Euroratkaisu sähköntuotantoon

18 kommenttia

Hesarissa on Wärtsilän halpa ratkaisu sähköpulaan: https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html

Yksi OL3 voitaisiin kätevästi korvata noin:

Tuulivoima + säätövoima

Tuulivoimaloita 7 240 MW

Vedyn tuotantoa 1 930 MW

Vetyä polttavia moottoreita/voimaloita 1 560 MW

Akusto 240 MW

Tuotetun sähkön hinta: 64 euroa/MWh

Helppoa kuin heinänteko. Tarvitaan sellaiset tuhat tuulimyllyä ja pari tuhatta sylinteriä moottoreihin. Yksi myllyhän on 10 MW ja hiukan reserviä huoltoja ja rikkoutumisia varten. Ja Wärtsilän suuret moottorit ovat megawatin luokkaa sylinteriteholtaan ja hiukan reserviä huoltoja ja rikkoutumisia varten. Akkuja menee vain 300 kontillista.

  
  • @Late1969 kirjoitti:
    Hesarissa on Wärtsilän halpa ratkaisu sähköpulaan: https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html

    Yksi OL3 voitaisiin kätevästi korvata noin:

    Tuulivoima + säätövoima

    Tuulivoimaloita 7 240 MW
    
    Vedyn tuotantoa 1 930 MW
    
    Vetyä polttavia moottoreita/voimaloita 1 560 MW
    
    Akusto 240 MW
    
    Tuotetun sähkön hinta: 64 euroa/MWh
    

    Helppoa kuin heinänteko. Tarvitaan sellaiset tuhat tuulimyllyä ja pari tuhatta sylinteriä moottoreihin. Yksi myllyhän on 10 MW ja hiukan reserviä huoltoja ja rikkoutumisia varten. Ja Wärtsilän suuret moottorit ovat megawatin luokkaa sylinteriteholtaan ja hiukan reserviä huoltoja ja rikkoutumisia varten. Akkuja menee vain 300 kontillista.

    Minä en lukenut artikkelista, että OL3 olisi tarkoitus korvata vaan Wärtislän idealla tehtäisiin uutta kapasiteettia. Tuohan olisi sähköntuotannossa päästötöntä.

    Onko idea sinun mielestäsi niin huono, että se tulee ampua alas jo täällä esson baarissa?

      1
  • @HybridRules kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Hesarissa on Wärtsilän halpa ratkaisu sähköpulaan: https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html

    Yksi OL3 voitaisiin kätevästi korvata noin:

    Tuulivoima + säätövoima

    Tuulivoimaloita 7 240 MW
    
    Vedyn tuotantoa 1 930 MW
    
    Vetyä polttavia moottoreita/voimaloita 1 560 MW
    
    Akusto 240 MW
    
    Tuotetun sähkön hinta: 64 euroa/MWh
    

    Helppoa kuin heinänteko. Tarvitaan sellaiset tuhat tuulimyllyä ja pari tuhatta sylinteriä moottoreihin. Yksi myllyhän on 10 MW ja hiukan reserviä huoltoja ja rikkoutumisia varten. Ja Wärtsilän suuret moottorit ovat megawatin luokkaa sylinteriteholtaan ja hiukan reserviä huoltoja ja rikkoutumisia varten. Akkuja menee vain 300 kontillista.

    Minä en lukenut artikkelista, että OL3 olisi tarkoitus korvata vaan Wärtislän idealla tehtäisiin uutta kapasiteettia. Tuohan olisi sähköntuotannossa päästötöntä.

    Onko idea sinun mielestäsi niin huono, että se tulee ampua alas jo täällä esson baarissa?

    Ei toki, vaan seuraavan OL3:n mallisen voimalaitoksen rakentaminen olisi mahdollista korvata. Niinhän siinä jutussa luki: "Vertasimme sitä, että rakennettaisiin uusi Olkiluoto 3 eli 1 600 megawatin tehoinen ydinvoimala. Ja sitä, että rakennettaisiin sama tasainen kapasiteetti tuulella, pienellä määrällä akkuja, elektrolyysereillä ja Wärtsilän moottoreilla”.

    Kirjoitin tuohon vähän mittakaavaa mukaan, että voi arvioida idean toteutettavuutta. Tavaraa tulee aika paljon Suomeen asennettavaksi ja siitä ei ollut jutussa sanaakaan. Tuulivoimaakin tulee niin että riittää ja osan on toimittava koko ajan, kun moottorivoimaloista saadaan vain juuri sama teho kuin OL3:sta.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Hesarissa on Wärtsilän halpa ratkaisu sähköpulaan: https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html

    Yksi OL3 voitaisiin kätevästi korvata noin:

    Tuulivoima + säätövoima

    Tuulivoimaloita 7 240 MW
    
    Vedyn tuotantoa 1 930 MW
    
    Vetyä polttavia moottoreita/voimaloita 1 560 MW
    
    Akusto 240 MW
    
    Tuotetun sähkön hinta: 64 euroa/MWh
    

    Helppoa kuin heinänteko. Tarvitaan sellaiset tuhat tuulimyllyä ja pari tuhatta sylinteriä moottoreihin. Yksi myllyhän on 10 MW ja hiukan reserviä huoltoja ja rikkoutumisia varten. Ja Wärtsilän suuret moottorit ovat megawatin luokkaa sylinteriteholtaan ja hiukan reserviä huoltoja ja rikkoutumisia varten. Akkuja menee vain 300 kontillista.

    Minä en lukenut artikkelista, että OL3 olisi tarkoitus korvata vaan Wärtislän idealla tehtäisiin uutta kapasiteettia. Tuohan olisi sähköntuotannossa päästötöntä.

    Onko idea sinun mielestäsi niin huono, että se tulee ampua alas jo täällä esson baarissa?

    Ei toki, vaan seuraavan OL3:n mallisen voimalaitoksen rakentaminen olisi mahdollista korvata. Niinhän siinä jutussa luki: "Vertasimme sitä, että rakennettaisiin uusi Olkiluoto 3 eli 1 600 megawatin tehoinen ydinvoimala. Ja sitä, että rakennettaisiin sama tasainen kapasiteetti tuulella, pienellä määrällä akkuja, elektrolyysereillä ja Wärtsilän moottoreilla”.

    Kirjoitin tuohon vähän mittakaavaa mukaan, että voi arvioida idean toteutettavuutta. Tavaraa tulee aika paljon Suomeen asennettavaksi ja siitä ei ollut jutussa sanaakaan. Tuulivoimaakin tulee niin että riittää ja osan on toimittava koko ajan, kun moottorivoimaloista saadaan vain juuri sama teho kuin OL3:sta.

    Ei kai OL3 ole mikään kaikenkattava referenssi. Wärtsilän ideassa vetymoottori ja akkuvarasto hoitavat tyynen ajan. Minusta ei ainakaan suoralta kädeltä ole syytä tyrmätä ideaa. Sotatilanteessakin parempi monta pientä voimalaa kuin pari isoa.

      
  • Se on kauheaa mikäli rakennetaan halvempaa puhdasta uusiutuvaa energiaa kuin ydinvoima kun sitä on palstoilla toitottanut haihatteluksi joka ikisessä kirjoituksessa.

    Menettäähän siinä jo miehisyyden.

    Ei muuta kuin mene Late peppujen soppakiskalle ja alkakaa kaatamaan Wärtsilää nurin ja hemmo kortistoon, jottei synny puhtaita energia muotoja ja vielä liian halvalla.

      
  • Wärtsilä: Tuulivoimasta voi tehdä yhtä tasaista kuin ydin­voima ja selvästi halvemmalla
    Wärtsilä laski, että tuulivoima on ydinvoimaa halvempi tapa lisätä vakaata sähköntuotantoa eli perusvoimaa. Professorin mielestä laskelma on uskottava.

    Vuodessa uutta tuulivoimaa on rakennettu 1 800 megawattia.

    OL 3 rakennettu 17 vuotta eikä vielä toimi.

    Wärtsilän laskelman lähtökohdat
    Ydinvoima:

    Teho 1600 MW, hinta 11 miljardia euroa. (Ranskan sisarvoimala 12,7 miljardia)

    Tuotetun sähkön hinta: 78 euroa/MWh

    Tuulivoima + säätövoima

    Tuulivoimaloita 7 240 MW

    Vedyn tuotantoa 1 930 MW

    Vetyä polttavia moottoreita/voimaloita 1 560 MW

    Akusto 240 MW

    Tuotetun sähkön hinta: 64 euroa/MWh

    Investointikustannukset arvioitu nykyisin markkinahinnoin. Laskelmassa huomioitu investointien käyttöaika.

    https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html

      
  • muokattu 18.12.2022 21:53

    Nyt olisi tärkeintä saada rakennettua puuttuvat sähkön runkoverkot kuntoon 1-2 vuodessa eikä 10:ssä vuodessa ja ylikin.
    Valmiita tuulivoima hankkeita odottaa yli 8000 MW pelkästään toimivaa runkoverkkoa.
    Tuulivoima hankkeita käynnissä kaikkiaan 44 000 MW.

    Samaan aikaan täytyy rakentaa nopeasti Euroopan sisäinen Suurjännitetasavirta (HVDC) verkko kuntoon ja laajentaa se myös Aasiaan ja Afrikkaan nopealla tahdilla.

    image

    Kartta HVDC-kaapeleista Euroopassa. Punaisella rakennetut ja sinisellä katkoviivalla suunnitteilla olevat.

    Eilen uutisoitiin HVDC verkosta Aasian suuntaan

      
  • @Topi27 kirjoitti:
    Se on kauheaa mikäli rakennetaan halvempaa puhdasta uusiutuvaa energiaa kuin ydinvoima kun sitä on palstoilla toitottanut haihatteluksi joka ikisessä kirjoituksessa.

    Menettäähän siinä jo miehisyyden.

    Ei muuta kuin mene Late peppujen soppakiskalle ja alkakaa kaatamaan Wärtsilää nurin ja hemmo kortistoon, jottei synny puhtaita energia muotoja ja vielä liian halvalla.

    Kannattaako kommentoida, jos ei tajua lukemaansa?

      
  • Suomi lähti vetybuumiin jälki­junassa, mutta 2022 oli käänne – Suomeen investoidaan pian miljardeilla
    Vetyteollisuus on käännekohdassa. Jälkijunassa vetybuumiin lähtenyt Suomi houkuttelee nyt investoijia. Lähivuosina Suomessa käynnistyvät yli kahden miljardin euron investoinnit puhtaan vedyn tuotantoon.

    image

    https://www.hs.fi/talous/art-2000009260626.html

      
  • Nyt alkaa tulla vetykeskusteluun jotain järjen häivääkin - hyvä!

    Eli nimetään muutama paikakunta eikä aleta heti haaveilla maan kattavasta huoltoasemaverkostosta. Miksi muuten Raahe puuttuu kartalta, olisi mahdollisesti se suurin kuluttaja ja on tällä hetkellä suurin saastuttaja?

    Yläpeukku Wärtsilän dieselvoimaloille. Aika luonteva huippuvoimala tällaisessa konseptissa.

    Olennaista on silti, mistä se ylimääräinen vety otetaan, kun ensin pitäisi saada Suomi sähkön suhteen omavaraiseksi ja sen jälkeen pitäisi vielä saada lisää sähköä suunnilleen varavoima x 2 vedyn erottamisen ja pullotuksen huonon hyötysuhteen vuoksi. Ja siten vielä x 2 Wärtsilä dieselin noin 50 % hyötysuhteen vuoksi?

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Nyt alkaa tulla vetykeskusteluun jotain järjen häivääkin - hyvä!

    Eli nimetään muutama paikakunta eikä aleta heti haaveilla maan kattavasta huoltoasemaverkostosta. Miksi muuten Raahe puuttuu kartalta, olisi mahdollisesti se suurin kuluttaja ja on tällä hetkellä suurin saastuttaja?

    Yläpeukku Wärtsilän dieselvoimaloille. Aika luonteva huippuvoimala tällaisessa konseptissa.

    Olennaista on silti, mistä se ylimääräinen vety otetaan, kun ensin pitäisi saada Suomi sähkön suhteen omavaraiseksi ja sen jälkeen pitäisi vielä saada lisää sähköä suunnilleen varavoima x 2 vedyn erottamisen ja pullotuksen huonon hyötysuhteen vuoksi. Ja siten vielä x 2 Wärtsilä dieselin noin 50 % hyötysuhteen vuoksi?

    Ydinvoimala tai sen korvaavat moottorivoimalaitokset eivät ole huippuvoimaa vaan ihan sitä aina päällä olevaa perusvoimaa. Moottoreiden kanssa vuorottelee tietysti tuulivoima eli yhteensä ne ovat aina päällä ydinvoimalan teholla.

    Moottorigeneraattorien hyötysuhde ei ole 50% käytännössä, mutta niistä saa runsaasti hukkalämpöä kaukolämmön tuotantoon ja se mutkistaa laskentaa moottorivoimalaitoksen eduksi. Isosta ydinvoimalasta kaukolämpöä tuskin saataisiin.

      
  • muokattu 19.12.2022 16:36

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Nyt alkaa tulla vetykeskusteluun jotain järjen häivääkin - hyvä!

    Eli nimetään muutama paikakunta eikä aleta heti haaveilla maan kattavasta huoltoasemaverkostosta. Miksi muuten Raahe puuttuu kartalta, olisi mahdollisesti se suurin kuluttaja ja on tällä hetkellä suurin saastuttaja?

    Yläpeukku Wärtsilän dieselvoimaloille. Aika luonteva huippuvoimala tällaisessa konseptissa.

    Olennaista on silti, mistä se ylimääräinen vety otetaan, kun ensin pitäisi saada Suomi sähkön suhteen omavaraiseksi ja sen jälkeen pitäisi vielä saada lisää sähköä suunnilleen varavoima x 2 vedyn erottamisen ja pullotuksen huonon hyötysuhteen vuoksi. Ja siten vielä x 2 Wärtsilä dieselin noin 50 % hyötysuhteen vuoksi?

    Ydinvoimala tai sen korvaavat moottorivoimalaitokset eivät ole huippuvoimaa vaan ihan sitä aina päällä olevaa perusvoimaa. Moottoreiden kanssa vuorottelee tietysti tuulivoima eli yhteensä ne ovat aina päällä ydinvoimalan teholla.

    Ei nyt ihan noinkaan. Ydinvoimalaa käytetään lähes aina vakioteholla. Noissa tuulivoimala-vetymoottorisysteemeissä on paljon enemmän säätövaraa. Tuulivoimaa työnnetään verkkoon niin paljon kuin mahtuu ja sillä mikä ei mahdu, hajoitetaan vettä ja laitetaan vety varastoon odottamaan sitä että tuulella ei saada tuotettua tarvittavaa sähköä jolloin poltetaan lisänä vetyä ja tehdään sillä lisää sähköä. Sitten kun tuuli/aurinkovoimaa on rakennettu niin paljon, että vedystä tulee ylitarjontaa pelkkään sähköntuotantoon, sitä voidaan rueta myymään mm. juuri niihin vetyautoihin.

      2
  • Uutinen
    Uusiutuvaa lämpöä 460 GWh vuodessa, 100 M€ investointi – Helsingissä tehdään kaukolämpöä ja kaukokylmää matalalämpöisen jäteveden hukkaenergiasta
    Eeva Törmänen19.12.202214:16|päivitetty19.12.202214:16ENERGIAYHTEISKUNTARAKENTAMINENRATKAISUJA ILMASTONMUUTOKSEEN
    Lämpöä saadaan tuotettua poikkeuksellisen matalalämpöisestä vedestä, jota on hyödynnetty kaukolämmön tuotantoon jo kertaalleen.

    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/uusiutuvaa-lampoa-460-gwh-vuodessa-100-m-investointi-helsingissa-tehdaan-kaukolampoa-ja-kaukokylmaa-matalalampoisen-jateveden-hukkaenergiasta/eb95267e-a355-4c15-956e-e84724cba734

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Nyt alkaa tulla vetykeskusteluun jotain järjen häivääkin - hyvä!

    Eli nimetään muutama paikakunta eikä aleta heti haaveilla maan kattavasta huoltoasemaverkostosta. Miksi muuten Raahe puuttuu kartalta, olisi mahdollisesti se suurin kuluttaja ja on tällä hetkellä suurin saastuttaja?

    Yläpeukku Wärtsilän dieselvoimaloille. Aika luonteva huippuvoimala tällaisessa konseptissa.

    Olennaista on silti, mistä se ylimääräinen vety otetaan, kun ensin pitäisi saada Suomi sähkön suhteen omavaraiseksi ja sen jälkeen pitäisi vielä saada lisää sähköä suunnilleen varavoima x 2 vedyn erottamisen ja pullotuksen huonon hyötysuhteen vuoksi. Ja siten vielä x 2 Wärtsilä dieselin noin 50 % hyötysuhteen vuoksi?

    Ydinvoimala tai sen korvaavat moottorivoimalaitokset eivät ole huippuvoimaa vaan ihan sitä aina päällä olevaa perusvoimaa. Moottoreiden kanssa vuorottelee tietysti tuulivoima eli yhteensä ne ovat aina päällä ydinvoimalan teholla.

    Ei nyt ihan noinkaan. Ydinvoimalaa käytetään lähes aina vakioteholla. Noissa tuulivoimala-vetymoottorisysteemeissä on paljon enemmän säätövaraa. Tuulivoimaa työnnetään verkkoon niin paljon kuin mahtuu ja sillä mikä ei mahdu, hajoitetaan vettä ja laitetaan vety varastoon odottamaan sitä että tuulella ei saada tuotettua tarvittavaa sähköä jolloin poltetaan lisänä vetyä ja tehdään sillä lisää sähköä. Sitten kun tuuli/aurinkovoimaa on rakennettu niin paljon, että vedystä tulee ylitarjontaa pelkkään sähköntuotantoon, sitä voidaan rueta myymään mm. juuri niihin vetyautoihin.

    Onhan tuossa Wärtsilän laskelmassa teoriassa mahdollisuus tuottaa 9040 MW verkkoon täydellä tuulella ja moottoreilla, mutta siitä ei tainnut olla kyse. Jos olisi, pitäisi Suomen ydinvoimalat stopata tuoksi aikaa.

    Mutta tuo ei ole mikään pikku juttu ja vielä huomisen mahdollisuus tai ongelma. Juuri siksi kirjoitin tämän jutun alkuun. Maatuulivoimalat ovat nyt alle 10 MW ja merituuli 20 MW per kappale, joten niitä saadaan pystyttää ihan urakalla edes tätä ehdotusta varten, muut tarpeet tulevat siihen päälle.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Nyt alkaa tulla vetykeskusteluun jotain järjen häivääkin - hyvä!

    Eli nimetään muutama paikakunta eikä aleta heti haaveilla maan kattavasta huoltoasemaverkostosta. Miksi muuten Raahe puuttuu kartalta, olisi mahdollisesti se suurin kuluttaja ja on tällä hetkellä suurin saastuttaja?

    Yläpeukku Wärtsilän dieselvoimaloille. Aika luonteva huippuvoimala tällaisessa konseptissa.

    Olennaista on silti, mistä se ylimääräinen vety otetaan, kun ensin pitäisi saada Suomi sähkön suhteen omavaraiseksi ja sen jälkeen pitäisi vielä saada lisää sähköä suunnilleen varavoima x 2 vedyn erottamisen ja pullotuksen huonon hyötysuhteen vuoksi. Ja siten vielä x 2 Wärtsilä dieselin noin 50 % hyötysuhteen vuoksi?

    Ydinvoimala tai sen korvaavat moottorivoimalaitokset eivät ole huippuvoimaa vaan ihan sitä aina päällä olevaa perusvoimaa. Moottoreiden kanssa vuorottelee tietysti tuulivoima eli yhteensä ne ovat aina päällä ydinvoimalan teholla.

    Ei nyt ihan noinkaan. Ydinvoimalaa käytetään lähes aina vakioteholla. Noissa tuulivoimala-vetymoottorisysteemeissä on paljon enemmän säätövaraa. Tuulivoimaa työnnetään verkkoon niin paljon kuin mahtuu ja sillä mikä ei mahdu, hajoitetaan vettä ja laitetaan vety varastoon odottamaan sitä että tuulella ei saada tuotettua tarvittavaa sähköä jolloin poltetaan lisänä vetyä ja tehdään sillä lisää sähköä. Sitten kun tuuli/aurinkovoimaa on rakennettu niin paljon, että vedystä tulee ylitarjontaa pelkkään sähköntuotantoon, sitä voidaan rueta myymään mm. juuri niihin vetyautoihin.

    Onhan tuossa Wärtsilän laskelmassa teoriassa mahdollisuus tuottaa 9040 MW verkkoon täydellä tuulella ja moottoreilla, mutta siitä ei tainnut olla kyse. Jos olisi, pitäisi Suomen ydinvoimalat stopata tuoksi aikaa.

    Niin, niillä tuotetaan verkkoon sen verran sähköä kuin kulloinkin tarvitaan. Ydinvoimalan käytön muuttuvat kulut ovat kuitenkin niin pienet että jokaisen rakennetun ydinvoimalan kannattaa joka tapauksessa käydä täydellä teholla aina kun niillä ei ole joku huoltoseisokki päällä.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Nyt alkaa tulla vetykeskusteluun jotain järjen häivääkin - hyvä!

    Eli nimetään muutama paikakunta eikä aleta heti haaveilla maan kattavasta huoltoasemaverkostosta. Miksi muuten Raahe puuttuu kartalta, olisi mahdollisesti se suurin kuluttaja ja on tällä hetkellä suurin saastuttaja?

    Yläpeukku Wärtsilän dieselvoimaloille. Aika luonteva huippuvoimala tällaisessa konseptissa.

    Olennaista on silti, mistä se ylimääräinen vety otetaan, kun ensin pitäisi saada Suomi sähkön suhteen omavaraiseksi ja sen jälkeen pitäisi vielä saada lisää sähköä suunnilleen varavoima x 2 vedyn erottamisen ja pullotuksen huonon hyötysuhteen vuoksi. Ja siten vielä x 2 Wärtsilä dieselin noin 50 % hyötysuhteen vuoksi?

    Ydinvoimala tai sen korvaavat moottorivoimalaitokset eivät ole huippuvoimaa vaan ihan sitä aina päällä olevaa perusvoimaa. Moottoreiden kanssa vuorottelee tietysti tuulivoima eli yhteensä ne ovat aina päällä ydinvoimalan teholla.

    Ei nyt ihan noinkaan. Ydinvoimalaa käytetään lähes aina vakioteholla. Noissa tuulivoimala-vetymoottorisysteemeissä on paljon enemmän säätövaraa. Tuulivoimaa työnnetään verkkoon niin paljon kuin mahtuu ja sillä mikä ei mahdu, hajoitetaan vettä ja laitetaan vety varastoon odottamaan sitä että tuulella ei saada tuotettua tarvittavaa sähköä jolloin poltetaan lisänä vetyä ja tehdään sillä lisää sähköä. Sitten kun tuuli/aurinkovoimaa on rakennettu niin paljon, että vedystä tulee ylitarjontaa pelkkään sähköntuotantoon, sitä voidaan rueta myymään mm. juuri niihin vetyautoihin.

    Onhan tuossa Wärtsilän laskelmassa teoriassa mahdollisuus tuottaa 9040 MW verkkoon täydellä tuulella ja moottoreilla, mutta siitä ei tainnut olla kyse. Jos olisi, pitäisi Suomen ydinvoimalat stopata tuoksi aikaa.

    Niin, niillä tuotetaan verkkoon sen verran sähköä kuin kulloinkin tarvitaan. Ydinvoimalan käytön muuttuvat kulut ovat kuitenkin niin pienet että jokaisen rakennetun ydinvoimalan kannattaa joka tapauksessa käydä täydellä teholla aina kun niillä ei ole joku huoltoseisokki päällä.

    Ei, Wärtsilä sanoi: "Vertasimme sitä, että rakennettaisiin uusi Olkiluoto 3 eli 1 600 megawatin tehoinen ydinvoimala. Ja sitä, että rakennettaisiin sama tasainen kapasiteetti tuulella, pienellä määrällä akkuja, elektrolyysereillä ja Wärtsilän moottoreilla”.

    Kyseessä on siis tasainen 1600 MW tuotanto tässä esimerkissä.

    Teknisesti ajatellen kaasumoottoria voisi ajaa 1 MW:n teholla lyhyen aikaa, mutta mieluummin ajetaan liki täyttä tehoa 20 MW. Tuulimyllystäkin saisi pientä tehoa jollakin tarkkuudella. Konseptin säätöalue olisi siis muutamasta megawatista 9000 megawattiin.

      
  • muokattu 20.12.2022 11:51

    @Late1969 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Nyt alkaa tulla vetykeskusteluun jotain järjen häivääkin - hyvä!

    Eli nimetään muutama paikakunta eikä aleta heti haaveilla maan kattavasta huoltoasemaverkostosta. Miksi muuten Raahe puuttuu kartalta, olisi mahdollisesti se suurin kuluttaja ja on tällä hetkellä suurin saastuttaja?

    Yläpeukku Wärtsilän dieselvoimaloille. Aika luonteva huippuvoimala tällaisessa konseptissa.

    Olennaista on silti, mistä se ylimääräinen vety otetaan, kun ensin pitäisi saada Suomi sähkön suhteen omavaraiseksi ja sen jälkeen pitäisi vielä saada lisää sähköä suunnilleen varavoima x 2 vedyn erottamisen ja pullotuksen huonon hyötysuhteen vuoksi. Ja siten vielä x 2 Wärtsilä dieselin noin 50 % hyötysuhteen vuoksi?

    Ydinvoimala tai sen korvaavat moottorivoimalaitokset eivät ole huippuvoimaa vaan ihan sitä aina päällä olevaa perusvoimaa. Moottoreiden kanssa vuorottelee tietysti tuulivoima eli yhteensä ne ovat aina päällä ydinvoimalan teholla.

    Ei nyt ihan noinkaan. Ydinvoimalaa käytetään lähes aina vakioteholla. Noissa tuulivoimala-vetymoottorisysteemeissä on paljon enemmän säätövaraa. Tuulivoimaa työnnetään verkkoon niin paljon kuin mahtuu ja sillä mikä ei mahdu, hajoitetaan vettä ja laitetaan vety varastoon odottamaan sitä että tuulella ei saada tuotettua tarvittavaa sähköä jolloin poltetaan lisänä vetyä ja tehdään sillä lisää sähköä. Sitten kun tuuli/aurinkovoimaa on rakennettu niin paljon, että vedystä tulee ylitarjontaa pelkkään sähköntuotantoon, sitä voidaan rueta myymään mm. juuri niihin vetyautoihin.

    Onhan tuossa Wärtsilän laskelmassa teoriassa mahdollisuus tuottaa 9040 MW verkkoon täydellä tuulella ja moottoreilla, mutta siitä ei tainnut olla kyse. Jos olisi, pitäisi Suomen ydinvoimalat stopata tuoksi aikaa.

    Niin, niillä tuotetaan verkkoon sen verran sähköä kuin kulloinkin tarvitaan. Ydinvoimalan käytön muuttuvat kulut ovat kuitenkin niin pienet että jokaisen rakennetun ydinvoimalan kannattaa joka tapauksessa käydä täydellä teholla aina kun niillä ei ole joku huoltoseisokki päällä.

    Ei, Wärtsilä sanoi: "Vertasimme sitä, että rakennettaisiin uusi Olkiluoto 3 eli 1 600 megawatin tehoinen ydinvoimala. Ja sitä, että rakennettaisiin sama tasainen kapasiteetti tuulella, pienellä määrällä akkuja, elektrolyysereillä ja Wärtsilän moottoreilla”.

    Kyseessä on siis tasainen 1600 MW tuotanto tässä esimerkissä.

    Teknisesti ajatellen kaasumoottoria voisi ajaa 1 MW:n teholla lyhyen aikaa, mutta mieluummin ajetaan liki täyttä tehoa 20 MW. Tuulimyllystäkin saisi pientä tehoa jollakin tarkkuudella. Konseptin säätöalue olisi siis muutamasta megawatista 9000 megawattiin.

    Joo, tuossa laskuesimerkissä noin mutta käytännössä tuulivoima-vety-systeemeillä tietenkin sähköä tuotettaisiin tarpeen mukaan välillä tehden lisää vetyä ja väliin tehden siitä sähköä.

      1
  • Ns ylijäämäsähkö käsitteenä on vähän hämärä. Usein ehdotetaan, että kun tuulet on suotuisat niin sähköä voisi käyttää vedyn valmistukseen. Sähkön edullinen hinta on lähes synonyymi sille, että ennustettu kulutus on vähäistä tuotantoon nähden. Näen ainoana isompana ongelmana, että liikatuotantoa on edelleen liian satunnaisesti, jotta vetyä voisi käyttää jatkuvaan tuotannolliseen toimintaan.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Ns ylijäämäsähkö käsitteenä on vähän hämärä. Usein ehdotetaan, että kun tuulet on suotuisat niin sähköä voisi käyttää vedyn valmistukseen. Sähkön edullinen hinta on lähes synonyymi sille, että ennustettu kulutus on vähäistä tuotantoon nähden. Näen ainoana isompana ongelmana, että liikatuotantoa on edelleen liian satunnaisesti, jotta vetyä voisi käyttää jatkuvaan tuotannolliseen toimintaan.

    Ylijäämäsähkö lienee sellaista sähköä, joka on tuotettavissa vähin muuttuvin kustannuksin, mutta ei ole mennyt kaupaksi pörssissä. Ei ole siis kovin suuri uhka muutamaan vuoteen. Wärren esimerkissä on varattu runsaasti tuulivoimaa tuottamaan vetysähköä. Toivottavasti vetytehtaat ovat myös joustavia eli voivat toimia liki 0-100 prosentin teholla nopeasti säädettävinä.

      1
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit