Sähköautosta virtaa taloon öisin

75 kommenttia
13»
  • @HybridRules kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Yltiöpäinen sähkön hinta on tässä ja nyt.

    Niin on. Mutta sitä ei rakentanut markkintalous, vaan valtion ohjauksessa rakennettu markkinamanipulaatiohimmeli, joka oli suunniteltukin epäonnistumaan. Siksi ei ole kohtuullista syyttää kaupallisin ehdoin toimivia yrityksiä poliitikkojen tekemästä sabotaasista.

    Sähköntuottajilla Suomessa on varaa pitää suunnilleen samat hinnat kuin ennenkin.

    Markkina ei toimi näin enkä usko sinunkaan hinnoittelevan myymiäsi tuotteita ja palveluita ostajan eduksi. Myyjän intressissä on korkea myyntihinta ja ostajan intressissä on halpa ostohinta. Kaupat syntyvät, jos ääripäiden väliltä löytyy sekä ostajan että myyjän hyväksymä taso. Sitä tasoa ei määritä tuotantokustannus, vaan se, mitä markkinoilla voi tuotteesta saada.

    Alle markkinahinnan tarjoavalla jää kaupat tekemättä häntä paremman tarjouksen tehneen voittaessa. Jos tämä on sinusta väärin, voidaanko keskustella seuraavaksi siitä, kuinka paljon alle markkinahinnan olet valmis myymään Teslasi minulle?

    Suomalaisen vesi-, tuuli- ja ydinvoiman tuotantokustannus ei ole noussut. Kotimaista sähköä tulisi antaa kotimaiseen kulutukseen kohtuullisella hinnalla, jolla sähköntuottaja tekisi yhtä hyvän voiton kuin viime kesään saakkakin. Nyt nuo tuottajat tekevät yltiövoitot ylikorkealla sähkön hinnalla. Valtion pitäisi panna ao. tuottajat kuriin ja nuhteeseen. Puhdas markkinatalous toimii vain pääoman etujen mukaan ja valtion pitäisi suitsia sitä, niin kuin jo tehdäänkin.

    Sähkö on nyky-yhteiskunnassa perustarve eikä sen hinta saisi yllätyksellisesti hypätä pilviin. Valtion pitäisi taata ennustettavuus mikä tässä tilanteessa tarkoittaa, että valtio huolehtisi kansalaisten sähkölaskun kasvavan vain kohtuullisesti.

    Älä vedä tähän perustarpeiden yläpuolella olevia asioita kuten autot.

    Laitapas nyt meille tiedoksi nuo tuotantokustannukset. Saat luntata netistä löytyvistä tutkimuksista.

    Enpäs laita. En tiedä tuotantokustannuksia, mutta sen tiedän, että vesi-, tuuli- ja ydinvoimalaitosten tuotantokustannukset eivät ole nousseet.

    vesi ja tuuli n. 1-3 senttiä nykyään. Loviisa taitaa pyöriä reilussa 4 sentissä ja OL 3 ei kukaan vielä tiedä arvaillaan reilusta 7 sentistä yli kymmeneen.

      
  • Esim. ABC-latauksen sähkö on sataprosenttisesti uusiutuvista lähteistä, tuulivoimalla tuotettua ja S ryhmällä omia nykyaikaisia tuulivoimakenttiä, josta sähköä 1-2 sentin hintaan omaan käyttöön, joten ei ihme latausverkoston raju laajenemistahti 1000 latausasemaan alkaahan tuo käymään jo bisneksestä eikä pelkäksi sisään vetotuotteeksi.

      
  • @Topi27 kirjoitti:
    Esim. ABC-latauksen sähkö on sataprosenttisesti uusiutuvista lähteistä, tuulivoimalla tuotettua ja S ryhmällä omia nykyaikaisia tuulivoimakenttiä, josta sähköä 1-2 sentin hintaan omaan käyttöön, joten ei ihme latausverkoston raju laajenemistahti 1000 latausasemaan alkaahan tuo käymään jo bisneksestä eikä pelkäksi sisään vetotuotteeksi.

    ABC-lataus on minulle toiseksi paras vaihtoehto heti Teslan ilmaisen latauksen jälkeen. Käyn silloin tällöin paikkakunnan S-Marketin pihalla. Pitkillä matkoilla en ole toistaiseksi käyttänyt ABC:n latausta. Paremmin on osunut kohdalle entisen Fortumin tagillä olevat (recharge?), jollei Teslan.

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    Selitin jo kuinka valtion kuuluu pitää yllä vakautta, ennustettavuutta ja infrastruktuuria: ei ainakaan sillä, että joka huutoon vastataan ja politiikka muuttuu viikoittain.

    Miten väylät liittyvät tähän keskusteluun? Verovaroistahan ne kuuluu maksaa, toisin kuin omakotitalojen suorasähkölämmitys.

    Väylät kuuluvat samaan infrastruktuuriin kuin sähkövoima

    Sinähän olet sittenkin hiukan jyvällä. Jostain syystä kuitenkin jätät sähkövoiman tarjonnan
    vakaus- ja ennustettavuusvaatimuksen ulkopuolelle.

    Sähkövoima on tunkeutunut niin kaiken kattavasti nyky-yhteiskunnan rakenteisiin, että sen kuuluisi
    olla valtiovallan erityisessä suojeluksessa ihan kuin työvoima aikoinaan ja nykyään kai koko elinkeinoelämä? Vai onko perustuslakia tyystin muutettu tuon pykälän osalta ja valtion velvollisuus poistettu?

    Suomalaisten sähköntuottajat tekevät sähköä samoilla kustannuksilla kuin ennen viime kesää.

    Sitten on välistävetäjiä eli yhtiöitä, jotka ostavat sähköä ja myyvät eteenpäin kansalaisille. Nämä yhtiöt ovat pulassa ja siirtävät itselleen toteutuneet yritystoiminnan riskit kansalaisten kannettaviksi. Kansalaistenhan on pakko ostaa sähköä samalla tavalla kuin aikaisemmin eli ei ole olemassa normaalia mekanismia, että jos joku on liian kallista, en osta.

    Vähän kuin 90-luvun lamassa itsensä katastrofiin vieneet pankit halusivat kansalaisten maksavan pankkien itsensä tekemät mokat.

    Ja niinhän siinä kävi, että pankit olivatkin valtiovallan erityisessä suojeluksessa eikä työvoima.

    Nyt tehdään samaa sähkönmyyntiyhtiöiden tapauksessa, kun valtio antaa näiden yhtiöiden siirtää omassa liiketoiminnassaan toteutuneen riskin kansalaisten maksettavaksi.

    Sähkövoima kuuluu yhteiskunnan perusrakenteisiin nykypäivänä. Sähkön hinnan ei saisi antaa yhtäkkiä hypätä jopa monikymmenkertaiseksi tavallisille perheille.

    Koska sähköyhtiöt eivät ota vastuuta, niin valtion pitäisi pakottaa ne ottamaan vastuuta. Pudotetaan vaikka
    välistävetäjäyhtiöt pois siitä välistä ja muutetaan sähkön laskutus tapahtumaan suoraan tuottajayhtiöiltä
    kansalaisille. Ja jos sähkötehoa jää yli, niin antaa sen mennä pörssikauppaan. Koska usein kuitenkin jäisi
    tehovajausta, niin sen paikkaamiseksi olisi sitten ostettava kallista pörssisähköä. Tällä hetkellähän suomalaiset
    tuottajat ottavat hintaa pörssin mukaisesti ja repivät suuret voitot. Kansalaisille jää taas kerran musta-pekka käteen.

    Sähkönsiirtoverkko vastaa liikenneväyliä ja on Fingridin eli valtion hallussa. Sähköntuotanto, autot, junat eivät ole mikään valtion omistuksessa. Vaadit siis sellaista, mikä on jo toteutettu.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    Selitin jo kuinka valtion kuuluu pitää yllä vakautta, ennustettavuutta ja infrastruktuuria: ei ainakaan sillä, että joka huutoon vastataan ja politiikka muuttuu viikoittain.

    Miten väylät liittyvät tähän keskusteluun? Verovaroistahan ne kuuluu maksaa, toisin kuin omakotitalojen suorasähkölämmitys.

    Väylät kuuluvat samaan infrastruktuuriin kuin sähkövoima

    Sinähän olet sittenkin hiukan jyvällä. Jostain syystä kuitenkin jätät sähkövoiman tarjonnan
    vakaus- ja ennustettavuusvaatimuksen ulkopuolelle.

    Sähkövoima on tunkeutunut niin kaiken kattavasti nyky-yhteiskunnan rakenteisiin, että sen kuuluisi
    olla valtiovallan erityisessä suojeluksessa ihan kuin työvoima aikoinaan ja nykyään kai koko elinkeinoelämä? Vai onko perustuslakia tyystin muutettu tuon pykälän osalta ja valtion velvollisuus poistettu?

    Suomalaisten sähköntuottajat tekevät sähköä samoilla kustannuksilla kuin ennen viime kesää.

    Sitten on välistävetäjiä eli yhtiöitä, jotka ostavat sähköä ja myyvät eteenpäin kansalaisille. Nämä yhtiöt ovat pulassa ja siirtävät itselleen toteutuneet yritystoiminnan riskit kansalaisten kannettaviksi. Kansalaistenhan on pakko ostaa sähköä samalla tavalla kuin aikaisemmin eli ei ole olemassa normaalia mekanismia, että jos joku on liian kallista, en osta.

    Vähän kuin 90-luvun lamassa itsensä katastrofiin vieneet pankit halusivat kansalaisten maksavan pankkien itsensä tekemät mokat.

    Ja niinhän siinä kävi, että pankit olivatkin valtiovallan erityisessä suojeluksessa eikä työvoima.

    Nyt tehdään samaa sähkönmyyntiyhtiöiden tapauksessa, kun valtio antaa näiden yhtiöiden siirtää omassa liiketoiminnassaan toteutuneen riskin kansalaisten maksettavaksi.

    Sähkövoima kuuluu yhteiskunnan perusrakenteisiin nykypäivänä. Sähkön hinnan ei saisi antaa yhtäkkiä hypätä jopa monikymmenkertaiseksi tavallisille perheille.

    Koska sähköyhtiöt eivät ota vastuuta, niin valtion pitäisi pakottaa ne ottamaan vastuuta. Pudotetaan vaikka
    välistävetäjäyhtiöt pois siitä välistä ja muutetaan sähkön laskutus tapahtumaan suoraan tuottajayhtiöiltä
    kansalaisille. Ja jos sähkötehoa jää yli, niin antaa sen mennä pörssikauppaan. Koska usein kuitenkin jäisi
    tehovajausta, niin sen paikkaamiseksi olisi sitten ostettava kallista pörssisähköä. Tällä hetkellähän suomalaiset
    tuottajat ottavat hintaa pörssin mukaisesti ja repivät suuret voitot. Kansalaisille jää taas kerran musta-pekka käteen.

    Sähkönsiirtoverkko vastaa liikenneväyliä ja on Fingridin eli valtion hallussa. Sähköntuotanto, autot, junat eivät ole mikään valtion omistuksessa. Vaadit siis sellaista, mikä on jo toteutettu.

    En vaadi muuta kuin valtion takaamaa vakaata ja ennustettavaa hintakehitystä sähkölle. Sitä on pakko ostaa, joten se on osa infrastruktuuria, joka ei saa olla keinottelun kohde.

      2
  • muokattu 18.12.2022 23:36

    @Late1969 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    Selitin jo kuinka valtion kuuluu pitää yllä vakautta, ennustettavuutta ja infrastruktuuria: ei ainakaan sillä, että joka huutoon vastataan ja politiikka muuttuu viikoittain.

    Miten väylät liittyvät tähän keskusteluun? Verovaroistahan ne kuuluu maksaa, toisin kuin omakotitalojen suorasähkölämmitys.

    Väylät kuuluvat samaan infrastruktuuriin kuin sähkövoima

    Sinähän olet sittenkin hiukan jyvällä. Jostain syystä kuitenkin jätät sähkövoiman tarjonnan
    vakaus- ja ennustettavuusvaatimuksen ulkopuolelle.

    Sähkövoima on tunkeutunut niin kaiken kattavasti nyky-yhteiskunnan rakenteisiin, että sen kuuluisi
    olla valtiovallan erityisessä suojeluksessa ihan kuin työvoima aikoinaan ja nykyään kai koko elinkeinoelämä? Vai onko perustuslakia tyystin muutettu tuon pykälän osalta ja valtion velvollisuus poistettu?

    Suomalaisten sähköntuottajat tekevät sähköä samoilla kustannuksilla kuin ennen viime kesää.

    Sitten on välistävetäjiä eli yhtiöitä, jotka ostavat sähköä ja myyvät eteenpäin kansalaisille. Nämä yhtiöt ovat pulassa ja siirtävät itselleen toteutuneet yritystoiminnan riskit kansalaisten kannettaviksi. Kansalaistenhan on pakko ostaa sähköä samalla tavalla kuin aikaisemmin eli ei ole olemassa normaalia mekanismia, että jos joku on liian kallista, en osta.

    Vähän kuin 90-luvun lamassa itsensä katastrofiin vieneet pankit halusivat kansalaisten maksavan pankkien itsensä tekemät mokat.

    Ja niinhän siinä kävi, että pankit olivatkin valtiovallan erityisessä suojeluksessa eikä työvoima.

    Nyt tehdään samaa sähkönmyyntiyhtiöiden tapauksessa, kun valtio antaa näiden yhtiöiden siirtää omassa liiketoiminnassaan toteutuneen riskin kansalaisten maksettavaksi.

    Sähkövoima kuuluu yhteiskunnan perusrakenteisiin nykypäivänä. Sähkön hinnan ei saisi antaa yhtäkkiä hypätä jopa monikymmenkertaiseksi tavallisille perheille.

    Koska sähköyhtiöt eivät ota vastuuta, niin valtion pitäisi pakottaa ne ottamaan vastuuta. Pudotetaan vaikka
    välistävetäjäyhtiöt pois siitä välistä ja muutetaan sähkön laskutus tapahtumaan suoraan tuottajayhtiöiltä
    kansalaisille. Ja jos sähkötehoa jää yli, niin antaa sen mennä pörssikauppaan. Koska usein kuitenkin jäisi
    tehovajausta, niin sen paikkaamiseksi olisi sitten ostettava kallista pörssisähköä. Tällä hetkellähän suomalaiset
    tuottajat ottavat hintaa pörssin mukaisesti ja repivät suuret voitot. Kansalaisille jää taas kerran musta-pekka käteen.

    Sähkönsiirtoverkko vastaa liikenneväyliä ja on Fingridin eli valtion hallussa. Sähköntuotanto, autot, junat eivät ole mikään valtion omistuksessa. Vaadit siis sellaista, mikä on jo toteutettu.

    Eikös Suomen valtio omista Suomen sähköntuotannosta 37% ja kunnat omistavat myös ison osan uutisoinnin mukaan yhteensä yli 70%.

    Saa outoon valoon miljardikulut veronmaksajille ja find fall veroista kun rahoja pitkälti siirrellään valtioiden ja kuntien tileiltä toisille ja sanotaan tätä miljardivajeeksi joka täytyy periä veronmaksajilta eli kansalta joka omistaa valtion ja kuntien varat.

      
  • Tässä on kommentoitu peltipattereita ja toivottu nestettä lämmitykseen. Talon eristeitä on paranneltu rakennusmääräyksissä jo vuosikymmeniä. Nollaenergiatalot putosivat "B" luokkaan jo 15 vuotta sitten jos talon lämmitykseen asensi yhden 500 W sähköpatterin eikä hoitanut asiaa jollakin pumpulla jonka kustannukset ja tilantarve olisi ollut kymmenkertainen.
    Nythän on lisäksi niin, että vanheneva väestö asuu taloja jotka ovat rakentaneet 50-luvulta lähtien. Vihreä siirtymä edellyttää kaiken fossiilisen (lue: öljylämmitys) polttamisen loppuvan lähivuosina mutta ei katsota hyvällä puukäyttöistä keskuslämmityskattilaakaan. Itse arvioisin, ettei edes maalämpö ole edullinen lämmitysmuoto jos talo on vaivaiset 20 vuotta sitten rakennettu. Sähköä kuluu muuhunkin kuin lämmitykseen joten 10-13.000 kWh vuodessa menee vaikka mitään peltipattereita ei olisikaan. Jos tuon sähkön hinnaksi jäisi 5000 euroa vuodessa, on se merkittävä kuluerä talouksissa jossa perheen elättäjä saa suomalaista keskipalkkaa (reilut 3000 e/kk bruttona).
    Suurin ongelma jo lähivuosina on, että pitäisi lopettaa kaiken polttaminen ja siirtyä sähköön. Mietitäänpä vaikka 2,5 miljoonan polttomoottorin vaihtamista sähkökäyttöiseksi - jotkut ajaa paljon, jotkut vähän mutta keskimäärin 18.000 km/a - 4000 kWh per auto minimissään vuodessa - energialla lämmittäisi 400.000 omakotitaloa joiden vuotuinen kulutus on 25.000 kWh. Tämän lisäksi kaupunkien kaukolämmöt - jos mitään ei polteta, sähköä tarvitaan vaikka miten hyvät pumppulaitokset rakennetaan. Jäljelle jää silti valtava määrä vanhoja taloja (maalla mutta vaikka myös Helsingin ydinkeskustassa) jotka on rakennettu kymmeniä vuosia sitten ja energiaa tarvitaan paljon. Ei taida aurinkopaneleilla homma hoitua - jos mietitään vaikka tilannetta seuraavien viikkojen aikana, joka toistuu vuosittain.

      1
  • @740 GLE kirjoitti:
    Oletetaanpa esimerkin vuoksi hetken ajan, että jossain olisi rauhaa rakastava kansa, joka on valmis tulemaan toimeen omillaan oman kylmän maansa vaikeissakin olosuhteissa. Tuon päättäväisen ja sitkeän kansan ainoa heikkous on riippuvuus eräästä kansakunnan kohtalolle välttämättömästä tuotteesta, jonka saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.

    Riski on tunnistettu, joten yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta välttämättömän tuotteen saatavuuden varmistaminen on nostettu markkinavoimien ulkopuolelle parlamentaarisesti hoidettavaksi. Valtio kontrolloi kriittisen tuotteen valmistuslupia ja hallinnoi suurimman omistajan äänivallan turvin maan suurinta valmistajaa. Valtio säätelee myös tuotteen hintaa määräävää markkinapaikkaa siten että jokainen tuottaja jää kustannustasostaan riippumatta aina voitolle, koska välttämättömyystuotteen hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaiseksi riippumatta siitä, että monet yritykset ovat löytäneet halvempiakin tapoja valmistaa tuota kriittisen tärkeää tuotetta.

    Tunnistetusta riippuvuudesta ja valtion tiukasta kontrollista huolimatta kansakunta tuottaa tätä välttämättömyystuotetta vuosikymmenestä toiseen vain 80 - 90 % omasta kulutuksestaan, joten saatavuus voidaan turvata ainoastaan ikuisesti edulliseen tuontiin luottaen.

    Tämä kriittinen välttämättömyystuote on ALKOHOLI.

    Eräänä kesänä havaittiin jo varhain, että maailman tilanteen muuttuessa tulevana talvena on realistinen riski siitä, ettei kansakunnan toimeentulon kannalta välttämätöntä alkoholia riitäkään kaikille. Tilanne oli vakava, joten kansakunnan päättäjät tarttuivat toimeen päättäväisesti.

    Eipä aikaakaan, kun poliitikkojen ajatusmyllystä alkoi tipahdella ainakin poliitikkojen omasta mielestä toinen toistaan demokraattisempia, oikeudenmukaisempia, tehokkaampia ja syrjimättömämpiä keinoja uhkaavan alkoholin puutteen poistamiseksi:

    • yksi ehdottaa alkoholin veron alennusta, jotta vähäisen alkoholin hinta ei nousisi kohtuuttoman suureksi
    • toinen ehdottaa paljon alkoholia kuluttaville suunnattavaa erityistä verovähennystä
    • Kolmannelle sekään ei riitä, vaan tarvitaan valtion subventoima hintakatto varmistamaan alhainen hinta
    • Neljännen mielestä tarvitaan lisätukea vähävaraisille, että hekin voivat ostaa välttämätöntä alkoholia riittävästi

    Poliittisessa päätöksenteossa kukaan ei huomaa alkoholin tuotannon olevan vuodesta toiseen kulutusta pienempi, joten kenellekään ei tule mieleen perustaa panimoa tai tislaamoa.

    DISCLAIMER: Tämä on täysin kuvitteellinen esimerkki ja mahdolliset yhtymäkohdat todellisuuteen ovat puhtaasti sattumaa.

    Demokratiassa kansa valitsee päättäjät, joten syyllistä etsiessämme joudumme vain katsomaan peiliin.

      1
  • @HybridRules kirjoitti:
    Suomalaisen vesi-, tuuli- ja ydinvoiman tuotantokustannus ei ole noussut.

    Ei olekaan, mutta valitsemamme edustajat estivät lisävoiman rakentamisen ja liittivät Suomen mukaan hinnoittelujärjestelmään, joka nostaa hintaa suomalaisista tuotantokustannuksista riippumatta.

    Näin te me olemme äänestäneet.

    Älä vedä tähän perustarpeiden yläpuolella olevia asioita kuten autot.

    Arvelinkin, ettet halua itse noudattaa muilta odottaamasi hinnoitteluperiaatetta.

      
  • @HybridRules kirjoitti:
    Valtion pitäisi taata ennustettavuus mikä tässä tilanteessa tarkoittaa, että valtio huolehtisi kansalaisten sähkölaskun kasvavan vain kohtuullisesti.

    Jälleen jyrkästi samaa mieltä. Valtio on nyt parhaan osaamisensa näyttänyt rakentamalla alijäämäisen järjestelmän, jonka hinta ei määräydy Suomessa. Asiasta vastuullinen taho on siis ryZZinyt oman osuutensa suunnilleen niin pahasti kuin mahdollista.

    On järkyttävää nähdä, että edelleenkään yksikään politrukki ei näe kuluvaa talvea pidemmälle. Ainoa asia, joka kiinnostaa on rahan jakaminen eri suuntiin. Edelleenkään ketään ei huoleta sähkön tuotannon riittämättömyys jolle tämä parlamentaarisesti valmisteltu sabotaasi on rakennettu.

    En minä usko poliitikojen tahallaan kiusaavan meitä. Se tosiasia, etteivät he ymmärrä tekojensa seuraksia ei silti poista heiltä vastuuta tekemistään valinnoista.

    "The road to hell is paved with good intentions".

      
  • muokattu 19.12.2022 15:03

    @HybridRules kirjoitti:
    En vaadi muuta kuin valtion takaamaa vakaata ja ennustettavaa hintakehitystä sähkölle. Sitä on pakko ostaa, joten se on osa infrastruktuuria, joka ei saa olla keinottelun kohde.

    Miksi valtio teki sähköstä keinottelun kohteen omilla toimillaan?

    Jos nyt annetaan asiat tähän jamaan ajaneille poliitikoille lisää päätösvaltaa asiassa, millä todennäköisyydellä he osuvat yhtään parempaan ratkaisuun?

    EIKÖ NYT S****NA kukaan niistä lyhyen matematiikan koulupudokkaista voisi viimein ehdottaa voimalan rakentamista ettei tätä samaa jappasua tarvitse kuunnella enää 10 vuoden kuluttuakin?

      
  • @Topi27 kirjoitti:
    Saa outoon valoon miljardikulut veronmaksajille ja find fall veroista kun rahoja pitkälti siirrellään valtioiden ja kuntien tileiltä toisille ja sanotaan tätä miljardivajeeksi joka täytyy periä veronmaksajilta eli kansalta joka omistaa valtion ja kuntien varat.

    Kyllä tässä ansioton windfall tuotto on.

    Valtio nimittäin kasvattaa verotuloja itse rakentamansa sähköpulan, sähkön hinnoittelumallin ja inflaation turvin. Miten tuon ansiottoman suuren verotuksen saisi takaisin ihmisten käyttöön, joille se kuuluukin?

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Tässä on kommentoitu peltipattereita ja toivottu nestettä lämmitykseen.

    Pääaosin lämpöpumpulla ja uunilla lämmityksen lisäksi tuokin on tehty jo aikoja sitten allergiasyistä. Öljytäytteinen sähköpatteri toimii pehmeästi, kärventämättä ja pölyä kierrättämättä kuten vesikeskuslämmityskin.

    Talon eristeitä on paranneltu rakennusmääräyksissä jo vuosikymmeniä.

    Katolle meni jo niin paljon puhallusvillaa kuin sinne oli teknisesti mahdollista lisätä.

    Ovet ovat seuraavana vuorossa. Mökiltä on hyvää kokemusta modernien lämpöä eristävien ovien vaihdon tuomasta ilmaisesta mukavuudesta kun oven seutu ei ole niin kylmä. Arvioimasi 10.000 - 13.000 kWh vuodessa kuluisi 1990-luvun talossa vaikka Rouva suostuisi myymään porealtaansa.

      1
  • Niinhän siinä käy, että ohjeita noudattaneet lyhytaikaiset sähkönsäästäjät häviävät. Jos osti klapeja ja korvasi sähkölämmitystä niillä, saa maksaa klapinsa ja sähkönsä. Jos on investoinut sähkönsäästöön pidempiaikaisesti, häviää nyt, mutta voittaa edelleen pitkällä tähtäimellä. Jos on hankkinut aurinkopaneeleja, saa myydä sähköä verkkoon säänneltyyn hintaan ja häviää.

    Jos ei säästänyt sähköä, sähkölasku korvataan kelpo rajoissa. Käyttöä kannattaa jatkaa, kun kohta on kattohinta sähkölle. Jos on sähkönmyyjä, valtio korvaa kaikki suorat ja laskennallisetkin tappiot.

    Toimien ansiosta meillä ei ole enää sähköpulaa.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Oletetaanpa esimerkin vuoksi hetken ajan, että jossain olisi rauhaa rakastava kansa, joka on valmis tulemaan toimeen omillaan oman kylmän maansa vaikeissakin olosuhteissa. Tuon päättäväisen ja sitkeän kansan ainoa heikkous on riippuvuus eräästä kansakunnan kohtalolle välttämättömästä tuotteesta, jonka saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.

    Riski on tunnistettu, joten yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta välttämättömän tuotteen saatavuuden varmistaminen on nostettu markkinavoimien ulkopuolelle parlamentaarisesti hoidettavaksi. Valtio kontrolloi kriittisen tuotteen valmistuslupia ja hallinnoi suurimman omistajan äänivallan turvin maan suurinta valmistajaa. Valtio säätelee myös tuotteen hintaa määräävää markkinapaikkaa siten että jokainen tuottaja jää kustannustasostaan riippumatta aina voitolle, koska välttämättömyystuotteen hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaiseksi riippumatta siitä, että monet yritykset ovat löytäneet halvempiakin tapoja valmistaa tuota kriittisen tärkeää tuotetta.

    Tunnistetusta riippuvuudesta ja valtion tiukasta kontrollista huolimatta kansakunta tuottaa tätä välttämättömyystuotetta vuosikymmenestä toiseen vain 80 - 90 % omasta kulutuksestaan, joten saatavuus voidaan turvata ainoastaan ikuisesti edulliseen tuontiin luottaen.

    Tämä kriittinen välttämättömyystuote on ALKOHOLI.

    Eräänä kesänä havaittiin jo varhain, että maailman tilanteen muuttuessa tulevana talvena on realistinen riski siitä, ettei kansakunnan toimeentulon kannalta välttämätöntä alkoholia riitäkään kaikille. Tilanne oli vakava, joten kansakunnan päättäjät tarttuivat toimeen päättäväisesti.

    Eipä aikaakaan, kun poliitikkojen ajatusmyllystä alkoi tipahdella ainakin poliitikkojen omasta mielestä toinen toistaan demokraattisempia, oikeudenmukaisempia, tehokkaampia ja syrjimättömämpiä keinoja uhkaavan alkoholin puutteen poistamiseksi:

    • yksi ehdottaa alkoholin veron alennusta, jotta vähäisen alkoholin hinta ei nousisi kohtuuttoman suureksi
    • toinen ehdottaa paljon alkoholia kuluttaville suunnattavaa erityistä verovähennystä
    • Kolmannelle sekään ei riitä, vaan tarvitaan valtion subventoima hintakatto varmistamaan alhainen hinta
    • Neljännen mielestä tarvitaan lisätukea vähävaraisille, että hekin voivat ostaa välttämätöntä alkoholia riittävästi

    Poliittisessa päätöksenteossa kukaan ei huomaa alkoholin tuotannon olevan vuodesta toiseen kulutusta pienempi, joten kenellekään ei tule mieleen perustaa panimoa tai tislaamoa.

    DISCLAIMER: Tämä on täysin kuvitteellinen esimerkki ja mahdolliset yhtymäkohdat todellisuuteen ovat puhtaasti sattumaa.

    Demokratiassa kansa valitsee päättäjät, joten syyllistä etsiessämme joudumme vain katsomaan peiliin.

    Ei toi nyt ihan noinkaan mene.
    Kansa saa valita vain suppeasta osasta väestöä minkä pieni piiri on hyväksynyt ehdokkaiksi. Harvoin ilman puolueen tukea pääsee läpi ja joka tapauksessa määrä niin pieni, ettei mitään valtaa eduskunnassa.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit