@Lukija31722 kirjoitti:
Mitähän hyötyä on enää dieselmoottorisesta autosta?
Kun vertaa esim. uusimmassa TM:ssä ollutta Scalaa omassa käytössä olevaan samantehoiseen 2016 vm. diesel Ocatviaan, niin tuon Scalan kulutus on käytännössä pienempi. Octavia ei käytännössä koskaan, edes pitkässä matka-ajossa, vie alle 5 litraa sadalla ja talven tullen moottorin lisälämmitin aiheuttaa kulutukseen vielä oman lisänsä.
Olen yllättynyt Octavian kulutuksesta, koska Spritmonitorissa on 25 sivua pitkä lista Octavia kuskeja, jotka 15.000 km pitkän ajan keskiarvona alittavat 5 litran keskikulutuksen.
Jos vertailuun ottaa mukaan vielä pari numeroa sitten ilmestyneen farkkutestin pienikulutuksisimman auton, niin tämä nykyinen dieseli, millä ajan, näyttää käytännön ajossa jo todelliselta polttoaine-rohmulta.
Sitä se noilla lukemilla onkin, mutta oletko ihan varma, että syy on autossasi?
Dieselit ovat paljon kestävämpiä kuin tiukat pienet turbobensat. Nuo Spiritmonitorin lukemat ovat suurimmaksi osaksi lämpimämmistä maista, joissa on myös sileämmät tiet. Nuo tekijät vähentävät helposti puoli litraa kulutusta sataselle.
@Lukija31722 kirjoitti:
Mitähän hyötyä on enää dieselmoottorisesta autosta?
Kun vertaa esim. uusimmassa TM:ssä ollutta Scalaa omassa käytössä olevaan samantehoiseen 2016 vm. diesel Ocatviaan, niin tuon Scalan kulutus on käytännössä pienempi. Octavia ei käytännössä koskaan, edes pitkässä matka-ajossa, vie alle 5 litraa sadalla ja talven tullen moottorin lisälämmitin aiheuttaa kulutukseen vielä oman lisänsä.
Olen yllättynyt Octavian kulutuksesta, koska Spritmonitorissa on 25 sivua pitkä lista Octavia kuskeja, jotka 15.000 km pitkän ajan keskiarvona alittavat 5 litran keskikulutuksen.
Jos vertailuun ottaa mukaan vielä pari numeroa sitten ilmestyneen farkkutestin pienikulutuksisimman auton, niin tämä nykyinen dieseli, millä ajan, näyttää käytännön ajossa jo todelliselta polttoaine-rohmulta.
Sitä se noilla lukemilla onkin, mutta oletko ihan varma, että syy on autossasi?
Dieselit ovat paljon kestävämpiä kuin tiukat pienet turbobensat. Nuo Spiritmonitorin lukemat ovat suurimmaksi osaksi lämpimämmistä maista, joissa on myös sileämmät tiet. Nuo tekijät vähentävät helposti puoli litraa kulutusta sataselle.
Isommat ahtopaineet noissa dieseleissä on. Pienten ahdettujen ottomoottoreiden kestävyydestä on maalailtu paljon piruja seinille, mutta näytöt ovat aika vähäisiä. Tiesiväthän automiehet kertoa 70-luvun perimätietoon pohjautuen Fordin kolmisylinterisen ecoboostin olevan kaput 100 tkm jälkeen. Edelleen kahdeksan vuoden kuluttua on hiljaista silläkin rintamalla.
Saksassa on Suomeen verrattuna kulutusta laskevia ja nostavia tekijöitä. Jälkimmäisiä ovat mm. moottoreiden korkeammat nopeudet, moottoreiden suurempi osuus, isot kaupungit ja suurempi ilmantoinnin tarve.
Kolmisylinteriset ecoboostit on kuin tehty kaupunki pyöritykseen joten saattaa niissä olla täynnä tuo 100 tkm kahdeksan vuoden ajelulla. Kuten nykyisin kaupunkiin tarkoitetut sähköautot tykin kantamaan yltävällä toimintamatkallaan ovat jota kuinkin samoissa lähtökuopissa.
@Hank_80 kirjoitti:
Nuo Spiritmonitorin lukemat ovat suurimmaksi osaksi lämpimämmistä maista, joissa on myös sileämmät tiet. Nuo tekijät vähentävät helposti puoli litraa kulutusta sataselle.
Olen samaa mieltä kanssasi, että Suomi ei ole ideaalinen paikka ajaa automallin pohjia, ei edes Pohjanmaa, joka on kesäkelissä taloudelliselle kuljettajalle helppo ympäristö. Silti oman automallini pohjia vetää hollantilaiskaveri yli puoli litraa minua alempana. Ilmeisesti hän ajaa biljardipöydän tasaisia teitä lähes ikuisessa kesässä tai minä en vaan osaa?
