@Lukija31722 kirjoitti:
Oppaat neuvovat laittamaan ILP:n termostaatin 2-4 astetta suuremmalle kuin lämpöpatterit ovat, mutta kuka hullu sietää kotinsa lämmön seilaavan 2-4 aseen haarukassa ees taas ulkolämpötilan mukaan - en ainakaan minä.
Tässä on kaksi eri asiaa. Periaate ILPin hieman pattereita suuremmasta asetuksesta on järkevä, koska se maksimoi ILPin hyvällä hyötysuhteella tuottaman lämmön osuuden. Tämä on hyvä asia.
Mainitsemasi lämpötilan vaihtelu ei johdu ILPin ja patterien asetusarvojen keskinäisestä suhteesta vaan termostaattien hystereesistä. Tämä on häiritsevä asia, mutta termostaatin hystereesi ei todennäköisesti poistu eri termostaattien asetusten keskinäisiä suhteita muuttamalla.
Sanon "todennäköisesti", koska näiden termostaattien hystereesi ei ole täysin lineaarinen lämpötilan suhteen.
Tarkoitan sitä, että lämpimällä säällä ILP riittää pitämään sisätilat omassa lämpötila-asetuksessaan mutta kylmällä sen teho ei riitä ja lämpötila putoaakin sitten lämpöpattereihin asetettuun huonelämpötilaan vaikka ILP puhkuukin täysillä. Tuossa asiassa joutuu tekemään vähän kompromissia taloudellisuuden ja mukavuuden välillä samoin kuin lattialämmityksen ja ILP:n kanssa.
Ei ole kokemuksia -30 C ulkolämpötiloista mutta yli -20 C pakkasilla ilp kyllä toimittaa tarpeeksi lämpöä. Kytkin patterit pois päältä jo 8 vuotta sitten, eikä mitään ongelmaa. Toshiban ulkoyksikkö jossa kaksi sisäyksikköä.
Hyvä huomio. Pitää palata asiaan talvella. Nyt ei vielä ole edes -10 rikkoutunut, eli minulla ei ole kokemusta talvesta.
Aikaisemmin kerroit, että "(Pattereista saa meillä talossa yht. noin 15 kW lämpötehoa ja lattialämmityksistä 2,2 kW ja ILP on nimellisteholtaan 3,6 kW.)" Taitaisi olla aika ihme, jos ilp jaksaisi lämmittää koko talon tai pitää edes kohtuullista lämpötilaeroa ulkoilmaan verratuna. Voihan toki olla, että jokainen patteri on 1,5 kW:n tehoinen, kun on mahtunut, ja lämpötehoa ei tarvita todellisuudessa kuin pieni osa tuosta. Ilmaislämmöt ja muu lämmitys tietenkin vaikuttavat tilanteeseen.
Joo, miinus kahdeksassa aamulla se jo tuntui puhaltavan aika kovasti ja kauimmaisessa huoneessa suljetun oven takana oli lämpö jo vähän laskenut kun patterit ovat olleet pois päältä.
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
Minulla on käsitys, että ongelmana on talon sisällä olevan lämmön riittämättömyys, kun kyse on ylläpitolämmöstä. Jos ILP:lle pyynti on 8 astetta, mutta ILP ei pysty sitäkään ylläpitämään, jäähdytystoiminto ei saa enää talon sisälämmöstä irti riittävästi energiaa ulkoyksikön kennojen sulattamiseen.
Jos ajatellaan, että ulkoyksikön koteloi, niin se varmaan haittaa myös lämmitystoimintoa, koska kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona, luulisin. En tosiaan tunne kaikkia tekijöitä, mitä ILPiin liittyy, mutta lämmityskäytössä ILP nyhtää energiaa ulkoilmasta, joten ILPin läpi menevä ilma jäähtyy ja jos ympärillä oleva kotelo hidastaa ilman kiertämistä, niin kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
Minulla on käsitys, että ongelmana on talon sisällä olevan lämmön riittämättömyys, kun kyse on ylläpitolämmöstä. Jos ILP:lle pyynti on 8 astetta, mutta ILP ei pysty sitäkään ylläpitämään, jäähdytystoiminto ei saa enää talon sisälämmöstä irti riittävästi energiaa ulkoyksikön kennojen sulattamiseen.
Jos ajatellaan, että ulkoyksikön koteloi, niin se varmaan haittaa myös lämmitystoimintoa, koska kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona, luulisin. En tosiaan tunne kaikkia tekijöitä, mitä ILPiin liittyy, mutta lämmityskäytössä ILP nyhtää energiaa ulkoilmasta, joten ILPin läpi menevä ilma jäähtyy ja jos ympärillä oleva kotelo hidastaa ilman kiertämistä, niin kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona.
Koteloinnin tarkoitus ei olisi estää ilmankiertoa koneen käydessä. Ideana olisi parantaa tavallista koteloa niin, että lämpö pysyy sen sisällä paremmin koneen ollessa stopissa. Silloin sisältä saatava lämpö riittäisi paremmin sulatukseen. Koneen taas käynnistyessä puhallin saisi raikasta ulkoilmaa joko kiinteän tai sulkeutuvan säleikön läpi. Pohja taitaa olla avoin aina.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
Minulla on käsitys, että ongelmana on talon sisällä olevan lämmön riittämättömyys, kun kyse on ylläpitolämmöstä. Jos ILP:lle pyynti on 8 astetta, mutta ILP ei pysty sitäkään ylläpitämään, jäähdytystoiminto ei saa enää talon sisälämmöstä irti riittävästi energiaa ulkoyksikön kennojen sulattamiseen.
Jos ajatellaan, että ulkoyksikön koteloi, niin se varmaan haittaa myös lämmitystoimintoa, koska kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona, luulisin. En tosiaan tunne kaikkia tekijöitä, mitä ILPiin liittyy, mutta lämmityskäytössä ILP nyhtää energiaa ulkoilmasta, joten ILPin läpi menevä ilma jäähtyy ja jos ympärillä oleva kotelo hidastaa ilman kiertämistä, niin kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona.
Koteloinnin tarkoitus ei olisi estää ilmankiertoa koneen käydessä. Ideana olisi parantaa tavallista koteloa niin, että lämpö pysyy sen sisällä paremmin koneen ollessa stopissa. Silloin sisältä saatava lämpö riittäisi paremmin sulatukseen. Koneen taas käynnistyessä puhallin saisi raikasta ulkoilmaa joko kiinteän tai sulkeutuvan säleikön läpi. Pohja taitaa olla avoin aina.
Kompressori käy sulatussyklissäkin. ILP toimii jäähdyttimenä kuten kesällä silloin, kun se sulattaa kennoja. Hakee sisältä lämpöä ulkoyksikön kennoille. Ongelma tulee, jos sisällä talossa ei ole tarpeeksi lämmintä ilmaa. Ulkoyksikön kennot jäätyvät umpeen ja koko kone lakkaa toimimasta. Jos tietäisi, milloin kone ajaa sulatussykliä, voisi vaikka käynnistää lämpöpuhaltimen tohottamaan lämmintä ilmaa sisäyksikköön sulatuksen ajaksi.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
Minulla on käsitys, että ongelmana on talon sisällä olevan lämmön riittämättömyys, kun kyse on ylläpitolämmöstä. Jos ILP:lle pyynti on 8 astetta, mutta ILP ei pysty sitäkään ylläpitämään, jäähdytystoiminto ei saa enää talon sisälämmöstä irti riittävästi energiaa ulkoyksikön kennojen sulattamiseen.
Jos ajatellaan, että ulkoyksikön koteloi, niin se varmaan haittaa myös lämmitystoimintoa, koska kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona, luulisin. En tosiaan tunne kaikkia tekijöitä, mitä ILPiin liittyy, mutta lämmityskäytössä ILP nyhtää energiaa ulkoilmasta, joten ILPin läpi menevä ilma jäähtyy ja jos ympärillä oleva kotelo hidastaa ilman kiertämistä, niin kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona.
Koteloinnin tarkoitus ei olisi estää ilmankiertoa koneen käydessä. Ideana olisi parantaa tavallista koteloa niin, että lämpö pysyy sen sisällä paremmin koneen ollessa stopissa. Silloin sisältä saatava lämpö riittäisi paremmin sulatukseen. Koneen taas käynnistyessä puhallin saisi raikasta ulkoilmaa joko kiinteän tai sulkeutuvan säleikön läpi. Pohja taitaa olla avoin aina.
Kompressori käy sulatussyklissäkin. ILP toimii jäähdyttimenä kuten kesällä silloin, kun se sulattaa kennoja. Hakee sisältä lämpöä ulkoyksikön kennoille. Ongelma tulee, jos sisällä talossa ei ole tarpeeksi lämmintä ilmaa. Ulkoyksikön kennot jäätyvät umpeen ja koko kone lakkaa toimimasta. Jos tietäisi, milloin kone ajaa sulatussykliä, voisi vaikka käynnistää lämpöpuhaltimen tohottamaan lämmintä ilmaa sisäyksikköön sulatuksen ajaksi.
Korjaan tekstiäni, tarkoitin käynnillä puhallinta. Tottakai kone on käynnissä sulatuksessakin, mutta tuskin puhaltaa kovinkaan lujaa.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
Minulla on käsitys, että ongelmana on talon sisällä olevan lämmön riittämättömyys, kun kyse on ylläpitolämmöstä. Jos ILP:lle pyynti on 8 astetta, mutta ILP ei pysty sitäkään ylläpitämään, jäähdytystoiminto ei saa enää talon sisälämmöstä irti riittävästi energiaa ulkoyksikön kennojen sulattamiseen.
Jos ajatellaan, että ulkoyksikön koteloi, niin se varmaan haittaa myös lämmitystoimintoa, koska kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona, luulisin. En tosiaan tunne kaikkia tekijöitä, mitä ILPiin liittyy, mutta lämmityskäytössä ILP nyhtää energiaa ulkoilmasta, joten ILPin läpi menevä ilma jäähtyy ja jos ympärillä oleva kotelo hidastaa ilman kiertämistä, niin kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona.
Koteloinnin tarkoitus ei olisi estää ilmankiertoa koneen käydessä. Ideana olisi parantaa tavallista koteloa niin, että lämpö pysyy sen sisällä paremmin koneen ollessa stopissa. Silloin sisältä saatava lämpö riittäisi paremmin sulatukseen. Koneen taas käynnistyessä puhallin saisi raikasta ulkoilmaa joko kiinteän tai sulkeutuvan säleikön läpi. Pohja taitaa olla avoin aina.
Kompressori käy sulatussyklissäkin. ILP toimii jäähdyttimenä kuten kesällä silloin, kun se sulattaa kennoja. Hakee sisältä lämpöä ulkoyksikön kennoille. Ongelma tulee, jos sisällä talossa ei ole tarpeeksi lämmintä ilmaa. Ulkoyksikön kennot jäätyvät umpeen ja koko kone lakkaa toimimasta. Jos tietäisi, milloin kone ajaa sulatussykliä, voisi vaikka käynnistää lämpöpuhaltimen tohottamaan lämmintä ilmaa sisäyksikköön sulatuksen ajaksi.
Meillä ainakin ilp laittaa sisäyksikön luukun kiinni sulatuksen aikana eikä puhalla mitään. Mikäli sisäyksikön äänestä voisi jotakin päätellä niin kuvittelisin että siellä on sähkövastus lämmittämässä silloin ja laite vie sen tuottamaa lämpöä ulkoyksikölle? Ainakin ääni ulkoyksikön sulatuksen aikana on sellainen kuin joku olisi piilottanut vedenkeittinen sisäyksikön uumeniin.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
Minulla on käsitys, että ongelmana on talon sisällä olevan lämmön riittämättömyys, kun kyse on ylläpitolämmöstä. Jos ILP:lle pyynti on 8 astetta, mutta ILP ei pysty sitäkään ylläpitämään, jäähdytystoiminto ei saa enää talon sisälämmöstä irti riittävästi energiaa ulkoyksikön kennojen sulattamiseen.
Jos ajatellaan, että ulkoyksikön koteloi, niin se varmaan haittaa myös lämmitystoimintoa, koska kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona, luulisin. En tosiaan tunne kaikkia tekijöitä, mitä ILPiin liittyy, mutta lämmityskäytössä ILP nyhtää energiaa ulkoilmasta, joten ILPin läpi menevä ilma jäähtyy ja jos ympärillä oleva kotelo hidastaa ilman kiertämistä, niin kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona.
Koteloinnin tarkoitus ei olisi estää ilmankiertoa koneen käydessä. Ideana olisi parantaa tavallista koteloa niin, että lämpö pysyy sen sisällä paremmin koneen ollessa stopissa. Silloin sisältä saatava lämpö riittäisi paremmin sulatukseen. Koneen taas käynnistyessä puhallin saisi raikasta ulkoilmaa joko kiinteän tai sulkeutuvan säleikön läpi. Pohja taitaa olla avoin aina.
Kompressori käy sulatussyklissäkin. ILP toimii jäähdyttimenä kuten kesällä silloin, kun se sulattaa kennoja. Hakee sisältä lämpöä ulkoyksikön kennoille. Ongelma tulee, jos sisällä talossa ei ole tarpeeksi lämmintä ilmaa. Ulkoyksikön kennot jäätyvät umpeen ja koko kone lakkaa toimimasta. Jos tietäisi, milloin kone ajaa sulatussykliä, voisi vaikka käynnistää lämpöpuhaltimen tohottamaan lämmintä ilmaa sisäyksikköön sulatuksen ajaksi.
Meillä ainakin ilp laittaa sisäyksikön luukun kiinni sulatuksen aikana eikä puhalla mitään. Mikäli sisäyksikön äänestä voisi jotakin päätellä niin kuvittelisin että siellä on sähkövastus lämmittämässä silloin ja laite vie sen tuottamaa lämpöä ulkoyksikölle? Ainakin ääni ulkoyksikön sulatuksen aikana on sellainen kuin joku olisi piilottanut vedenkeittinen sisäyksikön uumeniin.
Onko siellä sähkövastus sulatusta varten? Minkä merkkinen ILP sinulla on?
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
Minulla on käsitys, että ongelmana on talon sisällä olevan lämmön riittämättömyys, kun kyse on ylläpitolämmöstä. Jos ILP:lle pyynti on 8 astetta, mutta ILP ei pysty sitäkään ylläpitämään, jäähdytystoiminto ei saa enää talon sisälämmöstä irti riittävästi energiaa ulkoyksikön kennojen sulattamiseen.
Jos ajatellaan, että ulkoyksikön koteloi, niin se varmaan haittaa myös lämmitystoimintoa, koska kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona, luulisin. En tosiaan tunne kaikkia tekijöitä, mitä ILPiin liittyy, mutta lämmityskäytössä ILP nyhtää energiaa ulkoilmasta, joten ILPin läpi menevä ilma jäähtyy ja jos ympärillä oleva kotelo hidastaa ilman kiertämistä, niin kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona.
Koteloinnin tarkoitus ei olisi estää ilmankiertoa koneen käydessä. Ideana olisi parantaa tavallista koteloa niin, että lämpö pysyy sen sisällä paremmin koneen ollessa stopissa. Silloin sisältä saatava lämpö riittäisi paremmin sulatukseen. Koneen taas käynnistyessä puhallin saisi raikasta ulkoilmaa joko kiinteän tai sulkeutuvan säleikön läpi. Pohja taitaa olla avoin aina.
Kompressori käy sulatussyklissäkin. ILP toimii jäähdyttimenä kuten kesällä silloin, kun se sulattaa kennoja. Hakee sisältä lämpöä ulkoyksikön kennoille. Ongelma tulee, jos sisällä talossa ei ole tarpeeksi lämmintä ilmaa. Ulkoyksikön kennot jäätyvät umpeen ja koko kone lakkaa toimimasta. Jos tietäisi, milloin kone ajaa sulatussykliä, voisi vaikka käynnistää lämpöpuhaltimen tohottamaan lämmintä ilmaa sisäyksikköön sulatuksen ajaksi.
Korjaan tekstiäni, tarkoitin käynnillä puhallinta. Tottakai kone on käynnissä sulatuksessakin, mutta tuskin puhaltaa kovinkaan lujaa.
Mitä netistä löydän aiheesta, niin ongelma vaikuttaa olevan nimenomaan rakennuksen sisällä olevan lämmön riittämättömyys. Ehkä sulatusvaiheessa ulkoyksikön kennojen läpi menevä kylmäaine ei jäähdy tarpeeksi ja jotta sissäyksikkö voisi siirtää siihen lisää lämpöä, sisällä pitäisi olla lämpimämpää.
Normaalissa asuintilojen lämmityksessä ongelmaa ei ole, koska ILP ei ole ainoa lämmönlähde ja sisällä on aina tarpeeksi lämmintä sulatustoimintoa varten.
Minulla ei mökillä vielä ole muuta lämmönlähdettä kuin takka ja kohta asennettava ILP ja tarkoitus oli, että ILP tuottaisi sen verran lämpöä, että lämpötila pysyisi yli nollan pakkasillakin. Kaikissa jutuissa, mitä löydän netistä, sanotaan aina, että tarvitaan lisäksi joku muu lämmönlähde juuri tuon sulatusongelman takia.
Oli tarkoitus asentaa suora sähkölämmitys, mutta vermeet oli vielä ostamatta, kun sähkön hintahässäkkä alkoi. Taidan asentaakin ilmavesilämmön. Lattian pintatyöt kun ovat vielä odottaneet sähkökaapeleita, niin voi vielä vaihtaa suunnitelmaa ilman isoja kustannuksia ja asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen, niin pystyy hyödyntämään pörssisähköä lämmityksessä (eli on mahdollisuus varastoida lämpöä, mitä suoralla sähköllä ei pysty tekemään).
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
Minulla on käsitys, että ongelmana on talon sisällä olevan lämmön riittämättömyys, kun kyse on ylläpitolämmöstä. Jos ILP:lle pyynti on 8 astetta, mutta ILP ei pysty sitäkään ylläpitämään, jäähdytystoiminto ei saa enää talon sisälämmöstä irti riittävästi energiaa ulkoyksikön kennojen sulattamiseen.
Jos ajatellaan, että ulkoyksikön koteloi, niin se varmaan haittaa myös lämmitystoimintoa, koska kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona, luulisin. En tosiaan tunne kaikkia tekijöitä, mitä ILPiin liittyy, mutta lämmityskäytössä ILP nyhtää energiaa ulkoilmasta, joten ILPin läpi menevä ilma jäähtyy ja jos ympärillä oleva kotelo hidastaa ilman kiertämistä, niin kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona.
Koteloinnin tarkoitus ei olisi estää ilmankiertoa koneen käydessä. Ideana olisi parantaa tavallista koteloa niin, että lämpö pysyy sen sisällä paremmin koneen ollessa stopissa. Silloin sisältä saatava lämpö riittäisi paremmin sulatukseen. Koneen taas käynnistyessä puhallin saisi raikasta ulkoilmaa joko kiinteän tai sulkeutuvan säleikön läpi. Pohja taitaa olla avoin aina.
Kompressori käy sulatussyklissäkin. ILP toimii jäähdyttimenä kuten kesällä silloin, kun se sulattaa kennoja. Hakee sisältä lämpöä ulkoyksikön kennoille. Ongelma tulee, jos sisällä talossa ei ole tarpeeksi lämmintä ilmaa. Ulkoyksikön kennot jäätyvät umpeen ja koko kone lakkaa toimimasta. Jos tietäisi, milloin kone ajaa sulatussykliä, voisi vaikka käynnistää lämpöpuhaltimen tohottamaan lämmintä ilmaa sisäyksikköön sulatuksen ajaksi.
Korjaan tekstiäni, tarkoitin käynnillä puhallinta. Tottakai kone on käynnissä sulatuksessakin, mutta tuskin puhaltaa kovinkaan lujaa.
Mitä netistä löydän aiheesta, niin ongelma vaikuttaa olevan nimenomaan rakennuksen sisällä olevan lämmön riittämättömyys. Ehkä sulatusvaiheessa ulkoyksikön kennojen läpi menevä kylmäaine ei jäähdy tarpeeksi ja jotta sissäyksikkö voisi siirtää siihen lisää lämpöä, sisällä pitäisi olla lämpimämpää.
Normaalissa asuintilojen lämmityksessä ongelmaa ei ole, koska ILP ei ole ainoa lämmönlähde ja sisällä on aina tarpeeksi lämmintä sulatustoimintoa varten.
Minulla ei mökillä vielä ole muuta lämmönlähdettä kuin takka ja kohta asennettava ILP ja tarkoitus oli, että ILP tuottaisi sen verran lämpöä, että lämpötila pysyisi yli nollan pakkasillakin. Kaikissa jutuissa, mitä löydän netistä, sanotaan aina, että tarvitaan lisäksi joku muu lämmönlähde juuri tuon sulatusongelman takia.
Oli tarkoitus asentaa suora sähkölämmitys, mutta vermeet oli vielä ostamatta, kun sähkön hintahässäkkä alkoi. Taidan asentaakin ilmavesilämmön. Lattian pintatyöt kun ovat vielä odottaneet sähkökaapeleita, niin voi vielä vaihtaa suunnitelmaa ilman isoja kustannuksia ja asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen, niin pystyy hyödyntämään pörssisähköä lämmityksessä (eli on mahdollisuus varastoida lämpöä, mitä suoralla sähköllä ei pysty tekemään).
Voihan noin olla, ettei ulos siirry lämpöä ollenkaan. Silloinhan on kyse kusetuksesta, johon jonkun pettyneen pitäisi ottaa viranomaiset mukaan ongelmaa ratkaisemaan tai pitäisi kerätä joukko pettyneitä kokoon. Eihän ilppiä saa myydä 8 asteen käyttöön, jos se ei siinä lämpötilassa toimi.
Jään sulatus vaatii melko paljon energiaa ja myös tehoa, jos sen säällisessä ajassa tekee. Onkohan järkevää alkaa sähkölämmitystä siihen käyttämään. Samalla sähköllä saattaa saada mökin pysymään samassa lämpötilassa suorasähköllä, kun ilppi ei muutenkaan pysty huippukertoimiin kunnon pakkasilla.
Vilpeissä päivän sana on monoblock, saa jäätyvät vesiputket samaan syssyyn.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
Minulla on käsitys, että ongelmana on talon sisällä olevan lämmön riittämättömyys, kun kyse on ylläpitolämmöstä. Jos ILP:lle pyynti on 8 astetta, mutta ILP ei pysty sitäkään ylläpitämään, jäähdytystoiminto ei saa enää talon sisälämmöstä irti riittävästi energiaa ulkoyksikön kennojen sulattamiseen.
Jos ajatellaan, että ulkoyksikön koteloi, niin se varmaan haittaa myös lämmitystoimintoa, koska kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona, luulisin. En tosiaan tunne kaikkia tekijöitä, mitä ILPiin liittyy, mutta lämmityskäytössä ILP nyhtää energiaa ulkoilmasta, joten ILPin läpi menevä ilma jäähtyy ja jos ympärillä oleva kotelo hidastaa ilman kiertämistä, niin kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona.
Koteloinnin tarkoitus ei olisi estää ilmankiertoa koneen käydessä. Ideana olisi parantaa tavallista koteloa niin, että lämpö pysyy sen sisällä paremmin koneen ollessa stopissa. Silloin sisältä saatava lämpö riittäisi paremmin sulatukseen. Koneen taas käynnistyessä puhallin saisi raikasta ulkoilmaa joko kiinteän tai sulkeutuvan säleikön läpi. Pohja taitaa olla avoin aina.
Kompressori käy sulatussyklissäkin. ILP toimii jäähdyttimenä kuten kesällä silloin, kun se sulattaa kennoja. Hakee sisältä lämpöä ulkoyksikön kennoille. Ongelma tulee, jos sisällä talossa ei ole tarpeeksi lämmintä ilmaa. Ulkoyksikön kennot jäätyvät umpeen ja koko kone lakkaa toimimasta. Jos tietäisi, milloin kone ajaa sulatussykliä, voisi vaikka käynnistää lämpöpuhaltimen tohottamaan lämmintä ilmaa sisäyksikköön sulatuksen ajaksi.
Korjaan tekstiäni, tarkoitin käynnillä puhallinta. Tottakai kone on käynnissä sulatuksessakin, mutta tuskin puhaltaa kovinkaan lujaa.
Mitä netistä löydän aiheesta, niin ongelma vaikuttaa olevan nimenomaan rakennuksen sisällä olevan lämmön riittämättömyys. Ehkä sulatusvaiheessa ulkoyksikön kennojen läpi menevä kylmäaine ei jäähdy tarpeeksi ja jotta sissäyksikkö voisi siirtää siihen lisää lämpöä, sisällä pitäisi olla lämpimämpää.
Normaalissa asuintilojen lämmityksessä ongelmaa ei ole, koska ILP ei ole ainoa lämmönlähde ja sisällä on aina tarpeeksi lämmintä sulatustoimintoa varten.
Minulla ei mökillä vielä ole muuta lämmönlähdettä kuin takka ja kohta asennettava ILP ja tarkoitus oli, että ILP tuottaisi sen verran lämpöä, että lämpötila pysyisi yli nollan pakkasillakin. Kaikissa jutuissa, mitä löydän netistä, sanotaan aina, että tarvitaan lisäksi joku muu lämmönlähde juuri tuon sulatusongelman takia.
Oli tarkoitus asentaa suora sähkölämmitys, mutta vermeet oli vielä ostamatta, kun sähkön hintahässäkkä alkoi. Taidan asentaakin ilmavesilämmön. Lattian pintatyöt kun ovat vielä odottaneet sähkökaapeleita, niin voi vielä vaihtaa suunnitelmaa ilman isoja kustannuksia ja asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen, niin pystyy hyödyntämään pörssisähköä lämmityksessä (eli on mahdollisuus varastoida lämpöä, mitä suoralla sähköllä ei pysty tekemään).
Voihan noin olla, ettei ulos siirry lämpöä ollenkaan. Silloinhan on kyse kusetuksesta, johon jonkun pettyneen pitäisi ottaa viranomaiset mukaan ongelmaa ratkaisemaan tai pitäisi kerätä joukko pettyneitä kokoon. Eihän ilppiä saa myydä 8 asteen käyttöön, jos se ei siinä lämpötilassa toimi.
Jään sulatus vaatii melko paljon energiaa ja myös tehoa, jos sen säällisessä ajassa tekee. Onkohan järkevää alkaa sähkölämmitystä siihen käyttämään. Samalla sähköllä saattaa saada mökin pysymään samassa lämpötilassa suorasähköllä, kun ilppi ei muutenkaan pysty huippukertoimiin kunnon pakkasilla.
Vilpeissä päivän sana on monoblock, saa jäätyvät vesiputket samaan syssyyn.
Mökin ylläpitolämmitys on muutaman kuukauden mittainen juttu ja ainakin täällä etelässä kovia pakkasjaksoja on hyvin rajallisesti. ILP pystynee hoitamaan suurimman osan ajasta hyvin, muta se ei saisi hyytyä kireän pakkasen aikana kokonaan. En ole löytänyt vielä yhtään esitettä, jossa luvattaisiin ILPin pystyvän lämmitykseen ilman toista lämmönlähdettä eli ei asia kellekään yllätyksenä tule eikä ILPa asenneta ainoaksi lämmönlähteeksi mihinkään.
Lämmön siirtäminen lämmitettävään kohteeseen veden avulla (VILP, öljylämmitys, epäsuorasähkölämmitys) on siitä hyvä periaate, että vesivaraajaan voi hämäävästä nimestään huolimatta varata lämpöä eikä pelkkää vettä. VILPin kaverina on sähkövastus vesivaraajassa, jotta lämmöntuotto on varmaa (sikäli mikäli sähköverkko toimii). VILP vain säästää sähköä.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
Minulla on käsitys, että ongelmana on talon sisällä olevan lämmön riittämättömyys, kun kyse on ylläpitolämmöstä. Jos ILP:lle pyynti on 8 astetta, mutta ILP ei pysty sitäkään ylläpitämään, jäähdytystoiminto ei saa enää talon sisälämmöstä irti riittävästi energiaa ulkoyksikön kennojen sulattamiseen.
