Professori Timo Tervo pitää Suomessa leviävää peltipoliisi-innostusta älyttömänä

267 kommenttia
1234568
  • Aika moneen asiaan pätee 80/20 sääntö. Jos projekti tai uudistus onnistuu kattamaan 80% halutuista asioista nappiin, ja 20% osalta jää hienosäädettävää niin homma on riittävän hyvä.

    Pätee niin lossimiesten kikyyn kuin nopeusrsjoituksiinkin.

      
  • @tracktest kirjoitti:

    Muuttuva nopeus talviaikana keliolosuhteiden mukaan, ei ole vaikea toteuttaa.

    Kyllä tuohon ihan lyhyelläkin mietinnällä tulee mieleen kompastuskiviä, teknisestikin. Mutta jos rahankäyttöä miettii, kumpaan laittaisit enemmin ne, tuollaiseen, vai teiden kuntoon?

    Kesällä esimerkiksi sateella tai ukkosmyrskyssä (esim: rankkasade) nopeutta alennetaan terveen järjen ohjaamana

    Meinaat siis, että jokaisella tienpätkällä pitäisi olla joku liikenteen ohjauskeskuksen "tervejärkinen" vaihtamassa nopeuksia? Kuinka realistisena pidät?

    Talviaikaan jokaisen eteen osuu erittäin huonoa keliä jolloin nopeutta alennetaan sen mukaan, ei nämä sen vaikeampia asioita ole. Turvallinen matkanteko liikenteessä on kaikkien etu.

    Kliseetykki tracktest taas opastamassa: "ajamalla fiksusti homma pelaa". Tai jotakin....

      1
  • muokattu 13.11.2022 15:12

    @HybridRules kirjoitti:

    Taivaankappaleiden asento on paljon hauskempi peruste

    Niinhän sinä annat ymmärtääkin. Ne ja sitten fiiliksesi. Erehtymätöntä ja aina oikeat valinnat, vai mitä?

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @HybridRules kirjoitti:

    Taivaankappaleiden asento on paljon hauskempi peruste

    Niinhän sinä annat ymmärtääkin. Ne ja sitten fiiliksesi. Erehtymätöntä ja aina oikeat valinnat, vai mitä?

    Ihmiset ovat erehtyväisiä. Myös he, jotka ovat keksineet nykyiset rajoitukset. Tikkataulu ja heittäjällä side silmillä tai horoskooppi.

      
  • QuuQuu
    muokattu 13.11.2022 17:23

    @HybridRules kirjoitti:

    Ihmiset ovat erehtyväisiä. Myös he, jotka ovat keksineet nykyiset rajoitukset. Tikkataulu ja heittäjällä side silmillä tai horoskooppi.

    Rajoituksiin vaikuttavat asiat
    Tieluokka on ensimmäinen nopeusrajoituksiin vaikuttava asia. Esimerkiksi 120 km/h rajoitusta voidaan käyttää vain moottoriteillä. 100 km/h nopeusrajoituksen voidaan sanoa olevan muilla pääteillä jonkinlainen tavoite, joka pyritään saavuttamaan, jos kaikki asiaan liittyvät seikat sen mahdollistavat. Seutu- ja yhdysteillä 80 km/h on yleensä suurin käytettävä nopeusrajoitus.

    Myös tien kaarteisuus ja leveys vaikuttavat, kuten myös kuinka paljon jalankulku- ja polkupyöräliikennettä tien varressa on, kuinka paljon meluhaittoja tien varren asukkaille syntyy, miten tiheässä liittymiä on ja minkälaisia ne ovat.

    Tien kunto on yhä useammin asia, joka vaikuttaa suoraan nopeusrajoituksiin. Jos tie on kovin urautunut tai kuoppainen, nopeusrajoituksia joudutaan alentamaan, kunnes tie on saatu parempaan kuntoon. Nämä päätökset tehdään ELYissä.

