
Etäohjauksella voi ohjata päälle/pois lattialämmitystä joko suoraan puhelimesta tai automatisoidusti esim. vuorokauden aikojen, ulko- tai sisälämpötilan yms perusteella.
Miten ilmalämpöpumppu kannattaa sijoittaa, jotta ei tule lämmittäneeksi pelkästään 35-asteen lapekulmalla olevan katon yläilmatilaa?
Ilmalämpöpumpu tuntuu "sotkevan" ilman puhalluksellaan niin hyvin, että lämpötila on sopiva lattiasta kattoon. Meillä on vain porraskäytävän kokoinen aukko yläkertaan ja sinne lämpö tuntuu menevän juuri sopivasti, niin ettei ylä- ja alakerran välillä ole lämpötilaeroa, vaikka ILP on vain alakerrassa. Lämpö tuntuu johtuvan välipohjan ja väliseinienkin läpi niin ettei ole juuri väliä vaikka väliovia olisi kiinnikin. Näin ainakin vielä 0 asteisessa syyssäässä.
Täytyy sanoa, että ihmetyttää tuo yhdestä paikasta puhaltavan ILP:n lämmön tasaisuus koko talossa, kun 20 kpl lämpöpattereita on ollut käännettynä kokonaan pois päältä sen tulon jälkeen. ILP:n lisäksi joissain huoneissa on lattialämmitys. (Pattereista saa meillä talossa yht. noin 15 kW lämpötehoa ja lattialämmityksistä 2,2 kW ja ILP on nimellisteholtaan 3,6 kW.)
@Frog kirjoitti:
Mökillä olisi tarve ajastaa ilmalämpöpumppu ylläpitolämmön tuottoon mahdollisimman edullisesti kun käytössä on pörssisähkö. Useimmissa ilmalämpöpumpuissa lienee mahdollisuus ajastaa se toimimaan eri lämpötiloilla eri ajankohtina. Olen pohtinut kannattaisiko ajastus tehdä niin, että yöllä halvan sähkön aikana nostaisin mökin lämpötilan esim. +26 asteeseen, ja muuna aikana esim. +12 asteeseen. Tällöin aamupäivällä korkean hinnan aikana olisi useita tunteja jolloin lisälämmitystä ei tarvita lainkaan. Vasta kun lämpötila laskee +12 asteeseen tarvittaisiin lisälämmitystä. Mahtaisiko jollain olla kokemusta moisesta käytöstä, tai ammattilaisen arviota olisiko toiminta kannattavaa?
Jos mökkiin ei ole rakennettu varaavaa lämmitystä, ei sitä poppakonsteinkaan saa tehtyä. Tuollaisilla ylisuurilla asetuksilla saa vain lisättyä energiahukkaa, joka riippuu rakenteissa lämpötilaerosta. Lisäksi tulee ilmanvaihdosta aiheutuvat lisähäviöt. Energian hinnassa saa olla jotain pielessä, jos moinen toiminta on kannattavaa. No, taitaahan siinä olla.
Kannattaa varmaan miettiä millä lämpötila-alueella mökin pitäisi olla. Ja jotenkin miettiä myös mökin lämmön käyttöä, jos se noin nopeasti jäähtyy. Pörssisähkö kun on kuitenkin vaihtelua vuorokauden sisällä, joten lämmitysaikaa on kuitenkin puolet vuorokaudesta.
Olen yrittänyt selvittää esittämääni lämmitystapaa Excel-taulukossa, johon olen laittanut neljän viikon pörssisähkön keskihinnat tunneittain (https://sahko.tk/) ja mökin tuntikohtaisista kulutustiedoista arvioimalla eri ulkoilman lämpötiloissa miten lämpötila mökissä saattaisi käyttäytyä. Lämpötilan alenemisesta mökissä saa jonkinlaisen kuvan katsomalla kulutusta niinä päivinä, kun on lähtenyt pois mökiltä, ja peruslämpötila +12 astetta on asetettu päälle. Nämä laskelmat näyttäisivät, että esittämäni toimintatapa olisi edullisempi verrattuna tasalämpöön. Totuus selvinnee vain kokeilemalla.
@Lukija31722 kirjoitti:
Ilmalämpöpumpu tuntuu "sotkevan" ilman puhalluksellaan niin hyvin, että lämpötila on sopiva lattiasta kattoon. Meillä on vain porraskäytävän kokoinen aukko yläkertaan ja sinne lämpö tuntuu menevän juuri sopivasti, niin ettei ylä- ja alakerran välillä ole lämpötilaeroa, vaikka ILP on vain alakerrassa. Lämpö tuntuu johtuvan välipohjan ja väliseinienkin läpi niin ettei ole juuri väliä vaikka väliovia olisi kiinnikin. Näin ainakin vielä 0 asteisessa syyssäässä.
Täytyy sanoa, että ihmetyttää tuo yhdestä paikasta puhaltavan ILP:n lämmön tasaisuus koko talossa, kun 20 kpl lämpöpattereita on ollut käännettynä kokonaan pois päältä sen tulon jälkeen. ILP:n lisäksi joissain huoneissa on lattialämmitys. (Pattereista saa meillä talossa yht. noin 15 kW lämpötehoa ja lattialämmityksistä 2,2 kW ja ILP on nimellisteholtaan 3,6 kW.)
Joskus koulussa laskeskeltiin mikä olisi huoneen lämpötila kerrostalossa, jos lämmittämisen lopettaisi siinä kokonaan. Tuloksena oli 16 astetta, kun ympäröivät tilat olivat normilämpöisiä, olisikohan ollut 22. Riippuu tietysti täytteistä, mutta aika kyytiä lämpö etenee seinän ja vielä nopeammin välikaton läpi.
Ilman kerrostuminen riippuu myös lämmitystehosta. Yleensä lämmin nousee ylöspäin, mutta silloin vaaditaan riittävä teho. 5 metriä korkeassa hallissa on lattialämmitys, lämpötila 20 astetta. Kylmemmällä ilmalla halli alkaa jäähtyä ensin ylhäältä, kun ulos menee enemmän energiaa kuin mitä lattia luovuttaa. Puhaltimella kerrostumisen saisi rikottua.
Sisäyksikkö humisee (vaikka mainostetaan hiljaisimmaksi) ärsyttävästi verrattuna sähköpattereiden täydelliseen hiljaisuuteen.
Enemmän kuin totta! Varsinkin aamulla kun pakkanen on yöllä lähennellyt kymmentä astetta. Onneksi laitteessa on "silent mode" jolla sen saa hyvin hiljaiseksi napin painalluksella sen vierellä oleillessa ja sen napin vieressä kaukosäätimessä virtakytkin jolla laitteen saa täysin äänettömäksi. Onneksi makuuhuoneisiin saakka ääni ei kantaudu ollenkaan.
Vaatii äärettömän paljon huoltoa verrattuna sähköpattereihin, jotka talossamme ovat toimineet ensi keväällä 40 v. täydellisesti ilman mitään huoltoa. ILP:n suodatin pitäisi puhdistaa 2 vk. välein ja vettäkin ulkoyksikkö näyttää puskevan litratolkulla vuorokaudessa, mikä tarkoittaa jäänpoistoa talvisin.
Eihän noihin suodattimiin ole kuukaudessa tullut pölyhiukkastakaan.
Plussat
Noin +5 asteen syyskeleillä pieni, nimellisteholtaan vain 3,6 kW pumppu työntää todella reilusti lämpöä pitäen koko 220 m2 talon +22 asteessa noin 300 W kulutuksella. Lämpö leviää koko 2 krs taloon aivan epätodellisen tehokkaasti ja tasaisesti - ilmeisesti talo on otollisen muotoinen ja pumppu oikeassa paikassa.
Kun pakkanen lähentelee kymmentä astetta, suljettujen ovien takana lämpö rupeaakin jo tippumaan, Esim. makuuhuoneessa eilen aamulla oli 18,4 lämmintä, joka oli ohuelle kesäpeitolle hitusen liian vähän. Tosin lämpö makkarissa olisi pysynyt paremmin jos ovi vaatekaappiin ei olisi ollut auki.
Kodin lämpötilaa voi säätää helposti yhdestä paikasta. (20:n sähköpatterin, joissa kaikissa omat termostaatit, säätäminen niin että jokaikinen lämmittää juuri oikean määrän, on niin suuri ja monipäiväinen urakka että kerran kohdalleen säädettyä lämpötilaa ei halua muuttaa ikinä.)
Tuokin rupeaa olemaan miinus, siis että lämpötilaa joutuu säätämään. Sähköpatterit kun ovat pitäneen sisälämmön millilleen kohdallaan kaikissa lämmityskeleissä joka huoneessa.
Talon kokonaissähkönkulutus näyttäisi vähenevän näillä keleillä hitusen vajaat 1 kWh/h vaikka sisälämpötila on ollut noin asteen verran enemmän kuin ennen. (Keskimäärin koko vuoden aikana on kulunut tähän saakka 2,85 kWh/h ja nyt tämän syyskuun aikana ennen pumppua 1,95 kWh/h.)
Kuukaudessa säästynyt vähän reilu 700 kWh viimevuotiseen vastaavaan ja samanlämpöiseen ajankohtaan verrattuna. Prosenteissa säästö oli 36,4% kokonaissähkönkulutuksesta. Laitteen oma appi väittää pumpun kuluttaneen samana aikana 235 kWh.
Oppaat neuvovat laittamaan ILP:n termostaatin 2-4 astetta suuremmalle kuin lämpöpatterit ovat, mutta kuka hullu sietää kotinsa lämmön seilaavan 2-4 aseen haarukassa ees taas ulkolämpötilan mukaan - en ainakaan minä. Sama kuin vakkari seilaisi 20-40 haarukassa. Itsellä oli vuorokauden kokeilun aikana molemmat samassa 21 asteen lämpötilassa ja ILP puhalsi silti lämpöä koko ajan tehokkaasti pattereiden lämmittäessä vain hiukan. Nyt taas mennään pelkällä ILP:llä ja lattialämmityksellä siihen saakka kun tulee pakkasia. Toinen juttu mikä on tullut huomattua on että jos ILP:n lämpötilan säätää korkeammaksi myös sähkötoiminen lattialämmitys menee yllättävän herkästi kylmäksi, mikä ei tietenkään ole mukavaa.
@Lukija31722 kirjoitti:
Oppaat neuvovat laittamaan ILP:n termostaatin 2-4 astetta suuremmalle kuin lämpöpatterit ovat, mutta kuka hullu sietää kotinsa lämmön seilaavan 2-4 aseen haarukassa ees taas ulkolämpötilan mukaan - en ainakaan minä. Sama kuin vakkari seilaisi 20-40 haarukassa. Itsellä oli vuorokauden kokeilun aikana molemmat samassa 21 asteen lämpötilassa ja ILP puhalsi silti lämpöä koko ajan tehokkaasti pattereiden lämmittäessä vain hiukan. Nyt taas mennään pelkällä ILP:llä ja lattialämmityksellä siihen saakka kun tulee pakkasia. Toinen juttu mikä on tullut huomattua on että jos ILP:n lämpötilan säätää korkeammaksi myös sähkötoiminen lattialämmitys menee yllättävän herkästi kylmäksi, mikä ei tietenkään ole mukavaa.
Oletan, että tuolla 2-4 asteen erolla tarkoitetaan sitä, etteivät patterit korvaa liiaksi ILP:n tuottamaa lämpöä. Asteikkojen numerot ovat vain numeroita. Olen itse säätänyt patterit niin, että ne lähtevät tukemaan pumppua n. -15 asteen tienoilla. Toki hiukan lämmittävät lauhemmillakin keleillä. Olen tätä pitänyt toimivana ratkaisuna. Eri tilojen lämpötilaerot pysyvät kurissa. Työhuoneessa voi hiukan viileämpää ollakin. Ja jos alkaa työpöydän ääressä vilustaa, voi lähteä pyöräilemään (kuntopyörällä töihin kuten Viivi). Tosin minulla ei ole kuin reilun parinkymmenen vuoden kokemus lämpöpumpuista. Omassa käytössä kahdesta talosta ja kolmesta pumpusta.
Illalla ulkona oli +1, kennon lämpötila +36, takkaleivinuunin pinnat +36 ... +41, patterit kaikissa avoimen tilan huoneissa n. +20 (siis huonelämpö). Aamulla vastaavasti +2, +36, +35 ... +38 ja +20. Kun uunin lämpötila nousee korkeammaksi ILP:n kennon lämpö putoaa näillä keleillä 25 asteen tienoille. Lisäksi siinä on takka-asento, jolla voi pelkästään levittää uunin lämpöä. En ole käyttänyt, kun normaaliasennossakin toimii hyvin. Lisäksi tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto siirtää lämpöä mm. pesutiloihin.
@Lukija31722 kirjoitti:
Oppaat neuvovat laittamaan ILP:n termostaatin 2-4 astetta suuremmalle kuin lämpöpatterit ovat, mutta kuka hullu sietää kotinsa lämmön seilaavan 2-4 aseen haarukassa ees taas ulkolämpötilan mukaan - en ainakaan minä. Sama kuin vakkari seilaisi 20-40 haarukassa. Itsellä oli vuorokauden kokeilun aikana molemmat samassa 21 asteen lämpötilassa ja ILP puhalsi silti lämpöä koko ajan tehokkaasti pattereiden lämmittäessä vain hiukan. Nyt taas mennään pelkällä ILP:llä ja lattialämmityksellä siihen saakka kun tulee pakkasia. Toinen juttu mikä on tullut huomattua on että jos ILP:n lämpötilan säätää korkeammaksi myös sähkötoiminen lattialämmitys menee yllättävän herkästi kylmäksi, mikä ei tietenkään ole mukavaa.
Oletan, että tuolla 2-4 asteen erolla tarkoitetaan sitä, etteivät patterit korvaa liiaksi ILP:n tuottamaa lämpöä. Asteikkojen numerot ovat vain numeroita. Olen itse säätänyt patterit niin, että ne lähtevät tukemaan pumppua n. -15 asteen tienoilla. Toki hiukan lämmittävät lauhemmillakin keleillä. Olen tätä pitänyt toimivana ratkaisuna. Eri tilojen lämpötilaerot pysyvät kurissa. Työhuoneessa voi hiukan viileämpää ollakin. Ja jos alkaa työpöydän ääressä vilustaa, voi lähteä pyöräilemään (kuntopyörällä töihin kuten Viivi). Tosin minulla ei ole kuin reilun parinkymmenen vuoden kokemus lämpöpumpuista. Omassa käytössä kahdesta talosta ja kolmesta pumpusta.
Illalla ulkona oli +1, kennon lämpötila +36, takkaleivinuunin pinnat +36 ... +41, patterit kaikissa avoimen tilan huoneissa n. +20 (siis huonelämpö). Aamulla vastaavasti +2, +36, +35 ... +38 ja +20. Kun uunin lämpötila nousee korkeammaksi ILP:n kennon lämpö putoaa näillä keleillä 25 asteen tienoille. Lisäksi siinä on takka-asento, jolla voi pelkästään levittää uunin lämpöä. En ole käyttänyt, kun normaaliasennossakin toimii hyvin. Lisäksi tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto siirtää lämpöä mm. pesutiloihin.
Meillä tuo ILP näyttää lämmittävän huoneen 21 säädöllä oman mittarinsa mukaan 22 asteeseen. Tuo ero näyttää riittävän siihen, että ILP lämmittää tehokkaasti suuressa tilassa, josta myös avoyhteys ykäkertaan, koko ajan vaikka myös patterit on säädetty 21 asteeseen.
@Lukija31722 kirjoitti:
Oppaat neuvovat laittamaan ILP:n termostaatin 2-4 astetta suuremmalle kuin lämpöpatterit ovat, mutta kuka hullu sietää kotinsa lämmön seilaavan 2-4 aseen haarukassa ees taas ulkolämpötilan mukaan - en ainakaan minä. Sama kuin vakkari seilaisi 20-40 haarukassa. Itsellä oli vuorokauden kokeilun aikana molemmat samassa 21 asteen lämpötilassa ja ILP puhalsi silti lämpöä koko ajan tehokkaasti pattereiden lämmittäessä vain hiukan. Nyt taas mennään pelkällä ILP:llä ja lattialämmityksellä siihen saakka kun tulee pakkasia. Toinen juttu mikä on tullut huomattua on että jos ILP:n lämpötilan säätää korkeammaksi myös sähkötoiminen lattialämmitys menee yllättävän herkästi kylmäksi, mikä ei tietenkään ole mukavaa.
Oletan, että tuolla 2-4 asteen erolla tarkoitetaan sitä, etteivät patterit korvaa liiaksi ILP:n tuottamaa lämpöä. Asteikkojen numerot ovat vain numeroita. Olen itse säätänyt patterit niin, että ne lähtevät tukemaan pumppua n. -15 asteen tienoilla. Toki hiukan lämmittävät lauhemmillakin keleillä. Olen tätä pitänyt toimivana ratkaisuna. Eri tilojen lämpötilaerot pysyvät kurissa. Työhuoneessa voi hiukan viileämpää ollakin. Ja jos alkaa työpöydän ääressä vilustaa, voi lähteä pyöräilemään (kuntopyörällä töihin kuten Viivi). Tosin minulla ei ole kuin reilun parinkymmenen vuoden kokemus lämpöpumpuista. Omassa käytössä kahdesta talosta ja kolmesta pumpusta.
Illalla ulkona oli +1, kennon lämpötila +36, takkaleivinuunin pinnat +36 ... +41, patterit kaikissa avoimen tilan huoneissa n. +20 (siis huonelämpö). Aamulla vastaavasti +2, +36, +35 ... +38 ja +20. Kun uunin lämpötila nousee korkeammaksi ILP:n kennon lämpö putoaa näillä keleillä 25 asteen tienoille. Lisäksi siinä on takka-asento, jolla voi pelkästään levittää uunin lämpöä. En ole käyttänyt, kun normaaliasennossakin toimii hyvin. Lisäksi tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto siirtää lämpöä mm. pesutiloihin.
Meillä tuo ILP näyttää lämmittävän huoneen 21 säädöllä oman mittarinsa mukaan 22 asteeseen. Tuo ero näyttää riittävän siihen, että ILP lämmittää tehokkaasti suuressa tilassa, josta myös avoyhteys ykäkertaan, koko ajan vaikka myös patterit on säädetty 21 asteeseen.
Kannattaa muistaa hystereesi tai kuollut alue. Lämmitin lämmittää asetusarvoon tai vähän yli. Sitten se huilaa pari astetta asetusta alemmas ennen kuin alkaa taas lämmittää. Ja kaikissa termareissa on oma toimintansa, joka vielä riippuu säätösuunnasta mekaanisissa malleissa. Voi viedä hetken viritellä jokainen halutuksi, jos haluaa saada aikaan tietyn toimintamallin lämmittimien kesken.
@Lukija31722 kirjoitti:
Oppaat neuvovat laittamaan ILP:n termostaatin 2-4 astetta suuremmalle kuin lämpöpatterit ovat, mutta kuka hullu sietää kotinsa lämmön seilaavan 2-4 aseen haarukassa ees taas ulkolämpötilan mukaan - en ainakaan minä. Sama kuin vakkari seilaisi 20-40 haarukassa. Itsellä oli vuorokauden kokeilun aikana molemmat samassa 21 asteen lämpötilassa ja ILP puhalsi silti lämpöä koko ajan tehokkaasti pattereiden lämmittäessä vain hiukan. Nyt taas mennään pelkällä ILP:llä ja lattialämmityksellä siihen saakka kun tulee pakkasia. Toinen juttu mikä on tullut huomattua on että jos ILP:n lämpötilan säätää korkeammaksi myös sähkötoiminen lattialämmitys menee yllättävän herkästi kylmäksi, mikä ei tietenkään ole mukavaa.
Oletan, että tuolla 2-4 asteen erolla tarkoitetaan sitä, etteivät patterit korvaa liiaksi ILP:n tuottamaa lämpöä. Asteikkojen numerot ovat vain numeroita. Olen itse säätänyt patterit niin, että ne lähtevät tukemaan pumppua n. -15 asteen tienoilla. Toki hiukan lämmittävät lauhemmillakin keleillä. Olen tätä pitänyt toimivana ratkaisuna. Eri tilojen lämpötilaerot pysyvät kurissa. Työhuoneessa voi hiukan viileämpää ollakin. Ja jos alkaa työpöydän ääressä vilustaa, voi lähteä pyöräilemään (kuntopyörällä töihin kuten Viivi). Tosin minulla ei ole kuin reilun parinkymmenen vuoden kokemus lämpöpumpuista. Omassa käytössä kahdesta talosta ja kolmesta pumpusta.
Illalla ulkona oli +1, kennon lämpötila +36, takkaleivinuunin pinnat +36 ... +41, patterit kaikissa avoimen tilan huoneissa n. +20 (siis huonelämpö). Aamulla vastaavasti +2, +36, +35 ... +38 ja +20. Kun uunin lämpötila nousee korkeammaksi ILP:n kennon lämpö putoaa näillä keleillä 25 asteen tienoille. Lisäksi siinä on takka-asento, jolla voi pelkästään levittää uunin lämpöä. En ole käyttänyt, kun normaaliasennossakin toimii hyvin. Lisäksi tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto siirtää lämpöä mm. pesutiloihin.
Meillä tuo ILP näyttää lämmittävän huoneen 21 säädöllä oman mittarinsa mukaan 22 asteeseen. Tuo ero näyttää riittävän siihen, että ILP lämmittää tehokkaasti suuressa tilassa, josta myös avoyhteys ykäkertaan, koko ajan vaikka myös patterit on säädetty 21 asteeseen.
Kannattaa muistaa hystereesi tai kuollut alue. Lämmitin lämmittää asetusarvoon tai vähän yli. Sitten se huilaa pari astetta asetusta alemmas ennen kuin alkaa taas lämmittää. Ja kaikissa termareissa on oma toimintansa, joka vielä riippuu säätösuunnasta mekaanisissa malleissa. Voi viedä hetken viritellä jokainen halutuksi, jos haluaa saada aikaan tietyn toimintamallin lämmittimien kesken.
Noissa jo vanhoissa elektronisella termostaatilla varustetuissa sähköpattereissa tuo hystereesi tuntuu kyllä olevan todella pieni. Jos lämpötila on hitusenkaan termostaattiasetusta alhaisempi, patteri lämmittää heti täydellä teholla ja kun lämpötila on riittävä lämmitys lakkaa kokonaan. Termostaatti katkoo lämmitystä muutamien tai korkeintaan muutamien kymmenien sekuntien välein. Tuon takia tietyn huoneen patterien säätäminen niin että kaikki lämmittävät sopivasti omilla erillisillä termostaateilla onkin tarkkaa hommaa. (Muuten 1 tai 2 lämmittää ja muut huilaavat.) ILP tuntuu säätävän tehoaan portaattomammin, kun sopiva lämpötila saavutetaan.
Sähköpatterit on (ulko)seinissä kiinni joten sisäänrakennetut termostaatit pyytävät lisää lämpöä kun ulkona on viileää, vaikka sisäilma sinänsä ei ole juurikaan alempi.
Itse olen jättänyt mökin lämmityksen talvisin pelkästään ilpin varaan, patterit on kokonaan pois. Vesivaraaja on wc-tiloissa, samoin kaikki vesiputket ja siellä on lattialämmitys pitämässä pohjalämpöä jos ilppi vaikka vikaantuisi.
Säästömielessä patterit eivät saa kytkeytyä päälle jos ilp on toiminnassa.
Jos sähkösopimus on tyyppiä pörssi, niin katkaisisin lämmityksen kokonaan päivän ajaksi, ei mökki kerkiä pakkaselle menemään, ainakaan -10C tai lämpöisemmässä ulkolämpötiloissa jos ilppi puskee +10 C aina öisin. Tässä noudatetaan fysiikan delta T sääntöä, lämpöä hukkuu mökistä sitä vähemmän mitä lähempänä sisälämpötila on ulkolämpötilaa. Kokonaiskulutus on siis pienempi jos klo 6 aamulla lämmitys katkeaa ja sisälämpötila alkaa laskea 10C kohti 3-4 C ja klo 01 lämmitetään taas kohti 10C versus pidettäisiin koko ajan tasainen 10 C
Muutama päivä patterien säätöön menee. Pintalämmön mittaus ja säätö. Vuorokauden kuluttua sama uudestaan, kunnes lämmöt ovat suurin piirtein tasaiset. IR-mittarilla nopea mitata. Termostaatin säätimen astelukema on suuntaa antava, ainakin minun parikymmenvuotiaissa pattereissa. Tosin kalibroitavissa. Suljettujen lämmittimien kytkentäjakso 20 sekuntia, virtauslämmittimillä lyhyempi.
@Lukija31722 kirjoitti:
Oppaat neuvovat laittamaan ILP:n termostaatin 2-4 astetta suuremmalle kuin lämpöpatterit ovat, mutta kuka hullu sietää kotinsa lämmön seilaavan 2-4 aseen haarukassa ees taas ulkolämpötilan mukaan - en ainakaan minä.
Tässä on kaksi eri asiaa. Periaate ILPin hieman pattereita suuremmasta asetuksesta on järkevä, koska se maksimoi ILPin hyvällä hyötysuhteella tuottaman lämmön osuuden. Tämä on hyvä asia.
Mainitsemasi lämpötilan vaihtelu ei johdu ILPin ja patterien asetusarvojen keskinäisestä suhteesta vaan termostaattien hystereesistä. Tämä on häiritsevä asia, mutta termostaatin hystereesi ei todennäköisesti poistu eri termostaattien asetusten keskinäisiä suhteita muuttamalla.
Sanon "todennäköisesti", koska näiden termostaattien hystereesi ei ole täysin lineaarinen lämpötilan suhteen.
@Lukija31722 kirjoitti:
Oppaat neuvovat laittamaan ILP:n termostaatin 2-4 astetta suuremmalle kuin lämpöpatterit ovat, mutta kuka hullu sietää kotinsa lämmön seilaavan 2-4 aseen haarukassa ees taas ulkolämpötilan mukaan - en ainakaan minä.
Tässä on kaksi eri asiaa. Periaate ILPin hieman pattereita suuremmasta asetuksesta on järkevä, koska se maksimoi ILPin hyvällä hyötysuhteella tuottaman lämmön osuuden. Tämä on hyvä asia.
Mainitsemasi lämpötilan vaihtelu ei johdu ILPin ja patterien asetusarvojen keskinäisestä suhteesta vaan termostaattien hystereesistä. Tämä on häiritsevä asia, mutta termostaatin hystereesi ei todennäköisesti poistu eri termostaattien asetusten keskinäisiä suhteita muuttamalla.
Sanon "todennäköisesti", koska näiden termostaattien hystereesi ei ole täysin lineaarinen lämpötilan suhteen.
Tarkoitan sitä, että lämpimällä säällä ILP riittää pitämään sisätilat omassa lämpötila-asetuksessaan mutta kylmällä sen teho ei riitä ja lämpötila putoaakin sitten lämpöpattereihin asetettuun huonelämpötilaan vaikka ILP puhkuukin täysillä. Tuossa asiassa joutuu tekemään vähän kompromissia taloudellisuuden ja mukavuuden välillä samoin kuin lattialämmityksen ja ILP:n kanssa.
@Lukija31722 kirjoitti:
Oppaat neuvovat laittamaan ILP:n termostaatin 2-4 astetta suuremmalle kuin lämpöpatterit ovat, mutta kuka hullu sietää kotinsa lämmön seilaavan 2-4 aseen haarukassa ees taas ulkolämpötilan mukaan - en ainakaan minä.
Tässä on kaksi eri asiaa. Periaate ILPin hieman pattereita suuremmasta asetuksesta on järkevä, koska se maksimoi ILPin hyvällä hyötysuhteella tuottaman lämmön osuuden. Tämä on hyvä asia.
Mainitsemasi lämpötilan vaihtelu ei johdu ILPin ja patterien asetusarvojen keskinäisestä suhteesta vaan termostaattien hystereesistä. Tämä on häiritsevä asia, mutta termostaatin hystereesi ei todennäköisesti poistu eri termostaattien asetusten keskinäisiä suhteita muuttamalla.
Sanon "todennäköisesti", koska näiden termostaattien hystereesi ei ole täysin lineaarinen lämpötilan suhteen.
Tarkoitan sitä, että lämpimällä säällä ILP riittää pitämään sisätilat omassa lämpötila-asetuksessaan mutta kylmällä sen teho ei riitä ja lämpötila putoaakin sitten lämpöpattereihin asetettuun huonelämpötilaan vaikka ILP puhkuukin täysillä. Tuossa asiassa joutuu tekemään vähän kompromissia taloudellisuuden ja mukavuuden välillä samoin kuin lattialämmityksen ja ILP:n kanssa.
Olisiko järjestelmä alimitoitettu? Tai liian suuret (ja/tai sokkeloiset) tilat yhdelle sisäyksikölle?
Sähköpatterien termostaattien hystereesi on aika pieni. Oli jo bi-metallitermostaattien aikaan, kiihdytysvastuksen ansiosta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Oppaat neuvovat laittamaan ILP:n termostaatin 2-4 astetta suuremmalle kuin lämpöpatterit ovat, mutta kuka hullu sietää kotinsa lämmön seilaavan 2-4 aseen haarukassa ees taas ulkolämpötilan mukaan - en ainakaan minä.
Tässä on kaksi eri asiaa. Periaate ILPin hieman pattereita suuremmasta asetuksesta on järkevä, koska se maksimoi ILPin hyvällä hyötysuhteella tuottaman lämmön osuuden. Tämä on hyvä asia.
Mainitsemasi lämpötilan vaihtelu ei johdu ILPin ja patterien asetusarvojen keskinäisestä suhteesta vaan termostaattien hystereesistä. Tämä on häiritsevä asia, mutta termostaatin hystereesi ei todennäköisesti poistu eri termostaattien asetusten keskinäisiä suhteita muuttamalla.
Sanon "todennäköisesti", koska näiden termostaattien hystereesi ei ole täysin lineaarinen lämpötilan suhteen.
Tarkoitan sitä, että lämpimällä säällä ILP riittää pitämään sisätilat omassa lämpötila-asetuksessaan mutta kylmällä sen teho ei riitä ja lämpötila putoaakin sitten lämpöpattereihin asetettuun huonelämpötilaan vaikka ILP puhkuukin täysillä. Tuossa asiassa joutuu tekemään vähän kompromissia taloudellisuuden ja mukavuuden välillä samoin kuin lattialämmityksen ja ILP:n kanssa.
Ei ole kokemuksia -30 C ulkolämpötiloista mutta yli -20 C pakkasilla ilp kyllä toimittaa tarpeeksi lämpöä. Kytkin patterit pois päältä jo 8 vuotta sitten, eikä mitään ongelmaa. Toshiban ulkoyksikkö jossa kaksi sisäyksikköä.
@Lukija31722 kirjoitti:
Oppaat neuvovat laittamaan ILP:n termostaatin 2-4 astetta suuremmalle kuin lämpöpatterit ovat, mutta kuka hullu sietää kotinsa lämmön seilaavan 2-4 aseen haarukassa ees taas ulkolämpötilan mukaan - en ainakaan minä.
Tässä on kaksi eri asiaa. Periaate ILPin hieman pattereita suuremmasta asetuksesta on järkevä, koska se maksimoi ILPin hyvällä hyötysuhteella tuottaman lämmön osuuden. Tämä on hyvä asia.
Mainitsemasi lämpötilan vaihtelu ei johdu ILPin ja patterien asetusarvojen keskinäisestä suhteesta vaan termostaattien hystereesistä. Tämä on häiritsevä asia, mutta termostaatin hystereesi ei todennäköisesti poistu eri termostaattien asetusten keskinäisiä suhteita muuttamalla.
Sanon "todennäköisesti", koska näiden termostaattien hystereesi ei ole täysin lineaarinen lämpötilan suhteen.
Tarkoitan sitä, että lämpimällä säällä ILP riittää pitämään sisätilat omassa lämpötila-asetuksessaan mutta kylmällä sen teho ei riitä ja lämpötila putoaakin sitten lämpöpattereihin asetettuun huonelämpötilaan vaikka ILP puhkuukin täysillä. Tuossa asiassa joutuu tekemään vähän kompromissia taloudellisuuden ja mukavuuden välillä samoin kuin lattialämmityksen ja ILP:n kanssa.
Ei ole kokemuksia -30 C ulkolämpötiloista mutta yli -20 C pakkasilla ilp kyllä toimittaa tarpeeksi lämpöä. Kytkin patterit pois päältä jo 8 vuotta sitten, eikä mitään ongelmaa. Toshiban ulkoyksikkö jossa kaksi sisäyksikköä.
Hyvä huomio. Pitää palata asiaan talvella. Nyt ei vielä ole edes -10 rikkoutunut, eli minulla ei ole kokemusta talvesta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Oppaat neuvovat laittamaan ILP:n termostaatin 2-4 astetta suuremmalle kuin lämpöpatterit ovat, mutta kuka hullu sietää kotinsa lämmön seilaavan 2-4 aseen haarukassa ees taas ulkolämpötilan mukaan - en ainakaan minä.
Tässä on kaksi eri asiaa. Periaate ILPin hieman pattereita suuremmasta asetuksesta on järkevä, koska se maksimoi ILPin hyvällä hyötysuhteella tuottaman lämmön osuuden. Tämä on hyvä asia.
Mainitsemasi lämpötilan vaihtelu ei johdu ILPin ja patterien asetusarvojen keskinäisestä suhteesta vaan termostaattien hystereesistä. Tämä on häiritsevä asia, mutta termostaatin hystereesi ei todennäköisesti poistu eri termostaattien asetusten keskinäisiä suhteita muuttamalla.
Sanon "todennäköisesti", koska näiden termostaattien hystereesi ei ole täysin lineaarinen lämpötilan suhteen.
Tarkoitan sitä, että lämpimällä säällä ILP riittää pitämään sisätilat omassa lämpötila-asetuksessaan mutta kylmällä sen teho ei riitä ja lämpötila putoaakin sitten lämpöpattereihin asetettuun huonelämpötilaan vaikka ILP puhkuukin täysillä. Tuossa asiassa joutuu tekemään vähän kompromissia taloudellisuuden ja mukavuuden välillä samoin kuin lattialämmityksen ja ILP:n kanssa.
Ei ole kokemuksia -30 C ulkolämpötiloista mutta yli -20 C pakkasilla ilp kyllä toimittaa tarpeeksi lämpöä. Kytkin patterit pois päältä jo 8 vuotta sitten, eikä mitään ongelmaa. Toshiban ulkoyksikkö jossa kaksi sisäyksikköä.
Hyvä huomio. Pitää palata asiaan talvella. Nyt ei vielä ole edes -10 rikkoutunut, eli minulla ei ole kokemusta talvesta.
Aikaisemmin kerroit, että "(Pattereista saa meillä talossa yht. noin 15 kW lämpötehoa ja lattialämmityksistä 2,2 kW ja ILP on nimellisteholtaan 3,6 kW.)" Taitaisi olla aika ihme, jos ilp jaksaisi lämmittää koko talon tai pitää edes kohtuullista lämpötilaeroa ulkoilmaan verratuna. Voihan toki olla, että jokainen patteri on 1,5 kW:n tehoinen, kun on mahtunut, ja lämpötehoa ei tarvita todellisuudessa kuin pieni osa tuosta. Ilmaislämmöt ja muu lämmitys tietenkin vaikuttavat tilanteeseen.
En ole mitannut, mutta hyötysuhteen ollessa ulkolämpötilasta riippuen 2-6, niin kannattaahan sellainen olla. Ja kesällä jäähdytys voi olla hintaansa arvokkaampi ominaisuus.
Ilmalämpöpumppu tarvitsee ilmaa, eli kovin pieneen suljetulla ovella varustettuun huoneeseen sellaista ei kannattane hankkia. Kylmä jää alas, lämmin nousee ylös, tämäkin on hyvä huomioida jos on kaksi kerrosta tai parvi.
Suodatin pitää imuroida puhtaaksi kerran kuukaudessa, kun laite kierrättää sisäilmaa (se ei ole ilmanvaihtokone).
ILP on ollut jo niin kauan, etten voi antaa ennen ja jälkeen dataa sen vaikutuksesta energiankulutukseen.
Laitteen valinnassa kannattaa kiinnittää huomio hyötykertoinen käyttäytymiseen lämpötilan funktiona. Taloudellinen lämpöpumppu toimii hyvällä hyötysuhteella myös pakkaskelissä.
Viilennyksen hyötysuhde ei välttämättä yllä samaan kuin lämmityksen, joten turhan hukkalämmön viilentäminen ilmastoinnilla kuluttaa energiaa kaksinverroin ensin turhaan lämmitykseen ja sitten viilennykseen.
Onneksi kesällä ei ole mitään pakkoa amerikkalaisen epämukavaan villapaitakeliin vaan talven lämmityskauden vaihtuessa kesän viilennykseen voi termistaatin tavoiteastelukua nostaa lukemille jossa sisällä on mukava olla samoissa vaatteissa kuin ulkonakin. Meillä on talvella tavoitteena 21 ja kesällä 24 - 25 astetta.
Itse saan lämmitettyä nopeasti keittiön ja olohuoneen laittamalla kahden huoneen ovet kiinni.
On vaikeaa sanoa ilman tarkkoja mittauksia kuinka paljon tulee säästöä, sitä kun helposti tulee lämmittäneeksi enemmän kuin ilman sitä.
Kyllä se tehokkaasti viilentää myös, mutta pitkäaikaisesti käytettynä voi myös vahingoittaa rakenteita. Talot on yleensä suunniteltu niin että ulkona on kylmempää ja siksi kosteussulku (muovi) on sisäpuolella.
Hyötysuhdetta (vähintään 50%) kaventaa sisäyksikön puhaltimen ja kennoston likaantuminen, suositeltu 3 vuoden välein tapahtuva pesu kun maksaa noin 300€. Itse sitä on lähes mahdotonta puhdistaa irrottamatta kokonaan.
Puhuvat suodattimesta, mutta se on useimmissa vain kuin hyttysverkko. Itselläni on juuri tuollainen tyypillinen, tuotenimenä Gree.
Markkinoilla on laitteita joiden läpi menevä sisäilma on puhtaampaa ulos tullessaan, silloin se myöskään tuskin tarvitsee pesua. Vain suodattimien vaihdot.
Meillä vaimo tykkää lämpimästä. Talo on noin 30 vuotias eli seinien paksuus ei ole ihan yhtä suuri kuin nykytaloissa. Lämmitettyä pinta-alaa on noin 190m2. Vain huippari, ei lämmöntalteenottoa. Olohuoneessa on varaava takka jota käytetään säännöllisesti pakkasilla. Alunperin taloon on asennettu suora sähkölämmitys eli patterit. Sähköä kului vuosituhannen alkupuolella noin 23.000 kWh vuodessa. Asennutin ilmalämpöpumpun 2016 (yksi ulkoyksikkö, kaksi sisäyksikköä, Toshiba). Nyt meillä on talvella 22 C kun aiemmin oli 20-21 C ja sähkönkulutus on vähän päälle 17.000 kWh/a. Jäähdytystoimintoa on käytetty erittäin vähän, talon ympärillä on paljon puita jotka varjostavat liialta auringonpaisteelta. Takassa poltetaan edelleen 8 heittomottia sekahalkoja vuodessa, ne maksaa paikalliselta metsätilalliselta ostettuna 300€ kuitin kanssa ja pihaan kipattuna.
hyvä esimerkki viime talvesta, ilppi nosti sähkönkulutuksen vakio 400-500kwh/kk -> 600-800kwh riippuen kuukaudesta, pumppu on uusi ja merkkikone, öljynkulutukseen vain marginaalinen apu. Ilppi on lauhojen talvien lämmittäjä vaikka kuinka lupaavat coppia -25c lämpötiloissa.
Olen vain käyttäjä ilman sen tarkempaa seurantaa, mutta -25 C jää COP vain ehkä 1,5:een - lupaus on parhaimmillaan sellainen että ilmalämpöpumppu ei riitä ainoaksi lämmönlähteeksi vaikka se tuottaakin enemmän kuin kuluttaa.
Kun ilmalämpöpumppua käytetään lauhemmalla säällä, silloin siis kun sen teho riittää paremmin tai oikeinkin hyvin lämmitykseen, niin silloin on syytä vähentää muun lämmityksen tehoa jotta kone voi tehdä työtä hyvällä hyötysuhteella. Lisäksi pitää varoa että ei ole lämpötilan suhteen automatiikalla, eli ettei se jäähdyttäisi jos lämpötila sattuisi nousemaan vähän korkeaksi.
Jos lämpö ei pääse leviämään muihin huoneisiin lämpenevät ne öljyllä kuten ilmankin ilpiä. Eikä siitä ole iloa jos 6 asteen lämpötilassa ilmalämpöpumpulla on potentiaalia tuottaa 5 kW lämpöä yhteen huoneeseen, lämpö pitäisi saada siirtymään muihinkin tiloihin, kuten vesikiertoisessa kuuma vesi kiertää putkissa eri huoneisiin.
Ilmalämpöpumppu ei ole parhaimmillaan - 15 C alapuolella, mutta silloin kun ollaan tuon paremmalla puolella on ilmalämpöpumpusta iloa, ja tällä hetkellä se parantaa asumismukavuutta jäähdyttämällä.
Laitetaanpa viikon käytön jälkeen plussia ja miinuksia verrattuna suorasähkölämmitykseen, ensin miinukset:
Plussat
Luulenpa meidän talouden pääsevän kampanjatavoitteeseen ihan jo yksinään tällä uudella sähköä kuluttavalla sähkölaitteella.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiansaastokampanja
Mökillä olisi tarve ajastaa ilmalämpöpumppu ylläpitolämmön tuottoon mahdollisimman edullisesti kun käytössä on pörssisähkö. Useimmissa ilmalämpöpumpuissa lienee mahdollisuus ajastaa se toimimaan eri lämpötiloilla eri ajankohtina. Olen pohtinut kannattaisiko ajastus tehdä niin, että yöllä halvan sähkön aikana nostaisin mökin lämpötilan esim. +26 asteeseen, ja muuna aikana esim. +12 asteeseen. Tällöin aamupäivällä korkean hinnan aikana olisi useita tunteja jolloin lisälämmitystä ei tarvita lainkaan. Vasta kun lämpötila laskee +12 asteeseen tarvittaisiin lisälämmitystä. Mahtaisiko jollain olla kokemusta moisesta käytöstä, tai ammattilaisen arviota olisiko toiminta kannattavaa?
Onko mökkisi mobiiliverkon kuuluvuusalueella? Minun mökillä toimii netti ja olen suunnitellut toteuttavani lattiasähkölämmityksen ja ilmalämpöpumpun etäohjauksen Cozify-kotiautomaatiolla, joka configuroinnin jälkeen toimii ilman nettiyhteyttäkin. Kännykän kautta saa etäohjattua laitteita suoraan ja laitteille voi määrittää sääntöjä. Esim. lämpötila-anturin voi asettaa ohjaamaan pistorasiaan sähköt ja voi myös kytkimiä ja releitä. Murtohälytyksen antaa ovi- ja ikkuna-anturit, liiketunnistimet ja kamerat. Ihan vastaavia toimintoja kuin vartiointiliikkeet tarjoavat, mutta komponenttien hinnat ovat pääosin kympeissä eikä mitään kuukausimaksuja tule paitsi, jos haluaa nauhoittavan kameran. Kameran kytkeminen pilveen maksaa n. 10,- per kuukausi. Kun nettiyhteys on olemassa, laitteiden hallinnan voi hoitaa omasta puhelimesta käsin tai antaa automaation hoitaa ja esim. kamerakuvaa voi katsoa livenä milloin vain.
Minulla mökin automaatio on vielä vaiheessa, mutta olen kotiin määritellyt muutamia juttuja Cozifyllä ja todennut sen toimivaksi eikä sen pystyttäminen edellytä mitään ohjelmointitaitoja. Sääntö voisi olla vaikka: Jos lämpötila alle 12 -> ohjaa rele päälle (tai pistorasia päälle). Cozifyn sivuilla on listattu, mitä laitteita siihen voi kytkeä. Se on suomalainen tuote. En tiedä, saisiko siihen jopa linkin pörssisähkön hinnoitteluun ja voisi ohjata laitteita päälle/pois sähkön hinnan mukaan suoraan.
Jos mökkiin ei ole rakennettu varaavaa lämmitystä, ei sitä poppakonsteinkaan saa tehtyä. Tuollaisilla ylisuurilla asetuksilla saa vain lisättyä energiahukkaa, joka riippuu rakenteissa lämpötilaerosta. Lisäksi tulee ilmanvaihdosta aiheutuvat lisähäviöt. Energian hinnassa saa olla jotain pielessä, jos moinen toiminta on kannattavaa. No, taitaahan siinä olla.
Kannattaa varmaan miettiä millä lämpötila-alueella mökin pitäisi olla. Ja jotenkin miettiä myös mökin lämmön käyttöä, jos se noin nopeasti jäähtyy. Pörssisähkö kun on kuitenkin vaihtelua vuorokauden sisällä, joten lämmitysaikaa on kuitenkin puolet vuorokaudesta.
Ei ole muuta kokemusta, kuin että omassa lämpöpumpussa ainakin on helppo tehdä vaikka minkälaisia ajastuksia käyttäen laitteen omaa kännykkä-appia, jolla voi ohjata laitetta vieläkin monipuolisemmin kuin kaukosäätimellä - ja mistä päin maailmaa tahansa. Itse kuvittelisin, että yöllä kannattaisi nostaa mökin lämpöä enintään parilla asteella. En ole tämän asian asiantuntija - vaikka periaatteessa koulutuksen perusteella olenkin. Mutta jos sähkö maksaa kymmenesosan 01-07 välisenä aikana verrattuna päivään niin...?
Ennen vanhaan lämmin ilma käyttäytyi niin, että se pyrkii nousemaan ylös. Lattianrajassa on viileää, mutta katonrajassa liian lämmin. Minun mökissä on ns. ylös asti auki n. puolet lattiapinta-alasta ja toisella puolikkaalla on välikatto, mutta sen yläpuolella erillistä ilmatilavuutta vain yksi makuuhuone ja muu tila on samaa ilmatilavuutta sen ylös asti auki -tilan kanssa.
Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys on vielä asentamatta, kun hommasta tulikin Iisakinkirkon vastine. Pelkään, että ilmalämpöpumppu lämmittää lähinnä "yläkertaa", jollei sitten nykyaikaiset ilmalämpöpumput osaa tehdä lämmintä ilmaa , joka laskeutuu alaspäin.
Räknäilin, että jaan lattialämmityksen huonekohtaisiin piireihin ja asennan sähkökeskukseen ohjausreleet, joihin tulee takaisinkytkentä ainakin aluksi pelkästään lattia-antureista, koska oletan löytäväni niille sopivat asetusarvot sopivalle sisätilan lämmölle. Oletan, että tasainen lattialämpö antaa paremman tai yhtä hyvän tuloksen kuin ilma-anturit termostaatteineen. Ei tarvitse asentaa pyöröhirsiseinään anturi-termostaatti -laitteita eikä auki unohtunut ikkuna tms. vaikuta lämmityspyyntöön niin voimakkaasti kuin saattaisi seinällä olevan anturin tapauksessa.
Etäohjauksella voi ohjata päälle/pois lattialämmitystä joko suoraan puhelimesta tai automatisoidusti esim. vuorokauden aikojen, ulko- tai sisälämpötilan yms perusteella.
Miten ilmalämpöpumppu kannattaa sijoittaa, jotta ei tule lämmittäneeksi pelkästään 35-asteen lapekulmalla olevan katon yläilmatilaa?
Ilmalämpöpumpu tuntuu "sotkevan" ilman puhalluksellaan niin hyvin, että lämpötila on sopiva lattiasta kattoon. Meillä on vain porraskäytävän kokoinen aukko yläkertaan ja sinne lämpö tuntuu menevän juuri sopivasti, niin ettei ylä- ja alakerran välillä ole lämpötilaeroa, vaikka ILP on vain alakerrassa. Lämpö tuntuu johtuvan välipohjan ja väliseinienkin läpi niin ettei ole juuri väliä vaikka väliovia olisi kiinnikin. Näin ainakin vielä 0 asteisessa syyssäässä.
Täytyy sanoa, että ihmetyttää tuo yhdestä paikasta puhaltavan ILP:n lämmön tasaisuus koko talossa, kun 20 kpl lämpöpattereita on ollut käännettynä kokonaan pois päältä sen tulon jälkeen. ILP:n lisäksi joissain huoneissa on lattialämmitys. (Pattereista saa meillä talossa yht. noin 15 kW lämpötehoa ja lattialämmityksistä 2,2 kW ja ILP on nimellisteholtaan 3,6 kW.)
Olen yrittänyt selvittää esittämääni lämmitystapaa Excel-taulukossa, johon olen laittanut neljän viikon pörssisähkön keskihinnat tunneittain (https://sahko.tk/) ja mökin tuntikohtaisista kulutustiedoista arvioimalla eri ulkoilman lämpötiloissa miten lämpötila mökissä saattaisi käyttäytyä. Lämpötilan alenemisesta mökissä saa jonkinlaisen kuvan katsomalla kulutusta niinä päivinä, kun on lähtenyt pois mökiltä, ja peruslämpötila +12 astetta on asetettu päälle. Nämä laskelmat näyttäisivät, että esittämäni toimintatapa olisi edullisempi verrattuna tasalämpöön. Totuus selvinnee vain kokeilemalla.
Joskus koulussa laskeskeltiin mikä olisi huoneen lämpötila kerrostalossa, jos lämmittämisen lopettaisi siinä kokonaan. Tuloksena oli 16 astetta, kun ympäröivät tilat olivat normilämpöisiä, olisikohan ollut 22. Riippuu tietysti täytteistä, mutta aika kyytiä lämpö etenee seinän ja vielä nopeammin välikaton läpi.
Ilman kerrostuminen riippuu myös lämmitystehosta. Yleensä lämmin nousee ylöspäin, mutta silloin vaaditaan riittävä teho. 5 metriä korkeassa hallissa on lattialämmitys, lämpötila 20 astetta. Kylmemmällä ilmalla halli alkaa jäähtyä ensin ylhäältä, kun ulos menee enemmän energiaa kuin mitä lattia luovuttaa. Puhaltimella kerrostumisen saisi rikottua.
Kokemuksia kuukauden jälkeen:
Enemmän kuin totta! Varsinkin aamulla kun pakkanen on yöllä lähennellyt kymmentä astetta. Onneksi laitteessa on "silent mode" jolla sen saa hyvin hiljaiseksi napin painalluksella sen vierellä oleillessa ja sen napin vieressä kaukosäätimessä virtakytkin jolla laitteen saa täysin äänettömäksi. Onneksi makuuhuoneisiin saakka ääni ei kantaudu ollenkaan.
Eihän noihin suodattimiin ole kuukaudessa tullut pölyhiukkastakaan.
Kun pakkanen lähentelee kymmentä astetta, suljettujen ovien takana lämpö rupeaakin jo tippumaan, Esim. makuuhuoneessa eilen aamulla oli 18,4 lämmintä, joka oli ohuelle kesäpeitolle hitusen liian vähän. Tosin lämpö makkarissa olisi pysynyt paremmin jos ovi vaatekaappiin ei olisi ollut auki.
Tuokin rupeaa olemaan miinus, siis että lämpötilaa joutuu säätämään. Sähköpatterit kun ovat pitäneen sisälämmön millilleen kohdallaan kaikissa lämmityskeleissä joka huoneessa.
Kuukaudessa säästynyt vähän reilu 700 kWh viimevuotiseen vastaavaan ja samanlämpöiseen ajankohtaan verrattuna. Prosenteissa säästö oli 36,4% kokonaissähkönkulutuksesta. Laitteen oma appi väittää pumpun kuluttaneen samana aikana 235 kWh.
Oppaat neuvovat laittamaan ILP:n termostaatin 2-4 astetta suuremmalle kuin lämpöpatterit ovat, mutta kuka hullu sietää kotinsa lämmön seilaavan 2-4 aseen haarukassa ees taas ulkolämpötilan mukaan - en ainakaan minä. Sama kuin vakkari seilaisi 20-40 haarukassa. Itsellä oli vuorokauden kokeilun aikana molemmat samassa 21 asteen lämpötilassa ja ILP puhalsi silti lämpöä koko ajan tehokkaasti pattereiden lämmittäessä vain hiukan. Nyt taas mennään pelkällä ILP:llä ja lattialämmityksellä siihen saakka kun tulee pakkasia. Toinen juttu mikä on tullut huomattua on että jos ILP:n lämpötilan säätää korkeammaksi myös sähkötoiminen lattialämmitys menee yllättävän herkästi kylmäksi, mikä ei tietenkään ole mukavaa.
Oletan, että tuolla 2-4 asteen erolla tarkoitetaan sitä, etteivät patterit korvaa liiaksi ILP:n tuottamaa lämpöä. Asteikkojen numerot ovat vain numeroita. Olen itse säätänyt patterit niin, että ne lähtevät tukemaan pumppua n. -15 asteen tienoilla. Toki hiukan lämmittävät lauhemmillakin keleillä. Olen tätä pitänyt toimivana ratkaisuna. Eri tilojen lämpötilaerot pysyvät kurissa. Työhuoneessa voi hiukan viileämpää ollakin. Ja jos alkaa työpöydän ääressä vilustaa, voi lähteä pyöräilemään (kuntopyörällä töihin kuten Viivi). Tosin minulla ei ole kuin reilun parinkymmenen vuoden kokemus lämpöpumpuista. Omassa käytössä kahdesta talosta ja kolmesta pumpusta.
Illalla ulkona oli +1, kennon lämpötila +36, takkaleivinuunin pinnat +36 ... +41, patterit kaikissa avoimen tilan huoneissa n. +20 (siis huonelämpö). Aamulla vastaavasti +2, +36, +35 ... +38 ja +20. Kun uunin lämpötila nousee korkeammaksi ILP:n kennon lämpö putoaa näillä keleillä 25 asteen tienoille. Lisäksi siinä on takka-asento, jolla voi pelkästään levittää uunin lämpöä. En ole käyttänyt, kun normaaliasennossakin toimii hyvin. Lisäksi tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto siirtää lämpöä mm. pesutiloihin.
Meillä tuo ILP näyttää lämmittävän huoneen 21 säädöllä oman mittarinsa mukaan 22 asteeseen. Tuo ero näyttää riittävän siihen, että ILP lämmittää tehokkaasti suuressa tilassa, josta myös avoyhteys ykäkertaan, koko ajan vaikka myös patterit on säädetty 21 asteeseen.
Kannattaa muistaa hystereesi tai kuollut alue. Lämmitin lämmittää asetusarvoon tai vähän yli. Sitten se huilaa pari astetta asetusta alemmas ennen kuin alkaa taas lämmittää. Ja kaikissa termareissa on oma toimintansa, joka vielä riippuu säätösuunnasta mekaanisissa malleissa. Voi viedä hetken viritellä jokainen halutuksi, jos haluaa saada aikaan tietyn toimintamallin lämmittimien kesken.
Noissa jo vanhoissa elektronisella termostaatilla varustetuissa sähköpattereissa tuo hystereesi tuntuu kyllä olevan todella pieni. Jos lämpötila on hitusenkaan termostaattiasetusta alhaisempi, patteri lämmittää heti täydellä teholla ja kun lämpötila on riittävä lämmitys lakkaa kokonaan. Termostaatti katkoo lämmitystä muutamien tai korkeintaan muutamien kymmenien sekuntien välein. Tuon takia tietyn huoneen patterien säätäminen niin että kaikki lämmittävät sopivasti omilla erillisillä termostaateilla onkin tarkkaa hommaa. (Muuten 1 tai 2 lämmittää ja muut huilaavat.) ILP tuntuu säätävän tehoaan portaattomammin, kun sopiva lämpötila saavutetaan.
Sähköpatterit on (ulko)seinissä kiinni joten sisäänrakennetut termostaatit pyytävät lisää lämpöä kun ulkona on viileää, vaikka sisäilma sinänsä ei ole juurikaan alempi.
Itse olen jättänyt mökin lämmityksen talvisin pelkästään ilpin varaan, patterit on kokonaan pois. Vesivaraaja on wc-tiloissa, samoin kaikki vesiputket ja siellä on lattialämmitys pitämässä pohjalämpöä jos ilppi vaikka vikaantuisi.
Säästömielessä patterit eivät saa kytkeytyä päälle jos ilp on toiminnassa.
Jos sähkösopimus on tyyppiä pörssi, niin katkaisisin lämmityksen kokonaan päivän ajaksi, ei mökki kerkiä pakkaselle menemään, ainakaan -10C tai lämpöisemmässä ulkolämpötiloissa jos ilppi puskee +10 C aina öisin. Tässä noudatetaan fysiikan delta T sääntöä, lämpöä hukkuu mökistä sitä vähemmän mitä lähempänä sisälämpötila on ulkolämpötilaa. Kokonaiskulutus on siis pienempi jos klo 6 aamulla lämmitys katkeaa ja sisälämpötila alkaa laskea 10C kohti 3-4 C ja klo 01 lämmitetään taas kohti 10C versus pidettäisiin koko ajan tasainen 10 C
Muutama päivä patterien säätöön menee. Pintalämmön mittaus ja säätö. Vuorokauden kuluttua sama uudestaan, kunnes lämmöt ovat suurin piirtein tasaiset. IR-mittarilla nopea mitata. Termostaatin säätimen astelukema on suuntaa antava, ainakin minun parikymmenvuotiaissa pattereissa. Tosin kalibroitavissa. Suljettujen lämmittimien kytkentäjakso 20 sekuntia, virtauslämmittimillä lyhyempi.
Tässä on kaksi eri asiaa. Periaate ILPin hieman pattereita suuremmasta asetuksesta on järkevä, koska se maksimoi ILPin hyvällä hyötysuhteella tuottaman lämmön osuuden. Tämä on hyvä asia.
Mainitsemasi lämpötilan vaihtelu ei johdu ILPin ja patterien asetusarvojen keskinäisestä suhteesta vaan termostaattien hystereesistä. Tämä on häiritsevä asia, mutta termostaatin hystereesi ei todennäköisesti poistu eri termostaattien asetusten keskinäisiä suhteita muuttamalla.
Sanon "todennäköisesti", koska näiden termostaattien hystereesi ei ole täysin lineaarinen lämpötilan suhteen.
Tarkoitan sitä, että lämpimällä säällä ILP riittää pitämään sisätilat omassa lämpötila-asetuksessaan mutta kylmällä sen teho ei riitä ja lämpötila putoaakin sitten lämpöpattereihin asetettuun huonelämpötilaan vaikka ILP puhkuukin täysillä. Tuossa asiassa joutuu tekemään vähän kompromissia taloudellisuuden ja mukavuuden välillä samoin kuin lattialämmityksen ja ILP:n kanssa.
Olisiko järjestelmä alimitoitettu? Tai liian suuret (ja/tai sokkeloiset) tilat yhdelle sisäyksikölle?
Sähköpatterien termostaattien hystereesi on aika pieni. Oli jo bi-metallitermostaattien aikaan, kiihdytysvastuksen ansiosta.
Ei ole kokemuksia -30 C ulkolämpötiloista mutta yli -20 C pakkasilla ilp kyllä toimittaa tarpeeksi lämpöä. Kytkin patterit pois päältä jo 8 vuotta sitten, eikä mitään ongelmaa. Toshiban ulkoyksikkö jossa kaksi sisäyksikköä.
Hyvä huomio. Pitää palata asiaan talvella. Nyt ei vielä ole edes -10 rikkoutunut, eli minulla ei ole kokemusta talvesta.
Aikaisemmin kerroit, että "(Pattereista saa meillä talossa yht. noin 15 kW lämpötehoa ja lattialämmityksistä 2,2 kW ja ILP on nimellisteholtaan 3,6 kW.)" Taitaisi olla aika ihme, jos ilp jaksaisi lämmittää koko talon tai pitää edes kohtuullista lämpötilaeroa ulkoilmaan verratuna. Voihan toki olla, että jokainen patteri on 1,5 kW:n tehoinen, kun on mahtunut, ja lämpötehoa ei tarvita todellisuudessa kuin pieni osa tuosta. Ilmaislämmöt ja muu lämmitys tietenkin vaikuttavat tilanteeseen.