Oman kokemukseni mukaan kulutukseen vaikuttavia ympäristötekijöitä on molempiin suuntiin. En pysty ajamaan autoni optimissa Keski-Euroopassa enkä Pohjanmaalla. Niillä parilla autolla joista on pidemmän ajan tankkauslokia sekä Lontoon ympäristön hektisestä liikenteestä että Pohjanmaan talvesta, nuo molemmat häiriötekijät ovat kasvattaneet keskikulutusta yli optimin suunnilleen saman verran, joskin ihan eri syistä.
Taloudellisesti ajavalla kuskilla Pohjanmaan kesäinen kulutus saattaa ollakin lähellä autolle realistista optimilukemaa? Silti ympärivuotinen pitkän ajan keskiarvo Lontoossa ja Oulussa osuu melkein täsmälleen samaan. Lontoossa liikenne ja sen ympärillä moottoritienopeudet nostavat kulutusta aina, Oulussa saman tekee talvi kerran vuodessa (lokakuusta huhtikuuhun).
@NHB kirjoitti:
Isommat ahtopaineet noissa dieseleissä on.
Eikä sekään ratkaise kestävyyttä, vaan suunnittelun, sourcingin ja valmistuksen onnistuminen kestävyyden suhteen. Eli perustekniikasta riippumatta toiset moottorit kestävät, toiset eivät.
Pienten ahdettujen ottomoottoreiden kestävyydestä on maalailtu paljon piruja seinille
Esson paari on maalannut piruja seinille kaikista uusista varusteista, joita ikkunapöydän ukoilla itsellään ei ole. Yli 30 vuotta sitten kuuntelin saarnoja ruiskutusmoottorien ja sähköisten varusteiden mukavuudesta uutena, mutta "ei noita tekniikkahirviöitä kukaan vanhana enää jaksa yllätpitää". Valitettavasti eivät ukot ole enää vastaamassa huutoonsa tuomalla nimimerkkini auton rinnalle vertailtavaksi ne helposti ylläpidettävät autonsa, joilla ajoivat 1987.
Saksassa on Suomeen verrattuna kulutusta laskevia ja nostavia tekijöitä. Jälkimmäisiä ovat mm. moottoreiden korkeammat nopeudet, moottoreiden suurempi osuus, isot kaupungit ja suurempi ilmantoinnin tarve.
Suunnilleen näin, paitsi että moottoriteiden suuremman osuuden voi yrittää kääntää myös kulutuseduksi ajamalla tasaisesti silloin kun tilaa siihen riittää. Tämän onnistuminen riippuu paikasta ja ajankohdasta.
Ilmastoinnin kulutuslisä korostuu pätkäajossa, jolloin kuuman auton alkujäähdytys käyttää kompressoria jonkin aikaa jatkuvasti. Pidemmällä matkalla ilmastoinnin kulutuslisä vähenee selvästi, aivan kuten lämmityksenkin (tai pikemminkin kylmäkäynnistyksen). Tämä ero on siis myös ajosyklin eikä vain ympäristön vaikutusta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Mitähän hyötyä on enää dieselmoottorisesta autosta?
Kun vertaa esim. uusimmassa TM:ssä ollutta Scalaa omassa käytössä olevaan samantehoiseen 2016 vm. diesel Ocatviaan, niin tuon Scalan kulutus on käytännössä pienempi. Octavia ei käytännössä koskaan, edes pitkässä matka-ajossa, vie alle 5 litraa sadalla ja talven tullen moottorin lisälämmitin aiheuttaa kulutukseen vielä oman lisänsä.
Olen yllättynyt Octavian kulutuksesta, koska Spritmonitorissa on 25 sivua pitkä lista Octavia kuskeja, jotka 15.000 km pitkän ajan keskiarvona alittavat 5 litran keskikulutuksen.
Jos vertailuun ottaa mukaan vielä pari numeroa sitten ilmestyneen farkkutestin pienikulutuksisimman auton, niin tämä nykyinen dieseli, millä ajan, näyttää käytännön ajossa jo todelliselta polttoaine-rohmulta.
Sitä se noilla lukemilla onkin, mutta oletko ihan varma, että syy on autossasi?
Dieselit ovat paljon kestävämpiä kuin tiukat pienet turbobensat. Nuo Spiritmonitorin lukemat ovat suurimmaksi osaksi lämpimämmistä maista, joissa on myös sileämmät tiet. Nuo tekijät vähentävät helposti puoli litraa kulutusta sataselle.
Mikä dieselistä tekee kestävämmän? Tai mitä ylipäätään tarkoitetaan kestävyydellä? Ennen se tarkoitti kai lähinnä sitä, että moottorin lohko ei "väljene", mutta ei tämä ole ollut ongelma oikeastaan 70-luvun jälkeen johtuen kai metallurgian ja öljyjen kehittymisestä.
Sen sijaan moottorin ympärillä kaikki muu voi hajota, mutta tämä koskee niin dieseleitä kuin bensojakin. Mainitaan nyt vaikka dieleistä dpf:t ja kaksoismassat.
Öljyt ovat kehittyneet vuosien saatossa mutta öljynsuodattimet ei. Ajan öljyillä 15 000 km:iä öljyt ja suodatin vaihtoon. Esimerkkinä 30 000 kilometriä ajettuna suodatin pitäisi vaihtaa tuon kilometrimäärän puolivälissä. En tiedä moniko teistä on tietoinen että öljynsuodatinkotelon pohjalla on voimakas magneetti joka kerää öljyn joukosta metallihiukkasia tämä magneetti olisi syytä puhdistaa öljynsuodattimen vaihdon yhteydessä silloin tällöin. En tiedä moniko tästä on tietoinen tai huomioidaanko asiaa noin yleisesti toimenpiteen yhteydessä. 740 GLE tietää varmasti asian joten siihen suuntaan heitän palloa joka tuli tässä kohtaa mieleen eikä asiasta ole ennen mielestäni keskustelua ollut.
Tarina ei siis kerro, onko luvut merkin eri mallien kulutuksen keskiarvoja, vai jonkun mallin vuosimalliverrokit ja niiden kulutus (2014 vs. 2022 Octavia, Golf tai Focus).
Pitääkö moottorin litrakoon olla 1:1, tai tehojen tms. vai mitä itse odottaisit vertailukelpoisuudelta? Riittääkö että on poimittu merkki/mallin paras luku molemmilta vuosilta, on se sitten ollut "GL" tai "Business" tai "Titanium"
@Kumppani kirjoitti:
Tarina ei siis kerro, onko luvut merkin eri mallien kulutuksen keskiarvoja, vai jonkun mallin vuosimalliverrokit ja niiden kulutus (2014 vs. 2022 Octavia, Golf tai Focus).
Pitääkö moottorin litrakoon olla 1:1, tai tehojen tms. vai mitä itse odottaisit vertailukelpoisuudelta? Riittääkö että on poimittu merkki/mallin paras luku molemmilta vuosilta, on se sitten ollut "GL" tai "Business" tai "Titanium"
Kaikista on vertailussa sama malli ja -korimalli suht samantehoisella automaatti bensakoneella paitsi Toyota on muuttunut Auriksesta Corollaksi. Kulutukset on maantie/kaupunki. (Linkeissä on molemmat vertailut, mutta ne ei tietysti näy ellei ole tilaaja.)
@Kumppani kirjoitti:
Tarina ei siis kerro, onko luvut merkin eri mallien kulutuksen keskiarvoja, vai jonkun mallin vuosimalliverrokit ja niiden kulutus (2014 vs. 2022 Octavia, Golf tai Focus).
Pitääkö moottorin litrakoon olla 1:1, tai tehojen tms. vai mitä itse odottaisit vertailukelpoisuudelta? Riittääkö että on poimittu merkki/mallin paras luku molemmilta vuosilta, on se sitten ollut "GL" tai "Business" tai "Titanium"
Kaikista on vertailussa sama malli ja -korimalli suht samantehoisella automaatti bensakoneella paitsi Toyota on muuttunut Auriksesta Corollaksi. Kulutukset on maantie/kaupunki. (Linkeissä on molemmat vertailut, mutta ne ei tietysti näy ellei ole tilaaja.)
Ei Kumppanin tarvitse näitä osata itse hakea, välttämättä hän ei edes ole varma minkä julkaisun vertailuista esimerkit ovat. Suorat linkitkin aiheuttivat jo päänvaivaa.
@Kumppani kirjoitti:
Tarina ei siis kerro, onko luvut merkin eri mallien kulutuksen keskiarvoja, vai jonkun mallin vuosimalliverrokit ja niiden kulutus (2014 vs. 2022 Octavia, Golf tai Focus).
Pitääkö moottorin litrakoon olla 1:1, tai tehojen tms. vai mitä itse odottaisit vertailukelpoisuudelta? Riittääkö että on poimittu merkki/mallin paras luku molemmilta vuosilta, on se sitten ollut "GL" tai "Business" tai "Titanium"
Kaikista on vertailussa sama malli ja -korimalli suht samantehoisella automaatti bensakoneella paitsi Toyota on muuttunut Auriksesta Corollaksi. Kulutukset on maantie/kaupunki. (Linkeissä on molemmat vertailut, mutta ne ei tietysti näy ellei ole tilaaja.)
Ei Kumppanin tarvitse näitä osata itse hakea, välttämättä hän ei edes ole varma minkä julkaisun vertailuista esimerkit ovat. Suorat linkitkin aiheuttivat jo päänvaivaa.
Mutta mutta .. 2022 kulutustesti ajettiin hitaammalla nopeudella (73 vs 79km/h) ja 2014 oli jokin 320 kg kuorma mukana.. Muutenkaan tällaisia vuosikymmenen takaisia kulutuksia on vaikea vertailla, luultavasti eri maastonmuodot, eri kuljettajat yms. Saman testin kulutukset ovat keskenään enemmän vertailukelpoisia.
@Kumppani kirjoitti:
Tarina ei siis kerro, onko luvut merkin eri mallien kulutuksen keskiarvoja, vai jonkun mallin vuosimalliverrokit ja niiden kulutus (2014 vs. 2022 Octavia, Golf tai Focus).
Pitääkö moottorin litrakoon olla 1:1, tai tehojen tms. vai mitä itse odottaisit vertailukelpoisuudelta? Riittääkö että on poimittu merkki/mallin paras luku molemmilta vuosilta, on se sitten ollut "GL" tai "Business" tai "Titanium"
Kaikista on vertailussa sama malli ja -korimalli suht samantehoisella automaatti bensakoneella paitsi Toyota on muuttunut Auriksesta Corollaksi. Kulutukset on maantie/kaupunki. (Linkeissä on molemmat vertailut, mutta ne ei tietysti näy ellei ole tilaaja.)
Ei Kumppanin tarvitse näitä osata itse hakea, välttämättä hän ei edes ole varma minkä julkaisun vertailuista esimerkit ovat. Suorat linkitkin aiheuttivat jo päänvaivaa.
Mutta mutta .. 2022 kulutustesti ajettiin hitaammalla nopeudella (73 vs 79km/h) ja 2014 oli jokin 320 kg kuorma mukana.. Muutenkaan tällaisia vuosikymmenen takaisia kulutuksia on vaikea vertailla, luultavasti eri maastonmuodot, eri kuljettajat yms. Saman testin kulutukset ovat keskenään enemmän vertailukelpoisia.
Tottakai olosuhteet, reitti, ym voivat olla erit. Tunnustan etten itse lähtenytkään tarkemmin vanhan vertailun speksejä tarkistamaan, mutta tuo kuorma osaltaan tasoittaa tilannetta nopeuden suhteen.
@Kumppani kirjoitti:
Tarina ei siis kerro, onko luvut merkin eri mallien kulutuksen keskiarvoja, vai jonkun mallin vuosimalliverrokit ja niiden kulutus (2014 vs. 2022 Octavia, Golf tai Focus).
Pitääkö moottorin litrakoon olla 1:1, tai tehojen tms. vai mitä itse odottaisit vertailukelpoisuudelta? Riittääkö että on poimittu merkki/mallin paras luku molemmilta vuosilta, on se sitten ollut "GL" tai "Business" tai "Titanium"
Kaikista on vertailussa sama malli ja -korimalli suht samantehoisella automaatti bensakoneella paitsi Toyota on muuttunut Auriksesta Corollaksi. Kulutukset on maantie/kaupunki. (Linkeissä on molemmat vertailut, mutta ne ei tietysti näy ellei ole tilaaja.)
Ei Kumppanin tarvitse näitä osata itse hakea, välttämättä hän ei edes ole varma minkä julkaisun vertailuista esimerkit ovat. Suorat linkitkin aiheuttivat jo päänvaivaa.
Mutta mutta .. 2022 kulutustesti ajettiin hitaammalla nopeudella (73 vs 79km/h) ja 2014 oli jokin 320 kg kuorma mukana.. Muutenkaan tällaisia vuosikymmenen takaisia kulutuksia on vaikea vertailla, luultavasti eri maastonmuodot, eri kuljettajat yms. Saman testin kulutukset ovat keskenään enemmän vertailukelpoisia.
Tottakai olosuhteet, reitti, ym voivat olla erit. Tunnustan etten itse lähtenytkään tarkemmin vanhan vertailun speksejä tarkistamaan, mutta tuo kuorma osaltaan tasoittaa tilannetta nopeuden suhteen.
Siis 2014 oli kuorma ja suurempi nopeus - ei siis tasoita
@Kumppani kirjoitti:
Tarina ei siis kerro, onko luvut merkin eri mallien kulutuksen keskiarvoja, vai jonkun mallin vuosimalliverrokit ja niiden kulutus (2014 vs. 2022 Octavia, Golf tai Focus).
Pitääkö moottorin litrakoon olla 1:1, tai tehojen tms. vai mitä itse odottaisit vertailukelpoisuudelta? Riittääkö että on poimittu merkki/mallin paras luku molemmilta vuosilta, on se sitten ollut "GL" tai "Business" tai "Titanium"
Kaikista on vertailussa sama malli ja -korimalli suht samantehoisella automaatti bensakoneella paitsi Toyota on muuttunut Auriksesta Corollaksi. Kulutukset on maantie/kaupunki. (Linkeissä on molemmat vertailut, mutta ne ei tietysti näy ellei ole tilaaja.)
Ei Kumppanin tarvitse näitä osata itse hakea, välttämättä hän ei edes ole varma minkä julkaisun vertailuista esimerkit ovat. Suorat linkitkin aiheuttivat jo päänvaivaa.
Mutta mutta .. 2022 kulutustesti ajettiin hitaammalla nopeudella (73 vs 79km/h) ja 2014 oli jokin 320 kg kuorma mukana.. Muutenkaan tällaisia vuosikymmenen takaisia kulutuksia on vaikea vertailla, luultavasti eri maastonmuodot, eri kuljettajat yms. Saman testin kulutukset ovat keskenään enemmän vertailukelpoisia.
Tottakai olosuhteet, reitti, ym voivat olla erit. Tunnustan etten itse lähtenytkään tarkemmin vanhan vertailun speksejä tarkistamaan, mutta tuo kuorma osaltaan tasoittaa tilannetta nopeuden suhteen.
Siis 2014 oli kuorma ja suurempi nopeus - ei siis tasoita
Noniin, niimpä olikin, pitäkäämme myytti kehittymättömistä kulutuksista hengissä 👍
@Kumppani kirjoitti:
Tarina ei siis kerro, onko luvut merkin eri mallien kulutuksen keskiarvoja, vai jonkun mallin vuosimalliverrokit ja niiden kulutus (2014 vs. 2022 Octavia, Golf tai Focus).
Pitääkö moottorin litrakoon olla 1:1, tai tehojen tms. vai mitä itse odottaisit vertailukelpoisuudelta? Riittääkö että on poimittu merkki/mallin paras luku molemmilta vuosilta, on se sitten ollut "GL" tai "Business" tai "Titanium"
Kaikista on vertailussa sama malli ja -korimalli suht samantehoisella automaatti bensakoneella paitsi Toyota on muuttunut Auriksesta Corollaksi. Kulutukset on maantie/kaupunki. (Linkeissä on molemmat vertailut, mutta ne ei tietysti näy ellei ole tilaaja.)
Ei Kumppanin tarvitse näitä osata itse hakea, välttämättä hän ei edes ole varma minkä julkaisun vertailuista esimerkit ovat. Suorat linkitkin aiheuttivat jo päänvaivaa.
Mutta mutta .. 2022 kulutustesti ajettiin hitaammalla nopeudella (73 vs 79km/h) ja 2014 oli jokin 320 kg kuorma mukana.. Muutenkaan tällaisia vuosikymmenen takaisia kulutuksia on vaikea vertailla, luultavasti eri maastonmuodot, eri kuljettajat yms. Saman testin kulutukset ovat keskenään enemmän vertailukelpoisia.
Tottakai olosuhteet, reitti, ym voivat olla erit. Tunnustan etten itse lähtenytkään tarkemmin vanhan vertailun speksejä tarkistamaan, mutta tuo kuorma osaltaan tasoittaa tilannetta nopeuden suhteen.
Siis 2014 oli kuorma ja suurempi nopeus - ei siis tasoita
Noniin, niimpä olikin, pitäkäämme myytti kehittymättömistä kulutuksista hengissä 👍
Tuohon taulukkoon minä otin kuormattomat arvot, mutta nopeusero pitää paikkansa.
Lähinnä tiedustelinkin pointtina, että millä kriteerillä testit voisi olla hyväksyttäviä? Onko nyky-Corolla sama kuin Auris, tai nyky-Focus sama kuin 2014?
Onko ainoa oikea testi tehtävä testipenkissä? Tai miksei sitten vain lueta WLTP-lukuja vertailun vuoksi, eikö ne ole yhtä "totta"?
Totta, en heti muistanutkaan tuota nostamaasi hyvää pointtia: 2014 oli käytössä NEDC-mittaustapa. Ja "muuntokertoimia" ei ole.
Sittenhän voidaan vain todeta, että joudutaan menemään "väärin mitattu" -tiedoilla, koska eivät yhteismitallisia niinkään. Onko ollut mitään pointtia siis ilmoittaa jotakin syvällistä vertailua sille, onko vanha auto sama kuin uusi?
Missä lehdessä olikaan toimituksen mielestä päästy "harvinaislaatuisesti" vertaamaan ihan käytännössä eri vuosimallien Octavioita?
Vuosi 2014 2022
Toyota 5,0/5,4 4,1/4,6
Skoda 5,7/7,4 4,5/6,8
VW 5,9/7,7 4,5/6,5
Ford 6,8/8,4 5,0/7,2
Kyllä, selkeästi!
Onko vertailun autot esim toyota vs toyota, kuinka vertailukelpoisia?
Vertailukelpoisin mittaus näyttäisi olevan taajamakulutus, siinä ei ole kuin 1 km/h keskinopeuseroa, 2014 40 km/h ja nyt 39 km/h.
Toyota on molemmissa 1.8 hybridi kun taas Focus on molemmissa 125 hv koneella, mutta 2014 se on ollut 1.6 litranen.
VAG: ovat kasvattaneet koneita desillä. Ja Skodaan tullut 10 hv lisää.
Toyota tiputti 5.4 litrasta 4.6 litraan ja Ford 8.4:stä 7.2 litraan. Skoda 7,4 pudotusta 6,8 litraan.
Muistaisin TM:n joskus maininneen kulutustestien ajamisesta samoilla reiteillä?
@Kumppani kirjoitti:
Missä lehdessä olikaan toimituksen mielestä päästy "harvinaislaatuisesti" vertaamaan ihan käytännössä eri vuosimallien Octavioita?
Taisi olla Iltalehti. En lukenut juttua, mahdollisesti maksumuurin takana.
@740 GLE kirjoitti:
Onko edes sama mallinimi vertailukelpoisuuden tae? nyky-Corolla painaa enemmän ja kulkee kovempaa kuin ensimmäisen Corollan ikäinen Crown.
Taitaapi kuitenkin nyky-Corolla kulkea hitaammin kuin -80-luvun tehokkaampi karvanoppacorolla? Nykymalleissa nopeusrajoitus on 180 km/h.
@LMJ kirjoitti:
Vertasin uusimman farkkutestin kulutuksia vanhaan 2004 tehtyyn testiin, jossa ollut automaattivaihteinen 7-paikkainen bensarohmu tila-auto näytti kuluttavan vähemmän kuin kolme tähän uusimpaan farkkutestiin osallistunutta autoa.
@LMJ kirjoitti:
Vertasin uusimman farkkutestin kulutuksia vanhaan 2004 tehtyyn testiin, jossa ollut automaattivaihteinen 7-paikkainen bensarohmu tila-auto näytti kuluttavan vähemmän kuin kolme tähän uusimpaan farkkutestiin osallistunutta autoa.
Dieselit ovat paljon kestävämpiä kuin tiukat pienet turbobensat. Nuo Spiritmonitorin lukemat ovat suurimmaksi osaksi lämpimämmistä maista, joissa on myös sileämmät tiet. Nuo tekijät vähentävät helposti puoli litraa kulutusta sataselle.
Isommat ahtopaineet noissa dieseleissä on. Pienten ahdettujen ottomoottoreiden kestävyydestä on maalailtu paljon piruja seinille, mutta näytöt ovat aika vähäisiä. Tiesiväthän automiehet kertoa 70-luvun perimätietoon pohjautuen Fordin kolmisylinterisen ecoboostin olevan kaput 100 tkm jälkeen. Edelleen kahdeksan vuoden kuluttua on hiljaista silläkin rintamalla.
Saksassa on Suomeen verrattuna kulutusta laskevia ja nostavia tekijöitä. Jälkimmäisiä ovat mm. moottoreiden korkeammat nopeudet, moottoreiden suurempi osuus, isot kaupungit ja suurempi ilmantoinnin tarve.
Kolmisylinteriset ecoboostit on kuin tehty kaupunki pyöritykseen joten saattaa niissä olla täynnä tuo 100 tkm kahdeksan vuoden ajelulla. Kuten nykyisin kaupunkiin tarkoitetut sähköautot tykin kantamaan yltävällä toimintamatkallaan ovat jota kuinkin samoissa lähtökuopissa.
Olen samaa mieltä kanssasi, että Suomi ei ole ideaalinen paikka ajaa automallin pohjia, ei edes Pohjanmaa, joka on kesäkelissä taloudelliselle kuljettajalle helppo ympäristö. Silti oman automallini pohjia vetää hollantilaiskaveri yli puoli litraa minua alempana. Ilmeisesti hän ajaa biljardipöydän tasaisia teitä lähes ikuisessa kesässä tai minä en vaan osaa?
Oman kokemukseni mukaan kulutukseen vaikuttavia ympäristötekijöitä on molempiin suuntiin. En pysty ajamaan autoni optimissa Keski-Euroopassa enkä Pohjanmaalla. Niillä parilla autolla joista on pidemmän ajan tankkauslokia sekä Lontoon ympäristön hektisestä liikenteestä että Pohjanmaan talvesta, nuo molemmat häiriötekijät ovat kasvattaneet keskikulutusta yli optimin suunnilleen saman verran, joskin ihan eri syistä.
Taloudellisesti ajavalla kuskilla Pohjanmaan kesäinen kulutus saattaa ollakin lähellä autolle realistista optimilukemaa? Silti ympärivuotinen pitkän ajan keskiarvo Lontoossa ja Oulussa osuu melkein täsmälleen samaan. Lontoossa liikenne ja sen ympärillä moottoritienopeudet nostavat kulutusta aina, Oulussa saman tekee talvi kerran vuodessa (lokakuusta huhtikuuhun).
Eikä sekään ratkaise kestävyyttä, vaan suunnittelun, sourcingin ja valmistuksen onnistuminen kestävyyden suhteen. Eli perustekniikasta riippumatta toiset moottorit kestävät, toiset eivät.
Esson paari on maalannut piruja seinille kaikista uusista varusteista, joita ikkunapöydän ukoilla itsellään ei ole. Yli 30 vuotta sitten kuuntelin saarnoja ruiskutusmoottorien ja sähköisten varusteiden mukavuudesta uutena, mutta "ei noita tekniikkahirviöitä kukaan vanhana enää jaksa yllätpitää". Valitettavasti eivät ukot ole enää vastaamassa huutoonsa tuomalla nimimerkkini auton rinnalle vertailtavaksi ne helposti ylläpidettävät autonsa, joilla ajoivat 1987.
Suunnilleen näin, paitsi että moottoriteiden suuremman osuuden voi yrittää kääntää myös kulutuseduksi ajamalla tasaisesti silloin kun tilaa siihen riittää. Tämän onnistuminen riippuu paikasta ja ajankohdasta.
Ilmastoinnin kulutuslisä korostuu pätkäajossa, jolloin kuuman auton alkujäähdytys käyttää kompressoria jonkin aikaa jatkuvasti. Pidemmällä matkalla ilmastoinnin kulutuslisä vähenee selvästi, aivan kuten lämmityksenkin (tai pikemminkin kylmäkäynnistyksen). Tämä ero on siis myös ajosyklin eikä vain ympäristön vaikutusta.
Mikä dieselistä tekee kestävämmän? Tai mitä ylipäätään tarkoitetaan kestävyydellä? Ennen se tarkoitti kai lähinnä sitä, että moottorin lohko ei "väljene", mutta ei tämä ole ollut ongelma oikeastaan 70-luvun jälkeen johtuen kai metallurgian ja öljyjen kehittymisestä.
Sen sijaan moottorin ympärillä kaikki muu voi hajota, mutta tämä koskee niin dieseleitä kuin bensojakin. Mainitaan nyt vaikka dieleistä dpf:t ja kaksoismassat.
Öljyt ovat kehittyneet vuosien saatossa mutta öljynsuodattimet ei. Ajan öljyillä 15 000 km:iä öljyt ja suodatin vaihtoon. Esimerkkinä 30 000 kilometriä ajettuna suodatin pitäisi vaihtaa tuon kilometrimäärän puolivälissä. En tiedä moniko teistä on tietoinen että öljynsuodatinkotelon pohjalla on voimakas magneetti joka kerää öljyn joukosta metallihiukkasia tämä magneetti olisi syytä puhdistaa öljynsuodattimen vaihdon yhteydessä silloin tällöin. En tiedä moniko tästä on tietoinen tai huomioidaanko asiaa noin yleisesti toimenpiteen yhteydessä. 740 GLE tietää varmasti asian joten siihen suuntaan heitän palloa joka tuli tässä kohtaa mieleen eikä asiasta ole ennen mielestäni keskustelua ollut.
Mainitsematta jäi vielä se että vaihdelaatikon/moottorin öljypohjan magneettinen tyhjennysproppu ajaa samaa asiaa.
Onkos nyt kehittyneet?
https://wp.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/01-2014-nakoislehti/26-16
https://wp.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/19-2022-nakoislehti/28-328?_ga=2.89574616.278437050.1666594375-1824781785.1630924921
Kyllä, selkeästi!
Onko vertailun autot esim toyota vs toyota, kuinka vertailukelpoisia?
Tarina ei siis kerro, onko luvut merkin eri mallien kulutuksen keskiarvoja, vai jonkun mallin vuosimalliverrokit ja niiden kulutus (2014 vs. 2022 Octavia, Golf tai Focus).
Pitääkö moottorin litrakoon olla 1:1, tai tehojen tms. vai mitä itse odottaisit vertailukelpoisuudelta? Riittääkö että on poimittu merkki/mallin paras luku molemmilta vuosilta, on se sitten ollut "GL" tai "Business" tai "Titanium"
Näkyy olevan
FORD FOCUS Wagon Titanium 1,0 Ecoboost Hybrid Flexifuel Powershift 125 hv
KIA CEED T-GDI Mild-Hybrid 160 hv Business Premium DCT
PEUGEOT 308 SW Active Pack Style Puretech 130 EAT8
ŠKODA OCTAVIA Combi 1,5 TSI Style eTEC DSG
TOYOTA COROLLA Touring Sports 1,8 Hybrid Prestige Edition
VOLKSWAGEN GOLF Variant Comfort Business 1,5 eTSI 96 kW MHEV DSG
Katso arkistosta 2014 verrokit
Kaikista on vertailussa sama malli ja -korimalli suht samantehoisella automaatti bensakoneella paitsi Toyota on muuttunut Auriksesta Corollaksi. Kulutukset on maantie/kaupunki. (Linkeissä on molemmat vertailut, mutta ne ei tietysti näy ellei ole tilaaja.)
Ei Kumppanin tarvitse näitä osata itse hakea, välttämättä hän ei edes ole varma minkä julkaisun vertailuista esimerkit ovat. Suorat linkitkin aiheuttivat jo päänvaivaa.
Mutta mutta .. 2022 kulutustesti ajettiin hitaammalla nopeudella (73 vs 79km/h) ja 2014 oli jokin 320 kg kuorma mukana.. Muutenkaan tällaisia vuosikymmenen takaisia kulutuksia on vaikea vertailla, luultavasti eri maastonmuodot, eri kuljettajat yms. Saman testin kulutukset ovat keskenään enemmän vertailukelpoisia.
Tottakai olosuhteet, reitti, ym voivat olla erit. Tunnustan etten itse lähtenytkään tarkemmin vanhan vertailun speksejä tarkistamaan, mutta tuo kuorma osaltaan tasoittaa tilannetta nopeuden suhteen.
Siis 2014 oli kuorma ja suurempi nopeus - ei siis tasoita
Noniin, niimpä olikin, pitäkäämme myytti kehittymättömistä kulutuksista hengissä 👍
@Jokeri kirjoitti:
Olisiko aiheuttanut päänvaivaa?
Ainakin oli linkki annettu....
Tuohon taulukkoon minä otin kuormattomat arvot, mutta nopeusero pitää paikkansa.
@Jokeri kirjoitti:
Niinhän ne meille olivat
Lähinnä tiedustelinkin pointtina, että millä kriteerillä testit voisi olla hyväksyttäviä? Onko nyky-Corolla sama kuin Auris, tai nyky-Focus sama kuin 2014?
Onko ainoa oikea testi tehtävä testipenkissä? Tai miksei sitten vain lueta WLTP-lukuja vertailun vuoksi, eikö ne ole yhtä "totta"?
... koska
...eli virallinen mittaustapa on muuttunut välillä ja nykyiset normilukemat ovat suurempia kuin vanhat vaikka todellinen kulutus on pudonnut.
Totta, en heti muistanutkaan tuota nostamaasi hyvää pointtia: 2014 oli käytössä NEDC-mittaustapa. Ja "muuntokertoimia" ei ole.
Sittenhän voidaan vain todeta, että joudutaan menemään "väärin mitattu" -tiedoilla, koska eivät yhteismitallisia niinkään. Onko ollut mitään pointtia siis ilmoittaa jotakin syvällistä vertailua sille, onko vanha auto sama kuin uusi?
Missä lehdessä olikaan toimituksen mielestä päästy "harvinaislaatuisesti" vertaamaan ihan käytännössä eri vuosimallien Octavioita?
Vertailukelpoisin mittaus näyttäisi olevan taajamakulutus, siinä ei ole kuin 1 km/h keskinopeuseroa, 2014 40 km/h ja nyt 39 km/h.
Toyota on molemmissa 1.8 hybridi kun taas Focus on molemmissa 125 hv koneella, mutta 2014 se on ollut 1.6 litranen.
VAG: ovat kasvattaneet koneita desillä. Ja Skodaan tullut 10 hv lisää.
Toyota tiputti 5.4 litrasta 4.6 litraan ja Ford 8.4:stä 7.2 litraan. Skoda 7,4 pudotusta 6,8 litraan.
Muistaisin TM:n joskus maininneen kulutustestien ajamisesta samoilla reiteillä?
Taisi olla Iltalehti. En lukenut juttua, mahdollisesti maksumuurin takana.
Onko edes sama mallinimi vertailukelpoisuuden tae? nyky-Corolla painaa enemmän ja kulkee kovempaa kuin ensimmäisen Corollan ikäinen Crown.
Taitaapi kuitenkin nyky-Corolla kulkea hitaammin kuin -80-luvun tehokkaampi karvanoppacorolla? Nykymalleissa nopeusrajoitus on 180 km/h.
PS. Enpä taidakkaan olla enää varma kun kaivoin -84 takavetocorollan TM-testin esiin.
https://wp.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/03-1984-nakoislehti/toyota-corolla-16-coupe-gt
Vertaaminen on kanatavaa.
Monessakin mielessä ..