Jep. Olen kovasti tykästynyt Model X:ssä olevaan yhdistelmään fyysisiä hallintalaitteita ja kosketusnäyttökäyttöisiä. Muutamia kertoja tullut ajeltua Model Kolmosta ja siinä on omaan makuun liian riisutut vipstaakkelit, mutta kuulemma siihenkin tottuu pian. Mutta toisaalta mitään nappulamerta yhdistettynä postikorttinäyttöön en enää haluaisi.
Tänä päivänä saatat olla perinteistä tuota mieltä ja olla oikeassakin makusi kannalta. Mutta kuinka pitkälle ja pitkään se retroilu riittää BMW:n tapauksessa?
Tässä vähän makua tehtaan kaavailuista, näistä saa tämän päivän tracktestperinteitä etsiä suurennuslasilla:
Ja 30 vuoden päästä voidaan sanoa taas että "BMW:llä on perinteitä (futuristisessa) automuotoilussa". Uudet perinteet eivät vain silloin näytä samalta kuin 2020-luvulla muotoilluissa, jotka eivät näytä samalta kuin 1990-luvulla muotoillut, jotka puolestaan eivät näytä samalta kuin 1970-luvun BMW:t. Maut ja perinteet ovat muuttuvaisia...
Toki, vastaavia tulevaisuuden hahmotelmia voi kaivaa merkiltä kuin merkiltä. Ja olla niistä mitä mieltä tahansa, makuasioista kun on kyse.
Tänä päivänä saatat olla perinteistä tuota mieltä ja olla oikeassakin makusi kannalta. Mutta kuinka pitkälle ja pitkään se retroilu riittää BMW:n tapauksessa?
Tässä vähän makua tehtaan kaavailuista, näistä saa tämän päivän tracktestperinteitä etsiä suurennuslasilla:
Ja 30 vuoden päästä voidaan sanoa taas että "BMW:llä on perinteitä (futuristisessa) automuotoilussa". Uudet perinteet eivät vain silloin näytä samalta kuin 2020-luvulla muotoilluissa, jotka eivät näytä samalta kuin 1990-luvulla muotoillut, jotka puolestaan eivät näytä samalta kuin 1970-luvun BMW:t. Maut ja perinteet ovat muuttuvaisia...
Toki, vastaavia tulevaisuuden hahmotelmia voi kaivaa merkiltä kuin merkiltä. Ja olla niistä mitä mieltä tahansa, makuasioista kun on kyse.
Makuasioista on kyse näinhän se on. 5-sarja on se missä pysyn, eiköhän se ole sitä mitä tähänkin asti. Mitäs sitä hyvää muuttamaan, kauppa käy sehän merkitsee. Jos tapahtuu jotain mitä ei voi sulattaa, sitten ajetaan sillä viimeisellä paaliin asti.
Tänä päivänä saatat olla perinteistä tuota mieltä ja olla oikeassakin makusi kannalta. Mutta kuinka pitkälle ja pitkään se retroilu riittää BMW:n tapauksessa?
Tässä vähän makua tehtaan kaavailuista, näistä saa tämän päivän tracktestperinteitä etsiä suurennuslasilla:
Ja 30 vuoden päästä voidaan sanoa taas että "BMW:llä on perinteitä (futuristisessa) automuotoilussa". Uudet perinteet eivät vain silloin näytä samalta kuin 2020-luvulla muotoilluissa, jotka eivät näytä samalta kuin 1990-luvulla muotoillut, jotka puolestaan eivät näytä samalta kuin 1970-luvun BMW:t. Maut ja perinteet ovat muuttuvaisia...
Toki, vastaavia tulevaisuuden hahmotelmia voi kaivaa merkiltä kuin merkiltä. Ja olla niistä mitä mieltä tahansa, makuasioista kun on kyse.
Makuasioista on kyse näinhän se on. 5-sarja on se missä pysyn, eiköhän se ole sitä mitä tähänkin asti. Mitäs sitä hyvää muuttamaan, kauppa käy sehän merkitsee. Jos tapahtuu jotain mitä ei voi sulattaa, sitten ajetaan sillä viimeisellä paaliin asti.
Kannattaa ehkä kokeilla myös uusia juttuja, voivat yllättää positiivisesti. Itse olen viivytellyt aikoinaan mm. Whatsapin ja laskujen verkkopankkivastaanoton kanssa, olin väärässä.
Tänä päivänä saatat olla perinteistä tuota mieltä ja olla oikeassakin makusi kannalta. Mutta kuinka pitkälle ja pitkään se retroilu riittää BMW:n tapauksessa?
Tässä vähän makua tehtaan kaavailuista, näistä saa tämän päivän tracktestperinteitä etsiä suurennuslasilla:
Ja 30 vuoden päästä voidaan sanoa taas että "BMW:llä on perinteitä (futuristisessa) automuotoilussa". Uudet perinteet eivät vain silloin näytä samalta kuin 2020-luvulla muotoilluissa, jotka eivät näytä samalta kuin 1990-luvulla muotoillut, jotka puolestaan eivät näytä samalta kuin 1970-luvun BMW:t. Maut ja perinteet ovat muuttuvaisia...
Toki, vastaavia tulevaisuuden hahmotelmia voi kaivaa merkiltä kuin merkiltä. Ja olla niistä mitä mieltä tahansa, makuasioista kun on kyse.
Makuasioista on kyse näinhän se on. 5-sarja on se missä pysyn, eiköhän se ole sitä mitä tähänkin asti. Mitäs sitä hyvää muuttamaan, kauppa käy sehän merkitsee. Jos tapahtuu jotain mitä ei voi sulattaa, sitten ajetaan sillä viimeisellä paaliin asti.
Kannattaa ehkä kokeilla myös uusia juttuja, voivat yllättää positiivisesti. Itse olen viivytellyt aikoinaan mm. Whatsapin ja laskujen verkkopankkivastaanoton kanssa, olin väärässä.
Auto on eri juttu. Hoitelen puhelimella kaiken, tässä menen aina uusi edellä. Autossa tietyt jutut hoituu nappuloilla parhaiten, molempi parempi kuten jo totesin.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Olen vähän pettynyt, ettei tuohon ruoriin ole saatu mahdutettua edes viittäkymmentä erillistä painiketta. Onneksi vaihdekepin vieressä on rutkasti lisää, mutta ehkäpä rivistöä olisi voinut jatkaa laajemmallekin?
Hemmetin hyvä, että ovat Bemarillakin tajunneet haudata tuon kuvan kaltaiset nappulaviidakot. Toki tässäkin ovat jäljessä sähköautojen tapaan, mutta parempi toimia edes myöhässä kuin ei koskaan.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Olen vähän pettynyt, ettei tuohon ruoriin ole saatu mahdutettua edes viittäkymmentä erillistä painiketta. Onneksi vaihdekepin vieressä on rutkasti lisää, mutta ehkäpä rivistöä olisi voinut jatkaa laajemmallekin?
Hemmetin hyvä, että ovat Bemarillakin tajunneet haudata tuon kuvan kaltaiset nappulaviidakot. Toki tässäkin ovat jäljessä sähköautojen tapaan, mutta parempi toimia edes myöhässä kuin ei koskaan.
Mitä hyvää siinä on käyttäjän kannalta? No, makuasia toki
Nämä kaiken näyttöpaneelin taakse haluavat ovat oma lukunsa, mutta suurin osa enemmän ajavista pitää hyvänä asiana sitä että osa namiskoista säilyy myös tulevaisuudessa hyväksi havaituilla paikoillaan. Kaikkea hyin toimivaa ei pidä siirrellä oikeilta paikoilta kosketusnäyttökäyttöiseksi.
Eikö tuon pitäisi kuulua paremminkin näin:
Suurin osa enemmän ajavista pitäisi hyvänä asiana sitä että osa namiskoista säilyisi myös tulevaisuudessa hyväksi havaituilla paikoillaan. Kaikkea hyvin toimivaa ei pitäisi siirrellä oikeilta paikoilta kosketusnäyttökäyttöiseksi.
Siksi, että näin on jo tehty, halusivat enemmän tai vähemmän ajavat asiaa, tai eivät. Suuntaus on selvästi havaittavissa. Ja tekniikkojen yleistyessä ja hintojen laskiessa alkaa seuraajia tulla eri merkeistä.
"Kaikki näyttöruudulta" -ohjailun jo käyttöön ottaneet merkit tai mallit voivat tietysti jäädä ohimeneväksi asiaksi ja perinteisempien kytkimiin ja säätimiin palataan - ainakin osittain- takaisin päin faceliftauksien mukana. Tai sitten päädytään parantamaan kosketusnäyttöjen käyttöominaisuuksia paremmaksi, mutta pidetään ne kun napeista on päästy kerran "eroon". Muoti siis voi mennä tai jäädä.
Ei siis puhuta kaikkein autojen osalta tämän päivän malleista, mutta vannomatta paras myös BMW:llä - tulevaisuudessa.
Ei me varmaan tiedetä mitä suurin osa enemmän tai vähemmän ajavista haluaa. Eikä kuluttaja yleensä itsekään tiedä, vain luulee tietävänsä kunnes pääsee kokeilemaan jotain parempaa kuin mihin on tottunut.
Omasta puolestani olen sitä mieltä että minulla on nyt aika sopiva määrä nappuloita, navin, radion ja muun tilpehöörin säätö käy kosketusnäytöltä hyvin, jopa penkin- ja ratinlämmittimien säädöt. Vakkarin namiskojen pitää olla ratissa, ja viiksien toimia siten kuin viikset ovat toimineet autoissa aina ennenkin. Ainoa mitä kaipaan, olisi ajotilojen vaihto joko rattiläpysköillä (siis ne typerät jutut joilla joissain autoissa voi vaihtaa vaihdetta). Valikosta haettuna se ei palvele minun käyttötarkoitustani, eli ajotilan vaihtoa sportille (tms.) maantieohitukseen lähtiessä.
@M880 kirjoitti:
Vakkarin namiskojen pitää olla ratissa, ja viiksien toimia siten kuin viikset ovat toimineet autoissa aina ennenkin.
Samaa mieltä, varsinkin kun tuohon vakkariin on nykyään yhdistetty automaattiajoavustimet, etäisyyssäädöt, nopeusrajoittimet jne, niin ne on kiva saada nopsaan päälle/pois/säädettyä yhdellä peukalon painalluksella otetta ratista irroittamatta - toki niitä voi ruveta sieltä isolta näytöltä menuista hakemaan, mutta väitän että liikenteen seuraaminen häiriintyy.
...siis kun kaikki ei välttämättä halua näitä toimintoja äänikomennoilla suorittaa, joka sekin voisi olla mahdollista.
@M880 kirjoitti:
Ei me varmaan tiedetä mitä suurin osa enemmän tai vähemmän ajavista haluaa. Eikä kuluttaja yleensä itsekään tiedä, vain luulee tietävänsä kunnes pääsee kokeilemaan jotain parempaa kuin mihin on tottunut.
Nimenomaan. Jos asiaa miettii yhtään enemmän, niin esimerkiksi minä en haluaisi autooni yhtään ainoaa painiketta. Enkä muuten kosketusnäyttöäkään. Ehkä vielä meidän elinaikana täysautonomiset kärryt saadaan liikenteeseen, mutta niitä odotellessa joutunemme vielä alistumaan sormella tökittäviin käyttöliittymiin.
Hyvin toimiva ääniohjaus on jo yksi askel oikeaan suuntaan. Edes jossain määrin autonominen ajoavustin on toinen, se kun vapauttaa silmät tien seuraamisesta ja voi vaikkapa plärätä Spotifyn soittolistaa kosketusnäytöltä.
Perinteisessä mielessä autojen muotoilulla yritetään tehdä ihmisiin vaikutus. Sähköautojen yleistyessä muotoilun merkitys vähenee, mutta osa autonvalmistajista pitänee muotoilun perinteitä tärkeänä.
Tuleva täyssähköinen Spectre on Rolls-Roycen tähän mennessä aerodynaamisiin auto. Prototyypin ilmanvastuskerroin (cd) on vain 0,26. Se on saatu aikaan 830 tunnin suunnittelumallinnuksen ja tuulitunnelitestauksen tuloksena, valmistaja kertoo. Ilmanvastuskerroin on yksi oleellisista tekijöistä, jotka vaikuttavat auton toimintamatkaan.
Muuten sähköisestä suorituskyvystä riittänee se perinteinen: riittävä? Ja jos hintaa piti kysellä, niin sinulla ei ole varaa siihen.
@tracktest kirjoitti:
Konservatiivisen muotoilun perinteitä vaalien BMW 5-sarjan G30 ilmanvastuskerroin on saatu painettua alas 0,22. Haukuista huolimatta voidaan siis todeta sulavan muotoilun ansiosta ilmanvastuskertoimen olevan hyvin alhainen. Turvallisuuden ja aerodynamiikan puolella tehdään hyviä asioita. BMW 5-sarja kunnioittaa perinteitä hyvällä tavalla!
Bemarin F sukupolven kolmosessa on myös matalahko kerroin eikä sitä rumaksi voi sanoa,on toki paremman näköisiä autoja on vaikka kuinka mutta harva normiauto on yhtä hienon näköinen ja hyvä ajaa. En vaan voi millään ymmärtä jonkun C-HRrän tm ostamista miltään kantilta 🤢 Todella surullista että valtaosa arkiautoista on yhtä rumia akvaarioita
@tracktest kirjoitti:
Konservatiivisen muotoilun perinteitä vaalien BMW 5-sarjan G30 ilmanvastuskerroin on saatu painettua alas 0,22. Haukuista huolimatta voidaan siis todeta sulavan muotoilun ansiosta ilmanvastuskertoimen olevan hyvin alhainen. Turvallisuuden ja aerodynamiikan puolella tehdään hyviä asioita. BMW 5-sarja kunnioittaa perinteitä hyvällä tavalla!
Bemarin F sukupolven kolmosessa on myös matalahko kerroin eikä sitä rumaksi voi sanoa,on toki paremman näköisiä autoja on vaikka kuinka mutta harva normiauto on yhtä hienon näköinen ja hyvä ajaa. En vaan voi millään ymmärtä jonkun C-HRrän tm ostamista miltään kantilta 🤢 Todella surullista että valtaosa arkiautoista on yhtä rumia akvaarioita
Puhut asiaa, näinhän se on. BMW:n eniten myyty malli on 3-sarja. 5-sarjan pikkuveli.
Mikähän siinä on, että sähköautosta osataan tehdä joko matala tai tilava mutta ei molempia? Ellei sähkösedanin B-pilarista taakse päin kerta kaikkiaan osata piirtää sähköfarkkua, niin piirtäkää nyt edes Shooting Brake tai vastaava optisesti tilarajoitettu farkku, kiitos.
Hävettää ostaa tuollainen korkea liiteri, kun muut luulevat sitä jalattoman vanhuksen rollaattoriksi, mutta vaihtoehdot ovat vähissä, jos pitää saada maastopyörä peräkonttiin.
@740 GLE kirjoitti:
Mikähän siinä on, että sähköautosta osataan tehdä joko matala tai tilava mutta ei molempia? Ellei sähkösedanin B-pilarista taakse päin kerta kaikkiaan osata piirtää sähköfarkkua, niin piirtäkää nyt edes Shooting Brake tai vastaava optisesti tilarajoitettu farkku, kiitos.
Hävettää ostaa tuollainen korkea liiteri, kun muut luulevat sitä jalattoman vanhuksen rollaattoriksi, mutta vaihtoehdot ovat vähissä, jos pitää saada maastopyörä peräkonttiin.
Tilavuus vaatii kolme suuntaa. Kantti kertaa kantti ei ole vielä tilava. Joskus luulin, että Vectra B farmari olisi ollut riittävän tilava. mutta sen aikainen maastopyörä vei koko takatilan, kun korkeus puuttui.
Syötteellä kävijöillä on pyörät Skoda-farmarien katolla, joillain perässä. Vähän kuraantuu, mutta toiset näkevät ihrapyörät paremmin kuin sisältä. Mutta siis olisiko Skodaa tilavampaa sähköfarmaria mahdollista tehdä matalana, kun ei taida oikeasti sellaiseenkaan mahtua.
@740 GLE kirjoitti:
Mikähän siinä on, että sähköautosta osataan tehdä joko matala tai tilava mutta ei molempia? Ellei sähkösedanin B-pilarista taakse päin kerta kaikkiaan osata piirtää sähköfarkkua, niin piirtäkää nyt edes Shooting Brake tai vastaava optisesti tilarajoitettu farkku, kiitos.
Hävettää ostaa tuollainen korkea liiteri, kun muut luulevat sitä jalattoman vanhuksen rollaattoriksi, mutta vaihtoehdot ovat vähissä, jos pitää saada maastopyörä peräkonttiin.
Nykytyyliin rakennetussa sähköautossa koko matkustamo on nostettu n. 15 cm perinteistä autoa ylemmäs, tasaisen koko matkustamon alla olevan akun takia. Ei ihme, että "citymaarturi" on tavallisin sähköautomuoto. Lisäksi myös tavaratilan alle taakse on usein sijoitettu moottori tai vähintään jätetty tilaa sille nelivetomallia varten.
@Late1969 kirjoitti:
Syötteellä kävijöillä on pyörät Skoda-farmarien katolla, joillain perässä. Vähän kuraantuu, mutta toiset näkevät ihrapyörät paremmin kuin sisältä. Mutta siis olisiko Skodaa tilavampaa sähköfarmaria mahdollista tehdä matalana, kun ei taida oikeasti sellaiseenkaan mahtua.
Useampi pyörä tietenkin vaatii telineen joko katolle tai taakse. Tyylit vaihtelevat ja meillä kuskataan maantiepyöriä katolla ja maastureita perässä.
Yksi plussakoon maasturi mahtuu sedaninkin peräkonttiin, joten pitäähän se mahtua patteriautoonkin.
Tarkoititko Skoda farkulla Enyaqia vai Superbia? Meille Superb kokoluokan farkku tuli tuon minun sedanini rinnalle ihan puhtaasti tavaratilan vuoksi.
@Late1969 kirjoitti:
Syötteellä kävijöillä on pyörät Skoda-farmarien katolla, joillain perässä. Vähän kuraantuu, mutta toiset näkevät ihrapyörät paremmin kuin sisältä. Mutta siis olisiko Skodaa tilavampaa sähköfarmaria mahdollista tehdä matalana, kun ei taida oikeasti sellaiseenkaan mahtua.
Useampi pyörä tietenkin vaatii telineen joko katolle tai taakse. Tyylit vaihtelevat ja meillä kuskataan maantiepyöriä katolla ja maastureita perässä.
Yksi plussakoon maasturi mahtuu sedaninkin peräkonttiin, joten pitäähän se mahtua patteriautoonkin.
Tarkoititko Skoda farkulla Enyaqia vai Superbia? Meille Superb kokoluokan farkku tuli tuon minun sedanini rinnalle ihan puhtaasti tavaratilan vuoksi.
Miten laskit kestohyödykeinvestoinnin vuosituoton, kun ostit oletettavasti Superbin tilalle oletettavasti kalliimman länsiauton? Superb on niin tilava. että tarvitaan aika iso eli kallis mersu, jotta saa vastaavan auton js tilan. Näin oletan.
@Late1969 kirjoitti:
Syötteellä kävijöillä on pyörät Skoda-farmarien katolla, joillain perässä. Vähän kuraantuu, mutta toiset näkevät ihrapyörät paremmin kuin sisältä. Mutta siis olisiko Skodaa tilavampaa sähköfarmaria mahdollista tehdä matalana, kun ei taida oikeasti sellaiseenkaan mahtua.
Useampi pyörä tietenkin vaatii telineen joko katolle tai taakse. Tyylit vaihtelevat ja meillä kuskataan maantiepyöriä katolla ja maastureita perässä.
Yksi plussakoon maasturi mahtuu sedaninkin peräkonttiin, joten pitäähän se mahtua patteriautoonkin.
Tarkoititko Skoda farkulla Enyaqia vai Superbia? Meille Superb kokoluokan farkku tuli tuon minun sedanini rinnalle ihan puhtaasti tavaratilan vuoksi.
Superbia ja Octaviaahan ne Skodan farkut ovat. Enyaq on kait SUV, juuri vaarivainaan rollaattoriliiteri.
Olen kyllä huomannut, että autot ovat kasvaneet. Jotenkin sisäkuvista ei ole sentään hahmottanut, että sinne varapyörä sopii, ainakaan takapenkkiä hävittämättä. Jos purkaisi osiin, menisi varmaan kymmenen, mutta koottuna pitää varmaan molemmat ”renkaat” irrottaa ja lokasuojia ei saa olla.
@HybridRules kirjoitti:
Miten laskit kestohyödykeinvestoinnin vuosituoton, kun ostit oletettavasti Superbin tilalle oletettavasti kalliimman länsiauton? Superb on niin tilava. että tarvitaan aika iso eli kallis mersu, jotta saa vastaavan auton js tilan. Näin oletan.
Laskin tuoton aiemminkin kertomaani tapaan, eli katson auton hinnan kulutetuksi rahaksi, jonka mahdolliseksi vaihtoarvoksi oletan muutamia tonneja.
Vaikka Superb sedanin iso takaluukku pilaakin päätilan takana vuosimallista riippuen joko enemmän tai vähemmän, niin Superb farkku täyttää tilavaatimukseni hyvin. Minusta Octavia on varsinainen Skodan jokerikortti, koska Superbin hinta- ja kokoluokassa on kohtuullista odottaakin hyviä tiloja mutta Octavia pääsee hyvin lähelle halvemmalla ja pienemmässä kokoluokassa.
Minun laskuissani Skoda on länsiauto ja se parhaiten suunniteltu VAG tuote. Myös vaadittu väri (velvet red) olisi ollut saatavana. Takavetoisen ja tilavan farkun vaatimalla tasonsäädöllä varustetun Skodan hinnalla sai kuitenkin vain muutaman kymmenen tuhatta km ajetun Mersun E-Farkun, joten valinta osui tällä kertaa siihen.
@Late1969 kirjoitti:
Jotenkin sisäkuvista ei ole sentään hahmottanut, että sinne varapyörä sopii, ainakaan takapenkkiä hävittämättä. Jos purkaisi osiin, menisi varmaan kymmenen, mutta koottuna pitää varmaan molemmat ”renkaat” irrottaa ja lokasuojia ei saa olla.
Penkit kaadettuna pituus 180-senttisen kuskinkin takana riittää kokonaisen pyörän kuljettamiseen, mutta sedanissa joutuu irrottamaan etupyörän koska edes 72-senttiseksi sahattu ohjaustanko tai ohjaus käännettynä 29'er tai 27.5" x 3.0" plussakoon rengas ei mahdu suljetun takaluukun alle. Farkun korkea tavaratila mahdollistaa pyörän tuuppaamisen sisään sellaisenaan.
Kippurasarvinen maantiepyörä tai gravel mahtuu sedanin kyytiin kokonaisenakin.
@HybridRules kirjoitti:
Miten laskit kestohyödykeinvestoinnin vuosituoton, kun ostit oletettavasti Superbin tilalle oletettavasti kalliimman länsiauton? Superb on niin tilava. että tarvitaan aika iso eli kallis mersu, jotta saa vastaavan auton js tilan. Näin oletan.
Laskin tuoton aiemminkin kertomaani tapaan, eli katson auton hinnan kulutetuksi rahaksi, jonka mahdolliseksi vaihtoarvoksi oletan muutamia tonneja.
Vaikka Superb sedanin iso takaluukku pilaakin päätilan takana vuosimallista riippuen joko enemmän tai vähemmän, niin Superb farkku täyttää tilavaatimukseni hyvin. Minusta Octavia on varsinainen Skodan jokerikortti, koska Superbin hinta- ja kokoluokassa on kohtuullista odottaakin hyviä tiloja mutta Octavia pääsee hyvin lähelle halvemmalla ja pienemmässä kokoluokassa.
Minun laskuissani Skoda on länsiauto ja se parhaiten suunniteltu VAG tuote. Myös vaadittu väri (velvet red) olisi ollut saatavana. Takavetoisen ja tilavan farkun vaatimalla tasonsäädöllä varustetun Skodan hinnalla sai kuitenkin vain muutaman kymmenen tuhatta km ajetun Mersun E-Farkun, joten valinta osui tällä kertaa siihen.
Luuletko, että voisit ostaa Skodan omaan talouteesi? Tähän voi tietysti vastata hypoteettisen mielipiteen, jota ei tarvitse koskaan todistaa. Sikäli turha kysyä.
Jos vaihdan korkeampaan malliin, Enyaq on ilman muuta koeajolistalla. Kylmien tyyppien perusteella sisätiloiltaan erittäin miellyttävä ja tavaratilaa on niin paljon että käytännöllisyys isoon farkkuun verrattuna riippuu kuljetettavasta tavarasta.
Skodassa on vielä se kiva puoli, että koko lisävarustelistan saa rastittaa lähes ilmaiseksi. Tällä on taas pitkästä aikaa merkitystä, koska ellei käytettyjen sähkärien hintakehitys normalisoidu, joudun varautua ostamaan oman sähkärini uutena.
Neliveto on Skodassa todellinen optio, jonka voi natiivisti takavetoiseen ottaa jos haluaa, mutta sitä ei ole pakko rastittaa etuvedosta vapautuakseen. Kun VeeSjutti on myyty, etuvetoista ei meille enää tule.
Pelottavan lähellä VW:ta Skoda tietysti on, joten se vähän epäilyttää. Skodan ja Tsekin vuosisatainen teollinen konepajaperinne sen sijaan ei.
@740 GLE kirjoitti:
Jos vaihdan korkeampaan malliin, Enyaq on ilman muuta koeajolistalla. Kylmien tyyppien perusteella sisätiloiltaan erittäin miellyttävä ja tavaratilaa on niin paljon että käytännöllisyys isoon farkkuun verrattuna riippuu kuljetettavasta tavarasta.
Skodassa on vielä se kiva puoli, että koko lisävarustelistan saa rastittaa lähes ilmaiseksi. Tällä on taas pitkästä aikaa merkitystä, koska ellei käytettyjen sähkärien hintakehitys normalisoidu, joudun varautua ostamaan oman sähkärini uutena.
Neliveto on Skodassa todellinen optio, jonka voi natiivisti takavetoiseen ottaa jos haluaa, mutta sitä ei ole pakko rastittaa etuvedosta vapautuakseen. Kun VeeSjutti on myyty, etuvetoista ei meille enää tule.
Pelottavan lähellä VW:ta Skoda tietysti on, joten se vähän epäilyttää. Skodan ja Tsekin vuosisatainen teollinen konepajaperinne sen sijaan ei.
Jaa. Skodan ja Tsekin vuosisatainen teollinen konepajaperinne ei hirveästi vakuuttanut takavuosina. Minäkin kuljin muinoin kimppakyydissä takamoottorisessa Skodassa, en muista mallinimeä. 80-luvun lopulla se oli.
Ostettiin monta vuotta sitten tyttärelle Octavia farmari, koska olin antanut itselleni kertoa, että Skoda oli jo silloin laatuauto. Rinta-Joupilta ja hinta approx 15.000,- eli ei mikään loppuunajettu yksilö. Mutta vei öljyä suunnilleen yhtä paljon kuin bensaa. Myyjä kyllä lupasi tehdä asialle jotain, mutta ei se korjaantunut.
Kyllä kai Skodaa ostetaan nykyään juuri siksi, että se kuuluu VAG-konserniin ja on halvempi kuin volkkari?
Edit: En tiedäkään oliko siinä kimppakyytiskodassa moottori takana, ehkä se oli vain takaveto
80-luvulla arkiliikenteessä oli pääasiassa takamoottori-Skodia. Etuvetoinen Favorit (myöhemmin Felicia ja nykyinen Fabia) tuli joskus 80/90-luvun taitteessa. Kardaanimalleja ei ollut.
@740 GLE kirjoitti:
Mikähän siinä on, että sähköautosta osataan tehdä joko matala tai tilava mutta ei molempia? Ellei sähkösedanin B-pilarista taakse päin kerta kaikkiaan osata piirtää sähköfarkkua, niin piirtäkää nyt edes Shooting Brake tai vastaava optisesti tilarajoitettu farkku, kiitos.
Hävettää ostaa tuollainen korkea liiteri, kun muut luulevat sitä jalattoman vanhuksen rollaattoriksi, mutta vaihtoehdot ovat vähissä, jos pitää saada maastopyörä peräkonttiin.
Tilavuus vaatii kolme suuntaa. Kantti kertaa kantti ei ole vielä tilava. Joskus luulin, että Vectra B farmari olisi ollut riittävän tilava. mutta sen aikainen maastopyörä vei koko takatilan, kun korkeus puuttui.
Syötteellä kävijöillä on pyörät Skoda-farmarien katolla, joillain perässä. Vähän kuraantuu, mutta toiset näkevät ihrapyörät paremmin kuin sisältä. Mutta siis olisiko Skodaa tilavampaa sähköfarmaria mahdollista tehdä matalana, kun ei taida oikeasti sellaiseenkaan mahtua.
Tilavuus toki tulee noiden kolmen tekijän tulosta, mutta autoissa hyvä lähtökohta osataan hukata muotoiluosastolla. Katumaasturit ovat bruttotilavuudeltaan suuria, mutta tilan hyötysuhde niissä on pääsääntöisesti surkea. Octavia ja Golf näyttävät mallia siinä, mihin on mahdollista päästä kohtuullisilla ulkomitoilla. Tavaratilahan osataan hukata reunojen panelointeihin ja kotelointeihin, jotta saadaan hyvän näköinen tila. Kaiholla muistelen vielä 90-luvun alun farkku-Primeran tavaratilaa, jossa lokarit vei tilasta tasan lokarin + sentin paksuisen eristyksen ja verhoilun verran. Nykyään lokareiden päälle on rakennettu massiivinen torni, joka jatkuu ikkunoiden alareunaa pitkin massiivisena verhon ohjurina. Ei mitään järkeä. Tuollainen palkki riittäisi mitoiltaan supermarketin kattokannattajaksi kohtuullisen pitkällä jännevälillä.
Tavaratilan pohja on nostettu ylös ja alle parhaassa tapauksessa tehty lokerikko, jota ei voi normaalin tavaratilan tapaan käyttää. Poikkeus on muutamat mallit, joissa on varusteluetteloon lisätty säädettävä tavaratilan korkeus. Itse pudotin omassani sen alas, enkä näe tarvetta kutistaa tilaa nostamalla pohjaa. Lisäksi nykyinen Mazda 6 farkku jäi kauppaan, kun pystyperäisen Golfin tavaratila oli parempi. Toki 4,8-metrisen Mazdan korin muotoilu pilaa tavaratilan yläosan käytettävyyden, mutta ikkunalinjan alapuolen ryssimistä ei selitä mikään. Tilan pohjalla oli vain minikoon vararengas, ei edes lokeroita. Peltiä olisi voinut huoletta pudottaa 15 cm, eikä se olisi syönyt maavaraa.
Jos tavallista farkkua ei saada sähköistettyä, jään odottelemaan ID4:n kaltaisten korimallien kehittymistä farkkujen käyttäjän tarpeiden mukaiseksi. Raamit (x×y×z) on jo olemassa, enää toteutus puuttuu. Mutten ole huolissani. Osataanhan nykyään katumaasturista tehdä hyvän näköinen vaikka liftbackinä, eiköhän tilapuolikin saada vähitellen haltuun.
Tykkään nappuloista. Tykkään myös kosketusnäytöistä. On kiva jos autossa on molempia
Juuri näin! Molempi parempi.
Jep. Olen kovasti tykästynyt Model X:ssä olevaan yhdistelmään fyysisiä hallintalaitteita ja kosketusnäyttökäyttöisiä. Muutamia kertoja tullut ajeltua Model Kolmosta ja siinä on omaan makuun liian riisutut vipstaakkelit, mutta kuulemma siihenkin tottuu pian. Mutta toisaalta mitään nappulamerta yhdistettynä postikorttinäyttöön en enää haluaisi.
@tracktest kirjoitti:
Käpälöinnistä en tiedä, mutta tässä ollaan hyvin lähellä sitä isoa pultattua TV-ruutua kyllä:
https://www.bmw.fi/fi/mallisto/i-yhteenveto/i4/2021/bmw-i4-yleisesittely.html#muotoilu-lisaevarusteet
Tämä oli aika mielenkiintoinen juttu, puolesta ja vastaan:
https://www.topspeed.com/cars/car-news/bmw-is-so-fixated-on-the-future-that-it-refuses-to-produce-anything-with-a-retro-design-ar190947.html
Tänä päivänä saatat olla perinteistä tuota mieltä ja olla oikeassakin makusi kannalta. Mutta kuinka pitkälle ja pitkään se retroilu riittää BMW:n tapauksessa?
Tässä vähän makua tehtaan kaavailuista, näistä saa tämän päivän tracktestperinteitä etsiä suurennuslasilla:
https://www.bmw.fi/fi/aiheet/tutustu/konseptiautot/bmw-vision-m-next.html
https://www.bmw.fi/fi/aiheet/tutustu/konseptiautot/bmw-i-vision-circular-yleisesittely.html
https://www.cardesignnews.com/first-sight/what-does-the-bmw-next-100-concept-say-about-the-future/26905.article
Ja 30 vuoden päästä voidaan sanoa taas että "BMW:llä on perinteitä (futuristisessa) automuotoilussa". Uudet perinteet eivät vain silloin näytä samalta kuin 2020-luvulla muotoilluissa, jotka eivät näytä samalta kuin 1990-luvulla muotoillut, jotka puolestaan eivät näytä samalta kuin 1970-luvun BMW:t. Maut ja perinteet ovat muuttuvaisia...
Toki, vastaavia tulevaisuuden hahmotelmia voi kaivaa merkiltä kuin merkiltä. Ja olla niistä mitä mieltä tahansa, makuasioista kun on kyse.
Makuasioista on kyse näinhän se on. 5-sarja on se missä pysyn, eiköhän se ole sitä mitä tähänkin asti. Mitäs sitä hyvää muuttamaan, kauppa käy sehän merkitsee. Jos tapahtuu jotain mitä ei voi sulattaa, sitten ajetaan sillä viimeisellä paaliin asti.
Kannattaa ehkä kokeilla myös uusia juttuja, voivat yllättää positiivisesti. Itse olen viivytellyt aikoinaan mm. Whatsapin ja laskujen verkkopankkivastaanoton kanssa, olin väärässä.
Auto on eri juttu. Hoitelen puhelimella kaiken, tässä menen aina uusi edellä. Autossa tietyt jutut hoituu nappuloilla parhaiten, molempi parempi kuten jo totesin.
Hemmetin hyvä, että ovat Bemarillakin tajunneet haudata tuon kuvan kaltaiset nappulaviidakot. Toki tässäkin ovat jäljessä sähköautojen tapaan, mutta parempi toimia edes myöhässä kuin ei koskaan.
Mitä hyvää siinä on käyttäjän kannalta? No, makuasia toki
On vaarallinen kehityssuunta, tehdä autojen koelaudoista näyttöpaneeleita, mihinkä kuljettajan huomio kiinnittyy tahtomattaankin.
Nämä kaiken näyttöpaneelin taakse haluavat ovat oma lukunsa, mutta suurin osa enemmän ajavista pitää hyvänä asiana sitä että osa namiskoista säilyy myös tulevaisuudessa hyväksi havaituilla paikoillaan. Kaikkea hyin toimivaa ei pidä siirrellä oikeilta paikoilta kosketusnäyttökäyttöiseksi.
Eikö tuon pitäisi kuulua paremminkin näin:
Suurin osa enemmän ajavista pitäisi hyvänä asiana sitä että osa namiskoista säilyisi myös tulevaisuudessa hyväksi havaituilla paikoillaan. Kaikkea hyvin toimivaa ei pitäisi siirrellä oikeilta paikoilta kosketusnäyttökäyttöiseksi.
Siksi, että näin on jo tehty, halusivat enemmän tai vähemmän ajavat asiaa, tai eivät. Suuntaus on selvästi havaittavissa. Ja tekniikkojen yleistyessä ja hintojen laskiessa alkaa seuraajia tulla eri merkeistä.
"Kaikki näyttöruudulta" -ohjailun jo käyttöön ottaneet merkit tai mallit voivat tietysti jäädä ohimeneväksi asiaksi ja perinteisempien kytkimiin ja säätimiin palataan - ainakin osittain- takaisin päin faceliftauksien mukana. Tai sitten päädytään parantamaan kosketusnäyttöjen käyttöominaisuuksia paremmaksi, mutta pidetään ne kun napeista on päästy kerran "eroon". Muoti siis voi mennä tai jäädä.
Ei siis puhuta kaikkein autojen osalta tämän päivän malleista, mutta vannomatta paras myös BMW:llä - tulevaisuudessa.
Ei me varmaan tiedetä mitä suurin osa enemmän tai vähemmän ajavista haluaa. Eikä kuluttaja yleensä itsekään tiedä, vain luulee tietävänsä kunnes pääsee kokeilemaan jotain parempaa kuin mihin on tottunut.
Omasta puolestani olen sitä mieltä että minulla on nyt aika sopiva määrä nappuloita, navin, radion ja muun tilpehöörin säätö käy kosketusnäytöltä hyvin, jopa penkin- ja ratinlämmittimien säädöt. Vakkarin namiskojen pitää olla ratissa, ja viiksien toimia siten kuin viikset ovat toimineet autoissa aina ennenkin. Ainoa mitä kaipaan, olisi ajotilojen vaihto joko rattiläpysköillä (siis ne typerät jutut joilla joissain autoissa voi vaihtaa vaihdetta). Valikosta haettuna se ei palvele minun käyttötarkoitustani, eli ajotilan vaihtoa sportille (tms.) maantieohitukseen lähtiessä.
Samaa mieltä, varsinkin kun tuohon vakkariin on nykyään yhdistetty automaattiajoavustimet, etäisyyssäädöt, nopeusrajoittimet jne, niin ne on kiva saada nopsaan päälle/pois/säädettyä yhdellä peukalon painalluksella otetta ratista irroittamatta - toki niitä voi ruveta sieltä isolta näytöltä menuista hakemaan, mutta väitän että liikenteen seuraaminen häiriintyy.
...siis kun kaikki ei välttämättä halua näitä toimintoja äänikomennoilla suorittaa, joka sekin voisi olla mahdollista.
Nimenomaan. Jos asiaa miettii yhtään enemmän, niin esimerkiksi minä en haluaisi autooni yhtään ainoaa painiketta. Enkä muuten kosketusnäyttöäkään. Ehkä vielä meidän elinaikana täysautonomiset kärryt saadaan liikenteeseen, mutta niitä odotellessa joutunemme vielä alistumaan sormella tökittäviin käyttöliittymiin.
Hyvin toimiva ääniohjaus on jo yksi askel oikeaan suuntaan. Edes jossain määrin autonominen ajoavustin on toinen, se kun vapauttaa silmät tien seuraamisesta ja voi vaikkapa plärätä Spotifyn soittolistaa kosketusnäytöltä.
@tracktest kirjoitti:
Tuleva täyssähköinen Spectre on Rolls-Roycen tähän mennessä aerodynaamisiin auto. Prototyypin ilmanvastuskerroin (cd) on vain 0,26. Se on saatu aikaan 830 tunnin suunnittelumallinnuksen ja tuulitunnelitestauksen tuloksena, valmistaja kertoo. Ilmanvastuskerroin on yksi oleellisista tekijöistä, jotka vaikuttavat auton toimintamatkaan.
Muuten sähköisestä suorituskyvystä riittänee se perinteinen: riittävä? Ja jos hintaa piti kysellä, niin sinulla ei ole varaa siihen.
https://www.is.fi/autot/art-2000008594589.html
Bemarin F sukupolven kolmosessa on myös matalahko kerroin eikä sitä rumaksi voi sanoa,on toki paremman näköisiä autoja on vaikka kuinka mutta harva normiauto on yhtä hienon näköinen ja hyvä ajaa. En vaan voi millään ymmärtä jonkun C-HRrän tm ostamista miltään kantilta 🤢 Todella surullista että valtaosa arkiautoista on yhtä rumia akvaarioita
Puhut asiaa, näinhän se on. BMW:n eniten myyty malli on 3-sarja. 5-sarjan pikkuveli.
https://www.netcarshow.com/bmw/2023-3-series_touring/1280x960/wallpaper_03.htm
Mikähän siinä on, että sähköautosta osataan tehdä joko matala tai tilava mutta ei molempia? Ellei sähkösedanin B-pilarista taakse päin kerta kaikkiaan osata piirtää sähköfarkkua, niin piirtäkää nyt edes Shooting Brake tai vastaava optisesti tilarajoitettu farkku, kiitos.
Hävettää ostaa tuollainen korkea liiteri, kun muut luulevat sitä jalattoman vanhuksen rollaattoriksi, mutta vaihtoehdot ovat vähissä, jos pitää saada maastopyörä peräkonttiin.
Tilavuus vaatii kolme suuntaa. Kantti kertaa kantti ei ole vielä tilava. Joskus luulin, että Vectra B farmari olisi ollut riittävän tilava. mutta sen aikainen maastopyörä vei koko takatilan, kun korkeus puuttui.
Syötteellä kävijöillä on pyörät Skoda-farmarien katolla, joillain perässä. Vähän kuraantuu, mutta toiset näkevät ihrapyörät paremmin kuin sisältä. Mutta siis olisiko Skodaa tilavampaa sähköfarmaria mahdollista tehdä matalana, kun ei taida oikeasti sellaiseenkaan mahtua.
Nykytyyliin rakennetussa sähköautossa koko matkustamo on nostettu n. 15 cm perinteistä autoa ylemmäs, tasaisen koko matkustamon alla olevan akun takia. Ei ihme, että "citymaarturi" on tavallisin sähköautomuoto. Lisäksi myös tavaratilan alle taakse on usein sijoitettu moottori tai vähintään jätetty tilaa sille nelivetomallia varten.
Useampi pyörä tietenkin vaatii telineen joko katolle tai taakse. Tyylit vaihtelevat ja meillä kuskataan maantiepyöriä katolla ja maastureita perässä.
Yksi plussakoon maasturi mahtuu sedaninkin peräkonttiin, joten pitäähän se mahtua patteriautoonkin.
Tarkoititko Skoda farkulla Enyaqia vai Superbia? Meille Superb kokoluokan farkku tuli tuon minun sedanini rinnalle ihan puhtaasti tavaratilan vuoksi.
Miten laskit kestohyödykeinvestoinnin vuosituoton, kun ostit oletettavasti Superbin tilalle oletettavasti kalliimman länsiauton? Superb on niin tilava. että tarvitaan aika iso eli kallis mersu, jotta saa vastaavan auton js tilan. Näin oletan.
Superbia ja Octaviaahan ne Skodan farkut ovat. Enyaq on kait SUV, juuri vaarivainaan rollaattoriliiteri.
Olen kyllä huomannut, että autot ovat kasvaneet. Jotenkin sisäkuvista ei ole sentään hahmottanut, että sinne varapyörä sopii, ainakaan takapenkkiä hävittämättä. Jos purkaisi osiin, menisi varmaan kymmenen, mutta koottuna pitää varmaan molemmat ”renkaat” irrottaa ja lokasuojia ei saa olla.
Laskin tuoton aiemminkin kertomaani tapaan, eli katson auton hinnan kulutetuksi rahaksi, jonka mahdolliseksi vaihtoarvoksi oletan muutamia tonneja.
Vaikka Superb sedanin iso takaluukku pilaakin päätilan takana vuosimallista riippuen joko enemmän tai vähemmän, niin Superb farkku täyttää tilavaatimukseni hyvin. Minusta Octavia on varsinainen Skodan jokerikortti, koska Superbin hinta- ja kokoluokassa on kohtuullista odottaakin hyviä tiloja mutta Octavia pääsee hyvin lähelle halvemmalla ja pienemmässä kokoluokassa.
Minun laskuissani Skoda on länsiauto ja se parhaiten suunniteltu VAG tuote. Myös vaadittu väri (velvet red) olisi ollut saatavana. Takavetoisen ja tilavan farkun vaatimalla tasonsäädöllä varustetun Skodan hinnalla sai kuitenkin vain muutaman kymmenen tuhatta km ajetun Mersun E-Farkun, joten valinta osui tällä kertaa siihen.
Penkit kaadettuna pituus 180-senttisen kuskinkin takana riittää kokonaisen pyörän kuljettamiseen, mutta sedanissa joutuu irrottamaan etupyörän koska edes 72-senttiseksi sahattu ohjaustanko tai ohjaus käännettynä 29'er tai 27.5" x 3.0" plussakoon rengas ei mahdu suljetun takaluukun alle. Farkun korkea tavaratila mahdollistaa pyörän tuuppaamisen sisään sellaisenaan.
Kippurasarvinen maantiepyörä tai gravel mahtuu sedanin kyytiin kokonaisenakin.
Luuletko, että voisit ostaa Skodan omaan talouteesi? Tähän voi tietysti vastata hypoteettisen mielipiteen, jota ei tarvitse koskaan todistaa. Sikäli turha kysyä.
Jos vaihdan korkeampaan malliin, Enyaq on ilman muuta koeajolistalla. Kylmien tyyppien perusteella sisätiloiltaan erittäin miellyttävä ja tavaratilaa on niin paljon että käytännöllisyys isoon farkkuun verrattuna riippuu kuljetettavasta tavarasta.
Skodassa on vielä se kiva puoli, että koko lisävarustelistan saa rastittaa lähes ilmaiseksi. Tällä on taas pitkästä aikaa merkitystä, koska ellei käytettyjen sähkärien hintakehitys normalisoidu, joudun varautua ostamaan oman sähkärini uutena.
Neliveto on Skodassa todellinen optio, jonka voi natiivisti takavetoiseen ottaa jos haluaa, mutta sitä ei ole pakko rastittaa etuvedosta vapautuakseen. Kun VeeSjutti on myyty, etuvetoista ei meille enää tule.
Pelottavan lähellä VW:ta Skoda tietysti on, joten se vähän epäilyttää. Skodan ja Tsekin vuosisatainen teollinen konepajaperinne sen sijaan ei.
Jaa. Skodan ja Tsekin vuosisatainen teollinen konepajaperinne ei hirveästi vakuuttanut takavuosina. Minäkin kuljin muinoin kimppakyydissä takamoottorisessa Skodassa, en muista mallinimeä. 80-luvun lopulla se oli.
Ostettiin monta vuotta sitten tyttärelle Octavia farmari, koska olin antanut itselleni kertoa, että Skoda oli jo silloin laatuauto. Rinta-Joupilta ja hinta approx 15.000,- eli ei mikään loppuunajettu yksilö. Mutta vei öljyä suunnilleen yhtä paljon kuin bensaa. Myyjä kyllä lupasi tehdä asialle jotain, mutta ei se korjaantunut.
Kyllä kai Skodaa ostetaan nykyään juuri siksi, että se kuuluu VAG-konserniin ja on halvempi kuin volkkari?
Edit: En tiedäkään oliko siinä kimppakyytiskodassa moottori takana, ehkä se oli vain takaveto
80-luvulla arkiliikenteessä oli pääasiassa takamoottori-Skodia. Etuvetoinen Favorit (myöhemmin Felicia ja nykyinen Fabia) tuli joskus 80/90-luvun taitteessa. Kardaanimalleja ei ollut.
Tilavuus toki tulee noiden kolmen tekijän tulosta, mutta autoissa hyvä lähtökohta osataan hukata muotoiluosastolla. Katumaasturit ovat bruttotilavuudeltaan suuria, mutta tilan hyötysuhde niissä on pääsääntöisesti surkea. Octavia ja Golf näyttävät mallia siinä, mihin on mahdollista päästä kohtuullisilla ulkomitoilla. Tavaratilahan osataan hukata reunojen panelointeihin ja kotelointeihin, jotta saadaan hyvän näköinen tila. Kaiholla muistelen vielä 90-luvun alun farkku-Primeran tavaratilaa, jossa lokarit vei tilasta tasan lokarin + sentin paksuisen eristyksen ja verhoilun verran. Nykyään lokareiden päälle on rakennettu massiivinen torni, joka jatkuu ikkunoiden alareunaa pitkin massiivisena verhon ohjurina. Ei mitään järkeä. Tuollainen palkki riittäisi mitoiltaan supermarketin kattokannattajaksi kohtuullisen pitkällä jännevälillä.
Tavaratilan pohja on nostettu ylös ja alle parhaassa tapauksessa tehty lokerikko, jota ei voi normaalin tavaratilan tapaan käyttää. Poikkeus on muutamat mallit, joissa on varusteluetteloon lisätty säädettävä tavaratilan korkeus. Itse pudotin omassani sen alas, enkä näe tarvetta kutistaa tilaa nostamalla pohjaa. Lisäksi nykyinen Mazda 6 farkku jäi kauppaan, kun pystyperäisen Golfin tavaratila oli parempi. Toki 4,8-metrisen Mazdan korin muotoilu pilaa tavaratilan yläosan käytettävyyden, mutta ikkunalinjan alapuolen ryssimistä ei selitä mikään. Tilan pohjalla oli vain minikoon vararengas, ei edes lokeroita. Peltiä olisi voinut huoletta pudottaa 15 cm, eikä se olisi syönyt maavaraa.
Jos tavallista farkkua ei saada sähköistettyä, jään odottelemaan ID4:n kaltaisten korimallien kehittymistä farkkujen käyttäjän tarpeiden mukaiseksi. Raamit (x×y×z) on jo olemassa, enää toteutus puuttuu. Mutten ole huolissani. Osataanhan nykyään katumaasturista tehdä hyvän näköinen vaikka liftbackinä, eiköhän tilapuolikin saada vähitellen haltuun.