    Kulloisenkin tien liikennemäärät vaikuttavat myös nopeusrajoituksiin. Mitä enemmän jollakin tiellä on liikennettä suhteessa tien ajokaistoihin, sitä varmemmin nopeusrajoituksia lasketaan. Esimerkkinä Espoossa Länsiväylä, jonka nopeusrajoitus on jouduttu laskemaan 80 kilometriin tunnissa, jolloin sen välityskyky toimii ruuhka-aikoina parhaiten. Samalla väylän meluhaittoja saatiin pienennettyä.

    Rajoituksia pohtiessaan ELYt katsovat aina myös tien turvallisuushistorian. Tilastojen pohjalta tiedetään keskittymät, joissa tulee paljon onnettomuuksia. Muita huomioon otettavia asioita ovat mahdolliset tasoristeykset, lauttarannat, avattavat sillat, tunnelit, koulut, tienvarren palvelut ja niin edelleen. Kaikki edellä mainittu otetaan huomioon nopeusrajoituksista päätettäessä.

    Väylävirasto

      
  • Esa Sairiolle, Väylävirastolta:
    Esimerkkinä Espoossa Länsiväylä, jonka nopeusrajoitus on jouduttu laskemaan 80 kilometriin tunnissa, jolloin sen välityskyky toimii ruuhka-aikoina parhaiten. Samalla väylän meluhaittoja saatiin pienennettyä.

      2
  • @Quu kirjoitti:
    Esa Sairiolle, Väylävirastolta:
    Esimerkkinä Espoossa Länsiväylä, jonka nopeusrajoitus on jouduttu laskemaan 80 kilometriin tunnissa, jolloin sen välityskyky toimii ruuhka-aikoina parhaiten. Samalla väylän meluhaittoja saatiin pienennettyä.

    Mutta onko rajoitus vain ruuhka-aikoina ja sitten yöllä esim 140km/h. Se olisi järkevää, mutta onko niin tehty?

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:
    Esa Sairiolle, Väylävirastolta:
    Esimerkkinä Espoossa Länsiväylä, jonka nopeusrajoitus on jouduttu laskemaan 80 kilometriin tunnissa, jolloin sen välityskyky toimii ruuhka-aikoina parhaiten. Samalla väylän meluhaittoja saatiin pienennettyä.

    Mutta onko rajoitus vain ruuhka-aikoina ja sitten yöllä esim 140km/h. Se olisi järkevää, mutta onko niin tehty?

    No se melu, haittaa käsittääkseni yöllä vielä enemmän.
    Samalla väylän meluhaittoja saatiin pienennettyä.

      2
  • @Quu kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    Ihmiset ovat erehtyväisiä. Myös he, jotka ovat keksineet nykyiset rajoitukset. Tikkataulu ja heittäjällä side silmillä tai horoskooppi.

    Rajoituksiin vaikuttavat asiat
    Tieluokka on ensimmäinen nopeusrajoituksiin vaikuttava asia. Esimerkiksi 120 km/h rajoitusta voidaan käyttää vain moottoriteillä. 100 km/h nopeusrajoituksen voidaan sanoa olevan muilla pääteillä jonkinlainen tavoite, joka pyritään saavuttamaan, jos kaikki asiaan liittyvät seikat sen mahdollistavat. Seutu- ja yhdysteillä 80 km/h on yleensä suurin käytettävä nopeusrajoitus.

    Myös tien kaarteisuus ja leveys vaikuttavat, kuten myös kuinka paljon jalankulku- ja polkupyöräliikennettä tien varressa on, kuinka paljon meluhaittoja tien varren asukkaille syntyy, miten tiheässä liittymiä on ja minkälaisia ne ovat.

    Tien kunto on yhä useammin asia, joka vaikuttaa suoraan nopeusrajoituksiin. Jos tie on kovin urautunut tai kuoppainen, nopeusrajoituksia joudutaan alentamaan, kunnes tie on saatu parempaan kuntoon. Nämä päätökset tehdään ELYissä.

