Miksi ollaan huolissaan sähköautojen esilämmityksestä, jos samaan aikaan kuvitellaan sähköauton akun soveltuvan koko talon tai kesämökin sähkön lähteeksi? Esilämmitys on pieni pala kakkua siihen verrattuna.
Sähkönsiirto kaapelilla valtakunnanverkosta on joissain tapauksissa niin kallista, että auto tuo siihen joissain tapauksissa edullisen sähkönsiirron mökille, jos vielä lataa kaupan ilmaiselta laturilta.
Ei kai ne sähköllä toimivat laiteet ja valot enempää sähköä kuluta valtakunnanverkosta siirtotavasta johtuen.
Siis miksi ihmetellä sähköauton esilämmitystä talvella? Se ei kuormita sähköverkkoa, mutta polttisten lämmittäminen kuormittaa. Miksi vedät tähän asiaan mukaan kesämökit?
Ihan oikeasti sähköautot yleensä ottavat matkustamon esilämmitysvirran suoraan pistorasiasta ja vain harvemmin kokonaan akulta. Polttomoottoriautot tietenkin kanssa ottavat sisätilanlämmittimen virran pistorasiasta. Ainoastaan polttoainekäyttöinen lisälämmitin ei kuormita sähköverkkoa mutta se sitten taas saastuttaa pihailmaa enemmän kuin koko auto muuten. Nyt tietenkin järkevä suomalainen jättää auton sisätilat lämmittämättä etukäteen silloin kun sähkönkulutus on muutenkin Suomessa korkeimmillaan ja jättää sähkösaunaillan väliin ja laittaa takkaan tulet jne... Ainakin minä meinaan käyttää sähköä vähän silloin kun tiedotetaan että nyt pitäisi säästää ettei jouduta kiertäviin sähkökatkoihin. Mielummin siis vaikka lämpö pari astetta alemmaksi niin talossa kuin autossa kuin sähköt kokonaan pois.
Et huomioinut, että kerroin lataavani vain harvoin kotona jo nyt. Sähkäri lämpiää, vaikka ei olekaan kiinni verkkovirrassa.
@HybridRules kirjoitti:
Miksi ollaan huolissaan sähköautojen esilämmityksestä, jos samaan aikaan kuvitellaan sähköauton akun soveltuvan koko talon tai kesämökin sähkön lähteeksi? Esilämmitys on pieni pala kakkua siihen verrattuna.
Jos huoli on rationaalinen, sen syynä on huippukuorma. Mahdollisia epärationaalisiakin syitä saattaa toki olla?
Aamun kulutushuipun tasaamiseksi pitäisi pystyä syöttämään parin tunnin ajan autosta taloon kello 7 - 9. Auto pystyy siihen kyllä, koska esim. Teslan PowerWallin 14 kWh akustossa on jo reilusti ylikin tuon tarpeen. Jo 10 kWh kapasiteetti oikeaan aikaan käytettynä alentaisi omakotitalon kulutushuippua tehokkaasti.
Ristiriita ei ole tekninen, vaan looginen koska se johtuu ajoituksesta. Auton kuski haluaisi lähteä töihinsä lämpimällä autolla juuri silloin kun autoa tarvittaisiin talon huippukuorman tasaajaksi kaikkein eniten.
Minunkin mielestäni on turhaa vikistä autojen sähkölämmityksestä jos samaan aikaan joku toinen lataa autoaan, kolmas yövuorosta tullut lämmittää saunaa ja neljäs keittää kahvia ja paistaa pullia sähköuunissa. Kokonaisuus ratkaisee eikä yksittäinen toimenpide.
Niin, mutta sähkärin voi hyvin lämmittää ruuhka-aikoinakin sen oman akun energialla. Minä olen lämmittänyt akun energialla 98%, koska lataan autoa hyvin harvoin kotona. Plugaria latasin päivittäin kotona, mutta sähkäriä en.
P.S. Jos autosta ottaa ottaa energiaa taloon, niin voihan talosta sitten tuoda sähköä takaisin autoon ja käyttää erillistä sisätilalämmitintä. Sähkärissä kun ei ole monimutkikasta moottoria, jota tarvitsisi lämmittää.
Niin, mutta sähkärin voi hyvin lämmittää ruuhka-aikoinakin sen oman akun energialla. Minä olen lämmittänyt akun energialla 98%, koska lataan autoa hyvin harvoin kotona. Plugaria latasin päivittäin kotona, mutta sähkäriä en.
Mistä se sähkö sinne akkuun on tullut, jos et rasita valtakunnanverkkoa, kyllä se lämmitykseen käytetty akku sähkö on täytynyt sinne ladata.
Niin, mutta sähkärin voi hyvin lämmittää ruuhka-aikoinakin sen oman akun energialla. Minä olen lämmittänyt akun energialla 98%, koska lataan autoa hyvin harvoin kotona. Plugaria latasin päivittäin kotona, mutta sähkäriä en.
Mistä se sähkö sinne akkuun on tullut, jos et rasita valtakunnanverkkoa, kyllä se lämmitykseen käytetty akku sähkö on täytynyt sinne ladata.
Akun voi ladata silloin, kun valtakunnanverkossa ei ole kova kuormitus, nääs. Vaikka ajastettuna yöllä niin, että lataaminen loppuu ennen aamun huippukuormaa, mutta auto lämpiää akun virralla sopivasti lähtöajaksi. Himppu kotiautomaatiota, auto irti verkosta lataamisen jälkeen ja sisätilalämmitys akulla, toinen nääs.
Niin, mutta sähkärin voi hyvin lämmittää ruuhka-aikoinakin sen oman akun energialla. Minä olen lämmittänyt akun energialla 98%, koska lataan autoa hyvin harvoin kotona. Plugaria latasin päivittäin kotona, mutta sähkäriä en.
Mistä se sähkö sinne akkuun on tullut, jos et rasita valtakunnanverkkoa, kyllä se lämmitykseen käytetty akku sähkö on täytynyt sinne ladata.
Akun voi ladata silloin, kun valtakunnanverkossa ei ole kova kuormitus, nääs. Vaikka ajastettuna yöllä niin, että lataaminen loppuu ennen aamun huippukuormaa, mutta auto lämpiää akun virralla sopivasti lähtöajaksi. Himppu kotiautomaatiota, auto irti verkosta lataamisen jälkeen ja sisätilalämmitys akulla, toinen nääs.
Aha "koska lataan autoa hyvin harvoin kotona" kuinka se kotiautimaatio etänä toimii.
Niin, mutta sähkärin voi hyvin lämmittää ruuhka-aikoinakin sen oman akun energialla. Minä olen lämmittänyt akun energialla 98%, koska lataan autoa hyvin harvoin kotona. Plugaria latasin päivittäin kotona, mutta sähkäriä en.
Mistä se sähkö sinne akkuun on tullut, jos et rasita valtakunnanverkkoa, kyllä se lämmitykseen käytetty akku sähkö on täytynyt sinne ladata.
Akun voi ladata silloin, kun valtakunnanverkossa ei ole kova kuormitus, nääs. Vaikka ajastettuna yöllä niin, että lataaminen loppuu ennen aamun huippukuormaa, mutta auto lämpiää akun virralla sopivasti lähtöajaksi. Himppu kotiautomaatiota, auto irti verkosta lataamisen jälkeen ja sisätilalämmitys akulla, toinen nääs.
Aha "koska lataan autoa hyvin harvoin kotona" kuinka se kotiautimaatio etänä toimii.
Minun ei toistaiseksi tarvitse säätää yölataamista ja auton lämmittämistä. Jos tarvitsee, niin sen voisi tehdä em. tavalla.
@HybridRules kirjoitti:
Minun ei toistaiseksi tarvitse säätää yölataamista ja auton lämmittämistä. Jos tarvitsee, niin sen voisi tehdä em. tavalla.
Niin, sinähän lataat akun päivällä, kun sähköä ei tarvita muualla. "Akun voi ladata silloin, kun valtakunnanverkossa ei ole kova kuormitus, nääs."
Sori tuosta, mutta kirjoituksesi seilaavat laidasta laitaan ilman mitään kontrollia.
Kun lataan päivällä ja siis työpaikalla, en pysty kohdentamaan ajankohtaa esim. pörssisähkön suhteen mitenkään. Toisaalta sähköjä ei toistaiseksi ole katkottu. Sähkön hinta on tätä nykyä järkyttävän korkea kuormitushuippujen kohdalla, jos tuulivoimaa on heikosti ja kun Olkiluoto 3 tökkii. Mutta ladata voi niin kauan kuin valtakunnanverkko sähköä tarjoaa.
Kotona ei ole pörssisähköä, koska ei ole sähkölämmitystäkään. Ja meillä on kotona vielä voimassa edullinen sähkösopimus yli 1,5 vuotta.
Kirjoittelen toisten hypoteettisiin tajunnanvirtoihin hypoteettisia vastauksia. Jos teoretisoidaan, mitä minä tai joku muu tarinan henkilö voi tehdä, niin autoa voisi ladata yöllä halvan sähkön aikana ja lopettaa lataaminen ennen kuin aamun ruuhka-aika alkaa ja tarvittaessa lämmittää autoa akussa olevalla energialla. Se on siis käytettävissä oleva mahdollisuus ja konkreettinen sellainen toisin kuin teoreettiset verkosta sähköä akkuun ja akusta taloon.
Teslassa on teknisesti mahdollista säätää myös latausvirtaa kotiautomaatiosta käsin. Jokainen teslailija saa halutessaan käyttöönsä Teslan puhelinsovelluksen API-rajapinnan, jonka kautta autoon voi lähettää samat komennot, jotka ovat käytettävissä puhelinsovelluksessa. Ja autosta saa luettua PC:llä "pyörivään" ohjelmaan kaikki tiedot, jotka puhelinappissakin näkyvät ja lisäksi paljon muitakin.
Ihan siis tänä päivänä kotiautomaatiolla voi lukea pörssisähkön hinnat ja ohjata Teslan ottamaa latausvirtaa sähkön hinnan vaihtelun mukaan. Nääs.
Itse lataan hyvin harvoin kotona, joten käytännössä käytän auton lämmitykseen aamuisin pelkästään auton akun energiaa eikä auto ole piuhassa kiinni ollenkaan. Paitsi joskus ennen pitkälle reissulle lähtöä pidän auton piuhassa yön yli. Nääs.
Päivällähän energiankulutus on suurimmillaan, teollisuus pyörii täydellä teholla sekä tietotekniikka.
klo 18:55
Kulutus Suomessa 10 824 MW
Tuotanto Suomessa 8 587 MW
@Quu kirjoitti:
Päivällähän energiankulutus on suurimmillaan, teollisuus pyörii täydellä teholla sekä tietotekniikka.
klo 18:55
Kulutus Suomessa 10 824 MW
Tuotanto Suomessa 8 587 MW
Niinpä. Parempia aikoja odotellessa. Ei kuitenkaan vielä ole sähköjä pätkitty. Jos sellainen konkretisoituu, niin asioita pitää miettiä sitten siltä kantilta.
Työmatkakäytössä sähköautoa ei valtaosan ihmisistä tarvitse ladata kuin kerran pari viikossa tai sitten voi ladata tiheämmin, mutta vähemmän kerrallaan. Halutessaan voi tähdätä lyhyisiin latausjaksoihin yön sysimustina hetkinä, kun sähköä riittää edullisella hinnalla.
On monta tapaa järjestää lataaminen niin, että se ei hankaloita arkea. Nääs.
Jos auto on kytketty laturiin tulee lämmityssähkö tietenkin verkosta. Laturi pitää akun varauksen asetellussa maksimissa (mikäli se on saavutettu, jos ei lataa myös akkua) ja energia tulee verkosta kunnes verkkojohto irrotetaan. Minulla ei ollut laturi kiinni, joten käytin akkua. Yksinkertaista. Alle 2 % kapasiteetista. Kauppakassissa ja markettireissulla, jos muulloinkaan, ei parin prosentin kulutus paljoa kantamaan vaikuta.
Tuota tuota... Siis lämmityssähkö tulee toki verkosta, mutta akun kautta olettaisin? Tarkoitan tällä sitä, että akkua ladataan lämmityksen aikana samalla teholla mitä lämmitys kuluttaa jotta kapasiteetti ei putoa. Toki teknisesti on mahdollista rakentaa ohjaussysteemi laturiin/ sisäiseen ACDC muuntimeen, joka tietyissä olosuhteissa ohjaa syötön pelkästään lämmityslaitteelle, mutta menee melko monimutkaiseksi järjestelmäksi, koska lämmityksen kuitenkin hoitaa sama ilp ja/tai ptc vastukset, jotka hoitavat lämmityksen ajon aikanakin ilman valtakunnan verkkoa.
Jos auto on kytketty laturiin tulee lämmityssähkö tietenkin verkosta. Laturi pitää akun varauksen asetellussa maksimissa (mikäli se on saavutettu, jos ei lataa myös akkua) ja energia tulee verkosta kunnes verkkojohto irrotetaan. Minulla ei ollut laturi kiinni, joten käytin akkua. Yksinkertaista. Alle 2 % kapasiteetista. Kauppakassissa ja markettireissulla, jos muulloinkaan, ei parin prosentin kulutus paljoa kantamaan vaikuta.
Tuota tuota... Siis lämmityssähkö tulee toki verkosta, mutta akun kautta olettaisin? Tarkoitan tällä sitä, että akkua ladataan lämmityksen aikana samalla teholla mitä lämmitys kuluttaa jotta kapasiteetti ei putoa. Toki teknisesti on mahdollista rakentaa ohjaussysteemi laturiin/ sisäiseen ACDC muuntimeen, joka tietyissä olosuhteissa ohjaa syötön pelkästään lämmityslaitteelle, mutta menee melko monimutkaiseksi järjestelmäksi, koska lämmityksen kuitenkin hoitaa sama ilp ja/tai ptc vastukset, jotka hoitavat lämmityksen ajon aikanakin ilman valtakunnan verkkoa.
Onko akussa siis sähkö sisään ja sähkö ulos -navat erikseen?
Jos auto on kytketty laturiin tulee lämmityssähkö tietenkin verkosta. Laturi pitää akun varauksen asetellussa maksimissa (mikäli se on saavutettu, jos ei lataa myös akkua) ja energia tulee verkosta kunnes verkkojohto irrotetaan. Minulla ei ollut laturi kiinni, joten käytin akkua. Yksinkertaista. Alle 2 % kapasiteetista. Kauppakassissa ja markettireissulla, jos muulloinkaan, ei parin prosentin kulutus paljoa kantamaan vaikuta.
Tuota tuota... Siis lämmityssähkö tulee toki verkosta, mutta akun kautta olettaisin? Tarkoitan tällä sitä, että akkua ladataan lämmityksen aikana samalla teholla mitä lämmitys kuluttaa jotta kapasiteetti ei putoa. Toki teknisesti on mahdollista rakentaa ohjaussysteemi laturiin/ sisäiseen ACDC muuntimeen, joka tietyissä olosuhteissa ohjaa syötön pelkästään lämmityslaitteelle, mutta menee melko monimutkaiseksi järjestelmäksi, koska lämmityksen kuitenkin hoitaa sama ilp ja/tai ptc vastukset, jotka hoitavat lämmityksen ajon aikanakin ilman valtakunnan verkkoa.
Onko akussa siis sähkö sisään ja sähkö ulos -navat erikseen?
Nyt en ymmärtänyt (?)
Siis tarkoitin että tuskin siellä erikseen on vaihtovirralla toimivia lämmityslaitteita tasavirralla toimivien ptc vastuksien rinnalla, kuten polttomoottorin autoissa jos on se defa hurisemassa siellä apparin jalkatilassa.
Jos auto on kytketty laturiin tulee lämmityssähkö tietenkin verkosta. Laturi pitää akun varauksen asetellussa maksimissa (mikäli se on saavutettu, jos ei lataa myös akkua) ja energia tulee verkosta kunnes verkkojohto irrotetaan. Minulla ei ollut laturi kiinni, joten käytin akkua. Yksinkertaista. Alle 2 % kapasiteetista. Kauppakassissa ja markettireissulla, jos muulloinkaan, ei parin prosentin kulutus paljoa kantamaan vaikuta.
Tuota tuota... Siis lämmityssähkö tulee toki verkosta, mutta akun kautta olettaisin? Tarkoitan tällä sitä, että akkua ladataan lämmityksen aikana samalla teholla mitä lämmitys kuluttaa jotta kapasiteetti ei putoa. Toki teknisesti on mahdollista rakentaa ohjaussysteemi laturiin/ sisäiseen ACDC muuntimeen, joka tietyissä olosuhteissa ohjaa syötön pelkästään lämmityslaitteelle, mutta menee melko monimutkaiseksi järjestelmäksi, koska lämmityksen kuitenkin hoitaa sama ilp ja/tai ptc vastukset, jotka hoitavat lämmityksen ajon aikanakin ilman valtakunnan verkkoa.
En tunne akkuteknologiaa tarkemmin, mutta oletan, ettei akkua voi yhtä aikaa purkaa ja ladata. Oletan siis myös samalla, että auton ollessa kytkettynä laturiin samaan aikaan, kun auton lämmitin on päällä, laturilta tulevaa virtaa ohjataan suoraan sähkölaitteiden käyttöön ja samalla akun lataamiseen.
Voin pitää pikalaturilla auton ilmastoinnin sun muut sähkölaitteet päällä, mutta en usko, että virta tulee akusta vaan se on jotenkin haaroitettu latausliitännästä.
Jos auto on kytketty laturiin tulee lämmityssähkö tietenkin verkosta. Laturi pitää akun varauksen asetellussa maksimissa (mikäli se on saavutettu, jos ei lataa myös akkua) ja energia tulee verkosta kunnes verkkojohto irrotetaan. Minulla ei ollut laturi kiinni, joten käytin akkua. Yksinkertaista. Alle 2 % kapasiteetista. Kauppakassissa ja markettireissulla, jos muulloinkaan, ei parin prosentin kulutus paljoa kantamaan vaikuta.
Tuota tuota... Siis lämmityssähkö tulee toki verkosta, mutta akun kautta olettaisin? Tarkoitan tällä sitä, että akkua ladataan lämmityksen aikana samalla teholla mitä lämmitys kuluttaa jotta kapasiteetti ei putoa. Toki teknisesti on mahdollista rakentaa ohjaussysteemi laturiin/ sisäiseen ACDC muuntimeen, joka tietyissä olosuhteissa ohjaa syötön pelkästään lämmityslaitteelle, mutta menee melko monimutkaiseksi järjestelmäksi, koska lämmityksen kuitenkin hoitaa sama ilp ja/tai ptc vastukset, jotka hoitavat lämmityksen ajon aikanakin ilman valtakunnan verkkoa.
Todennäköisesti. En näe mitään järkeä rakentaa akun ohittavaa järjestelmää. Tosin en ole kytkentäkaaviotakaan nähnyt. Vastuksille on sama onko AC vai DC, mutta pumpulle on luultavasti invertteri. Vai olisiko tasavirtakone 😉. Energiavirroistahan tässä oli kyse.
Jos auto on kytketty laturiin tulee lämmityssähkö tietenkin verkosta. Laturi pitää akun varauksen asetellussa maksimissa (mikäli se on saavutettu, jos ei lataa myös akkua) ja energia tulee verkosta kunnes verkkojohto irrotetaan. Minulla ei ollut laturi kiinni, joten käytin akkua. Yksinkertaista. Alle 2 % kapasiteetista. Kauppakassissa ja markettireissulla, jos muulloinkaan, ei parin prosentin kulutus paljoa kantamaan vaikuta.
Tuota tuota... Siis lämmityssähkö tulee toki verkosta, mutta akun kautta olettaisin? Tarkoitan tällä sitä, että akkua ladataan lämmityksen aikana samalla teholla mitä lämmitys kuluttaa jotta kapasiteetti ei putoa. Toki teknisesti on mahdollista rakentaa ohjaussysteemi laturiin/ sisäiseen ACDC muuntimeen, joka tietyissä olosuhteissa ohjaa syötön pelkästään lämmityslaitteelle, mutta menee melko monimutkaiseksi järjestelmäksi, koska lämmityksen kuitenkin hoitaa sama ilp ja/tai ptc vastukset, jotka hoitavat lämmityksen ajon aikanakin ilman valtakunnan verkkoa.
Todennäköisesti. En näe mitään järkeä rakentaa akun ohittavaa järjestelmää. Tosin en ole kytkentäkaaviotakaan nähnyt. Vastuksille on sama onko AC vai DC, mutta pumpulle on luultavasti invertteri. Vai olisiko tasavirtakone 😉. Energiavirroistahan tässä oli kyse.
Paremminkin kyse on tehovirroista tässä kohtaa keskustelua. Olet varmaankin oikeassa laitteiden suhteen, tasasähköllä toimivat. Ja ne voivat toimia siis myös pelkällä akkusähköllä. Mutta jos akuista otetaan 5 kW lämmitystehoa ja samaan aikaan verkosta varataan akkuja 5 kW teholla, voisi melko varmasti väittää, ettei teho ja ajan kanssa energia kulje akun kautta laisinkaan (jonkinlaista kennojen välistä akun sisäistä tasausta toki tapahtuu akun varaustilasta riippuen). Mutta sähköverkkovaikutus on 5 kW kulutusta, kulkee sähkö akun läpi (sisään ja ulos -navat erikseen) tai ei.
Jos auto on kytketty laturiin tulee lämmityssähkö tietenkin verkosta. Laturi pitää akun varauksen asetellussa maksimissa (mikäli se on saavutettu, jos ei lataa myös akkua) ja energia tulee verkosta kunnes verkkojohto irrotetaan. Minulla ei ollut laturi kiinni, joten käytin akkua. Yksinkertaista. Alle 2 % kapasiteetista. Kauppakassissa ja markettireissulla, jos muulloinkaan, ei parin prosentin kulutus paljoa kantamaan vaikuta.
Tuota tuota... Siis lämmityssähkö tulee toki verkosta, mutta akun kautta olettaisin? Tarkoitan tällä sitä, että akkua ladataan lämmityksen aikana samalla teholla mitä lämmitys kuluttaa jotta kapasiteetti ei putoa. Toki teknisesti on mahdollista rakentaa ohjaussysteemi laturiin/ sisäiseen ACDC muuntimeen, joka tietyissä olosuhteissa ohjaa syötön pelkästään lämmityslaitteelle, mutta menee melko monimutkaiseksi järjestelmäksi, koska lämmityksen kuitenkin hoitaa sama ilp ja/tai ptc vastukset, jotka hoitavat lämmityksen ajon aikanakin ilman valtakunnan verkkoa.
Todennäköisesti. En näe mitään järkeä rakentaa akun ohittavaa järjestelmää. Tosin en ole kytkentäkaaviotakaan nähnyt. Vastuksille on sama onko AC vai DC, mutta pumpulle on luultavasti invertteri. Vai olisiko tasavirtakone 😉. Energiavirroistahan tässä oli kyse.
Ei se varmaan olekaan akun ohittava järjestelmä, mutta verkkovirta syöttää tehoa sekä akkuun että auton auton sähköä kuluttaviin laitteisiin eikä siis akun kautta. Akku ei taida olla kuin vesisäiliö, jossa on tulo- ja menovesireiät erikseen. Verkkovirtaan kytkettynä osa tehosta menee auton sähkölaitteille ja osa akun lataukseen. Näin päättelisin.
Jos auto on kytketty laturiin tulee lämmityssähkö tietenkin verkosta. Laturi pitää akun varauksen asetellussa maksimissa (mikäli se on saavutettu, jos ei lataa myös akkua) ja energia tulee verkosta kunnes verkkojohto irrotetaan. Minulla ei ollut laturi kiinni, joten käytin akkua. Yksinkertaista. Alle 2 % kapasiteetista. Kauppakassissa ja markettireissulla, jos muulloinkaan, ei parin prosentin kulutus paljoa kantamaan vaikuta.
Tuota tuota... Siis lämmityssähkö tulee toki verkosta, mutta akun kautta olettaisin? Tarkoitan tällä sitä, että akkua ladataan lämmityksen aikana samalla teholla mitä lämmitys kuluttaa jotta kapasiteetti ei putoa. Toki teknisesti on mahdollista rakentaa ohjaussysteemi laturiin/ sisäiseen ACDC muuntimeen, joka tietyissä olosuhteissa ohjaa syötön pelkästään lämmityslaitteelle, mutta menee melko monimutkaiseksi järjestelmäksi, koska lämmityksen kuitenkin hoitaa sama ilp ja/tai ptc vastukset, jotka hoitavat lämmityksen ajon aikanakin ilman valtakunnan verkkoa.
Todennäköisesti. En näe mitään järkeä rakentaa akun ohittavaa järjestelmää. Tosin en ole kytkentäkaaviotakaan nähnyt. Vastuksille on sama onko AC vai DC, mutta pumpulle on luultavasti invertteri. Vai olisiko tasavirtakone 😉. Energiavirroistahan tässä oli kyse.
Paremminkin kyse on tehovirroista tässä kohtaa keskustelua. Olet varmaankin oikeassa laitteiden suhteen, tasasähköllä toimivat. Ja ne voivat toimia siis myös pelkällä akkusähköllä. Mutta jos akuista otetaan 5 kW lämmitystehoa ja samaan aikaan verkosta varataan akkuja 5 kW teholla, voisi melko varmasti väittää, ettei teho ja ajan kanssa energia kulje akun kautta laisinkaan (jonkinlaista kennojen välistä akun sisäistä tasausta toki tapahtuu akun varaustilasta riippuen). Mutta sähköverkkovaikutus on 5 kW kulutusta, kulkee sähkö akun läpi (sisään ja ulos -navat erikseen) tai ei.
Näinhän se toki on. Tätä yritin tuossa yllä selittää epäonnistuneesti - siis että siellä ei mitään "kytkintä" ole välissä jolla valtakunnan verkosta otettava energia ohjattaisiin suoraan lämmityslaitteisiin silloin kun kaapeli on kiinni ja lämmitys päällä vaan että kyllä se yhden ja saman järjestelmän läpi kulkee jolla myös akustoa ladataan. Toisinpäin kääntäen yhtä tehokasta on lämmitys, vaikka latauspistoke olisi kiinni normi sukossa (taitavat suositukset EU tasolla rajoittaa tämän 10A, eli n. 2.4kW), mutta tällöin tarvittava lisäenergia otetaan akustosta, jonka kapasiteetti putoaa.
Näyttää tosiaan olevan vaikeaa, kun lämmitysjaksokin on puolen tunnin luokkaa.
Ei selvästikään ole ymmärretty lämmittää sähköllä ensin selvästi nollan yläpuolelle, jonka jälkeen 10 minuutin tohotus polttoainelämmittimellä nostaa jäähdytysnesteen lämpötilan lähes käyntilämpöiseksi, eli selvästi yli sähkölämmittimen terminaalilämpötilan.
Se 6 km ajon hiukkaspäästöä vastaava polttimen päästö vähentää CO2-päästön lisäksi myös moottorin hiukkaspäästöä ja suotimen tukkeutumista. Polttimen pakoputken kohdalla on pihalaatoitus ja lumi koko talven jälkeen puhtaampaa kuin auton pakoputken tienoo vanhan dieselin 10 sekunnin tyhjäkäynnin tai bensa-auton parin minuutin tyhjäkäynnin jälkeen.
Tämä perustelu ei tietenkään eliminoi polttimen hiukkaspäästöjä, mutta se suhteuttaa ne muuhun elämään aivan kuten kurkistaminen edellisen taloni piippuun 30 vuoden asumisen jälkeen. Havainto nelireikäisestä piipusta:
Saunan kiukaan hormi on raskaassa karstassa ja paloturvallisuuden vuoksi pakko nuohota vuosittain
Toinen musta nokinen hormi on takan
Hennon noen peittämä on saunan ilmanvaihtokanava.
Kaunis tiilenpunainen puhtaan näköinen hormi on yli 2000 litraa vuodessa polttaneen öljypolttimen hormi, josta on painunut tankkiautollinen öljyä "savuna" ilmaan.
Hiukkaspäästö on todellinen asia, mutta jos polttimesta tulee näkyvää savua, se on rikki.
@Lukija31722 kirjoitti:
On, sillä lisälämmitin käy pihamaalla yleensä vähintään vartin ja moottori ehkä puoli minuuttia.
"Vähintään vartin" kertoo että auton esilämmitysjärjestelmä on puutteellinen tai sitä ei ole opeteltu käyttämään vaikkapa seuraamalla CAN-väylältä lämpötilan nousua auton omissa mittauspisteissä.
Hiukkaspäästöjä polttimesta tulee, mutta ajomatkan + polttimen yhteinen CO2-päästö lyhyehköllä ajomatkalla vähenee. Myös moottorin hituspäästö alenee vaikka ei todennäköisesti kompensoikaan polttimen päästöjä.
Onko sinulla linkkiä tutkimukseen auton lämmittimen vs. öljypolttimen vs. puulämmityksen hiukkaspäästöistä? Se olisi mielenkiintoista nähdä. Näköhavainnon perusteella oma arvioni on, että eniten nokea tulee klapeista, toiseksi eniten autosta ja vakiolämpötilassa toimiva öljypoltin on puhtain. Myönnän, että tämä arvio (arvaus?) on tehty pienellä otannalla, joten olisi kiva kuulla joko vahvistus tai korjaus?
@HybridRules kirjoitti:
Niin, mutta sähkärin voi hyvin lämmittää ruuhka-aikoinakin sen oman akun energialla. Minä olen lämmittänyt akun energialla 98%, koska lataan autoa hyvin harvoin kotona.
Totta. Tämä käyttötapa ei siis kasvata huippukuormaa auton osalta lainkaan.
Jos sinulla olisi tekninen mahdollisuus ja henkinen valmius syöttää autosta taloon päin parin huippukulutustunnin ajan, silloin saisit vaikkapa 6 kWh panostuksella vedetyksi oman talosi keskitehoa kahden tunnin ajan 3 kW alaspäin. Laajasti käytettynä tämä olisi Suomen sähkötaseen kannalta jo merkittävä muutos ja käsittääkseni auton akun kapasiteetin rajoissa teknisesti mahdollinen jos vain rajapinnat mahdollistaisivat sen?
Tällä hetkellä tuohon ei kuluttajalla ole motiivia, koska huippukuormasta ei makseta, vaan "joku muu" hoitaa tarjonnan riittävyyden. Mutta jos kulutushuipulle tulee hinta, kuormia tasaavat viritykset alkavat kiinnostaa myös kuluttajaa.
@Quu kirjoitti:
Mistä se sähkö sinne akkuun on tullut, jos et rasita valtakunnanverkkoa, kyllä se lämmitykseen käytetty akku sähkö on täytynyt sinne ladata.
HybridRulesin pointti onkin siinä, että polttista lämmitetään kiihkeiden huippukulutustuntien aikana, mutta sähköauton voi ladata hiljaisina yön tunteina jo ennalta valmiiksi jos tavoitteena on huippukuorman pudottaminen.
Kahdeksalta töihin lähteävän kannalta polttiksen lämmittäminen aamuyöllä kello 2 - 4 välillä on aika turha operaatio.
@740 GLE kirjoitti:
Tällä hetkellä tuohon ei kuluttajalla ole motiivia, koska huippukuormasta ei makseta, vaan "joku muu" hoitaa tarjonnan riittävyyden. Mutta jos kulutushuipulle tulee hinta, kuormia tasaavat viritykset alkavat kiinnostaa myös kuluttajaa.
Ihmisen pitäisi olla koiraa viisaampi, mutta onko niin. Koirahan pitäisi kouluttaa positiivisilla viesteillä, positiivinen palkinto kun koira toimii oikein. Ihmiselle ei sitä pitäisi tarvita. Järkevä sähkönkäyttökin pitäisi olla normitapa, mutta tosiaan ihminen vaatii runsaan positiivisen palkkion toimiakseen oikein. Ei edes tieto siitä, että hölmösti toimimalla seuraa se negatiivinen palkinto, rangaistus, saa ihmistä toimimaan fiksusti. Moni tietää, että sähkönkäytöstä seuraa lasku, josta jäisi tuo huippuhinnoittelu pois, jos toimittaisiin vapaaehtoisesti. Mutta toki moni ei tajua sähkön yksityiskohdista mitään, riittää että sitä saa haluamansa määrän ja pystyy laskun maksamaan. Ja muuttaa käytöstään jos tajuaa laskustaan jotain tai ei vain pysty maksamaan sitä.
Jos auto on kytketty laturiin tulee lämmityssähkö tietenkin verkosta. Laturi pitää akun varauksen asetellussa maksimissa (mikäli se on saavutettu, jos ei lataa myös akkua) ja energia tulee verkosta kunnes verkkojohto irrotetaan. Minulla ei ollut laturi kiinni, joten käytin akkua. Yksinkertaista. Alle 2 % kapasiteetista. Kauppakassissa ja markettireissulla, jos muulloinkaan, ei parin prosentin kulutus paljoa kantamaan vaikuta.
Tuota tuota... Siis lämmityssähkö tulee toki verkosta, mutta akun kautta olettaisin? Tarkoitan tällä sitä, että akkua ladataan lämmityksen aikana samalla teholla mitä lämmitys kuluttaa jotta kapasiteetti ei putoa. Toki teknisesti on mahdollista rakentaa ohjaussysteemi laturiin/ sisäiseen ACDC muuntimeen, joka tietyissä olosuhteissa ohjaa syötön pelkästään lämmityslaitteelle, mutta menee melko monimutkaiseksi järjestelmäksi, koska lämmityksen kuitenkin hoitaa sama ilp ja/tai ptc vastukset, jotka hoitavat lämmityksen ajon aikanakin ilman valtakunnan verkkoa.
Todennäköisesti. En näe mitään järkeä rakentaa akun ohittavaa järjestelmää. Tosin en ole kytkentäkaaviotakaan nähnyt. Vastuksille on sama onko AC vai DC, mutta pumpulle on luultavasti invertteri. Vai olisiko tasavirtakone 😉. Energiavirroistahan tässä oli kyse.
Paremminkin kyse on tehovirroista tässä kohtaa keskustelua.
Tehovirta on minulle uusi käsite, mutta en olekaan vuosiin ollut uusiin termeihin perehtymässä. Ennen siirrettiin energiaa teholla (U*I). Nykyään lienee sitten toisin. Eiköhän akustossa ole kaksi napaa kuten ennenkin ja se latautuu, purkautuu tai pitää varauksensa.
@HybridRules kirjoitti:
Niin, mutta sähkärin voi hyvin lämmittää ruuhka-aikoinakin sen oman akun energialla. Minä olen lämmittänyt akun energialla 98%, koska lataan autoa hyvin harvoin kotona.
Totta. Tämä käyttötapa ei siis kasvata huippukuormaa auton osalta lainkaan.
Jos sinulla olisi tekninen mahdollisuus ja henkinen valmius syöttää autosta taloon päin parin huippukulutustunnin ajan, silloin saisit vaikkapa 6 kWh panostuksella vedetyksi oman talosi keskitehoa kahden tunnin ajan 3 kW alaspäin. Laajasti käytettynä tämä olisi Suomen sähkötaseen kannalta jo merkittävä muutos ja käsittääkseni auton akun kapasiteetin rajoissa teknisesti mahdollinen jos vain rajapinnat mahdollistaisivat sen?
Tällä hetkellä tuohon ei kuluttajalla ole motiivia, koska huippukuormasta ei makseta, vaan "joku muu" hoitaa tarjonnan riittävyyden. Mutta jos kulutushuipulle tulee hinta, kuormia tasaavat viritykset alkavat kiinnostaa myös kuluttajaa.
Se vaan, että meidän taloudessa ei ole sen kummempaa sähkönkulutusta aamulla kuin muutenkaan. Ja kuten usein olen maininnut, meillä ei ole sähkölämmitystä. Mieluummin säilön auton akkuun sähköä ajamista varten kuin oheistoimintojen käyttöön. Olisi kiva kuulla, kuinka moni oikeasti käyttää kaksisunntaista lataamista, vai onko se vielä edes teknisesti mahdollistakaan vaikka autossa valmius olisikin?
Paremminkin kyse on tehovirroista tässä kohtaa keskustelua.
Tehovirta on minulle uusi käsite, mutta en olekaan vuosiin ollut uusiin termeihin perehtymässä. Ennen siirrettiin energiaa teholla (U*I). Nykyään lienee sitten toisin. Eiköhän akustossa ole kaksi napaa kuten ennenkin ja se latautuu, purkautuu tai pitää varauksensa.
No, tunnetko sanan energiavirta, jota joku toinen käytti? Energiavirta taitaa tarkoittaa energian virtausta eikä sen yksikkö ole wattisekuntiampeeri. Tehovirta taitaa tarkoittaa tehon virtausta eikä sen yksikkö ole wattiampeeri. Eikä rahavirtakaan ole euroampeereita. Virta ei aina tarkoita sähkövirtaa, ampeereja.
@HybridRules kirjoitti:
Olisi kiva kuulla, kuinka moni oikeasti käyttää kaksisunntaista lataamista, vai onko se vielä edes teknisesti mahdollistakaan vaikka autossa valmius olisikin?
Käsittääkseni näitä kaksisuuntaisia latauslaitteistoja on ollut testikäytössä joillain kaupallisilla toimijoilla eikä latauslaitteistoja kovin montaa mallia kotikäyttöön ole saatavilla ja nekin joita löytyy (Quasar v1) ovat suhteellisen kalliita. Ensivuodelle pitäisi tulla markkinoille jo 4-5k€ hintaisia bidirectional "home" chargereita - siis ainakin "mainosten" mukaan (Quasar v2, Highbury, Emporia, Fermata, Delta).
Paremminkin kyse on tehovirroista tässä kohtaa keskustelua.
Tehovirta on minulle uusi käsite, mutta en olekaan vuosiin ollut uusiin termeihin perehtymässä. Ennen siirrettiin energiaa teholla (U*I). Nykyään lienee sitten toisin. Eiköhän akustossa ole kaksi napaa kuten ennenkin ja se latautuu, purkautuu tai pitää varauksensa.
No, tunnetko sanan energiavirta, jota joku toinen käytti? Energiavirta taitaa tarkoittaa energian virtausta eikä sen yksikkö ole wattisekuntiampeeri. Tehovirta taitaa tarkoittaa tehon virtausta eikä sen yksikkö ole wattiampeeri. Eikä rahavirtakaan ole euroampeereita. Virta ei aina tarkoita sähkövirtaa, ampeereja.
Taitaa olla sitä uudempaa AMK-sähköoppia. Ihan sama miten nimitellään. Onneksi osingot virtaavat. Sillä on merkitystä minulle.
@HybridRules kirjoitti:
Olisi kiva kuulla, kuinka moni oikeasti käyttää kaksisunntaista lataamista, vai onko se vielä edes teknisesti mahdollistakaan vaikka autossa valmius olisikin?
Käsittääkseni näitä kaksisuuntaisia latauslaitteistoja on ollut testikäytössä joillain kaupallisilla toimijoilla eikä latauslaitteistoja kovin montaa mallia kotikäyttöön ole saatavilla ja nekin joita löytyy (Quasar v1) ovat suhteellisen kalliita. Ensivuodelle pitäisi tulla markkinoille jo 4-5k€ hintaisia bidirectional "home" chargereita - siis ainakin "mainosten" mukaan (Quasar v2, Highbury, Emporia, Fermata, Delta).
Kaksisuuntainen lataaminen ei siis ole tämän päivän vaihtoehto ja hintaoletus tulevasta mahdollisuudesta tekee kyseenalaiseksi, kuinka moni olisi valmis ostamaan laitteet.
Akun käyttö talon sähköjärjestelmässä olisi kyllä hyödyllinen juttu ajatellen kriisitilanteita, myrskyjen aiheuttamia tai terroristisia voimalaitoksiin/sähköverkkoon kohdistuvia tuhoja ja verkon kuormitusvaihtelujen tasaamista, joten kiinteistöihin olisi hyvä alkaa asentaa akustot ihan lähtökohtaisesti. Niiden hinnat todennäköisesti laskisivat, jos valmistusmäärät kasvaisivat.
Auton akku voisi olla joku tilapäisratkaisu joillekin, mutta oikeasti järjestelmä olisi perustettava ratkaisulle, joka on kiinteä eikä häivy pihasta auton mukana. Minulla on auto liikkumiskäyttöä varten enkä pidä ajatuksesta, että sitoisin sen käytettävyyttä johonkin sähköjärjestelmään.
Koko tämä asiahan on toistaiseksi hypoteettista ropelipäiden keskustelua ja tulevaisuus näyttää, miten sähköenergian saatavuus tullaan turvaamaan. Onhan aika sietämätöntä, että ensin infrastruktuuri ohjataan sähkön varaan ja sitten annetaan kenotekoisten hinnoittelusysteemien ajaa ihmiset ja yritykset pulaan. Kalliilla sähköllä toiset tekevät huippuvoittoja ja toiset joutuvat maksuvaikeuksiin.
@HybridRules kirjoitti:
Kaksisuuntainen lataaminen ei siis ole tämän päivän vaihtoehto ja hintaoletus tulevasta mahdollisuudesta tekee kyseenalaiseksi, kuinka moni olisi valmis ostamaan laitteet.
Akun käyttö talon sähköjärjestelmässä olisi kyllä hyödyllinen juttu ajatellen kriisitilanteita, myrskyjen aiheuttamia tai terroristisia voimalaitoksiin/sähköverkkoon kohdistuvia tuhoja ja verkon kuormitusvaihtelujen tasaamista, joten kiinteistöihin olisi hyvä alkaa asentaa akustot ihan lähtökohtaisesti. Niiden hinnat todennäköisesti laskisivat, jos valmistusmäärät kasvaisivat.
Auton akku voisi olla joku tilapäisratkaisu joillekin, mutta oikeasti järjestelmä olisi perustettava ratkaisulle, joka on kiinteä eikä häivy pihasta auton mukana. Minulla on auto liikkumiskäyttöä varten enkä pidä ajatuksesta, että sitoisin sen käytettävyyttä johonkin sähköjärjestelmään.
Koko tämä asiahan on toistaiseksi hypoteettista ropelipäiden keskustelua ja tulevaisuus näyttää, miten sähköenergian saatavuus tullaan turvaamaan. Onhan aika sietämätöntä, että ensin infrastruktuuri ohjataan sähkön varaan ja sitten annetaan kenotekoisten hinnoittelusysteemien ajaa ihmiset ja yritykset pulaan. Kalliilla sähköllä toiset tekevät huippuvoittoja ja toiset joutuvat maksuvaikeuksiin.
Tekniikkaa ja rahaleikkejä ei pidä sotkea toisiinsa. Sähköpörssi onnistuttiin pilaamaan eikä sitä tekniikan keinoin kuntoon enää saada.
Lyhytaikaisiin katkoksiin UPSin kaltainen tekniikka sopii, mutta akustoista ei voida tehdä nykytiedoin päiviä ja viikkoja kestäviä. UPS-tekniikkahan on jo kypsää ja toimivaa, ja nyt vain halutaan korvata se toisella. Mitään uusia ominaisuuksia ei ole tiedossa, kyse on vain markkinoinnista. Perinteiset UPS-akut olisivat sopivia kiinteistöihin, ei tarvita mitään hienoja sähköautoihin kelpaavia akkuja. Paino ja tilavuus eivät ole kriittisiä tekijöitä kiinteistöissä kuten autoissa tai kannettavassa tekniikassa.
Et huomioinut, että kerroin lataavani vain harvoin kotona jo nyt. Sähkäri lämpiää, vaikka ei olekaan kiinni verkkovirrassa.
Niin, mutta sähkärin voi hyvin lämmittää ruuhka-aikoinakin sen oman akun energialla. Minä olen lämmittänyt akun energialla 98%, koska lataan autoa hyvin harvoin kotona. Plugaria latasin päivittäin kotona, mutta sähkäriä en.
P.S. Jos autosta ottaa ottaa energiaa taloon, niin voihan talosta sitten tuoda sähköä takaisin autoon ja käyttää erillistä sisätilalämmitintä. Sähkärissä kun ei ole monimutkikasta moottoria, jota tarvitsisi lämmittää.
Mistä se sähkö sinne akkuun on tullut, jos et rasita valtakunnanverkkoa, kyllä se lämmitykseen käytetty akku sähkö on täytynyt sinne ladata.
Akun voi ladata silloin, kun valtakunnanverkossa ei ole kova kuormitus, nääs. Vaikka ajastettuna yöllä niin, että lataaminen loppuu ennen aamun huippukuormaa, mutta auto lämpiää akun virralla sopivasti lähtöajaksi. Himppu kotiautomaatiota, auto irti verkosta lataamisen jälkeen ja sisätilalämmitys akulla, toinen nääs.
Aha "koska lataan autoa hyvin harvoin kotona" kuinka se kotiautimaatio etänä toimii.
Minun ei toistaiseksi tarvitse säätää yölataamista ja auton lämmittämistä. Jos tarvitsee, niin sen voisi tehdä em. tavalla.
Niin, sinähän lataat akun päivällä, kun sähköä ei tarvita muualla. "Akun voi ladata silloin, kun valtakunnanverkossa ei ole kova kuormitus, nääs."
Sori tuosta, mutta kirjoituksesi seilaavat laidasta laitaan ilman mitään kontrollia.
Kun lataan päivällä ja siis työpaikalla, en pysty kohdentamaan ajankohtaa esim. pörssisähkön suhteen mitenkään. Toisaalta sähköjä ei toistaiseksi ole katkottu. Sähkön hinta on tätä nykyä järkyttävän korkea kuormitushuippujen kohdalla, jos tuulivoimaa on heikosti ja kun Olkiluoto 3 tökkii. Mutta ladata voi niin kauan kuin valtakunnanverkko sähköä tarjoaa.
Kotona ei ole pörssisähköä, koska ei ole sähkölämmitystäkään. Ja meillä on kotona vielä voimassa edullinen sähkösopimus yli 1,5 vuotta.
Kirjoittelen toisten hypoteettisiin tajunnanvirtoihin hypoteettisia vastauksia. Jos teoretisoidaan, mitä minä tai joku muu tarinan henkilö voi tehdä, niin autoa voisi ladata yöllä halvan sähkön aikana ja lopettaa lataaminen ennen kuin aamun ruuhka-aika alkaa ja tarvittaessa lämmittää autoa akussa olevalla energialla. Se on siis käytettävissä oleva mahdollisuus ja konkreettinen sellainen toisin kuin teoreettiset verkosta sähköä akkuun ja akusta taloon.
Teslassa on teknisesti mahdollista säätää myös latausvirtaa kotiautomaatiosta käsin. Jokainen teslailija saa halutessaan käyttöönsä Teslan puhelinsovelluksen API-rajapinnan, jonka kautta autoon voi lähettää samat komennot, jotka ovat käytettävissä puhelinsovelluksessa. Ja autosta saa luettua PC:llä "pyörivään" ohjelmaan kaikki tiedot, jotka puhelinappissakin näkyvät ja lisäksi paljon muitakin.
Ihan siis tänä päivänä kotiautomaatiolla voi lukea pörssisähkön hinnat ja ohjata Teslan ottamaa latausvirtaa sähkön hinnan vaihtelun mukaan. Nääs.
Itse lataan hyvin harvoin kotona, joten käytännössä käytän auton lämmitykseen aamuisin pelkästään auton akun energiaa eikä auto ole piuhassa kiinni ollenkaan. Paitsi joskus ennen pitkälle reissulle lähtöä pidän auton piuhassa yön yli. Nääs.
Päivällähän energiankulutus on suurimmillaan, teollisuus pyörii täydellä teholla sekä tietotekniikka.
klo 18:55
Kulutus Suomessa 10 824 MW
Tuotanto Suomessa 8 587 MW
Niinpä. Parempia aikoja odotellessa. Ei kuitenkaan vielä ole sähköjä pätkitty. Jos sellainen konkretisoituu, niin asioita pitää miettiä sitten siltä kantilta.
Työmatkakäytössä sähköautoa ei valtaosan ihmisistä tarvitse ladata kuin kerran pari viikossa tai sitten voi ladata tiheämmin, mutta vähemmän kerrallaan. Halutessaan voi tähdätä lyhyisiin latausjaksoihin yön sysimustina hetkinä, kun sähköä riittää edullisella hinnalla.
On monta tapaa järjestää lataaminen niin, että se ei hankaloita arkea. Nääs.
Tuota tuota... Siis lämmityssähkö tulee toki verkosta, mutta akun kautta olettaisin? Tarkoitan tällä sitä, että akkua ladataan lämmityksen aikana samalla teholla mitä lämmitys kuluttaa jotta kapasiteetti ei putoa. Toki teknisesti on mahdollista rakentaa ohjaussysteemi laturiin/ sisäiseen ACDC muuntimeen, joka tietyissä olosuhteissa ohjaa syötön pelkästään lämmityslaitteelle, mutta menee melko monimutkaiseksi järjestelmäksi, koska lämmityksen kuitenkin hoitaa sama ilp ja/tai ptc vastukset, jotka hoitavat lämmityksen ajon aikanakin ilman valtakunnan verkkoa.
Onko akussa siis sähkö sisään ja sähkö ulos -navat erikseen?
Nyt en ymmärtänyt (?)
Siis tarkoitin että tuskin siellä erikseen on vaihtovirralla toimivia lämmityslaitteita tasavirralla toimivien ptc vastuksien rinnalla, kuten polttomoottorin autoissa jos on se defa hurisemassa siellä apparin jalkatilassa.
En tunne akkuteknologiaa tarkemmin, mutta oletan, ettei akkua voi yhtä aikaa purkaa ja ladata. Oletan siis myös samalla, että auton ollessa kytkettynä laturiin samaan aikaan, kun auton lämmitin on päällä, laturilta tulevaa virtaa ohjataan suoraan sähkölaitteiden käyttöön ja samalla akun lataamiseen.
Voin pitää pikalaturilla auton ilmastoinnin sun muut sähkölaitteet päällä, mutta en usko, että virta tulee akusta vaan se on jotenkin haaroitettu latausliitännästä.
Todennäköisesti. En näe mitään järkeä rakentaa akun ohittavaa järjestelmää. Tosin en ole kytkentäkaaviotakaan nähnyt. Vastuksille on sama onko AC vai DC, mutta pumpulle on luultavasti invertteri. Vai olisiko tasavirtakone 😉. Energiavirroistahan tässä oli kyse.
Paremminkin kyse on tehovirroista tässä kohtaa keskustelua. Olet varmaankin oikeassa laitteiden suhteen, tasasähköllä toimivat. Ja ne voivat toimia siis myös pelkällä akkusähköllä. Mutta jos akuista otetaan 5 kW lämmitystehoa ja samaan aikaan verkosta varataan akkuja 5 kW teholla, voisi melko varmasti väittää, ettei teho ja ajan kanssa energia kulje akun kautta laisinkaan (jonkinlaista kennojen välistä akun sisäistä tasausta toki tapahtuu akun varaustilasta riippuen). Mutta sähköverkkovaikutus on 5 kW kulutusta, kulkee sähkö akun läpi (sisään ja ulos -navat erikseen) tai ei.
Ei se varmaan olekaan akun ohittava järjestelmä, mutta verkkovirta syöttää tehoa sekä akkuun että auton auton sähköä kuluttaviin laitteisiin eikä siis akun kautta. Akku ei taida olla kuin vesisäiliö, jossa on tulo- ja menovesireiät erikseen. Verkkovirtaan kytkettynä osa tehosta menee auton sähkölaitteille ja osa akun lataukseen. Näin päättelisin.
Näinhän se toki on. Tätä yritin tuossa yllä selittää epäonnistuneesti - siis että siellä ei mitään "kytkintä" ole välissä jolla valtakunnan verkosta otettava energia ohjattaisiin suoraan lämmityslaitteisiin silloin kun kaapeli on kiinni ja lämmitys päällä vaan että kyllä se yhden ja saman järjestelmän läpi kulkee jolla myös akustoa ladataan. Toisinpäin kääntäen yhtä tehokasta on lämmitys, vaikka latauspistoke olisi kiinni normi sukossa (taitavat suositukset EU tasolla rajoittaa tämän 10A, eli n. 2.4kW), mutta tällöin tarvittava lisäenergia otetaan akustosta, jonka kapasiteetti putoaa.
Näyttää tosiaan olevan vaikeaa, kun lämmitysjaksokin on puolen tunnin luokkaa.
Ei selvästikään ole ymmärretty lämmittää sähköllä ensin selvästi nollan yläpuolelle, jonka jälkeen 10 minuutin tohotus polttoainelämmittimellä nostaa jäähdytysnesteen lämpötilan lähes käyntilämpöiseksi, eli selvästi yli sähkölämmittimen terminaalilämpötilan.
Se 6 km ajon hiukkaspäästöä vastaava polttimen päästö vähentää CO2-päästön lisäksi myös moottorin hiukkaspäästöä ja suotimen tukkeutumista. Polttimen pakoputken kohdalla on pihalaatoitus ja lumi koko talven jälkeen puhtaampaa kuin auton pakoputken tienoo vanhan dieselin 10 sekunnin tyhjäkäynnin tai bensa-auton parin minuutin tyhjäkäynnin jälkeen.
Tämä perustelu ei tietenkään eliminoi polttimen hiukkaspäästöjä, mutta se suhteuttaa ne muuhun elämään aivan kuten kurkistaminen edellisen taloni piippuun 30 vuoden asumisen jälkeen. Havainto nelireikäisestä piipusta:
Hiukkaspäästö on todellinen asia, mutta jos polttimesta tulee näkyvää savua, se on rikki.
"Vähintään vartin" kertoo että auton esilämmitysjärjestelmä on puutteellinen tai sitä ei ole opeteltu käyttämään vaikkapa seuraamalla CAN-väylältä lämpötilan nousua auton omissa mittauspisteissä.
Hiukkaspäästöjä polttimesta tulee, mutta ajomatkan + polttimen yhteinen CO2-päästö lyhyehköllä ajomatkalla vähenee. Myös moottorin hituspäästö alenee vaikka ei todennäköisesti kompensoikaan polttimen päästöjä.
Onko sinulla linkkiä tutkimukseen auton lämmittimen vs. öljypolttimen vs. puulämmityksen hiukkaspäästöistä? Se olisi mielenkiintoista nähdä. Näköhavainnon perusteella oma arvioni on, että eniten nokea tulee klapeista, toiseksi eniten autosta ja vakiolämpötilassa toimiva öljypoltin on puhtain. Myönnän, että tämä arvio (arvaus?) on tehty pienellä otannalla, joten olisi kiva kuulla joko vahvistus tai korjaus?
Totta. Tämä käyttötapa ei siis kasvata huippukuormaa auton osalta lainkaan.
Jos sinulla olisi tekninen mahdollisuus ja henkinen valmius syöttää autosta taloon päin parin huippukulutustunnin ajan, silloin saisit vaikkapa 6 kWh panostuksella vedetyksi oman talosi keskitehoa kahden tunnin ajan 3 kW alaspäin. Laajasti käytettynä tämä olisi Suomen sähkötaseen kannalta jo merkittävä muutos ja käsittääkseni auton akun kapasiteetin rajoissa teknisesti mahdollinen jos vain rajapinnat mahdollistaisivat sen?
Tällä hetkellä tuohon ei kuluttajalla ole motiivia, koska huippukuormasta ei makseta, vaan "joku muu" hoitaa tarjonnan riittävyyden. Mutta jos kulutushuipulle tulee hinta, kuormia tasaavat viritykset alkavat kiinnostaa myös kuluttajaa.
HybridRulesin pointti onkin siinä, että polttista lämmitetään kiihkeiden huippukulutustuntien aikana, mutta sähköauton voi ladata hiljaisina yön tunteina jo ennalta valmiiksi jos tavoitteena on huippukuorman pudottaminen.
Kahdeksalta töihin lähteävän kannalta polttiksen lämmittäminen aamuyöllä kello 2 - 4 välillä on aika turha operaatio.
Ihmisen pitäisi olla koiraa viisaampi, mutta onko niin. Koirahan pitäisi kouluttaa positiivisilla viesteillä, positiivinen palkinto kun koira toimii oikein. Ihmiselle ei sitä pitäisi tarvita. Järkevä sähkönkäyttökin pitäisi olla normitapa, mutta tosiaan ihminen vaatii runsaan positiivisen palkkion toimiakseen oikein. Ei edes tieto siitä, että hölmösti toimimalla seuraa se negatiivinen palkinto, rangaistus, saa ihmistä toimimaan fiksusti. Moni tietää, että sähkönkäytöstä seuraa lasku, josta jäisi tuo huippuhinnoittelu pois, jos toimittaisiin vapaaehtoisesti. Mutta toki moni ei tajua sähkön yksityiskohdista mitään, riittää että sitä saa haluamansa määrän ja pystyy laskun maksamaan. Ja muuttaa käytöstään jos tajuaa laskustaan jotain tai ei vain pysty maksamaan sitä.
Tehovirta on minulle uusi käsite, mutta en olekaan vuosiin ollut uusiin termeihin perehtymässä. Ennen siirrettiin energiaa teholla (U*I). Nykyään lienee sitten toisin. Eiköhän akustossa ole kaksi napaa kuten ennenkin ja se latautuu, purkautuu tai pitää varauksensa.
Se vaan, että meidän taloudessa ei ole sen kummempaa sähkönkulutusta aamulla kuin muutenkaan. Ja kuten usein olen maininnut, meillä ei ole sähkölämmitystä. Mieluummin säilön auton akkuun sähköä ajamista varten kuin oheistoimintojen käyttöön. Olisi kiva kuulla, kuinka moni oikeasti käyttää kaksisunntaista lataamista, vai onko se vielä edes teknisesti mahdollistakaan vaikka autossa valmius olisikin?
No, tunnetko sanan energiavirta, jota joku toinen käytti? Energiavirta taitaa tarkoittaa energian virtausta eikä sen yksikkö ole wattisekuntiampeeri. Tehovirta taitaa tarkoittaa tehon virtausta eikä sen yksikkö ole wattiampeeri. Eikä rahavirtakaan ole euroampeereita. Virta ei aina tarkoita sähkövirtaa, ampeereja.
Käsittääkseni näitä kaksisuuntaisia latauslaitteistoja on ollut testikäytössä joillain kaupallisilla toimijoilla eikä latauslaitteistoja kovin montaa mallia kotikäyttöön ole saatavilla ja nekin joita löytyy (Quasar v1) ovat suhteellisen kalliita. Ensivuodelle pitäisi tulla markkinoille jo 4-5k€ hintaisia bidirectional "home" chargereita - siis ainakin "mainosten" mukaan (Quasar v2, Highbury, Emporia, Fermata, Delta).
Tuolta löytyy jonkin verran tietoa:
https://www.cleanenergyreviews.info/blog/bidirectional-ev-charging-v2g-v2h-v2l
Taitaa olla sitä uudempaa AMK-sähköoppia. Ihan sama miten nimitellään. Onneksi osingot virtaavat. Sillä on merkitystä minulle.
Kaksisuuntainen lataaminen ei siis ole tämän päivän vaihtoehto ja hintaoletus tulevasta mahdollisuudesta tekee kyseenalaiseksi, kuinka moni olisi valmis ostamaan laitteet.
Akun käyttö talon sähköjärjestelmässä olisi kyllä hyödyllinen juttu ajatellen kriisitilanteita, myrskyjen aiheuttamia tai terroristisia voimalaitoksiin/sähköverkkoon kohdistuvia tuhoja ja verkon kuormitusvaihtelujen tasaamista, joten kiinteistöihin olisi hyvä alkaa asentaa akustot ihan lähtökohtaisesti. Niiden hinnat todennäköisesti laskisivat, jos valmistusmäärät kasvaisivat.
Auton akku voisi olla joku tilapäisratkaisu joillekin, mutta oikeasti järjestelmä olisi perustettava ratkaisulle, joka on kiinteä eikä häivy pihasta auton mukana. Minulla on auto liikkumiskäyttöä varten enkä pidä ajatuksesta, että sitoisin sen käytettävyyttä johonkin sähköjärjestelmään.
Koko tämä asiahan on toistaiseksi hypoteettista ropelipäiden keskustelua ja tulevaisuus näyttää, miten sähköenergian saatavuus tullaan turvaamaan. Onhan aika sietämätöntä, että ensin infrastruktuuri ohjataan sähkön varaan ja sitten annetaan kenotekoisten hinnoittelusysteemien ajaa ihmiset ja yritykset pulaan. Kalliilla sähköllä toiset tekevät huippuvoittoja ja toiset joutuvat maksuvaikeuksiin.
Tekniikkaa ja rahaleikkejä ei pidä sotkea toisiinsa. Sähköpörssi onnistuttiin pilaamaan eikä sitä tekniikan keinoin kuntoon enää saada.
Lyhytaikaisiin katkoksiin UPSin kaltainen tekniikka sopii, mutta akustoista ei voida tehdä nykytiedoin päiviä ja viikkoja kestäviä. UPS-tekniikkahan on jo kypsää ja toimivaa, ja nyt vain halutaan korvata se toisella. Mitään uusia ominaisuuksia ei ole tiedossa, kyse on vain markkinoinnista. Perinteiset UPS-akut olisivat sopivia kiinteistöihin, ei tarvita mitään hienoja sähköautoihin kelpaavia akkuja. Paino ja tilavuus eivät ole kriittisiä tekijöitä kiinteistöissä kuten autoissa tai kannettavassa tekniikassa.