Jos ajatellaan, että ulkoyksikön koteloi, niin se varmaan haittaa myös lämmitystoimintoa, koska kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona, luulisin. En tosiaan tunne kaikkia tekijöitä, mitä ILPiin liittyy, mutta lämmityskäytössä ILP nyhtää energiaa ulkoilmasta, joten ILPin läpi menevä ilma jäähtyy ja jos ympärillä oleva kotelo hidastaa ilman kiertämistä, niin kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona.
Koteloinnin tarkoitus ei olisi estää ilmankiertoa koneen käydessä. Ideana olisi parantaa tavallista koteloa niin, että lämpö pysyy sen sisällä paremmin koneen ollessa stopissa. Silloin sisältä saatava lämpö riittäisi paremmin sulatukseen. Koneen taas käynnistyessä puhallin saisi raikasta ulkoilmaa joko kiinteän tai sulkeutuvan säleikön läpi. Pohja taitaa olla avoin aina.
Kompressori käy sulatussyklissäkin. ILP toimii jäähdyttimenä kuten kesällä silloin, kun se sulattaa kennoja. Hakee sisältä lämpöä ulkoyksikön kennoille. Ongelma tulee, jos sisällä talossa ei ole tarpeeksi lämmintä ilmaa. Ulkoyksikön kennot jäätyvät umpeen ja koko kone lakkaa toimimasta. Jos tietäisi, milloin kone ajaa sulatussykliä, voisi vaikka käynnistää lämpöpuhaltimen tohottamaan lämmintä ilmaa sisäyksikköön sulatuksen ajaksi.
Korjaan tekstiäni, tarkoitin käynnillä puhallinta. Tottakai kone on käynnissä sulatuksessakin, mutta tuskin puhaltaa kovinkaan lujaa.
Mitä netistä löydän aiheesta, niin ongelma vaikuttaa olevan nimenomaan rakennuksen sisällä olevan lämmön riittämättömyys. Ehkä sulatusvaiheessa ulkoyksikön kennojen läpi menevä kylmäaine ei jäähdy tarpeeksi ja jotta sissäyksikkö voisi siirtää siihen lisää lämpöä, sisällä pitäisi olla lämpimämpää.
Normaalissa asuintilojen lämmityksessä ongelmaa ei ole, koska ILP ei ole ainoa lämmönlähde ja sisällä on aina tarpeeksi lämmintä sulatustoimintoa varten.
Minulla ei mökillä vielä ole muuta lämmönlähdettä kuin takka ja kohta asennettava ILP ja tarkoitus oli, että ILP tuottaisi sen verran lämpöä, että lämpötila pysyisi yli nollan pakkasillakin. Kaikissa jutuissa, mitä löydän netistä, sanotaan aina, että tarvitaan lisäksi joku muu lämmönlähde juuri tuon sulatusongelman takia.
Oli tarkoitus asentaa suora sähkölämmitys, mutta vermeet oli vielä ostamatta, kun sähkön hintahässäkkä alkoi. Taidan asentaakin ilmavesilämmön. Lattian pintatyöt kun ovat vielä odottaneet sähkökaapeleita, niin voi vielä vaihtaa suunnitelmaa ilman isoja kustannuksia ja asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen, niin pystyy hyödyntämään pörssisähköä lämmityksessä (eli on mahdollisuus varastoida lämpöä, mitä suoralla sähköllä ei pysty tekemään).
Voihan noin olla, ettei ulos siirry lämpöä ollenkaan. Silloinhan on kyse kusetuksesta, johon jonkun pettyneen pitäisi ottaa viranomaiset mukaan ongelmaa ratkaisemaan tai pitäisi kerätä joukko pettyneitä kokoon. Eihän ilppiä saa myydä 8 asteen käyttöön, jos se ei siinä lämpötilassa toimi.
Jään sulatus vaatii melko paljon energiaa ja myös tehoa, jos sen säällisessä ajassa tekee. Onkohan järkevää alkaa sähkölämmitystä siihen käyttämään. Samalla sähköllä saattaa saada mökin pysymään samassa lämpötilassa suorasähköllä, kun ilppi ei muutenkaan pysty huippukertoimiin kunnon pakkasilla.
Vilpeissä päivän sana on monoblock, saa jäätyvät vesiputket samaan syssyyn.
Mökin ylläpitolämmitys on muutaman kuukauden mittainen juttu ja ainakin täällä etelässä kovia pakkasjaksoja on hyvin rajallisesti. ILP pystynee hoitamaan suurimman osan ajasta hyvin, muta se ei saisi hyytyä kireän pakkasen aikana kokonaan. En ole löytänyt vielä yhtään esitettä, jossa luvattaisiin ILPin pystyvän lämmitykseen ilman toista lämmönlähdettä eli ei asia kellekään yllätyksenä tule eikä ILPa asenneta ainoaksi lämmönlähteeksi mihinkään.
Lämmön siirtäminen lämmitettävään kohteeseen veden avulla (VILP, öljylämmitys, epäsuorasähkölämmitys) on siitä hyvä periaate, että vesivaraajaan voi hämäävästä nimestään huolimatta varata lämpöä eikä pelkkää vettä. VILPin kaverina on sähkövastus vesivaraajassa, jotta lämmöntuotto on varmaa (sikäli mikäli sähköverkko toimii). VILP vain säästää sähköä.
Haun ensimmäisestä linkistä löytyi lisätieto, että ilp pitää lämmön kympissä ja sisäilma ei saa laskea alle viiden. Patterit pitää asettaa seitsemään. Miksi sitten ilp ei pystyisi noilla ehdoilla lämmittämään jatkuvasti, jos valitaan riittävän tehokas laite?
Kova pakkanen ei ole jäätymisen kannalta pahin, vaan nollaa lähellä oleva keli, jolloin ilmassa on jäätyvää kosteutta paljon. Silloin ilp on usein tauolla, mutta toisaalta lämpötilaero on pieni ja lämmitystehoa tarvitaan sisätiloissa vähän.
Jonkinlainen varaavuus kannattaa rakentaa. Nykyäänhän ei tarvitse miettiä enää energiankulutusta tai tehoakaan, vaan rahaa. Oikeaan aikaan saa kuluttaa sähköä mielin määrin ja se tulee halvemmaksi kuin energian säästäminen väärään aikaan.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
Minulla on käsitys, että ongelmana on talon sisällä olevan lämmön riittämättömyys, kun kyse on ylläpitolämmöstä. Jos ILP:lle pyynti on 8 astetta, mutta ILP ei pysty sitäkään ylläpitämään, jäähdytystoiminto ei saa enää talon sisälämmöstä irti riittävästi energiaa ulkoyksikön kennojen sulattamiseen.
Jos ajatellaan, että ulkoyksikön koteloi, niin se varmaan haittaa myös lämmitystoimintoa, koska kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona, luulisin. En tosiaan tunne kaikkia tekijöitä, mitä ILPiin liittyy, mutta lämmityskäytössä ILP nyhtää energiaa ulkoilmasta, joten ILPin läpi menevä ilma jäähtyy ja jos ympärillä oleva kotelo hidastaa ilman kiertämistä, niin kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona.
Koteloinnin tarkoitus ei olisi estää ilmankiertoa koneen käydessä. Ideana olisi parantaa tavallista koteloa niin, että lämpö pysyy sen sisällä paremmin koneen ollessa stopissa. Silloin sisältä saatava lämpö riittäisi paremmin sulatukseen. Koneen taas käynnistyessä puhallin saisi raikasta ulkoilmaa joko kiinteän tai sulkeutuvan säleikön läpi. Pohja taitaa olla avoin aina.
Kompressori käy sulatussyklissäkin. ILP toimii jäähdyttimenä kuten kesällä silloin, kun se sulattaa kennoja. Hakee sisältä lämpöä ulkoyksikön kennoille. Ongelma tulee, jos sisällä talossa ei ole tarpeeksi lämmintä ilmaa. Ulkoyksikön kennot jäätyvät umpeen ja koko kone lakkaa toimimasta. Jos tietäisi, milloin kone ajaa sulatussykliä, voisi vaikka käynnistää lämpöpuhaltimen tohottamaan lämmintä ilmaa sisäyksikköön sulatuksen ajaksi.
Korjaan tekstiäni, tarkoitin käynnillä puhallinta. Tottakai kone on käynnissä sulatuksessakin, mutta tuskin puhaltaa kovinkaan lujaa.
Mitä netistä löydän aiheesta, niin ongelma vaikuttaa olevan nimenomaan rakennuksen sisällä olevan lämmön riittämättömyys. Ehkä sulatusvaiheessa ulkoyksikön kennojen läpi menevä kylmäaine ei jäähdy tarpeeksi ja jotta sissäyksikkö voisi siirtää siihen lisää lämpöä, sisällä pitäisi olla lämpimämpää.
Normaalissa asuintilojen lämmityksessä ongelmaa ei ole, koska ILP ei ole ainoa lämmönlähde ja sisällä on aina tarpeeksi lämmintä sulatustoimintoa varten.
Minulla ei mökillä vielä ole muuta lämmönlähdettä kuin takka ja kohta asennettava ILP ja tarkoitus oli, että ILP tuottaisi sen verran lämpöä, että lämpötila pysyisi yli nollan pakkasillakin. Kaikissa jutuissa, mitä löydän netistä, sanotaan aina, että tarvitaan lisäksi joku muu lämmönlähde juuri tuon sulatusongelman takia.
Oli tarkoitus asentaa suora sähkölämmitys, mutta vermeet oli vielä ostamatta, kun sähkön hintahässäkkä alkoi. Taidan asentaakin ilmavesilämmön. Lattian pintatyöt kun ovat vielä odottaneet sähkökaapeleita, niin voi vielä vaihtaa suunnitelmaa ilman isoja kustannuksia ja asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen, niin pystyy hyödyntämään pörssisähköä lämmityksessä (eli on mahdollisuus varastoida lämpöä, mitä suoralla sähköllä ei pysty tekemään).
Voihan noin olla, ettei ulos siirry lämpöä ollenkaan. Silloinhan on kyse kusetuksesta, johon jonkun pettyneen pitäisi ottaa viranomaiset mukaan ongelmaa ratkaisemaan tai pitäisi kerätä joukko pettyneitä kokoon. Eihän ilppiä saa myydä 8 asteen käyttöön, jos se ei siinä lämpötilassa toimi.
Jään sulatus vaatii melko paljon energiaa ja myös tehoa, jos sen säällisessä ajassa tekee. Onkohan järkevää alkaa sähkölämmitystä siihen käyttämään. Samalla sähköllä saattaa saada mökin pysymään samassa lämpötilassa suorasähköllä, kun ilppi ei muutenkaan pysty huippukertoimiin kunnon pakkasilla.
Vilpeissä päivän sana on monoblock, saa jäätyvät vesiputket samaan syssyyn.
Mökin ylläpitolämmitys on muutaman kuukauden mittainen juttu ja ainakin täällä etelässä kovia pakkasjaksoja on hyvin rajallisesti. ILP pystynee hoitamaan suurimman osan ajasta hyvin, muta se ei saisi hyytyä kireän pakkasen aikana kokonaan. En ole löytänyt vielä yhtään esitettä, jossa luvattaisiin ILPin pystyvän lämmitykseen ilman toista lämmönlähdettä eli ei asia kellekään yllätyksenä tule eikä ILPa asenneta ainoaksi lämmönlähteeksi mihinkään.
Lämmön siirtäminen lämmitettävään kohteeseen veden avulla (VILP, öljylämmitys, epäsuorasähkölämmitys) on siitä hyvä periaate, että vesivaraajaan voi hämäävästä nimestään huolimatta varata lämpöä eikä pelkkää vettä. VILPin kaverina on sähkövastus vesivaraajassa, jotta lämmöntuotto on varmaa (sikäli mikäli sähköverkko toimii). VILP vain säästää sähköä.
Haun ensimmäisestä linkistä löytyi lisätieto, että ilp pitää lämmön kympissä ja sisäilma ei saa laskea alle viiden. Patterit pitää asettaa seitsemään. Miksi sitten ilp ei pystyisi noilla ehdoilla lämmittämään jatkuvasti, jos valitaan riittävän tehokas laite?
Kova pakkanen ei ole jäätymisen kannalta pahin, vaan nollaa lähellä oleva keli, jolloin ilmassa on jäätyvää kosteutta paljon. Silloin ilp on usein tauolla, mutta toisaalta lämpötilaero on pieni ja lämmitystehoa tarvitaan sisätiloissa vähän.
Jonkinlainen varaavuus kannattaa rakentaa. Nykyäänhän ei tarvitse miettiä enää energiankulutusta tai tehoakaan, vaan rahaa. Oikeaan aikaan saa kuluttaa sähköä mielin määrin ja se tulee halvemmaksi kuin energian säästäminen väärään aikaan.
Vaan kun minä haluaisin nyt ylläpitolämmitykseen ILPin ja mökillä ei ole muuta lämmönlähdettä tällä hetkellä, koska rakennus on vielä kesken lattioiden osalta eikä yläpohjan (katon) eristeetkään ole täysin valmiit. Todennäköisesti ILP ei pysty kokoaikaa pitämään sisälämpöä tarpeeksi ylhäällä. Ongelma poistuu, kun mökin lämmitys on valmis. Nyt vain olisi kiva, kun siellä olisi lämpö talven yli plussan puolella koko ajan. Lämpöpuhaltimia ei voi ajatella varsinkaan nykyisillä sähkön hinnoilla. Mutta, jos ILPistä saisi ulos wifin tai ihan koskettimen kautta tiedon, milloin sulatussykli menee päälle, niin voisin ohjata pienen, suoraan sisäyksikköön suunnatun lämpöpuhaltimen päälle samaksi ajaksi. Tai jos on olemassa ILP, jossa on lämmitysvastus tms. sisäyksikössä antamassa sulatusenergiaa, niin se olisi vielä parempi.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään
Mitä netistä löydän aiheesta, niin ongelma vaikuttaa olevan nimenomaan rakennuksen sisällä olevan lämmön riittämättömyys. Ehkä sulatusvaiheessa ulkoyksikön kennojen läpi menevä kylmäaine ei jäähdy tarpeeksi ja jotta sissäyksikkö voisi siirtää siihen lisää lämpöä, sisällä pitäisi olla lämpimämpää.
Normaalissa asuintilojen lämmityksessä ongelmaa ei ole, koska ILP ei ole ainoa lämmönlähde ja sisällä on aina tarpeeksi lämmintä sulatustoimintoa varten.
Minulla ei mökillä vielä ole muuta lämmönlähdettä kuin takka ja kohta asennettava ILP ja tarkoitus oli, että ILP tuottaisi sen verran lämpöä, että lämpötila pysyisi yli nollan pakkasillakin. Kaikissa jutuissa, mitä löydän netistä, sanotaan aina, että tarvitaan lisäksi joku muu lämmönlähde juuri tuon sulatusongelman takia.
Oli tarkoitus asentaa suora sähkölämmitys, mutta vermeet oli vielä ostamatta, kun sähkön hintahässäkkä alkoi. Taidan asentaakin ilmavesilämmön. Lattian pintatyöt kun ovat vielä odottaneet sähkökaapeleita, niin voi vielä vaihtaa suunnitelmaa ilman isoja kustannuksia ja asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen, niin pystyy hyödyntämään pörssisähköä lämmityksessä (eli on mahdollisuus varastoida lämpöä, mitä suoralla sähköllä ei pysty tekemään).
Voihan noin olla, ettei ulos siirry lämpöä ollenkaan. Silloinhan on kyse kusetuksesta, johon jonkun pettyneen pitäisi ottaa viranomaiset mukaan ongelmaa ratkaisemaan tai pitäisi kerätä joukko pettyneitä kokoon. Eihän ilppiä saa myydä 8 asteen käyttöön, jos se ei siinä lämpötilassa toimi.
Jään sulatus vaatii melko paljon energiaa ja myös tehoa, jos sen säällisessä ajassa tekee. Onkohan järkevää alkaa sähkölämmitystä siihen käyttämään. Samalla sähköllä saattaa saada mökin pysymään samassa lämpötilassa suorasähköllä, kun ilppi ei muutenkaan pysty huippukertoimiin kunnon pakkasilla.
Vilpeissä päivän sana on monoblock, saa jäätyvät vesiputket samaan syssyyn.
Mökin ylläpitolämmitys on muutaman kuukauden mittainen juttu ja ainakin täällä etelässä kovia pakkasjaksoja on hyvin rajallisesti. ILP pystynee hoitamaan suurimman osan ajasta hyvin, muta se ei saisi hyytyä kireän pakkasen aikana kokonaan. En ole löytänyt vielä yhtään esitettä, jossa luvattaisiin ILPin pystyvän lämmitykseen ilman toista lämmönlähdettä eli ei asia kellekään yllätyksenä tule eikä ILPa asenneta ainoaksi lämmönlähteeksi mihinkään.
Lämmön siirtäminen lämmitettävään kohteeseen veden avulla (VILP, öljylämmitys, epäsuorasähkölämmitys) on siitä hyvä periaate, että vesivaraajaan voi hämäävästä nimestään huolimatta varata lämpöä eikä pelkkää vettä. VILPin kaverina on sähkövastus vesivaraajassa, jotta lämmöntuotto on varmaa (sikäli mikäli sähköverkko toimii). VILP vain säästää sähköä.
Haun ensimmäisestä linkistä löytyi lisätieto, että ilp pitää lämmön kympissä ja sisäilma ei saa laskea alle viiden. Patterit pitää asettaa seitsemään. Miksi sitten ilp ei pystyisi noilla ehdoilla lämmittämään jatkuvasti, jos valitaan riittävän tehokas laite?
Kova pakkanen ei ole jäätymisen kannalta pahin, vaan nollaa lähellä oleva keli, jolloin ilmassa on jäätyvää kosteutta paljon. Silloin ilp on usein tauolla, mutta toisaalta lämpötilaero on pieni ja lämmitystehoa tarvitaan sisätiloissa vähän.
Jonkinlainen varaavuus kannattaa rakentaa. Nykyäänhän ei tarvitse miettiä enää energiankulutusta tai tehoakaan, vaan rahaa. Oikeaan aikaan saa kuluttaa sähköä mielin määrin ja se tulee halvemmaksi kuin energian säästäminen väärään aikaan.
Vaan kun minä haluaisin nyt ylläpitolämmitykseen ILPin ja mökillä ei ole muuta lämmönlähdettä tällä hetkellä, koska rakennus on vielä kesken lattioiden osalta eikä yläpohjan (katon) eristeetkään ole täysin valmiit. Todennäköisesti ILP ei pysty kokoaikaa pitämään sisälämpöä tarpeeksi ylhäällä. Ongelma poistuu, kun mökin lämmitys on valmis. Nyt vain olisi kiva, kun siellä olisi lämpö talven yli plussan puolella koko ajan. Lämpöpuhaltimia ei voi ajatella varsinkaan nykyisillä sähkön hinnoilla. Mutta, jos ILPistä saisi ulos wifin tai ihan koskettimen kautta tiedon, milloin sulatussykli menee päälle, niin voisin ohjata pienen, suoraan sisäyksikköön suunnatun lämpöpuhaltimen päälle samaksi ajaksi. Tai jos on olemassa ILP, jossa on lämmitysvastus tms. sisäyksikössä antamassa sulatusenergiaa, niin se olisi vielä parempi.
Minulla on mökillä Mitsubishi MSZ-FT25. Sen ylläpitolämmön voi asettaa alimmillaan +10 C. Jos mökillä on netti, Mitsubishiin saa yhteyden kännyn appsilla, näkee käyntiajat, lämpötilatrendit 24h ja viikko. Termostaattia voi asetella netin kautta, käynnistää ja pysäyttää. Palvelin lähettää ilmoituksen jos yhteys katkeaa, esim sähkökatko. WC tiloissa on mökin vesiputket, siellä on lattialämmitys. Leipäuuniin puita kun ollaan paikalla. Jos mökki on rakenteilla, kunnolliseen varaavaan tulisijaan kannattaa panostaa.
Näillä on menty pari vuotta ja hyvin on toiminut. Kotona on myös ilp enkä ole sulatusjakson aikana kyllä huomannut mitään viilenemistä. Istun monesti aivan sisäyksikön alla. Jos huoneilmasta otettaisiin lämpöä sulatukseen, pitäisi sisäyksikön kautta kierrättää ilmaa, mutta tätä ei tapahdu - tuuletin ei pyöri sulatuksen aikana.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään
Mitä netistä löydän aiheesta, niin ongelma vaikuttaa olevan nimenomaan rakennuksen sisällä olevan lämmön riittämättömyys. Ehkä sulatusvaiheessa ulkoyksikön kennojen läpi menevä kylmäaine ei jäähdy tarpeeksi ja jotta sissäyksikkö voisi siirtää siihen lisää lämpöä, sisällä pitäisi olla lämpimämpää.
Normaalissa asuintilojen lämmityksessä ongelmaa ei ole, koska ILP ei ole ainoa lämmönlähde ja sisällä on aina tarpeeksi lämmintä sulatustoimintoa varten.
Minulla ei mökillä vielä ole muuta lämmönlähdettä kuin takka ja kohta asennettava ILP ja tarkoitus oli, että ILP tuottaisi sen verran lämpöä, että lämpötila pysyisi yli nollan pakkasillakin. Kaikissa jutuissa, mitä löydän netistä, sanotaan aina, että tarvitaan lisäksi joku muu lämmönlähde juuri tuon sulatusongelman takia.
Oli tarkoitus asentaa suora sähkölämmitys, mutta vermeet oli vielä ostamatta, kun sähkön hintahässäkkä alkoi. Taidan asentaakin ilmavesilämmön. Lattian pintatyöt kun ovat vielä odottaneet sähkökaapeleita, niin voi vielä vaihtaa suunnitelmaa ilman isoja kustannuksia ja asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen, niin pystyy hyödyntämään pörssisähköä lämmityksessä (eli on mahdollisuus varastoida lämpöä, mitä suoralla sähköllä ei pysty tekemään).
Voihan noin olla, ettei ulos siirry lämpöä ollenkaan. Silloinhan on kyse kusetuksesta, johon jonkun pettyneen pitäisi ottaa viranomaiset mukaan ongelmaa ratkaisemaan tai pitäisi kerätä joukko pettyneitä kokoon. Eihän ilppiä saa myydä 8 asteen käyttöön, jos se ei siinä lämpötilassa toimi.
Jään sulatus vaatii melko paljon energiaa ja myös tehoa, jos sen säällisessä ajassa tekee. Onkohan järkevää alkaa sähkölämmitystä siihen käyttämään. Samalla sähköllä saattaa saada mökin pysymään samassa lämpötilassa suorasähköllä, kun ilppi ei muutenkaan pysty huippukertoimiin kunnon pakkasilla.
Vilpeissä päivän sana on monoblock, saa jäätyvät vesiputket samaan syssyyn.
Mökin ylläpitolämmitys on muutaman kuukauden mittainen juttu ja ainakin täällä etelässä kovia pakkasjaksoja on hyvin rajallisesti. ILP pystynee hoitamaan suurimman osan ajasta hyvin, muta se ei saisi hyytyä kireän pakkasen aikana kokonaan. En ole löytänyt vielä yhtään esitettä, jossa luvattaisiin ILPin pystyvän lämmitykseen ilman toista lämmönlähdettä eli ei asia kellekään yllätyksenä tule eikä ILPa asenneta ainoaksi lämmönlähteeksi mihinkään.
Lämmön siirtäminen lämmitettävään kohteeseen veden avulla (VILP, öljylämmitys, epäsuorasähkölämmitys) on siitä hyvä periaate, että vesivaraajaan voi hämäävästä nimestään huolimatta varata lämpöä eikä pelkkää vettä. VILPin kaverina on sähkövastus vesivaraajassa, jotta lämmöntuotto on varmaa (sikäli mikäli sähköverkko toimii). VILP vain säästää sähköä.
Haun ensimmäisestä linkistä löytyi lisätieto, että ilp pitää lämmön kympissä ja sisäilma ei saa laskea alle viiden. Patterit pitää asettaa seitsemään. Miksi sitten ilp ei pystyisi noilla ehdoilla lämmittämään jatkuvasti, jos valitaan riittävän tehokas laite?
Kova pakkanen ei ole jäätymisen kannalta pahin, vaan nollaa lähellä oleva keli, jolloin ilmassa on jäätyvää kosteutta paljon. Silloin ilp on usein tauolla, mutta toisaalta lämpötilaero on pieni ja lämmitystehoa tarvitaan sisätiloissa vähän.
Jonkinlainen varaavuus kannattaa rakentaa. Nykyäänhän ei tarvitse miettiä enää energiankulutusta tai tehoakaan, vaan rahaa. Oikeaan aikaan saa kuluttaa sähköä mielin määrin ja se tulee halvemmaksi kuin energian säästäminen väärään aikaan.
Vaan kun minä haluaisin nyt ylläpitolämmitykseen ILPin ja mökillä ei ole muuta lämmönlähdettä tällä hetkellä, koska rakennus on vielä kesken lattioiden osalta eikä yläpohjan (katon) eristeetkään ole täysin valmiit. Todennäköisesti ILP ei pysty kokoaikaa pitämään sisälämpöä tarpeeksi ylhäällä. Ongelma poistuu, kun mökin lämmitys on valmis. Nyt vain olisi kiva, kun siellä olisi lämpö talven yli plussan puolella koko ajan. Lämpöpuhaltimia ei voi ajatella varsinkaan nykyisillä sähkön hinnoilla. Mutta, jos ILPistä saisi ulos wifin tai ihan koskettimen kautta tiedon, milloin sulatussykli menee päälle, niin voisin ohjata pienen, suoraan sisäyksikköön suunnatun lämpöpuhaltimen päälle samaksi ajaksi. Tai jos on olemassa ILP, jossa on lämmitysvastus tms. sisäyksikössä antamassa sulatusenergiaa, niin se olisi vielä parempi.
Minulla on mökillä Mitsubishi MSZ-FT25. Sen ylläpitolämmön voi asettaa alimmillaan +10 C. Jos mökillä on netti, Mitsubishiin saa yhteyden kännyn appsilla, näkee käyntiajat, lämpötilatrendit 24h ja viikko. Termostaattia voi asetella netin kautta, käynnistää ja pysäyttää. Palvelin lähettää ilmoituksen jos yhteys katkeaa, esim sähkökatko. WC tiloissa on mökin vesiputket, siellä on lattialämmitys. Leipäuuniin puita kun ollaan paikalla. Jos mökki on rakenteilla, kunnolliseen varaavaan tulisijaan kannattaa panostaa.
Näillä on menty pari vuotta ja hyvin on toiminut. Kotona on myös ilp enkä ole sulatusjakson aikana kyllä huomannut mitään viilenemistä. Istun monesti aivan sisäyksikön alla. Jos huoneilmasta otettaisiin lämpöä sulatukseen, pitäisi sisäyksikön kautta kierrättää ilmaa, mutta tätä ei tapahdu - tuuletin ei pyöri sulatuksen aikana.
Minä olen yrittänyt löytää ratkaisua periaatteessa ILP:n normaalista käytöstä poikkeavaan tilanteeseen eli mökin pienen (+8 tai +10) lämmön ylläpitämiseen niin, että ILP on ainoa lämmön lähde.
Ulkoyksikön kennojen sulattamiseen ILP:ssä ei näytä olevan ulkoista lämmitystä, mikä on järkeenkäypää normaalissa lämmitystilanteessa, jossa on joku muu lämitysjärjestelmä ILPin lisäksi. Ulkoyksikön kennojen sulatusenergia tulee talon sisältä, mutta ylläpitolämmityksessä sitä ei ole tarpeeksi kovemmilla pakkasilla. Eikä kukaan tunnu tietävän (siis muuallakaan kuin täällä) saako ILPistä ulos tiedon, milloin sulatusjakso on päällä. Jos sen tiedon saisi, voisi automatisoida lisälämmityksen vain siksi ajaksi.
Minulla on nyt tällainen erikoistapaus, kun mökin varsinainen lämmitysjärjestelmä puuttuu eikä takkaa ole kukaan lämmittämässä kuin silloin tällöin. Takka on Tulikiven varaava takka, varustettu leivinuunilla. On siinä lämmitysvastus, mutta sillä lämmittäminen ILPin kaverina ei varmaankaan riitä ja taitaisi tulla kalliiksi.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään
Mitä netistä löydän aiheesta, niin ongelma vaikuttaa olevan nimenomaan rakennuksen sisällä olevan lämmön riittämättömyys. Ehkä sulatusvaiheessa ulkoyksikön kennojen läpi menevä kylmäaine ei jäähdy tarpeeksi ja jotta sissäyksikkö voisi siirtää siihen lisää lämpöä, sisällä pitäisi olla lämpimämpää.
Normaalissa asuintilojen lämmityksessä ongelmaa ei ole, koska ILP ei ole ainoa lämmönlähde ja sisällä on aina tarpeeksi lämmintä sulatustoimintoa varten.
Minulla ei mökillä vielä ole muuta lämmönlähdettä kuin takka ja kohta asennettava ILP ja tarkoitus oli, että ILP tuottaisi sen verran lämpöä, että lämpötila pysyisi yli nollan pakkasillakin. Kaikissa jutuissa, mitä löydän netistä, sanotaan aina, että tarvitaan lisäksi joku muu lämmönlähde juuri tuon sulatusongelman takia.
Oli tarkoitus asentaa suora sähkölämmitys, mutta vermeet oli vielä ostamatta, kun sähkön hintahässäkkä alkoi. Taidan asentaakin ilmavesilämmön. Lattian pintatyöt kun ovat vielä odottaneet sähkökaapeleita, niin voi vielä vaihtaa suunnitelmaa ilman isoja kustannuksia ja asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen, niin pystyy hyödyntämään pörssisähköä lämmityksessä (eli on mahdollisuus varastoida lämpöä, mitä suoralla sähköllä ei pysty tekemään).
Voihan noin olla, ettei ulos siirry lämpöä ollenkaan. Silloinhan on kyse kusetuksesta, johon jonkun pettyneen pitäisi ottaa viranomaiset mukaan ongelmaa ratkaisemaan tai pitäisi kerätä joukko pettyneitä kokoon. Eihän ilppiä saa myydä 8 asteen käyttöön, jos se ei siinä lämpötilassa toimi.
Jään sulatus vaatii melko paljon energiaa ja myös tehoa, jos sen säällisessä ajassa tekee. Onkohan järkevää alkaa sähkölämmitystä siihen käyttämään. Samalla sähköllä saattaa saada mökin pysymään samassa lämpötilassa suorasähköllä, kun ilppi ei muutenkaan pysty huippukertoimiin kunnon pakkasilla.
Vilpeissä päivän sana on monoblock, saa jäätyvät vesiputket samaan syssyyn.
Mökin ylläpitolämmitys on muutaman kuukauden mittainen juttu ja ainakin täällä etelässä kovia pakkasjaksoja on hyvin rajallisesti. ILP pystynee hoitamaan suurimman osan ajasta hyvin, muta se ei saisi hyytyä kireän pakkasen aikana kokonaan. En ole löytänyt vielä yhtään esitettä, jossa luvattaisiin ILPin pystyvän lämmitykseen ilman toista lämmönlähdettä eli ei asia kellekään yllätyksenä tule eikä ILPa asenneta ainoaksi lämmönlähteeksi mihinkään.
Lämmön siirtäminen lämmitettävään kohteeseen veden avulla (VILP, öljylämmitys, epäsuorasähkölämmitys) on siitä hyvä periaate, että vesivaraajaan voi hämäävästä nimestään huolimatta varata lämpöä eikä pelkkää vettä. VILPin kaverina on sähkövastus vesivaraajassa, jotta lämmöntuotto on varmaa (sikäli mikäli sähköverkko toimii). VILP vain säästää sähköä.
Haun ensimmäisestä linkistä löytyi lisätieto, että ilp pitää lämmön kympissä ja sisäilma ei saa laskea alle viiden. Patterit pitää asettaa seitsemään. Miksi sitten ilp ei pystyisi noilla ehdoilla lämmittämään jatkuvasti, jos valitaan riittävän tehokas laite?
Kova pakkanen ei ole jäätymisen kannalta pahin, vaan nollaa lähellä oleva keli, jolloin ilmassa on jäätyvää kosteutta paljon. Silloin ilp on usein tauolla, mutta toisaalta lämpötilaero on pieni ja lämmitystehoa tarvitaan sisätiloissa vähän.
Jonkinlainen varaavuus kannattaa rakentaa. Nykyäänhän ei tarvitse miettiä enää energiankulutusta tai tehoakaan, vaan rahaa. Oikeaan aikaan saa kuluttaa sähköä mielin määrin ja se tulee halvemmaksi kuin energian säästäminen väärään aikaan.
Vaan kun minä haluaisin nyt ylläpitolämmitykseen ILPin ja mökillä ei ole muuta lämmönlähdettä tällä hetkellä, koska rakennus on vielä kesken lattioiden osalta eikä yläpohjan (katon) eristeetkään ole täysin valmiit. Todennäköisesti ILP ei pysty kokoaikaa pitämään sisälämpöä tarpeeksi ylhäällä. Ongelma poistuu, kun mökin lämmitys on valmis. Nyt vain olisi kiva, kun siellä olisi lämpö talven yli plussan puolella koko ajan. Lämpöpuhaltimia ei voi ajatella varsinkaan nykyisillä sähkön hinnoilla. Mutta, jos ILPistä saisi ulos wifin tai ihan koskettimen kautta tiedon, milloin sulatussykli menee päälle, niin voisin ohjata pienen, suoraan sisäyksikköön suunnatun lämpöpuhaltimen päälle samaksi ajaksi. Tai jos on olemassa ILP, jossa on lämmitysvastus tms. sisäyksikössä antamassa sulatusenergiaa, niin se olisi vielä parempi.
Minulla on mökillä Mitsubishi MSZ-FT25. Sen ylläpitolämmön voi asettaa alimmillaan +10 C. Jos mökillä on netti, Mitsubishiin saa yhteyden kännyn appsilla, näkee käyntiajat, lämpötilatrendit 24h ja viikko. Termostaattia voi asetella netin kautta, käynnistää ja pysäyttää. Palvelin lähettää ilmoituksen jos yhteys katkeaa, esim sähkökatko. WC tiloissa on mökin vesiputket, siellä on lattialämmitys. Leipäuuniin puita kun ollaan paikalla. Jos mökki on rakenteilla, kunnolliseen varaavaan tulisijaan kannattaa panostaa.
Näillä on menty pari vuotta ja hyvin on toiminut. Kotona on myös ilp enkä ole sulatusjakson aikana kyllä huomannut mitään viilenemistä. Istun monesti aivan sisäyksikön alla. Jos huoneilmasta otettaisiin lämpöä sulatukseen, pitäisi sisäyksikön kautta kierrättää ilmaa, mutta tätä ei tapahdu - tuuletin ei pyöri sulatuksen aikana.
Minä olen yrittänyt löytää ratkaisua periaatteessa ILP:n normaalista käytöstä poikkeavaan tilanteeseen eli mökin pienen (+8 tai +10) lämmön ylläpitämiseen niin, että ILP on ainoa lämmön lähde.
Ulkoyksikön kennojen sulattamiseen ILP:ssä ei näytä olevan ulkoista lämmitystä, mikä on järkeenkäypää normaalissa lämmitystilanteessa, jossa on joku muu lämitysjärjestelmä ILPin lisäksi. Ulkoyksikön kennojen sulatusenergia tulee talon sisältä, mutta ylläpitolämmityksessä sitä ei ole tarpeeksi kovemmilla pakkasilla. Eikä kukaan tunnu tietävän (siis muuallakaan kuin täällä) saako ILPistä ulos tiedon, milloin sulatusjakso on päällä. Jos sen tiedon saisi, voisi automatisoida lisälämmityksen vain siksi ajaksi.
Minulla on nyt tällainen erikoistapaus, kun mökin varsinainen lämmitysjärjestelmä puuttuu eikä takkaa ole kukaan lämmittämässä kuin silloin tällöin. Takka on Tulikiven varaava takka, varustettu leivinuunilla. On siinä lämmitysvastus, mutta sillä lämmittäminen ILPin kaverina ei varmaankaan riitä ja taitaisi tulla kalliiksi.
Sanoisin, että aika sitkeässä on tieto, että ylläpitolämpötila (+10C) ei riitä pitämään ILP sulana. Ei Mitsu ainakaan ole jäätynyt kertaakaan ja niitä sulatusjaksoja on vähintään 10 krt / vrk keskitalven pakkasilla. Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä vaikka maahantuojaan ja kysyä mielipidettä. Ei mitenkään ole mahdollista ottaa sisäilmasta huomaamatta niin paljoa energiaa, että vesi tippuu purona ulkoyksiköstä sulavasta jäästä -20 C pakkasilla viiden minuutin ajan.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään
Mitä netistä löydän aiheesta, niin ongelma vaikuttaa olevan nimenomaan rakennuksen sisällä olevan lämmön riittämättömyys. Ehkä sulatusvaiheessa ulkoyksikön kennojen läpi menevä kylmäaine ei jäähdy tarpeeksi ja jotta sissäyksikkö voisi siirtää siihen lisää lämpöä, sisällä pitäisi olla lämpimämpää.
Normaalissa asuintilojen lämmityksessä ongelmaa ei ole, koska ILP ei ole ainoa lämmönlähde ja sisällä on aina tarpeeksi lämmintä sulatustoimintoa varten.
Minulla ei mökillä vielä ole muuta lämmönlähdettä kuin takka ja kohta asennettava ILP ja tarkoitus oli, että ILP tuottaisi sen verran lämpöä, että lämpötila pysyisi yli nollan pakkasillakin. Kaikissa jutuissa, mitä löydän netistä, sanotaan aina, että tarvitaan lisäksi joku muu lämmönlähde juuri tuon sulatusongelman takia.
Oli tarkoitus asentaa suora sähkölämmitys, mutta vermeet oli vielä ostamatta, kun sähkön hintahässäkkä alkoi. Taidan asentaakin ilmavesilämmön. Lattian pintatyöt kun ovat vielä odottaneet sähkökaapeleita, niin voi vielä vaihtaa suunnitelmaa ilman isoja kustannuksia ja asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen, niin pystyy hyödyntämään pörssisähköä lämmityksessä (eli on mahdollisuus varastoida lämpöä, mitä suoralla sähköllä ei pysty tekemään).
Voihan noin olla, ettei ulos siirry lämpöä ollenkaan. Silloinhan on kyse kusetuksesta, johon jonkun pettyneen pitäisi ottaa viranomaiset mukaan ongelmaa ratkaisemaan tai pitäisi kerätä joukko pettyneitä kokoon. Eihän ilppiä saa myydä 8 asteen käyttöön, jos se ei siinä lämpötilassa toimi.
Jään sulatus vaatii melko paljon energiaa ja myös tehoa, jos sen säällisessä ajassa tekee. Onkohan järkevää alkaa sähkölämmitystä siihen käyttämään. Samalla sähköllä saattaa saada mökin pysymään samassa lämpötilassa suorasähköllä, kun ilppi ei muutenkaan pysty huippukertoimiin kunnon pakkasilla.
Vilpeissä päivän sana on monoblock, saa jäätyvät vesiputket samaan syssyyn.
Mökin ylläpitolämmitys on muutaman kuukauden mittainen juttu ja ainakin täällä etelässä kovia pakkasjaksoja on hyvin rajallisesti. ILP pystynee hoitamaan suurimman osan ajasta hyvin, muta se ei saisi hyytyä kireän pakkasen aikana kokonaan. En ole löytänyt vielä yhtään esitettä, jossa luvattaisiin ILPin pystyvän lämmitykseen ilman toista lämmönlähdettä eli ei asia kellekään yllätyksenä tule eikä ILPa asenneta ainoaksi lämmönlähteeksi mihinkään.
Lämmön siirtäminen lämmitettävään kohteeseen veden avulla (VILP, öljylämmitys, epäsuorasähkölämmitys) on siitä hyvä periaate, että vesivaraajaan voi hämäävästä nimestään huolimatta varata lämpöä eikä pelkkää vettä. VILPin kaverina on sähkövastus vesivaraajassa, jotta lämmöntuotto on varmaa (sikäli mikäli sähköverkko toimii). VILP vain säästää sähköä.
Haun ensimmäisestä linkistä löytyi lisätieto, että ilp pitää lämmön kympissä ja sisäilma ei saa laskea alle viiden. Patterit pitää asettaa seitsemään. Miksi sitten ilp ei pystyisi noilla ehdoilla lämmittämään jatkuvasti, jos valitaan riittävän tehokas laite?
Kova pakkanen ei ole jäätymisen kannalta pahin, vaan nollaa lähellä oleva keli, jolloin ilmassa on jäätyvää kosteutta paljon. Silloin ilp on usein tauolla, mutta toisaalta lämpötilaero on pieni ja lämmitystehoa tarvitaan sisätiloissa vähän.
Jonkinlainen varaavuus kannattaa rakentaa. Nykyäänhän ei tarvitse miettiä enää energiankulutusta tai tehoakaan, vaan rahaa. Oikeaan aikaan saa kuluttaa sähköä mielin määrin ja se tulee halvemmaksi kuin energian säästäminen väärään aikaan.
Vaan kun minä haluaisin nyt ylläpitolämmitykseen ILPin ja mökillä ei ole muuta lämmönlähdettä tällä hetkellä, koska rakennus on vielä kesken lattioiden osalta eikä yläpohjan (katon) eristeetkään ole täysin valmiit. Todennäköisesti ILP ei pysty kokoaikaa pitämään sisälämpöä tarpeeksi ylhäällä. Ongelma poistuu, kun mökin lämmitys on valmis. Nyt vain olisi kiva, kun siellä olisi lämpö talven yli plussan puolella koko ajan. Lämpöpuhaltimia ei voi ajatella varsinkaan nykyisillä sähkön hinnoilla. Mutta, jos ILPistä saisi ulos wifin tai ihan koskettimen kautta tiedon, milloin sulatussykli menee päälle, niin voisin ohjata pienen, suoraan sisäyksikköön suunnatun lämpöpuhaltimen päälle samaksi ajaksi. Tai jos on olemassa ILP, jossa on lämmitysvastus tms. sisäyksikössä antamassa sulatusenergiaa, niin se olisi vielä parempi.
Minulla on mökillä Mitsubishi MSZ-FT25. Sen ylläpitolämmön voi asettaa alimmillaan +10 C. Jos mökillä on netti, Mitsubishiin saa yhteyden kännyn appsilla, näkee käyntiajat, lämpötilatrendit 24h ja viikko. Termostaattia voi asetella netin kautta, käynnistää ja pysäyttää. Palvelin lähettää ilmoituksen jos yhteys katkeaa, esim sähkökatko. WC tiloissa on mökin vesiputket, siellä on lattialämmitys. Leipäuuniin puita kun ollaan paikalla. Jos mökki on rakenteilla, kunnolliseen varaavaan tulisijaan kannattaa panostaa.
Näillä on menty pari vuotta ja hyvin on toiminut. Kotona on myös ilp enkä ole sulatusjakson aikana kyllä huomannut mitään viilenemistä. Istun monesti aivan sisäyksikön alla. Jos huoneilmasta otettaisiin lämpöä sulatukseen, pitäisi sisäyksikön kautta kierrättää ilmaa, mutta tätä ei tapahdu - tuuletin ei pyöri sulatuksen aikana.
Minä olen yrittänyt löytää ratkaisua periaatteessa ILP:n normaalista käytöstä poikkeavaan tilanteeseen eli mökin pienen (+8 tai +10) lämmön ylläpitämiseen niin, että ILP on ainoa lämmön lähde.
Ulkoyksikön kennojen sulattamiseen ILP:ssä ei näytä olevan ulkoista lämmitystä, mikä on järkeenkäypää normaalissa lämmitystilanteessa, jossa on joku muu lämitysjärjestelmä ILPin lisäksi. Ulkoyksikön kennojen sulatusenergia tulee talon sisältä, mutta ylläpitolämmityksessä sitä ei ole tarpeeksi kovemmilla pakkasilla. Eikä kukaan tunnu tietävän (siis muuallakaan kuin täällä) saako ILPistä ulos tiedon, milloin sulatusjakso on päällä. Jos sen tiedon saisi, voisi automatisoida lisälämmityksen vain siksi ajaksi.
Minulla on nyt tällainen erikoistapaus, kun mökin varsinainen lämmitysjärjestelmä puuttuu eikä takkaa ole kukaan lämmittämässä kuin silloin tällöin. Takka on Tulikiven varaava takka, varustettu leivinuunilla. On siinä lämmitysvastus, mutta sillä lämmittäminen ILPin kaverina ei varmaankaan riitä ja taitaisi tulla kalliiksi.
Sanoisin, että aika sitkeässä on tieto, että ylläpitolämpötila (+10C) ei riitä pitämään ILP sulana. Ei Mitsu ainakaan ole jäätynyt kertaakaan ja niitä sulatusjaksoja on vähintään 10 krt / vrk keskitalven pakkasilla. Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä vaikka maahantuojaan ja kysyä mielipidettä. Ei mitenkään ole mahdollista ottaa sisäilmasta huomaamatta niin paljoa energiaa, että vesi tippuu purona ulkoyksiköstä sulavasta jäästä -20 C pakkasilla viiden minuutin ajan.
Yksi juttu minun erikoistapauksessa on, että ILP ei melko varmasti pysty pitämään +10 astetta sisällä mökin vaillinaisen eristyksen takia kovemmilla pakkasilla.
Onko sinulla siis pelkkä ILP mökissä ylläpitämässä +10?
Olen puhunut asiasta ILPja asentavien kanssa ja sama vastaus kaikilta, että ILP ei voi olla ainoana lämmittimenä.
Yksi juttu minun erikoistapauksessa on, että ILP ei melko varmasti pysty pitämään +10 astetta sisällä mökin vaillinaisen eristyksen takia kovemmilla pakkasilla.
Onko sinulla siis pelkkä ILP mökissä ylläpitämässä +10?
Olen puhunut asiasta ILPja asentavien kanssa ja sama vastaus kaikilta, että ILP ei voi olla ainoana lämmittimenä.
Kannattaako tuollaista harakanpesää edes lämmittää? Jos lämpö pääsee virtaamaan ulos sulattamaan lunta ja pitämään vapaata vettä nestemäisenä, lämmittäminen taitaa tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Hyötyähän siitä ei valmissakaan rakennuksessa välttämättä ole, ellei tarvitse suojata vesijohtoja tai mökillä käydä asumassa ja tuottamassa kosteutta. Hyvä tuuletus ja mahdollisesti ulkolämpötilaa pari astetta korkeampi lämpötila riittävät. Ja silloin lämmitykseen menee niin vähän rahaa, että HybridRuleksenkin rahat siihen riittävät varsinkin oikein ajoitetulla pörssisähkölämmityksellä.
Mikä toimii toisilla ei toimi minulla lienee HybridRuleksen elämän pääsääntö.
Jos et muuten ole vielä tilannut laitetta ja asennusaikaa, se ei mediatietojen mukaan enää tälle talvelle ehdi.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
Minulla on käsitys, että ongelmana on talon sisällä olevan lämmön riittämättömyys, kun kyse on ylläpitolämmöstä. Jos ILP:lle pyynti on 8 astetta, mutta ILP ei pysty sitäkään ylläpitämään, jäähdytystoiminto ei saa enää talon sisälämmöstä irti riittävästi energiaa ulkoyksikön kennojen sulattamiseen.
Jos ajatellaan, että ulkoyksikön koteloi, niin se varmaan haittaa myös lämmitystoimintoa, koska kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona, luulisin. En tosiaan tunne kaikkia tekijöitä, mitä ILPiin liittyy, mutta lämmityskäytössä ILP nyhtää energiaa ulkoilmasta, joten ILPin läpi menevä ilma jäähtyy ja jos ympärillä oleva kotelo hidastaa ilman kiertämistä, niin kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona.
Koteloinnin tarkoitus ei olisi estää ilmankiertoa koneen käydessä. Ideana olisi parantaa tavallista koteloa niin, että lämpö pysyy sen sisällä paremmin koneen ollessa stopissa. Silloin sisältä saatava lämpö riittäisi paremmin sulatukseen. Koneen taas käynnistyessä puhallin saisi raikasta ulkoilmaa joko kiinteän tai sulkeutuvan säleikön läpi. Pohja taitaa olla avoin aina.
Kompressori käy sulatussyklissäkin. ILP toimii jäähdyttimenä kuten kesällä silloin, kun se sulattaa kennoja. Hakee sisältä lämpöä ulkoyksikön kennoille. Ongelma tulee, jos sisällä talossa ei ole tarpeeksi lämmintä ilmaa. Ulkoyksikön kennot jäätyvät umpeen ja koko kone lakkaa toimimasta. Jos tietäisi, milloin kone ajaa sulatussykliä, voisi vaikka käynnistää lämpöpuhaltimen tohottamaan lämmintä ilmaa sisäyksikköön sulatuksen ajaksi.
Meillä ainakin ilp laittaa sisäyksikön luukun kiinni sulatuksen aikana eikä puhalla mitään. Mikäli sisäyksikön äänestä voisi jotakin päätellä niin kuvittelisin että siellä on sähkövastus lämmittämässä silloin ja laite vie sen tuottamaa lämpöä ulkoyksikölle? Ainakin ääni ulkoyksikön sulatuksen aikana on sellainen kuin joku olisi piilottanut vedenkeittinen sisäyksikön uumeniin.
Onko siellä sähkövastus sulatusta varten?
En tiedä, mutta mikä muukaan voisi antaa energiaa sulatukseen kun puhallus on poissa ja luukku kiinni ja sisäyksikkö porisee kuin vedenkeitin?
Minkä merkkinen ILP sinulla on?
Panasonic
Käyttöohje kylläkin sanoo, että laite voi puhaltaa kylmää ylläpitolämpötila-asennossa (8-15⁰C) ulkoyksikköä sulattaessaan. Jos se haittaa, laite pitäisi ohjeen mukaan kääntää normaali lämmitysasentoon. Itse en tuota ylläpitolämpöä tarvitse koskaan enkä aio edes kokeilla.
Tässähän "ainoa" kaatuu vain siihen vaihtoehtoon, että tulee niin kylmää ulos, ettei ilpin teho riitä pitämään kämppää lämpöisenä. Ei voi sitten ilpin toimittajaa haastaa oikeuteen jos koti kylmenee asumiskelvottomaksi jos on kerrottu ettei voi olla ainoa.
Minun mökillä ilp on ainoa lämmitysmuoto silloin kun ketään ei ole paikalla. Mökissä on erillinen huone, jota nykyaikana voisi kai nimittää kodinhoitohuoneeksi, siellä on apk, pyykkikone, käsienpesuallas ja wc pönttö. Muualle mökkiin ei tule putkea pitkin vettä. Tässä tilassa on lattialämmitys sähkövastuksella. Jos kävisi niin, että ilp menisi polvilleen keski-Suomen talvessa, lattialämmitys pitää sen verran lämpöä yllä, ettei putket jäädy.
Mitsussa ei ole erillistä ylläpitoasentoa - laitan termostaatin +10 C kun lähdetään pois.
@Jorma L2 kirjoitti:
Sanoisin, että aika sitkeässä on tieto, että ylläpitolämpötila (+10C) ei riitä pitämään ILP sulana. Ei Mitsu ainakaan ole jäätynyt kertaakaan ja niitä sulatusjaksoja on vähintään 10 krt / vrk keskitalven pakkasilla. Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä vaikka maahantuojaan ja kysyä mielipidettä. Ei mitenkään ole mahdollista ottaa sisäilmasta huomaamatta niin paljoa energiaa, että vesi tippuu purona ulkoyksiköstä sulavasta jäästä -20 C pakkasilla viiden minuutin ajan.
Tuo varmaan pitää paikkansa uudemmille ILPeille.
Mulla on pari Mitsun MSZ-FH25VE mallista (toinen 8v toinen 7v vanha). Kummassakin laitteessa minimi lämpötila-asetus on +16 astetta, eli sen alhaisemmaksi niitä ei saa. Sitten on yksi "piip-merkkinen" (joku Ranskalainen Argo tjsp.) autotallissa, ja vaikka ei ole kuin 3v vanha (ja vaikka ulkoyksikkö on jo kerran vaihdettu takuuseen), niin minimi lämpötila-asetus on +17. Luulen että näissä vanhoissa laitteissa ei ole mitään erillistä vastusta sulatustoiminnolle, vaan se lämpö on kerättävä sisäilmasta ja sen vuoksi asetuksia ei saa kylmemmälle. Mitsut on toimineet moitteetta. Tuossa toisessa, mökillä olevassa mitsussa, asetusarvo on se minimi +16 ylläpitolämpötilaksi (lattialämmitysvastukset on säädetty "poissa" olon ajaksi +10, eli tulevat mukaan jos lämpötila droppaa noinkin alas). Ulkoyksikkö on pysynyt sulana aina.
Murheenkryyni on tuo "piip" merkkinen halpa Argo, jonka +17 minimi lämpötila-asetus ei tahdo jaksaa pitää ulkoyksikköä sulana pitemmillä pakkasjaksoilla.
Minulla oli aiemmin 2008 mallinen Mitsu jonka faija oli asennuttanut mökille ennen minun aikaani. Kerran mentiin mökille, ulkona noin -22 C ja sisällä oli vain +2 C, ulkoyksikkö ihan jäässä. Lämmitin saunan padassa vettä ja sulatin sen, hyvin toimi sen jälkeen mutta siltä istumalta tilasin uuden, joka asennettiin keväällä 2020. Vanhassa alin temp asetus oli juurikin tuo +16 C. Voihan olla, että tuo mainittu Argo on tarkoitettu ihan muihin olosuhteisiin kuin pohjolaan.
@Jorma L2 kirjoitti:
Voihan olla, että tuo mainittu Argo on tarkoitettu ihan muihin olosuhteisiin kuin pohjolaan.
Nimenomaan, mutta piti kokeilla kun halvalla sai. Toki se lämmön pitää ja asetus on juurikin tuossa alimmassa +17. Pitää vaan pitää huoli että ulkoyksikkö pysyy sulana pitkien pakkasjaksojen aikana (jos sellaisia sattuu). Siihen on kyllä keinonsa, eli styroxista tehty "kotelo", jossa alaosa auki, ja kun sen nostaa ulkoyksikön päälle ja puolentoista kilowatin rakennuslämmitin puhaltamaan, niin muutamassa tunnissa on taas kesäolosuhteet. Kerran jouduin tuon tekemään viimetalvena kun pakkasta (lämpötila alle -15 astetta) piti sellasen parin viikon jakson.
Typerä laite, joka saastuttaa ympäristönsä melusaasteella. Nyt on pari kk lämmitetty tuolla. Pakkasten kiristyessä on pitänyt kääntää termostaattia isommalle että kauimmissakin huoneissa pysyy lämpötila sopivana. Nyt vasta oikein ymmärtää mitä luksusta on ollut suora sähkölämmitys - ei mitään ääntä, aina lämpötila millilleen kohdallaan ilman mitään termostaatin säätöjä, eikä ikinä mitään huoltotoimenpiteitä vuosia sitten tehdyn termostaattien säätöoperaation jälkeen. Se vain toimii taustalla huomaamatta. Luksus on tietysti kallistakin. Tällä hetkellä yhden sisäyksikön ilp säästää reilun satasen kuussa sähkölaskussa reilun 200m² ok-talossa. Lisäksi sillä voi sitten kesällä viilentääkin ilmaa toisin kuin sähköpattereilla.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Asentaisin ILPin sellaiseen kohtaan (eteinen, pieni huone ym) jonka se kykenee lämmittämään pyyntönä (10-20) ja avaisin ovia tai muuta vastaavaa niin että koko laajempi tila pysyy vaikka viidessä asteessa.
Näin aikoinaan suunnittelin erillisen mahdollisen autotallimme kohdalla.
@Lukija31722 kirjoitti:
Typerä laite, joka saastuttaa ympäristönsä melusaasteella. Nyt on pari kk lämmitetty tuolla. Pakkasten kiristyessä on pitänyt kääntää termostaattia isommalle että kauimmissakin huoneissa pysyy lämpötila sopivana. Nyt vasta oikein ymmärtää mitä luksusta on ollut suora sähkölämmitys - ei mitään ääntä, aina lämpötila millilleen kohdallaan ilman mitään termostaatin säätöjä, eikä ikinä mitään huoltotoimenpiteitä vuosia sitten tehdyn termostaattien säätöoperaation jälkeen.
Aika vaikea saada MITÄÄN pistemäistä lämmitysjärjestelmää toimimaan noin suuressa tilassa, vaikka laitteen teho sinänsä riittäisikin.
Meillä makuuhuoneiden patterit toimivat jossain -20 asteen alapuolella eikä tuvan ja keittiön alueella koskaan. ILP puhaltaa eteisaulasta suoraan leivinuunia kohden ja levittää uunin lämmön tasaisesti ympäri huushollia. Lämpötilan vaihtelut eivät aiheudu ILPistä vaan merkittävässä roolissa olevasta puulämmityksestä.
Näinkin saa ihan mukavan olon, kun asettelee termostaatit pienimpään hyväksyttävään lukemaan ja joka toinen päivä lämmitettävä uuni nostaa sitten siitä ylöspäin silloin kun on lämmin.
@HybridRules kirjoitti:
Takka on Tulikiven varaava takka, varustettu leivinuunilla.
Jos se on vuolukivitakka/uuni, ainakin materiaali on mökille oikea. Ison leivinuunin tai pönttöuunin hyötysuhde saadaan viilatuksi parhaimmillaan yli 90%, mutta toiminta on niin hidasta, että viikonloppureissulla lämpötila on mukava vasta sunnuntai-iltana kotiin lähtiessä. Nämä ovat hyviä uuneja jatkuvasti asuttavaan kotiin.
Mökillä sen sijaan nopeasti ja tulikuumaksi lämpenevä vuolukiviuuni nostaa pudotuslämpötilan nopeasti mukavalle tasolle. Meillä on mökin kauko-ohjauksella komennettavat sähköpatterit on säädetty noin 18 asteeseen, josta vuolukiviuunilla loput heti ensimmäisenä iltana. Seuraavana aamuna voi sähkölämmityksen kytkeä pudotuslämmölle ja uuniin pitää latoa puita maltilla, ettei vedä samalla vauhdilla ensimmisen illan lämmitystä, jolloin toisen illan aikaan alkaa ovien aukominen sisälämpötilan ylittäessä 27 astetta.
Itse en ota mitään kredittiä näistä loistavista valinnoista, koska kummankin teki talon ja mökin uutena rakentanut. Talon rakentaja kauhisteli, kun haikailin uunin kylkeen takkaa, että hullu mies, yrittää kairata pitkää puuta syövään leivinuuniin kuutiometrin reijän?
Oli hyvä, etten ollut itse tuota uuniani suunnittelemassa, koska olisin itse tehnyt huonomman.
@HybridRules kirjoitti:
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Asentaisin ILPin sellaiseen kohtaan (eteinen, pieni huone ym) jonka se kykenee lämmittämään pyyntönä (10-20) ja avaisin ovia tai muuta vastaavaa niin että koko laajempi tila pysyy vaikka viidessä asteessa.
Näin aikoinaan suunnittelin erillisen mahdollisen autotallimme kohdalla.
Täksi talveksi haikailen vähän keskeneräisen mökin ylläpitolämmitystä eikä ILP taida siihen oikein soveltua. Täytyy tuumia ILPin sijoitusta asentajan kanssa. Meillä on ILP hankittuna jo aiemmin ja on ollut odottamassa mökin valmistumista.
@HybridRules kirjoitti:
Takka on Tulikiven varaava takka, varustettu leivinuunilla.
Jos se on vuolukivitakka/uuni, ainakin materiaali on mökille oikea. Ison leivinuunin tai pönttöuunin hyötysuhde saadaan viilatuksi parhaimmillaan yli 90%, mutta toiminta on niin hidasta, että viikonloppureissulla lämpötila on mukava vasta sunnuntai-iltana kotiin lähtiessä. Nämä ovat hyviä uuneja jatkuvasti asuttavaan kotiin.
Mökillä sen sijaan nopeasti ja tulikuumaksi lämpenevä vuolukiviuuni nostaa pudotuslämpötilan nopeasti mukavalle tasolle. Meillä on mökin kauko-ohjauksella komennettavat sähköpatterit on säädetty noin 18 asteeseen, josta vuolukiviuunilla loput heti ensimmäisenä iltana. Seuraavana aamuna voi sähkölämmityksen kytkeä pudotuslämmölle ja uuniin pitää latoa puita maltilla, ettei vedä samalla vauhdilla ensimmisen illan lämmitystä, jolloin toisen illan aikaan alkaa ovien aukominen sisälämpötilan ylittäessä 27 astetta.
Itse en ota mitään kredittiä näistä loistavista valinnoista, koska kummankin teki talon ja mökin uutena rakentanut. Talon rakentaja kauhisteli, kun haikailin uunin kylkeen takkaa, että hullu mies, yrittää kairata pitkää puuta syövään leivinuuniin kuutiometrin reijän?
Oli hyvä, etten ollut itse tuota uuniani suunnittelemassa, koska olisin itse tehnyt huonomman.
Joo, miinus kahdeksassa aamulla se jo tuntui puhaltavan aika kovasti ja kauimmaisessa huoneessa suljetun oven takana oli lämpö jo vähän laskenut kun patterit ovat olleet pois päältä.
Sattuuko täällä olemaan kellään tietoa, miten voisi taklata ilmalämpöpumpun sulatustoiminnon ongelman, että sisäilman lämpö ei riitä ilp:n prosessin jäähdytykseksi kääntämisellä tehtävään ulkoyksikön kennon jään sulatukseen?
En ole löytänyt netistä tietoa, onko jossain ILP:ssä joku ulkoisen energian syöttötapa sulatusta varten. Sulatusvastuksiksi kutsutut vastukset näyttävät olevan vain sulatetun veden keräilykaukalon sulana pitämiseen.
Saisikohan jostain ILP:tä tiedon ulos, milloin sulatussykli käynnistyy, jotta voisi vaikka samalla käynnistää lämpöpuhaltimen puhaltamaan sisäyksikköön lämmintä ilmaa, jonka se voisi jäähdyttää?
P.S. Ongelma tulee siis, kun ILP on mökin ylläpitolämmittimenä +8 asteessa eikä sekään välttämättä toteudu pakkasilla
Ulkoyksikön suojan katon ja kiinteät seinät voisi eristää ns. tuuman polyuretaanilevyillä, jotta saisi sulatuslämmöstä kaiken irti. Puhalluksesta avautuva säleikkökin voisi tulla kysymykseen, jotta lämpö voisi tehdä tehtävänsä eikä karkaisi taivaan tuuliin.
Minulla on käsitys, että ongelmana on talon sisällä olevan lämmön riittämättömyys, kun kyse on ylläpitolämmöstä. Jos ILP:lle pyynti on 8 astetta, mutta ILP ei pysty sitäkään ylläpitämään, jäähdytystoiminto ei saa enää talon sisälämmöstä irti riittävästi energiaa ulkoyksikön kennojen sulattamiseen.
Jos ajatellaan, että ulkoyksikön koteloi, niin se varmaan haittaa myös lämmitystoimintoa, koska kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona, luulisin. En tosiaan tunne kaikkia tekijöitä, mitä ILPiin liittyy, mutta lämmityskäytössä ILP nyhtää energiaa ulkoilmasta, joten ILPin läpi menevä ilma jäähtyy ja jos ympärillä oleva kotelo hidastaa ilman kiertämistä, niin kotelon sisällä tulee kylmempää kuin ulkona.
Koteloinnin tarkoitus ei olisi estää ilmankiertoa koneen käydessä. Ideana olisi parantaa tavallista koteloa niin, että lämpö pysyy sen sisällä paremmin koneen ollessa stopissa. Silloin sisältä saatava lämpö riittäisi paremmin sulatukseen. Koneen taas käynnistyessä puhallin saisi raikasta ulkoilmaa joko kiinteän tai sulkeutuvan säleikön läpi. Pohja taitaa olla avoin aina.
Kompressori käy sulatussyklissäkin. ILP toimii jäähdyttimenä kuten kesällä silloin, kun se sulattaa kennoja. Hakee sisältä lämpöä ulkoyksikön kennoille. Ongelma tulee, jos sisällä talossa ei ole tarpeeksi lämmintä ilmaa. Ulkoyksikön kennot jäätyvät umpeen ja koko kone lakkaa toimimasta. Jos tietäisi, milloin kone ajaa sulatussykliä, voisi vaikka käynnistää lämpöpuhaltimen tohottamaan lämmintä ilmaa sisäyksikköön sulatuksen ajaksi.
Korjaan tekstiäni, tarkoitin käynnillä puhallinta. Tottakai kone on käynnissä sulatuksessakin, mutta tuskin puhaltaa kovinkaan lujaa.
Meillä ainakin ilp laittaa sisäyksikön luukun kiinni sulatuksen aikana eikä puhalla mitään. Mikäli sisäyksikön äänestä voisi jotakin päätellä niin kuvittelisin että siellä on sähkövastus lämmittämässä silloin ja laite vie sen tuottamaa lämpöä ulkoyksikölle? Ainakin ääni ulkoyksikön sulatuksen aikana on sellainen kuin joku olisi piilottanut vedenkeittinen sisäyksikön uumeniin.
Onko siellä sähkövastus sulatusta varten? Minkä merkkinen ILP sinulla on?
Mitä netistä löydän aiheesta, niin ongelma vaikuttaa olevan nimenomaan rakennuksen sisällä olevan lämmön riittämättömyys. Ehkä sulatusvaiheessa ulkoyksikön kennojen läpi menevä kylmäaine ei jäähdy tarpeeksi ja jotta sissäyksikkö voisi siirtää siihen lisää lämpöä, sisällä pitäisi olla lämpimämpää.
Normaalissa asuintilojen lämmityksessä ongelmaa ei ole, koska ILP ei ole ainoa lämmönlähde ja sisällä on aina tarpeeksi lämmintä sulatustoimintoa varten.
Minulla ei mökillä vielä ole muuta lämmönlähdettä kuin takka ja kohta asennettava ILP ja tarkoitus oli, että ILP tuottaisi sen verran lämpöä, että lämpötila pysyisi yli nollan pakkasillakin. Kaikissa jutuissa, mitä löydän netistä, sanotaan aina, että tarvitaan lisäksi joku muu lämmönlähde juuri tuon sulatusongelman takia.
Oli tarkoitus asentaa suora sähkölämmitys, mutta vermeet oli vielä ostamatta, kun sähkön hintahässäkkä alkoi. Taidan asentaakin ilmavesilämmön. Lattian pintatyöt kun ovat vielä odottaneet sähkökaapeleita, niin voi vielä vaihtaa suunnitelmaa ilman isoja kustannuksia ja asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen, niin pystyy hyödyntämään pörssisähköä lämmityksessä (eli on mahdollisuus varastoida lämpöä, mitä suoralla sähköllä ei pysty tekemään).
Voihan noin olla, ettei ulos siirry lämpöä ollenkaan. Silloinhan on kyse kusetuksesta, johon jonkun pettyneen pitäisi ottaa viranomaiset mukaan ongelmaa ratkaisemaan tai pitäisi kerätä joukko pettyneitä kokoon. Eihän ilppiä saa myydä 8 asteen käyttöön, jos se ei siinä lämpötilassa toimi.
Jään sulatus vaatii melko paljon energiaa ja myös tehoa, jos sen säällisessä ajassa tekee. Onkohan järkevää alkaa sähkölämmitystä siihen käyttämään. Samalla sähköllä saattaa saada mökin pysymään samassa lämpötilassa suorasähköllä, kun ilppi ei muutenkaan pysty huippukertoimiin kunnon pakkasilla.
Vilpeissä päivän sana on monoblock, saa jäätyvät vesiputket samaan syssyyn.
Mökin ylläpitolämmitys on muutaman kuukauden mittainen juttu ja ainakin täällä etelässä kovia pakkasjaksoja on hyvin rajallisesti. ILP pystynee hoitamaan suurimman osan ajasta hyvin, muta se ei saisi hyytyä kireän pakkasen aikana kokonaan. En ole löytänyt vielä yhtään esitettä, jossa luvattaisiin ILPin pystyvän lämmitykseen ilman toista lämmönlähdettä eli ei asia kellekään yllätyksenä tule eikä ILPa asenneta ainoaksi lämmönlähteeksi mihinkään.
Lämmön siirtäminen lämmitettävään kohteeseen veden avulla (VILP, öljylämmitys, epäsuorasähkölämmitys) on siitä hyvä periaate, että vesivaraajaan voi hämäävästä nimestään huolimatta varata lämpöä eikä pelkkää vettä. VILPin kaverina on sähkövastus vesivaraajassa, jotta lämmöntuotto on varmaa (sikäli mikäli sähköverkko toimii). VILP vain säästää sähköä.
Haun ensimmäisestä linkistä löytyi lisätieto, että ilp pitää lämmön kympissä ja sisäilma ei saa laskea alle viiden. Patterit pitää asettaa seitsemään. Miksi sitten ilp ei pystyisi noilla ehdoilla lämmittämään jatkuvasti, jos valitaan riittävän tehokas laite?
Kova pakkanen ei ole jäätymisen kannalta pahin, vaan nollaa lähellä oleva keli, jolloin ilmassa on jäätyvää kosteutta paljon. Silloin ilp on usein tauolla, mutta toisaalta lämpötilaero on pieni ja lämmitystehoa tarvitaan sisätiloissa vähän.
Jonkinlainen varaavuus kannattaa rakentaa. Nykyäänhän ei tarvitse miettiä enää energiankulutusta tai tehoakaan, vaan rahaa. Oikeaan aikaan saa kuluttaa sähköä mielin määrin ja se tulee halvemmaksi kuin energian säästäminen väärään aikaan.
Vaan kun minä haluaisin nyt ylläpitolämmitykseen ILPin ja mökillä ei ole muuta lämmönlähdettä tällä hetkellä, koska rakennus on vielä kesken lattioiden osalta eikä yläpohjan (katon) eristeetkään ole täysin valmiit. Todennäköisesti ILP ei pysty kokoaikaa pitämään sisälämpöä tarpeeksi ylhäällä. Ongelma poistuu, kun mökin lämmitys on valmis. Nyt vain olisi kiva, kun siellä olisi lämpö talven yli plussan puolella koko ajan. Lämpöpuhaltimia ei voi ajatella varsinkaan nykyisillä sähkön hinnoilla. Mutta, jos ILPistä saisi ulos wifin tai ihan koskettimen kautta tiedon, milloin sulatussykli menee päälle, niin voisin ohjata pienen, suoraan sisäyksikköön suunnatun lämpöpuhaltimen päälle samaksi ajaksi. Tai jos on olemassa ILP, jossa on lämmitysvastus tms. sisäyksikössä antamassa sulatusenergiaa, niin se olisi vielä parempi.
Minulla on mökillä Mitsubishi MSZ-FT25. Sen ylläpitolämmön voi asettaa alimmillaan +10 C. Jos mökillä on netti, Mitsubishiin saa yhteyden kännyn appsilla, näkee käyntiajat, lämpötilatrendit 24h ja viikko. Termostaattia voi asetella netin kautta, käynnistää ja pysäyttää. Palvelin lähettää ilmoituksen jos yhteys katkeaa, esim sähkökatko. WC tiloissa on mökin vesiputket, siellä on lattialämmitys. Leipäuuniin puita kun ollaan paikalla. Jos mökki on rakenteilla, kunnolliseen varaavaan tulisijaan kannattaa panostaa.
Näillä on menty pari vuotta ja hyvin on toiminut. Kotona on myös ilp enkä ole sulatusjakson aikana kyllä huomannut mitään viilenemistä. Istun monesti aivan sisäyksikön alla. Jos huoneilmasta otettaisiin lämpöä sulatukseen, pitäisi sisäyksikön kautta kierrättää ilmaa, mutta tätä ei tapahdu - tuuletin ei pyöri sulatuksen aikana.
Minä olen yrittänyt löytää ratkaisua periaatteessa ILP:n normaalista käytöstä poikkeavaan tilanteeseen eli mökin pienen (+8 tai +10) lämmön ylläpitämiseen niin, että ILP on ainoa lämmön lähde.
Ulkoyksikön kennojen sulattamiseen ILP:ssä ei näytä olevan ulkoista lämmitystä, mikä on järkeenkäypää normaalissa lämmitystilanteessa, jossa on joku muu lämitysjärjestelmä ILPin lisäksi. Ulkoyksikön kennojen sulatusenergia tulee talon sisältä, mutta ylläpitolämmityksessä sitä ei ole tarpeeksi kovemmilla pakkasilla. Eikä kukaan tunnu tietävän (siis muuallakaan kuin täällä) saako ILPistä ulos tiedon, milloin sulatusjakso on päällä. Jos sen tiedon saisi, voisi automatisoida lisälämmityksen vain siksi ajaksi.
Minulla on nyt tällainen erikoistapaus, kun mökin varsinainen lämmitysjärjestelmä puuttuu eikä takkaa ole kukaan lämmittämässä kuin silloin tällöin. Takka on Tulikiven varaava takka, varustettu leivinuunilla. On siinä lämmitysvastus, mutta sillä lämmittäminen ILPin kaverina ei varmaankaan riitä ja taitaisi tulla kalliiksi.
Sanoisin, että aika sitkeässä on tieto, että ylläpitolämpötila (+10C) ei riitä pitämään ILP sulana. Ei Mitsu ainakaan ole jäätynyt kertaakaan ja niitä sulatusjaksoja on vähintään 10 krt / vrk keskitalven pakkasilla. Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä vaikka maahantuojaan ja kysyä mielipidettä. Ei mitenkään ole mahdollista ottaa sisäilmasta huomaamatta niin paljoa energiaa, että vesi tippuu purona ulkoyksiköstä sulavasta jäästä -20 C pakkasilla viiden minuutin ajan.
Yksi juttu minun erikoistapauksessa on, että ILP ei melko varmasti pysty pitämään +10 astetta sisällä mökin vaillinaisen eristyksen takia kovemmilla pakkasilla.
Onko sinulla siis pelkkä ILP mökissä ylläpitämässä +10?
Olen puhunut asiasta ILPja asentavien kanssa ja sama vastaus kaikilta, että ILP ei voi olla ainoana lämmittimenä.
Kannattaako tuollaista harakanpesää edes lämmittää? Jos lämpö pääsee virtaamaan ulos sulattamaan lunta ja pitämään vapaata vettä nestemäisenä, lämmittäminen taitaa tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Hyötyähän siitä ei valmissakaan rakennuksessa välttämättä ole, ellei tarvitse suojata vesijohtoja tai mökillä käydä asumassa ja tuottamassa kosteutta. Hyvä tuuletus ja mahdollisesti ulkolämpötilaa pari astetta korkeampi lämpötila riittävät. Ja silloin lämmitykseen menee niin vähän rahaa, että HybridRuleksenkin rahat siihen riittävät varsinkin oikein ajoitetulla pörssisähkölämmityksellä.
Mikä toimii toisilla ei toimi minulla lienee HybridRuleksen elämän pääsääntö.
Jos et muuten ole vielä tilannut laitetta ja asennusaikaa, se ei mediatietojen mukaan enää tälle talvelle ehdi.
En tiedä, mutta mikä muukaan voisi antaa energiaa sulatukseen kun puhallus on poissa ja luukku kiinni ja sisäyksikkö porisee kuin vedenkeitin?
Panasonic
Käyttöohje kylläkin sanoo, että laite voi puhaltaa kylmää ylläpitolämpötila-asennossa (8-15⁰C) ulkoyksikköä sulattaessaan. Jos se haittaa, laite pitäisi ohjeen mukaan kääntää normaali lämmitysasentoon. Itse en tuota ylläpitolämpöä tarvitse koskaan enkä aio edes kokeilla.
Googletin aiheesta sanoilla "voiko ilmalämpöpumppu olla ainoa lämmitin"
Tämmöinen juttu tuli esiin:
https://omakotilehdet.fi/kaikki-irti-ilmalampopumpusta/
Tässähän "ainoa" kaatuu vain siihen vaihtoehtoon, että tulee niin kylmää ulos, ettei ilpin teho riitä pitämään kämppää lämpöisenä. Ei voi sitten ilpin toimittajaa haastaa oikeuteen jos koti kylmenee asumiskelvottomaksi jos on kerrottu ettei voi olla ainoa.
Minun mökillä ilp on ainoa lämmitysmuoto silloin kun ketään ei ole paikalla. Mökissä on erillinen huone, jota nykyaikana voisi kai nimittää kodinhoitohuoneeksi, siellä on apk, pyykkikone, käsienpesuallas ja wc pönttö. Muualle mökkiin ei tule putkea pitkin vettä. Tässä tilassa on lattialämmitys sähkövastuksella. Jos kävisi niin, että ilp menisi polvilleen keski-Suomen talvessa, lattialämmitys pitää sen verran lämpöä yllä, ettei putket jäädy.
Mitsussa ei ole erillistä ylläpitoasentoa - laitan termostaatin +10 C kun lähdetään pois.
Tuo varmaan pitää paikkansa uudemmille ILPeille.
Mulla on pari Mitsun MSZ-FH25VE mallista (toinen 8v toinen 7v vanha). Kummassakin laitteessa minimi lämpötila-asetus on +16 astetta, eli sen alhaisemmaksi niitä ei saa. Sitten on yksi "piip-merkkinen" (joku Ranskalainen Argo tjsp.) autotallissa, ja vaikka ei ole kuin 3v vanha (ja vaikka ulkoyksikkö on jo kerran vaihdettu takuuseen), niin minimi lämpötila-asetus on +17. Luulen että näissä vanhoissa laitteissa ei ole mitään erillistä vastusta sulatustoiminnolle, vaan se lämpö on kerättävä sisäilmasta ja sen vuoksi asetuksia ei saa kylmemmälle. Mitsut on toimineet moitteetta. Tuossa toisessa, mökillä olevassa mitsussa, asetusarvo on se minimi +16 ylläpitolämpötilaksi (lattialämmitysvastukset on säädetty "poissa" olon ajaksi +10, eli tulevat mukaan jos lämpötila droppaa noinkin alas). Ulkoyksikkö on pysynyt sulana aina.
Murheenkryyni on tuo "piip" merkkinen halpa Argo, jonka +17 minimi lämpötila-asetus ei tahdo jaksaa pitää ulkoyksikköä sulana pitemmillä pakkasjaksoilla.
Minulla oli aiemmin 2008 mallinen Mitsu jonka faija oli asennuttanut mökille ennen minun aikaani. Kerran mentiin mökille, ulkona noin -22 C ja sisällä oli vain +2 C, ulkoyksikkö ihan jäässä. Lämmitin saunan padassa vettä ja sulatin sen, hyvin toimi sen jälkeen mutta siltä istumalta tilasin uuden, joka asennettiin keväällä 2020. Vanhassa alin temp asetus oli juurikin tuo +16 C. Voihan olla, että tuo mainittu Argo on tarkoitettu ihan muihin olosuhteisiin kuin pohjolaan.
Nimenomaan, mutta piti kokeilla kun halvalla sai. Toki se lämmön pitää ja asetus on juurikin tuossa alimmassa +17. Pitää vaan pitää huoli että ulkoyksikkö pysyy sulana pitkien pakkasjaksojen aikana (jos sellaisia sattuu). Siihen on kyllä keinonsa, eli styroxista tehty "kotelo", jossa alaosa auki, ja kun sen nostaa ulkoyksikön päälle ja puolentoista kilowatin rakennuslämmitin puhaltamaan, niin muutamassa tunnissa on taas kesäolosuhteet. Kerran jouduin tuon tekemään viimetalvena kun pakkasta (lämpötila alle -15 astetta) piti sellasen parin viikon jakson.
Nyt voi jo kiteyttää ilp:n arvostelua.
Typerä laite, joka saastuttaa ympäristönsä melusaasteella. Nyt on pari kk lämmitetty tuolla. Pakkasten kiristyessä on pitänyt kääntää termostaattia isommalle että kauimmissakin huoneissa pysyy lämpötila sopivana. Nyt vasta oikein ymmärtää mitä luksusta on ollut suora sähkölämmitys - ei mitään ääntä, aina lämpötila millilleen kohdallaan ilman mitään termostaatin säätöjä, eikä ikinä mitään huoltotoimenpiteitä vuosia sitten tehdyn termostaattien säätöoperaation jälkeen. Se vain toimii taustalla huomaamatta. Luksus on tietysti kallistakin. Tällä hetkellä yhden sisäyksikön ilp säästää reilun satasen kuussa sähkölaskussa reilun 200m² ok-talossa. Lisäksi sillä voi sitten kesällä viilentääkin ilmaa toisin kuin sähköpattereilla.
Asentaisin ILPin sellaiseen kohtaan (eteinen, pieni huone ym) jonka se kykenee lämmittämään pyyntönä (10-20) ja avaisin ovia tai muuta vastaavaa niin että koko laajempi tila pysyy vaikka viidessä asteessa.
Näin aikoinaan suunnittelin erillisen mahdollisen autotallimme kohdalla.
Aika vaikea saada MITÄÄN pistemäistä lämmitysjärjestelmää toimimaan noin suuressa tilassa, vaikka laitteen teho sinänsä riittäisikin.
Meillä makuuhuoneiden patterit toimivat jossain -20 asteen alapuolella eikä tuvan ja keittiön alueella koskaan. ILP puhaltaa eteisaulasta suoraan leivinuunia kohden ja levittää uunin lämmön tasaisesti ympäri huushollia. Lämpötilan vaihtelut eivät aiheudu ILPistä vaan merkittävässä roolissa olevasta puulämmityksestä.
Näinkin saa ihan mukavan olon, kun asettelee termostaatit pienimpään hyväksyttävään lukemaan ja joka toinen päivä lämmitettävä uuni nostaa sitten siitä ylöspäin silloin kun on lämmin.
Jos se on vuolukivitakka/uuni, ainakin materiaali on mökille oikea. Ison leivinuunin tai pönttöuunin hyötysuhde saadaan viilatuksi parhaimmillaan yli 90%, mutta toiminta on niin hidasta, että viikonloppureissulla lämpötila on mukava vasta sunnuntai-iltana kotiin lähtiessä. Nämä ovat hyviä uuneja jatkuvasti asuttavaan kotiin.
Mökillä sen sijaan nopeasti ja tulikuumaksi lämpenevä vuolukiviuuni nostaa pudotuslämpötilan nopeasti mukavalle tasolle. Meillä on mökin kauko-ohjauksella komennettavat sähköpatterit on säädetty noin 18 asteeseen, josta vuolukiviuunilla loput heti ensimmäisenä iltana. Seuraavana aamuna voi sähkölämmityksen kytkeä pudotuslämmölle ja uuniin pitää latoa puita maltilla, ettei vedä samalla vauhdilla ensimmisen illan lämmitystä, jolloin toisen illan aikaan alkaa ovien aukominen sisälämpötilan ylittäessä 27 astetta.
Itse en ota mitään kredittiä näistä loistavista valinnoista, koska kummankin teki talon ja mökin uutena rakentanut. Talon rakentaja kauhisteli, kun haikailin uunin kylkeen takkaa, että hullu mies, yrittää kairata pitkää puuta syövään leivinuuniin kuutiometrin reijän?
Oli hyvä, etten ollut itse tuota uuniani suunnittelemassa, koska olisin itse tehnyt huonomman.
Täksi talveksi haikailen vähän keskeneräisen mökin ylläpitolämmitystä eikä ILP taida siihen oikein soveltua. Täytyy tuumia ILPin sijoitusta asentajan kanssa. Meillä on ILP hankittuna jo aiemmin ja on ollut odottamassa mökin valmistumista.
Juu, on se vuolukivitakka-uuni.