    Kulloisenkin tien liikennemäärät vaikuttavat myös nopeusrajoituksiin. Mitä enemmän jollakin tiellä on liikennettä suhteessa tien ajokaistoihin, sitä varmemmin nopeusrajoituksia lasketaan. Esimerkkinä Espoossa Länsiväylä, jonka nopeusrajoitus on jouduttu laskemaan 80 kilometriin tunnissa, jolloin sen välityskyky toimii ruuhka-aikoina parhaiten. Samalla väylän meluhaittoja saatiin pienennettyä.

    Rajoituksia pohtiessaan ELYt katsovat aina myös tien turvallisuushistorian. Tilastojen pohjalta tiedetään keskittymät, joissa tulee paljon onnettomuuksia. Muita huomioon otettavia asioita ovat mahdolliset tasoristeykset, lauttarannat, avattavat sillat, tunnelit, koulut, tienvarren palvelut ja niin edelleen. Kaikki edellä mainittu otetaan huomioon nopeusrajoituksista päätettäessä.

    Väylävirasto

    Näin siis looginen ja viranomaisen virallinen selitys ja pitää pääosin paikkansa, valitettavasti se ei ole koko totuus.

    Miten 80km/h pätkät valtateillä kesällä keskellä ei mitään? Aiemmin olivat 100km/h ja näitä löytyy ainakin täältä Itä-Suomesta pitkiäkin matkoja. Aikoinaan oli (poliittinen) ohjelma, että nopeusrajoituksia tuli alennetaan valtateillä ja tietty prosentti alueen 100km/h teistä piti saada muutetua 100=>80. Muistaakseni allokaatiot oli tiepiireittäin eli näitä osuuksia on ympäri Suomea. Vaikka on muuttotappiota ja liikenne vähäisempää, ei noihin nopeuksiin ole tullut muutoksia. Eli ei HR:kään aivan väärässä ole.

      
  • @Tiko kirjoitti:

    Miten 80km/h pätkät valtateillä kesällä keskellä ei mitään?

    Ei siellä keskellä ei mitään ole mitään valvontaakaan, anna mennä sataa jos se ajansäästö tulee tarpeeseen, muutenhan sillä 80 tai 100 ei ole merkitystä.

      1
  • @Quu kirjoitti:

    @Tiko kirjoitti:

    Miten 80km/h pätkät valtateillä kesällä keskellä ei mitään?

    Ei siellä keskellä ei mitään ole mitään valvontaakaan, anna mennä sataa jos se ajansäästö tulee tarpeeseen, muutenhan sillä 80 tai 100 ei ole merkitystä.

    Tämä ketjun otsikon mukaista pönttöjä on ripoteltu ko. alueille turvallisuuden nimissä. Ja pöntöt eivät suinkaan ole risteyksissä tms. Nuo ovat sitä aikaa, kun kameroita aseteltiin tien varsille 'tuottomielessä'. Nythän uudemmissa kamaroissa on mietitty muutakin.

    Mutta joo, se ei ole iso vaiva, varsinkaan hybridiautolla nostaa ennen pönttöä, hidastusenergiakaan ei mene harkoille. Omassa autossa on vielä lämpökamera, jolla erottaa, mitkä pöntöt on aktiivisia. Ei tarvii sitten höntyillä turhan takia, ja olet oikeassa - muuta valvontaa todellakaan ei ole.

      
  • Tuli viime viikolla ajettua iloisessa Itä-Suomessa, kutosta Taavetin ja Joensuun väli edestakaisin. Talvirajoituksilla kahdeksaakymppiä lähes koko matka Imatralta Joensuuhun. Vartin vie aikaa enemmän kuin kesäkelissä, eikä tarvitse raskaampaa kalustoa ohitella. Stressitön matka. Ja tiekin tyydyttävässä kunnossa. Onneksi ei ole elämä vartin säästöstä kiinni, eikä vaikuta tuloihin mitenkään. Mutta asenteestahan se on paljolti kiinni, ei ajankäytöstä.

    Sähköllä sitten saattaisi mennä kauemmin, jos kävisi Särkisalmen ABC:llä sämpyläkahvilla ja laturilla.

    Niin. Lauantaina oli yllättävän paljon pitkäkilpisiä liikenteessä.

      1
  • muokattu 14.11.2022 09:45

    @Yosemite kirjoitti:
    Tuli viime viikolla ajettua iloisessa Itä-Suomessa, kutosta Taavetin ja Joensuun väli edestakaisin. Talvirajoituksilla kahdeksaakymppiä lähes koko matka Imatralta Joensuuhun. Vartin vie aikaa enemmän kuin kesäkelissä, eikä tarvitse raskaampaa kalustoa ohitella. Stressitön matka. Ja tiekin tyydyttävässä kunnossa. Onneksi ei ole elämä vartin säästöstä kiinni, eikä vaikuta tuloihin mitenkään. Mutta asenteestahan se on paljolti kiinni, ei ajankäytöstä.

    Sähköllä sitten saattaisi mennä kauemmin, jos kävisi Särkisalmen ABC:llä sämpyläkahvilla ja laturilla.

    Niin. Lauantaina oli yllättävän paljon pitkäkilpisiä liikenteessä.

    Sivuasiasta tesktissäsi: hassua, että puhutaan pitkäkilpisistä. Olen itsekseni asiaa ihmetellyt. Tuohan on yleinen tapa kuvata venäläisiä autoja. Miksi "pitkä"kilpinen? Joku psykologinen juttu varmaan, että jos ihminen näkee kaksi dimensiota, niin suurempi niistä on sitten pituus. Oikeastaanhan venäläisissä autoissa on leveät kilvet tai ainakin se tuntuisi loogiselta. Auto ja tie ovat pitkiä ja pituuteen nähden poikittainen mitta on leveys. Miksiköhän inehmot mieltävät leveät rekisterikilvet pitkiksi? Ammatillisesti pituus/leveys-käsitteeseen törmään esim. paperitehtaan paperirullissa. Paperikoneen rataleveys voi olla vaikka 8 metriä. Kun koneen tekemä iso rulla tulee ulos koneesta ei sen 8 metsin leveys muutu pituudeksi vaikka halkaisija olisikin vain 2 metriä eli paljon pienempi mitta kuin leveys.

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    @Yosemite kirjoitti:
    Tuli viime viikolla ajettua iloisessa Itä-Suomessa, kutosta Taavetin ja Joensuun väli edestakaisin. Talvirajoituksilla kahdeksaakymppiä lähes koko matka Imatralta Joensuuhun. Vartin vie aikaa enemmän kuin kesäkelissä, eikä tarvitse raskaampaa kalustoa ohitella. Stressitön matka. Ja tiekin tyydyttävässä kunnossa. Onneksi ei ole elämä vartin säästöstä kiinni, eikä vaikuta tuloihin mitenkään. Mutta asenteestahan se on paljolti kiinni, ei ajankäytöstä.

    Sähköllä sitten saattaisi mennä kauemmin, jos kävisi Särkisalmen ABC:llä sämpyläkahvilla ja laturilla.

    Niin. Lauantaina oli yllättävän paljon pitkäkilpisiä liikenteessä.

    Sivuasiasta tesktissäsi: hassua, että puhutaan pitkäkilpisistä. Olen itsekseni asiaa ihmetellyt. Tuohan on yleinen tapa kuvata venäläisiä autoja. Miksi "pitkä"kilpinen? Joku psykologinen juttu varmaan, että jos ihminen näkee kaksi dimensiota, niin suurempi niistä on sitten pituus. Oikeastaanhan venäläisissä autoissa on leveät kilvet tai ainakin se tuntuisi loogiselta. Auto ja tie ovat pitkiä ja pituuteen nähden poikittainen mitta on leveys. Miksiköhän inehmot mieltävät leveät rekisterikilvet pitkiksi? Ammatillisesti pituus/leveys-käsitteeseen törmään esim. paperitehtaan paperirullissa. Paperikoneen rataleveys voi olla vaikka 8 metriä. Kun koneen tekemä iso rulla tulee ulos koneesta ei sen 8 metsin leveys muutu pituudeksi vaikka halkaisija olisikin vain 2 metriä eli paljon pienempi mitta kuin leveys.

    Siihen kilpeen on kirjoitettu jotain. ”Tekstin” pituuden kasvaessa kilpi levenee?

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Yosemite kirjoitti:
    Tuli viime viikolla ajettua iloisessa Itä-Suomessa, kutosta Taavetin ja Joensuun väli edestakaisin. Talvirajoituksilla kahdeksaakymppiä lähes koko matka Imatralta Joensuuhun. Vartin vie aikaa enemmän kuin kesäkelissä, eikä tarvitse raskaampaa kalustoa ohitella. Stressitön matka. Ja tiekin tyydyttävässä kunnossa. Onneksi ei ole elämä vartin säästöstä kiinni, eikä vaikuta tuloihin mitenkään. Mutta asenteestahan se on paljolti kiinni, ei ajankäytöstä.

    Sähköllä sitten saattaisi mennä kauemmin, jos kävisi Särkisalmen ABC:llä sämpyläkahvilla ja laturilla.

    Niin. Lauantaina oli yllättävän paljon pitkäkilpisiä liikenteessä.

    Sivuasiasta tesktissäsi: hassua, että puhutaan pitkäkilpisistä. Olen itsekseni asiaa ihmetellyt. Tuohan on yleinen tapa kuvata venäläisiä autoja. Miksi "pitkä"kilpinen? Joku psykologinen juttu varmaan, että jos ihminen näkee kaksi dimensiota, niin suurempi niistä on sitten pituus. Oikeastaanhan venäläisissä autoissa on leveät kilvet tai ainakin se tuntuisi loogiselta. Auto ja tie ovat pitkiä ja pituuteen nähden poikittainen mitta on leveys. Miksiköhän inehmot mieltävät leveät rekisterikilvet pitkiksi? Ammatillisesti pituus/leveys-käsitteeseen törmään esim. paperitehtaan paperirullissa. Paperikoneen rataleveys voi olla vaikka 8 metriä. Kun koneen tekemä iso rulla tulee ulos koneesta ei sen 8 metsin leveys muutu pituudeksi vaikka halkaisija olisikin vain 2 metriä eli paljon pienempi mitta kuin leveys.

    Siihen kilpeen on kirjoitettu jotain. ”Tekstin” pituuden kasvaessa kilpi levenee?

    Näin on. Jos pitkässä tekstissä käytetään leveää fonttia, tarvitaan entistä leveämpi kilpi pohjaksi.

      
  • Niin, kumpaa Yosemite tarkoitti? Veikkaan, että venäläisiä eikä pitkiä rahtiautoja?

    Minua ei mitenkään haittaa eikä harmita vaikka venäläistä rekkaria sanotaan pitkäksi. Tulee vain ihmeteltyä erilaisia ilmiöitä.

      
  • @HybridRules kirjoitti:
    Niin, kumpaa Yosemite tarkoitti? Veikkaan, että venäläisiä eikä pitkiä rahtiautoja?

    Minua ei mitenkään haittaa eikä harmita vaikka venäläistä rekkaria sanotaan pitkäksi. Tulee vain ihmeteltyä erilaisia ilmiöitä.

    No voisko johtua ihan tästä: "Jos ajoneuvoosi ei mahdu pitkä rekisterikilpi, katsastajan tulee todeta asia ja merkitä tieto ajoneuvon teknisiin tietoihin.........." (lainaus Trafin sivulta)

      
  • @Tiko kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Niin, kumpaa Yosemite tarkoitti? Veikkaan, että venäläisiä eikä pitkiä rahtiautoja?

    Minua ei mitenkään haittaa eikä harmita vaikka venäläistä rekkaria sanotaan pitkäksi. Tulee vain ihmeteltyä erilaisia ilmiöitä.

    No voisko johtua ihan tästä: "Jos ajoneuvoosi ei mahdu pitkä rekisterikilpi, katsastajan tulee todeta asia ja merkitä tieto ajoneuvon teknisiin tietoihin.........." (lainaus Trafin sivulta)

    Vaikea uskoa, että lappeenrantalaiset Trafin sivuilta ovat käyneet katsomassa. Mutta hämmästyttävää, että Trafin sivuillakin sanotaan noin. Kielessä tietysti syntyy kaikenlaisia sanontoja, jotka eivät aina ole tarkemmin ajateltuna perusteltuja. Aikaisemminkin täällä puhuttiin Start-Stop systeemistä. Monissa autoissa on painike, jossa lukee Start käynnistämstä varten ja Stop auton sammuttamista varten eli napilla on kaksi käyttötarkoitusta. Ja sitten nykyautoissa on usein järjestelmä, joka tilapäisesti sammuttaa moottorin, kun auton liike pysähtyy ja sitten käynnistää moottorin, kun kuski painaa kaasua tai päästää kytkimen/jarrun ylös. Eli autossa on Stop-Start -järjestelmä. Silti ihmiset ovat tottuneet puhumaan Start-Stop -järjestelmästä varmaankin siksi, että siinä yhdessä napissa lukaa Start Stop. Sekin sanonta on laajalle levinnyt vaikka ei kuvaakaan oikein sitä toimintoa.

    Tulee mieleen, että jos auto on iso, leveä amerikan auto, niin onko siinä pitkä tuulilasi. Toisaalta pitkässä autossa saattaa olla kapeat ovet vaikka ne yleensä ovat leveät. Hmm... millä perusteella suomenkielessä päätetään, mikä dimensio on pituus ja mikä leveys?

      
  • Professori Timo Tervo pitää Suomessa leviävää
    Siinä leviävää, ei leveää.

      
  • @Quu kirjoitti:
    Professori Timo Tervo pitää Suomessa leviävää
    Siinä leviävää, ei leveää.

    Eipähän levitä-verbistä voi johtaakaan muotoa leveää. Ehkä peltipoliisipolitiikka on yhtä leveää kuin laveaa.

      
  • Yksi sanaomituisuus on "vääntöjousi". Tavallisimmat jouset ovat vetojousia tai puristusjousia. Itse asiassa ne ovat oikeasti vääntöjousia ja se sellainen vääntöjouseksi kutsuttu jousi on taivutusjousi. Jos siis nimitys olisi sen mukaan mikä jännitys jousilankaan syntyy, kun jousta kuormitetaan. Tuli vaan mieleen, koska pitäisi löytää sopiva vääntöjousi yhteen juttuun.

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    @Tiko kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Niin, kumpaa Yosemite tarkoitti? Veikkaan, että venäläisiä eikä pitkiä rahtiautoja?

    Minua ei mitenkään haittaa eikä harmita vaikka venäläistä rekkaria sanotaan pitkäksi. Tulee vain ihmeteltyä erilaisia ilmiöitä.

    No voisko johtua ihan tästä: "Jos ajoneuvoosi ei mahdu pitkä rekisterikilpi, katsastajan tulee todeta asia ja merkitä tieto ajoneuvon teknisiin tietoihin.........." (lainaus Trafin sivulta)

    Vaikea uskoa, että lappeenrantalaiset Trafin sivuilta ovat käyneet katsomassa. Mutta hämmästyttävää, että Trafin sivuillakin sanotaan noin. Kielessä tietysti syntyy kaikenlaisia sanontoja, jotka eivät aina ole tarkemmin ajateltuna perusteltuja. Aikaisemminkin täällä puhuttiin Start-Stop systeemistä. Monissa autoissa on painike, jossa lukee Start käynnistämstä varten ja Stop auton sammuttamista varten eli napilla on kaksi käyttötarkoitusta. Ja sitten nykyautoissa on usein järjestelmä, joka tilapäisesti sammuttaa moottorin, kun auton liike pysähtyy ja sitten käynnistää moottorin, kun kuski painaa kaasua tai päästää kytkimen/jarrun ylös. Eli autossa on Stop-Start -järjestelmä. Silti ihmiset ovat tottuneet puhumaan Start-Stop -järjestelmästä varmaankin siksi, että siinä yhdessä napissa lukaa Start Stop. Sekin sanonta on laajalle levinnyt vaikka ei kuvaakaan oikein sitä toimintoa.

    Tulee mieleen, että jos auto on iso, leveä amerikan auto, niin onko siinä pitkä tuulilasi. Toisaalta pitkässä autossa saattaa olla kapeat ovet vaikka ne yleensä ovat leveät. Hmm... millä perusteella suomenkielessä päätetään, mikä dimensio on pituus ja mikä leveys?

    Joo, kyllä noita 'jenkkiauton kilpiä' (N-alkuisia) on lyhyiksi kilviksi kutsuttu niin kauan kuin itse muistan eli 70-luvulla ainakin varmasti aiemminkin. Ei silloin vielä pitkäkilpisiä näillämain näkynyt..... Voisko tuo määritelmä tulla siitä, kilvethän varsinkin ennen oli 'irtotavaraa' ja niitä vaihdeltiin riippuen minne lääniin auto oli rekisteröity. Sitten asia yksinkertaistui, ja etu-kirjainmerkintä koski vain uutena rekisteröintiä ja nykyään nuo ovat vain kirjaimia Jos tuollainen pitkulaine pelinpala on käsissä harva sanoisi sitä matalaksi ja leveäksi enemminkin kapeaksi ja pitkäksi.

      
  • @Tiko kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Tiko kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Niin, kumpaa Yosemite tarkoitti? Veikkaan, että venäläisiä eikä pitkiä rahtiautoja?

    Minua ei mitenkään haittaa eikä harmita vaikka venäläistä rekkaria sanotaan pitkäksi. Tulee vain ihmeteltyä erilaisia ilmiöitä.

    No voisko johtua ihan tästä: "Jos ajoneuvoosi ei mahdu pitkä rekisterikilpi, katsastajan tulee todeta asia ja merkitä tieto ajoneuvon teknisiin tietoihin.........." (lainaus Trafin sivulta)

    Vaikea uskoa, että lappeenrantalaiset Trafin sivuilta ovat käyneet katsomassa. Mutta hämmästyttävää, että Trafin sivuillakin sanotaan noin. Kielessä tietysti syntyy kaikenlaisia sanontoja, jotka eivät aina ole tarkemmin ajateltuna perusteltuja. Aikaisemminkin täällä puhuttiin Start-Stop systeemistä. Monissa autoissa on painike, jossa lukee Start käynnistämstä varten ja Stop auton sammuttamista varten eli napilla on kaksi käyttötarkoitusta. Ja sitten nykyautoissa on usein järjestelmä, joka tilapäisesti sammuttaa moottorin, kun auton liike pysähtyy ja sitten käynnistää moottorin, kun kuski painaa kaasua tai päästää kytkimen/jarrun ylös. Eli autossa on Stop-Start -järjestelmä. Silti ihmiset ovat tottuneet puhumaan Start-Stop -järjestelmästä varmaankin siksi, että siinä yhdessä napissa lukaa Start Stop. Sekin sanonta on laajalle levinnyt vaikka ei kuvaakaan oikein sitä toimintoa.

    Tulee mieleen, että jos auto on iso, leveä amerikan auto, niin onko siinä pitkä tuulilasi. Toisaalta pitkässä autossa saattaa olla kapeat ovet vaikka ne yleensä ovat leveät. Hmm... millä perusteella suomenkielessä päätetään, mikä dimensio on pituus ja mikä leveys?

    Joo, kyllä noita 'jenkkiauton kilpiä' (N-alkuisia) on lyhyiksi kilviksi kutsuttu niin kauan kuin itse muistan eli 70-luvulla ainakin varmasti aiemminkin. Ei silloin vielä pitkäkilpisiä näillämain näkynyt..... Voisko tuo määritelmä tulla siitä, kilvethän varsinkin ennen oli 'irtotavaraa' ja niitä vaihdeltiin riippuen minne lääniin auto oli rekisteröity. Sitten asia yksinkertaistui, ja etu-kirjainmerkintä koski vain uutena rekisteröintiä ja nykyään nuo ovat vain kirjaimia Jos tuollainen pitkulaine pelinpala on käsissä harva sanoisi sitä matalaksi ja leveäksi enemminkin kapeaksi ja pitkäksi.

    Itse ajattelin samaa. Sama juttu paperikoneen konerullien (ns. tampuurien) kanssa. Paperikoneen kiinnirullaimella ovat itsestään selvästi leveitä, mutta kun pienemmiksi leikatut rullat kulkevat kuljettimella makuuasennossa pitkittäin, ovatkin monen mielestä pitkiä tai lyhyitä. Paperimiehen mielestä sellainenkin rulla on kapea tai leveä ja pituus on se, kuinka paljon rullalla on paperia metreissä, jos se kelataan auki.

      
  • Jos kovasti alkaa ahdistaa voi kysyä neuvoa:
    https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta

      1
  • Keskustelu / Liikenne

    Professori Timo Tervo pitää Suomessa leviävää peltipoliisi-innostusta älyttömänä

    Koittakaa palata otsikon teemaan.

      
  • Otsikon teemaa sivuten:
    Löytyykö Mersun navista peltipoliisit? Oikealta nimeltään lienevät nopeusvalvontakameroita(?).

      
  • muokattu 15.11.2022 10:32

    @Quu kirjoitti:

    Koittakaa palata otsikon teemaan

    Viimeiset 2-3 sivua lähtivät (lapasesta?) tästä kommentista:

    @Sairio 06.11.2022 10:02

    Perusasiana nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti hyvillä teillä ja luopua turhista ja ainutlaatuisista talvirajoituksista

      1
  • muokattu 15.11.2022 10:56

    @Kumppani kirjoitti:
    @Quu kirjoitti:

    Koittakaa palata otsikon teemaan

    Viimeiset 2-3 sivua lähtivät (lapasesta?) tästä kommentista:

    @Sairio 06.11.2022 10:02

    Perusasiana nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti hyvillä teillä ja luopua turhista ja ainutlaatuisista talvirajoituksista

    Teema "Professori Timo Tervo toteaa, että Suomessa keskitytään ainoastaan pistekohtaiseen nopeusvalvontaan, josta kärsivät pääasiassa riskittömät, selvin päin pientä ylinopeutta ajelevat suomalaiset." taisi olla vielä typerämpi kuin siitä irronnut "ylinopeus on elämän ehto"-vänkääminen.

    Itse ajelen pientä ylinopeutta selvinpäin enkä kärsi pistevalvonnasta. Pieni ylinopeus kun ei yllä puuttumistasolle, vaan johtuu vain ihmisen epätarkkuudesta.

    Aamulehdessä oli mahtava mielipide valvonnan tarpeettomuudesta: https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000009194854.html. Ties minne ex-mahtimies olisi kaahannut ilman välähdystä. Ja on siellä mahtavia kommentteja kuinka kännissä ylinopeutta ajaminen on turvallista.

      
  • En päässyt niitä lukemaan, mutta ex-mahtimies viittasi tärinäraitoihin tms. Pitäisikö Suomeenkin tehdä laulavia teitä? Eli biisi soi vain jos ajat oikeaa, eli rajoitusnopeutta:

    Sitten vaan biisejä ehdottamaan! Olisko Baddingia vai Sibeliusta?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit