@Quu kirjoitti:
Toyota bZ4X:llä ei alkanut lupaavasti, aika outo juttu noin suurelta valmistajalta.
Ehkä tekivät tarkoituksella huonon sähköauton ja laskivat, että iso Toyota-fanijoukko tekee toivotun johtopäätöksen ja pysyvät hybrideissä, kun ne ovat niiiin paljon parempia? Eli markkinointistrategiasta on kyse?
Miten niin huonon.
Suomalaisista suurin osa vuoden 2016 tutkimuksessa liikkui alle 50 km keskimäärin 40,7 km päivässä, eikä nämäkään kaikki autolla.
Korona tiputti tutkimuksen mukaan liikkumisen enää 34 km/päivä.
Eli Toyota vaan teki laadukkaan ja erittäin akkukestävän sähköauton kansalle joka tunnetusti ajaa autot loppuun.
Yli 400 km päivä matkoja suomalaisista ajaa vain 1-2 %
Nämä kusematta lappiin 5 t halkokuormalla ajavat voivat tyytyä romuihinsa.
Oletko miettinyt mitä kirjoittamasi sana ”keskimäärin” tarkoittaa? Tyypillinen autoilija ajaa vuodessa n. 18.000 km, eli noin 50 km päivässä. Entä jos ajot ei olekaan joka päivä 50 km? Kävellään töihin ma—pe ja käydään mummolassa autolla viikonloppuna, 500 km la-su? Olisihan tuo mielenkiintoinen reissu jollain leafillä 😎
Minun päivittäinen työmatkani on noin 90km (edestakaisin) mutta pari viikkoa sitten kävin työreissulla Helsingistä Joensuun takana, meno yhtenä päivänä, paluu seuraavana, yhteensä noin 1100km. Tankkasin auton ennen lähtöä ja taas kun olin tullut takaisin. Poikettiin kollegoiden kanssa kahvilla noin vartiksi meno-ja paluumatkalla. Raskas keli autolle, lunta tiellä reilusti. Kotona juuri kympin uutisten aikaan, en mielellään viivyttelisi matkalla enempää kuin pakko. Talvikelissä ikkunalle pitää olla kunnon puhallukset enkä kehtaisi ketään istuttaa takapenkillä ”alennetulla” sisälämpötilallakaan.
@Quu kirjoitti:
Toyota bZ4X:llä ei alkanut lupaavasti, aika outo juttu noin suurelta valmistajalta.
Ehkä tekivät tarkoituksella huonon sähköauton ja laskivat, että iso Toyota-fanijoukko tekee toivotun johtopäätöksen ja pysyvät hybrideissä, kun ne ovat niiiin paljon parempia? Eli markkinointistrategiasta on kyse?
Miten niin huonon.
Suomalaisista suurin osa vuoden 2016 tutkimuksessa liikkui alle 50 km keskimäärin 40,7 km päivässä, eikä nämäkään kaikki autolla.
Korona tiputti tutkimuksen mukaan liikkumisen enää 34 km/päivä.
Eli Toyota vaan teki laadukkaan ja erittäin akkukestävän sähköauton kansalle joka tunnetusti ajaa autot loppuun.
Yli 400 km päivä matkoja suomalaisista ajaa vain 1-2 %
Nämä kusematta lappiin 5 t halkokuormalla ajavat voivat tyytyä romuihinsa.
Oletko miettinyt mitä kirjoittamasi sana ”keskimäärin” tarkoittaa? Tyypillinen autoilija ajaa vuodessa n. 18.000 km, eli noin 50 km päivässä. Entä jos ajot ei olekaan joka päivä 50 km? Kävellään töihin ma—pe ja käydään mummolassa autolla viikonloppuna, 500 km la-su? Olisihan tuo mielenkiintoinen reissu jollain leafillä 😎
Minun päivittäinen työmatkani on noin 90km (edestakaisin) mutta pari viikkoa sitten kävin työreissulla Helsingistä Joensuun takana, meno yhtenä päivänä, paluu seuraavana, yhteensä noin 1100km. Tankkasin auton ennen lähtöä ja taas kun olin tullut takaisin. Poikettiin kollegoiden kanssa kahvilla noin vartiksi meno-ja paluumatkalla. Raskas keli autolle, lunta tiellä reilusti. Kotona juuri kympin uutisten aikaan, en mielellään viivyttelisi matkalla enempää kuin pakko. Talvikelissä ikkunalle pitää olla kunnon puhallukset enkä kehtaisi ketään istuttaa takapenkillä ”alennetulla” sisälämpötilallakaan.
Asennepuolellahan ongelma on eikä sähköisessä käyttövoimassa. Varmaan taivastelitte koko matkan kuinka hankalaa olisi ollut, jos olisitte olleet matkalla sähköautolla?
P.S. Jos olisin liikkeellä Model Y:llä lataisin Joensuussa 250kW teholla sopivasti, jotta pääsisin L:rantaan ABC Viipurinportille ja siellä lataisin 250kW teholla sopivasti Pyhtään latureille tai ehkä suoraan Hikiin. Auto antaisi arvion, kumpi nopeampi versio.
Jos ajettaisiin kilpaa polttisauton kanssa, polttis pääsisi nopeammin Hikiin. Jos vain matkustettaisiin rennosti ja mukavasti, pysähdykset olisivat kivoja taukoja n. 15-20 min per kerta.
P.P.S. Siis kilpaa, kumpi pääsee nopeammin, mutta rajoituksia noudattaen.
@Quu kirjoitti:
Toyota bZ4X:llä ei alkanut lupaavasti, aika outo juttu noin suurelta valmistajalta.
Ehkä tekivät tarkoituksella huonon sähköauton ja laskivat, että iso Toyota-fanijoukko tekee toivotun johtopäätöksen ja pysyvät hybrideissä, kun ne ovat niiiin paljon parempia? Eli markkinointistrategiasta on kyse?
Miten niin huonon.
Suomalaisista suurin osa vuoden 2016 tutkimuksessa liikkui alle 50 km keskimäärin 40,7 km päivässä, eikä nämäkään kaikki autolla.
Korona tiputti tutkimuksen mukaan liikkumisen enää 34 km/päivä.
Eli Toyota vaan teki laadukkaan ja erittäin akkukestävän sähköauton kansalle joka tunnetusti ajaa autot loppuun.
Yli 400 km päivä matkoja suomalaisista ajaa vain 1-2 %
Nämä kusematta lappiin 5 t halkokuormalla ajavat voivat tyytyä romuihinsa.
Oletko miettinyt mitä kirjoittamasi sana ”keskimäärin” tarkoittaa? Tyypillinen autoilija ajaa vuodessa n. 18.000 km, eli noin 50 km päivässä. Entä jos ajot ei olekaan joka päivä 50 km? Kävellään töihin ma—pe ja käydään mummolassa autolla viikonloppuna, 500 km la-su? Olisihan tuo mielenkiintoinen reissu jollain leafillä 😎
Minun päivittäinen työmatkani on noin 90km (edestakaisin) mutta pari viikkoa sitten kävin työreissulla Helsingistä Joensuun takana, meno yhtenä päivänä, paluu seuraavana, yhteensä noin 1100km. Tankkasin auton ennen lähtöä ja taas kun olin tullut takaisin. Poikettiin kollegoiden kanssa kahvilla noin vartiksi meno-ja paluumatkalla. Raskas keli autolle, lunta tiellä reilusti. Kotona juuri kympin uutisten aikaan, en mielellään viivyttelisi matkalla enempää kuin pakko. Talvikelissä ikkunalle pitää olla kunnon puhallukset enkä kehtaisi ketään istuttaa takapenkillä ”alennetulla” sisälämpötilallakaan.
Asennepuolellahan ongelma on eikä sähköisessä käyttövoimassa. Varmaan taivastelitte koko matkan kuinka hankalaa olisi ollut, jos olisitte olleet matkalla sähköautolla?
P.S. Jos olisin liikkeellä Model Y:llä lataisin Joensuussa 250kW teholla sopivasti, jotta pääsisin L:rantaan ABC Viipurinportille ja siellä lataisin 250kW teholla sopivasti Pyhtään latureille tai ehkä suoraan Hikiin. Auto antaisi arvion, kumpi nopeampi versio.
Jos ajettaisiin kilpaa polttisauton kanssa, polttis pääsisi nopeammin Hikiin. Jos vain matkustettaisiin rennosti ja mukavasti, pysähdykset olisivat kivoja taukoja n. 15-20 min per kerta.
P.P.S. Siis kilpaa, kumpi pääsee nopeammin, mutta rajoituksia noudattaen.
Heh heh - taivasteltiin pariin otteeseen kuinka autossa mukana olleen kollegan RAV4:ssa on niin pieni tankki. Hän kiinnitti huomiota F11 näyttöön joka viestitti, että tankilla pääsee edelleen noin 1200 km vaikka oli jo ajettu pätkän matkaa. Ei ajettu Lappeenrannan kautta koska poimittiin kollega kyytiin VT25 pohjoiseen. Tarkasti ottaen ei lähdetty edes Helsingistä vaan Nurmijärveltä. Menomatkalla satoi lunta reippaasti Mikkeliin asti ja koko reissun ajan VT5 ohituskaistat oli auraamatta ja paluumatkalla satoi -7 C jäätynyttä vettä.
Kuinka hyvä takajalkotilat Y:ssä on, sinun mielestäsi? Entä vähän heikommassa kelissä ajomatka kun lähtee lähes täydellä akulla ja pitää esim. 20% tasoa alarajana?
PS: kirjoittelin koko jutun eilen kun odottelin takan hiipumista jotta saa pellin kiinni. Kiinnitin huomiota aiemmin tuotuun käsitykseen, että lähes kaikki ajelee vain 30-50 km/pv mutta kyse lienee siis keskiarvosta. En jaksa uskoa että minun ajosyklit olisi 1-2 % joukossa kaikista Suomen kuskeista.
Minulla iso osa pitkän matkan pysähdyksistä on pysähdyksiä jonkun luontokohteen tai nähtävyyden parkkipaikalle, jossa ei ole sähköä mailla halmeilla tai sitten bensa-asemalla, missä ei ole pikalatauspaikkoja. Sähköautolla pysähdykset on väistämättä suunniteltava vähän eri tavalla. Matka mummolaan (345 km suuntaansa) ei ole pitkä matka ja se ajetaan pysähtymättä perille, ellei sitten joskus pysähdytä matkan varrella oleville nähtävyyksille, tai käydä ostamassa tuomisia. Joskus mukana on peräkärry mutta useimmiten ei. Jos sähköauto ei selviä tuosta matkasta lataamatta, niin se aiheuttaa ilman muuta ylimääräisiä pysähdyksiä. Sitten niitä reissuja, jotka eivät olisi onnistuneet ollenkaan sähköautolla, minulle sattuu kerran, pari vuodessa. Silti keskimäärin päivässä ajan vain sen verran, että matka sujuisi millä tahansa sähköautolla hienosti tai jopa ladattavan hybridin sähköajolla.
Koska sen range on lyhyt ja lataus on hidas ja se on natiivisti etuvetoinen ja maksaa silti oikean auton hinnan.
Suomalaisista suurin osa vuoden 2016 tutkimuksessa liikkui alle 50 km keskimäärin 40,7 km päivässä, eikä nämäkään kaikki autolla.
Jos jatkaisimme aloittamaasi tilastomatematiikan pahoinpitelyä voisimme päätellä että koska suunnilleen puolet ihmisistä on miehiä ja minä tiedän olevani mies, siitä seuraa että sinun on pakko oll nainen että meidän keskeisen otantamme keskiarvo osuu odotusarvoon.
Oikeasti keskiarvo ei toimi näin, vaikka tuo yllä oleva päätelmäsi hieman plondimainen onkin. Jos Suomesta löytyy yksikään täsmälleen keskimääräinen kuljettaja, se tilastotappio on puhdas sattuma. Keskiarvo on koko otantaa kuvaava tilastosuure, joka ei kerro yhdestäkään otannan yksilöstä yhtään mitään. Samasta syystä johtuen muuten automerkkien merkkikohtaiset tilastot eivät kerro yhtään mitään yhdestäkään kyseisen valmistajan mallista. Myös Toyotan mallikohtainen tilasto vahvistaa tämän, kun katsastutilastojen mukaan isot mallit kestävät ajamista kohtuudella mutta pienet eivät niinkään.
Onneksi kukaan ei pakota ketään meistä ajamaan keskimääräistä ajosuoritetta, ei polttamaan keskimääräisiä tupakoita, ei juomaan keskimääräistä alkoholin kulutusta, ei velkaantumaan keskimääräisesti, ei rajaamaan polkupyöräkilometrejään naurettavan vähäiseen keskiarvoon eikä muutenkaan käyttäytymään keskimääräisellä tavalla.
Harvoin tapahtuvaan halkokuorman vetoon tai pesukoneen vaihtoon voin käyttää jotain perheen muista autoista, mutta jos seuraava ostettava auto maksaa sähköauton hinnan, kyllä sen pitää pystyä kulkemana luotettavalla marginaalilla 150 km mökkimatka kelissä kuin kelissä ja harrastevehkeet kyydissä. Tämä on vain minun konkreettinen mittani mille tahansa autolle ja luotan siihen, että myös muilla kuljettajilla on omat valintakriteerinsä. Olivatpa ne perhekohtaiset vaatimukset mitä tahansa, aika monilla niihin kriteereihin kuuluu odotus, että sama auto hoitaa perheen kaikki ajosuoritteet eikä ainoastaan jotain valittua osaa siitä.
@HybridRules kirjoitti:
Asennepuolellahan ongelma on eikä sähköisessä käyttövoimassa. Varmaan taivastelitte koko matkan kuinka hankalaa olisi ollut, jos olisitte olleet matkalla sähköautolla?
Mielestäni Jorman kuvaama tilanne ei ensinnäkään ole mikään ongelma. Jos joku matkalaisista haluaa pysähtyä pissalle tai kahville, mikään ei estä pysähtymistä miehistön tarpeiden vuoksi vaikka ajoneuvo ei pysäkkiä tarvitsekaan.
Asennepuolella on sinulla sellainen ongelma, että kuvittelet ajomatkan etenemisen olevan jokin keskustelun aihe. Ei se niin mene, vaan tekniikan huomaamaton toiminta on ollut niin itsestäänselvyys jo vuosikymmeniä Jeesuksen Vanhasta Taunuksesta lähtien, ettei siitä riitä puheenaiheeksi. Auton toimivuus on odotusarvo. Jos auto vaatii matkan aikana huomiota osakseen, se on puutteellisen tekniikan aiheuttama rasite. Senkin kanssa voi elää, mutta se ei ole etu, vaan tekniikan rajoitus. .
P.S. Jos olisin liikkeellä Model Y:llä lataisin Joensuussa 250kW teholla sopivasti, jotta pääsisin L:rantaan ABC Viipurinportille ja siellä lataisin 250kW teholla sopivasti Pyhtään latureille tai ehkä suoraan Hikiin. Auto antaisi arvion, kumpi nopeampi versio.
Jos ajettaisiin kilpaa polttisauton kanssa, polttis pääsisi nopeammin Hikiin. Jos vain matkustettaisiin rennosti ja mukavasti, pysähdykset olisivat kivoja taukoja n. 15-20 min per kerta.
Eikö noilla samoilla asemilla myydä kahvia dieselautolla matkustaville, vai mikä heitä estää ottamasta taukojaan ihan missä kohdassa huvittaa, vaikka termoskahveja hienolla maisemapaikalla, jossa ei ole ABC:ta ollenkaan?
Yrität edelleen väkisin vääntää välttämättömyydestä hyveen. Lataaminen muutaman tunnin välein ei ole minullekaan kestämätön asia, jos saan sen turvin merkittävästi pienemmät käyttökustannukset ja mukavan auton. Tekniikan pakottamat pysäkit ovat silti tekniikan rajoituksia vaikka ikääntyvä mieskuljettaja yrittäisikin selittää tiheneviä pysähdyksiään mukavuuspysäkeiksi.
Range extenderiä ei tarvita sellaisina päivinä, jolloin auton 1600 km range riittää. Se, että joku haluaa pysähtyä kesken tankillisen ei ole auton vika, vaan kuljettajan oma valinta.
@HybridRules kirjoitti:
Asennepuolellahan ongelma on eikä sähköisessä käyttövoimassa. Varmaan taivastelitte koko matkan kuinka hankalaa olisi ollut, jos olisitte olleet matkalla sähköautolla?
Mielestäni Jorman kuvaama tilanne ei ensinnäkään ole mikään ongelma. Jos joku matkalaisista haluaa pysähtyä pissalle tai kahville, mikään ei estä pysähtymistä miehistön tarpeiden vuoksi vaikka ajoneuvo ei pysäkkiä tarvitsekaan.
Asennepuolella on sinulla sellainen ongelma, että kuvittelet ajomatkan etenemisen olevan jokin keskustelun aihe. Ei se niin mene, vaan tekniikan huomaamaton toiminta on ollut niin itsestäänselvyys jo vuosikymmeniä Jeesuksen Vanhasta Taunuksesta lähtien, ettei siitä riitä puheenaiheeksi. Auton toimivuus on odotusarvo. Jos auto vaatii matkan aikana huomiota osakseen, se on puutteellisen tekniikan aiheuttama rasite. Senkin kanssa voi elää, mutta se ei ole etu, vaan tekniikan rajoitus. .
P.S. Jos olisin liikkeellä Model Y:llä lataisin Joensuussa 250kW teholla sopivasti, jotta pääsisin L:rantaan ABC Viipurinportille ja siellä lataisin 250kW teholla sopivasti Pyhtään latureille tai ehkä suoraan Hikiin. Auto antaisi arvion, kumpi nopeampi versio.
Jos ajettaisiin kilpaa polttisauton kanssa, polttis pääsisi nopeammin Hikiin. Jos vain matkustettaisiin rennosti ja mukavasti, pysähdykset olisivat kivoja taukoja n. 15-20 min per kerta.
Eikö noilla samoilla asemilla myydä kahvia dieselautolla matkustaville, vai mikä heitä estää ottamasta taukojaan ihan missä kohdassa huvittaa, vaikka termoskahveja hienolla maisemapaikalla, jossa ei ole ABC:ta ollenkaan?
Yrität edelleen väkisin vääntää välttämättömyydestä hyveen. Lataaminen muutaman tunnin välein ei ole minullekaan kestämätön asia, jos saan sen turvin merkittävästi pienemmät käyttökustannukset ja mukavan auton. Tekniikan pakottamat pysäkit ovat silti tekniikan rajoituksia vaikka ikääntyvä mieskuljettaja yrittäisikin selittää tiheneviä pysähdyksiään mukavuuspysäkeiksi.
Range extenderiä ei tarvita sellaisina päivinä, jolloin auton 1600 km range riittää. Se, että joku haluaa pysähtyä kesken tankillisen ei ole auton vika, vaan kuljettajan oma valinta.
On oikeastaan outoa, että aikuinen mies elvistelee sillä, kuinka pitkän matkan autolla voi ajaa tankkaamatta välilllä. Turhempaa jorinan juurta ei maailmasta löydy. Mutta hyvä sinulle, jos tuollainen asia on sydäntä lähelllä, nautiskele oikein kunnolla mielihyvästä maanteitä suhaillessa.
Entä taukojen pitäminen automatkoilla? Luulen, että on nimenomaan hyve pitää taukoja ja keskeyttää pitkä ajorupeama aina välillä. Kun poikkeaa välillä range extenderillä, niin se paussi tulee pidettyäkin, kun on siihen hyvä syy. Voi sanoa, että liikenneturvallisuuden kannalta on hyvä tauottaa pitkän matkan ajamista ja samalla, kun pitää taukoa voi ladata auton akkua. Toisin kuin polttiksella, ei sähköauton akkua yleensä kannata ladata täyteen vaan sen verran, että autolla pääsee sopivasti seuraavalle laturille. Näin lataustauko ei ole pitkä ja matka-aika on lyhin mahdollinen. Teslassa kannattaa asettaa reitti navigaattoriin vaikka olisi tuttureitti. Silloin auto ehdottaa latauspaikat ja kertoo kuinka paljon ladata milläkin extenderillä. Kun pysähtyy vaikka ABC Viipurinportin Tesla-laturille matkalla Hikiin, Tesla ilmoittaa, milloin on tullut energiaa tarpeeksi matkan jatkamiseksi seuraavalle etapille tai perille riippuen kumpi on optimaalista matkaan kuluvan ajan kannalta.
Kai se on luonnollista, että henkilö, joka on ikänsä ajanut polttiksilla ja perehtynyt niiiden tekniikkaan Volvo Amazonista ja Taunuksista lähtien, ei oikein pääse kartalle sähköautojen kanssa. Minä kun en ole koskaan auton tekniikkaa rakennellut enkä suhtautunut autoihin harrastuksena enkä koskaan ollut mitenkään merkkiuskollinen, niin minun on helppo henkisesti hyväksyä uusia tuulia ja ottaa teknisesti paras sähköauto, mitä markkinoilta löytyy, kun hintakin oli nykyisen autoni hankkiessani siedettävä. Ja halvempi kuin esim. XC90T8:n.
Sinähän olet ollut jo jonkin aikaa mersufani. Kun kuitenkin pidät edelleen myös ensirakkaus-Volvoa, niin johtuuko se siitä, että haluat osoittaa, että et fanittanut väärää automerkkiä silloin aikoinaan, kun Volvojen kanssa pelasit? Sinähän olet joskus kertonut ostaneesi GLE-Volvon uutena. Mutta et tainnut mainita ostaneesi sen huomattavasti halvemmalla kuin suomalaiset yleensä siihen aikaan. Auto oli uusi, mutta maksamasi hinta ei ollut normaali uuden hinta. Sieltäkö saakka kumpuaa kaihomielesi ostamaan autoja Suomen ulkopuolelta?
On oikeastaan outoa, että aikuinen mies elvistelee sillä, kuinka pitkän matkan autolla voi ajaa tankkaamatta välilllä. Turhempaa jorinan juurta ei maailmasta löydy. Mutta hyvä sinulle, jos tuollainen asia on sydäntä lähelllä, nautiskele oikein kunnolla mielihyvästä maanteitä suhaillessa.
Entä taukojen pitäminen automatkoilla? Luulen, että on nimenomaan hyve pitää taukoja ja keskeyttää pitkä ajorupeama aina välillä. Kun poikkeaa välillä range extenderillä…
… ja ainoat taukopaikat ovatkin sitten latureilla. Ei taida olla valinnanvaraa?
Tuo viestisi lopun yritys käydä henkilöön argumenttien loppuessa lähinnä säälittää.
On oikeastaan outoa, että aikuinen mies elvistelee sillä, kuinka pitkän matkan autolla voi ajaa tankkaamatta välilllä. Turhempaa jorinan juurta ei maailmasta löydy. Mutta hyvä sinulle, jos tuollainen asia on sydäntä lähelllä, nautiskele oikein kunnolla mielihyvästä maanteitä suhaillessa.
Entä taukojen pitäminen automatkoilla? Luulen, että on nimenomaan hyve pitää taukoja ja keskeyttää pitkä ajorupeama aina välillä. Kun poikkeaa välillä range extenderillä…
… ja ainoat taukopaikat ovatkin sitten latureilla. Ei taida olla valinnanvaraa?
Tuo viestisi lopun yritys käydä henkilöön argumenttien loppuessa lähinnä säälittää.
Totta kai kannattaa yhdistää tauko ja lataaminen. Jos on lomailemassa ja muuten vain ajelemassa pitkin poikin, niin voihan sitä sitten pysähdellä missä vain ja latureilla tarpeen mukaan.
Mikä viestini lopussa on kummallista? Ja mitkä ihmeen argumentit loppuisivat?
Jos tarkoitat kysymystäni entisen Volvo-fanin hyppäämisestä mersuleiriin, niin minua kyllä kiinnostaa GLE:n tapa suhtautua autoihin. Hänhän kirjoittaa hyvin asiantuntevasti monista automerkeistä ja äkkinäisempi voisi luulla hänellä olleen monta eri merkkistä autoa. Toisaalta hän kertoo sellaisista ajokilometrimääristä ja kuinka pitää autoaan vuosikausia, että kovin monesta autosta ei luulisi olevan käytännön kokemusta. Vastahankainen suhtautuminen sähköautoihin on ehkä pelkästään hintakysymys tai sitten on vain vaikeaa päästää irti tutusta ja turvallisesta. Kumpi on tärkeämpää, sekö, että saa ostettua auton jonkun hänen mittapuun mukaisen rahamäärän verran halvemmalla kuin uusi vai se, että auto on nimenomaan tietyn hintainen. Sehän on fakta, että sähköautojen tarjonta käytettynä on aika ohutta eikä käytettykään sähkäri ole halpa, jos se on n. nelivuotias.
Minusta rangekeskustelussa ei ole mitään tolkullisia argumentteja. Polttiksella joku 500km kertatankkauksen matka olisi ikävä, koska autoa ei voi tankata kotona. Sähkärillä tilanne on toisenlainen, koska autoa voi ladata kotona/töissä/kaupassa käydessään eli auton voi jättää lataantumaan monenlaisissa tilanteissa. Ei tarvitse erikseen käydä missään "tankkaamassa". Siksi sähköauto on vaivaton. Pitkillä matkoilla täytyy käyttää extendereitä, mutta sen voi yhdistää tauon kanssa. Jos sen haluaa nähdä haittana, niin ok. Ei se ole argumentti suuntaan tai toiseen vaan kertoo henkilön asennemaailmasta. Sähkärillä matkanteko on vähän erilaista kuin polttiksella. Minulle ei ole kertaakaan 2,5 vuoden sähkäröinnin aikana tullut mieleen, että haluaisin taas polttiksen. En usko, että koskaan enää hankin itselleni polttomoottoriautoa.
@Jorma L2 kirjoitti:
Oletko miettinyt mitä kirjoittamasi sana ”keskimäärin” tarkoittaa? Tyypillinen autoilija ajaa vuodessa n. 18.000 km, eli noin 50 km päivässä. Entä jos ajot ei olekaan joka päivä 50 km? Kävellään töihin ma—pe ja käydään mummolassa autolla viikonloppuna, 500 km la-su? Olisihan tuo mielenkiintoinen reissu jollain leafillä 😎
Minun päivittäinen työmatkani on noin 90km (edestakaisin) mutta pari viikkoa sitten kävin työreissulla Helsingistä Joensuun takana, meno yhtenä päivänä, paluu seuraavana, yhteensä noin 1100km. Tankkasin auton ennen lähtöä ja taas kun olin tullut takaisin. Poikettiin kollegoiden kanssa kahvilla noin vartiksi meno-ja paluumatkalla. Raskas keli autolle, lunta tiellä reilusti. Kotona juuri kympin uutisten aikaan, en mielellään viivyttelisi matkalla enempää kuin pakko. Talvikelissä ikkunalle pitää olla kunnon puhallukset enkä kehtaisi ketään istuttaa takapenkillä ”alennetulla” sisälämpötilallakaan.
Jep näin nuo tilastot menee. Tuosta kun katsoo omat ajot joulusta tähän päivään; matkojen lukumääräksi kerrotaan sovelluksessa 78 kertaa ja 1140km. Eli voisi päätellä että vajaat 15km per kerta, tai 38km päivä eli juurikin keskiarvoikkunassa. Mutta kun lukuja katsoo tarkemmin niin ko. ajanjaksona on kaksi 390km matkaa, jotka on ajettu suuntaansa pysähtymättä. Kääntöpisteellä ei ole ole ollut latausmahdollisuutta. Olisin tottakai ladannut, koska hybrini akku on suh suuri, netto 21kWh, mutta ei niin ei. Vähennyslaskun jälkeen huomataan, että keskimääräiset matkat ovatkin vain 5km kerta. No todellisuudessa tyypillinen matka on noin 10+/-3km, mutta lyhyiden matkojen keskiarvoa lyhyentää tehokkaasti matkat <2km suunta.
55% vuoden 20tkm kokonaisajomäärästä sujuu sähköisesti ja loppuihin palaa bensaa. Ja bensaa vaativissa matkoissa tyyypillinen päivämatka on 400-500km, (sähkön osuus on 60-80km). Pisin päivämatka oli viime vuonna 1200km , sitä edellisenä 1600km...Toki äpin tilastossa pitkä päivämatka pilkoutuu (3-4kpl) 400-600km matkoiksi taukojen mukaan.
Keskiarvoja pyöritelemällä saa toki tilastoja aikaiseksi mutta todellisuus on siis usein jotain muuta. En väitä, etteikö näitä pitkiä matkoja voi ajaa sähköautolla, mutta väärin on väitää ettei niiden taittamiseen kulu ylimääräisitä aikaa. Kokonaisuutena arvoin, että suuruusluokka on runsaat 20tuntia vuodessa, jotka ovat lataustaukoja normitaukojen päälle. Eihän tuo vuodessa paljoa ole, mutta kuten kirjoitit pitkän matkan päälle lisäaikana alkaakin jo hieman mietityttämään.
No tässä on aikaa odotella 800V sukupolven autoja, sillä niillä latausajasta häviää 30-50% pois, mikä on merkittävä parannus. Tällöin latausaika oman tyypillisen päivämatkan ajoissa on pieni, pitkillä matkoilla aikaa tulee lisää jonkin verran. Mutta näiä ei ole hurjaa määrää per vuosi (1-3kpl). Toki vaatii sen, että löytyy 250kW tai isompi laturi ja se on vapaana, jota ajatus toimii. Olen lähes varma, että odotellessani ja sähköautojen yleistyessä ei tarvitse enää pelkästään ihmetellä vain motarin vasenta kaistaa hitaasti mutta varmasti matkaavaa 'harmaata autoa', sillä nopeimmalta laturilta löytyy aivan varmasti tämä sama 'harmaa auto' sähköversiona, joka lataa siinä tunnin tai jopa pidempään., vaikka vieressä olisi hitaampia latureita vapaana, (kuten mottoritiella oikeaa kaistaa) mutta niin tämä harmaa auto on vain päässyt jonon ensimmäiseksi.... aikaa odotellessa, tai no muutamia avautumisia asiasta on jo tullut luettua
@HybridRules kirjoitti:
Totta kai kannattaa yhdistää tauko ja lataaminen. Jos on lomailemassa ja muuten vain ajelemassa pitkin poikin, niin voihan sitä sitten pysähdellä missä vain ja latureilla tarpeen mukaan.
Pitkillä matkoilla täytyy käyttää extendereitä, mutta sen voi yhdistää tauon kanssa. Jos sen haluaa nähdä haittana, niin ok. Ei se ole argumentti suuntaan tai toiseen vaan kertoo henkilön asennemaailmasta. Sähkärillä matkanteko on vähän erilaista kuin polttiksella.
Jos ei vielä huomannut, olet itse asiassa samaa mieltä 740 GLE:n kanssa - sähköautolla on suunniteltava matkat latureiden mukaan. Vapaasti voi pysähtyä muuallakin, mutta reitin on kuitenkin lopultava poikettava laturille. Tuon tosiasian tunnustaminen ei kerro henkilön asennemaailmasta vaan on puhdas fakta ja se selkein ero polttiksen ja sähköauton välillä. Oletko vielä eri mieltä?
Eihän polttomoottoriauto tankki kuivana pihassa seiso, kun on aika lähteä vaikka tuolle 500km matkalle? Ei sitä polttoainetta millään kanisterilla haeta ennen lähtöä, vaan normaalisti range ainakin itsellä näyttää sitä 500-1200km joka aamu. Tankkausasemia sen verran hyvin verrattuna latauspaikkoihin, ettei niitä tarvitse erikseen etsiä kartasta ja vertailla hintoja, vaan voi poiketa asemalla kun sellainen sattuu kohdalle.
@Yosemite kirjoitti:
Kovin vahvoja mielipiteitä sähköautoilusta täällä esitetään. Mutta kuinka monella siitä on käytännön kokemusta? Siis enemmän kuin se yönyli koeajo.
Kokemuksia voi lukea mm. Facebookissa, onko ne vääriä vai pitääkö se itse jotenkin kokea, että mielipiteen saa tuoda julki?
@Yosemite kirjoitti:
Kovin vahvoja mielipiteitä sähköautoilusta täällä esitetään. Mutta kuinka monella siitä on käytännön kokemusta? Siis enemmän kuin se yönyli koeajo.
Kokemuksia voi lukea mm. Facebookissa, onko ne vääriä vai pitääkö se itse jotenkin kokea, että mielipiteen saa tuoda julki?
Facebook taitaakin olla nykyajan Esson baari. Totta kai voi julki tuoda, mutta sen painoarvo...
@HybridRules kirjoitti:
Totta kai kannattaa yhdistää tauko ja lataaminen. Jos on lomailemassa ja muuten vain ajelemassa pitkin poikin, niin voihan sitä sitten pysähdellä missä vain ja latureilla tarpeen mukaan.
Pitkillä matkoilla täytyy käyttää extendereitä, mutta sen voi yhdistää tauon kanssa. Jos sen haluaa nähdä haittana, niin ok. Ei se ole argumentti suuntaan tai toiseen vaan kertoo henkilön asennemaailmasta. Sähkärillä matkanteko on vähän erilaista kuin polttiksella.
Jos ei vielä huomannut, olet itse asiassa samaa mieltä 740 GLE:n kanssa - sähköautolla on suunniteltava matkat latureiden mukaan. Vapaasti voi pysähtyä muuallakin, mutta reitin on kuitenkin lopultava poikettava laturille. Tuon tosiasian tunnustaminen ei kerro henkilön asennemaailmasta vaan on puhdas fakta ja se selkein ero polttiksen ja sähköauton välillä. Oletko vielä eri mieltä?
Omilla polttiksilla joutuu poikkeamaan tankilla aina silloin tällöin. On puhdas fakta, että auto on tankattava tai ladattava tarpeen mukaan, kulki se sitten besalla, dieselillä, sähköllä tai muulla. Ja tankkauksetkin on suunniteltava, koska polttoaineiden hinnat vaihtelevat jopa 20 c/l litra viikon aikana. 100 litrassa kannattaa jo valita oikea tankkauspäivä.
@Yosemite kirjoitti:
Kovin vahvoja mielipiteitä sähköautoilusta täällä esitetään. Mutta kuinka monella siitä on käytännön kokemusta? Siis enemmän kuin se yönyli koeajo.
Kokemuksia voi lukea mm. Facebookissa, onko ne vääriä vai pitääkö se itse jotenkin kokea, että mielipiteen saa tuoda julki?
Facebook taitaakin olla nykyajan Esson baari. Totta kai voi julki tuoda, mutta sen painoarvo...
Ne on ihmisten kokemuksia yleensäkin. Onhan toki niitä juttuja jossa "yhdellä tutulla" oli käynyt yms. mutta yleensä siellä kerrotaan paljon omista kokemuksista, mitkä on faktaa
@Yosemite kirjoitti:
Kovin vahvoja mielipiteitä sähköautoilusta täällä esitetään. Mutta kuinka monella siitä on käytännön kokemusta? Siis enemmän kuin se yönyli koeajo.
Kokemuksia voi lukea mm. Facebookissa, onko ne vääriä vai pitääkö se itse jotenkin kokea, että mielipiteen saa tuoda julki?
Facebook taitaakin olla nykyajan Esson baari. Totta kai voi julki tuoda, mutta sen painoarvo...
Ne on ihmisten kokemuksia yleensäkin. Onhan toki niitä juttuja jossa "yhdellä tutulla" oli käynyt yms. mutta yleensä siellä kerrotaan paljon omista kokemuksista, mitkä on faktaa
@HybridRules kirjoitti:
On oikeastaan outoa, että aikuinen mies elvistelee sillä, kuinka pitkän matkan autolla voi ajaa tankkaamatta välilllä. Turhempaa jorinan juurta ei maailmasta löydy.
Nykytekniikalla toteutettu vakioauto jaksaa odotusarvoisesti kuljettajaa pidemmälle, joten epätoivoinen selittelysi pakollisista pysähtymisistä range extendereille mukamas etuna ei ole järkevä.
Voisit viimeinkin ymmärtää, ettei 1600 km tankillista ole pakko ajaa kerralla vaikka auto siihen pystyisikin. Kuulostaa vahvasti siltä, että sinä et osaa pitää taukoja ellei autosi sinua siihen pakota?
Entä taukojen pitäminen automatkoilla? Luulen, että on nimenomaan hyve pitää taukoja ja keskeyttää pitkä ajorupeama aina välillä. Kun poikkeaa välillä range extenderillä, niin se paussi tulee pidettyäkin, kun on siihen hyvä syy. Voi sanoa, että liikenneturvallisuuden kannalta on hyvä tauottaa pitkän matkan ajamista
Luulet vahvasti enkä usko minkään määrän tietoa pystyvän horjuttamaan luuloasi. Kerron silti oman näkemykseni, joka perustuu usealle EAK:lle ja useammalle eri kesinä ajetuille Rautaperseilyille, joihin valmistauduin huolellisesti:
Tällä kokemuksella minä tiedän, että pitkän matkan ajaminen turvallisesti ja hölmöilemättä vaatii KULJETTAJALLE sopivalla tauotuksella etenemisen lisäksi myös oikeaa ruokavaliota, stressaamatonta ajotapaa, joka rasittaa kuljettajaa mahdollisimman vähän sekä myös kuljettajan aktiivista oman ajokuntonsa seurantaa.
Jos kuljettajan lisäksi myös tekniikka alkaa määrätä pakotettuja taukoja, se on etenemisen kannalta häiritsevä tekijä eikä suinkaan etu, kuten sinä näytät kuvittelevan. Sinulle tuntuu ylivoimaiselta ymmärtää, että polttiskuski voi pysähtyä siellä missä sähkärikin, vaikka tekniikan vuoksi siihen ei mitään tarvetta olisikaan.
Minulle sähkärin perusteluksi riittää ylivoimainen hyötysuhde ja kotilataus, joten minun ei tarvitse keksiä mielikuvituksellisia perusteluja. Mersu on työntämässä meidät muiden valmistajien asiakkaaksi lupaamalla etteivät tee taloudellista ja tilavaa autoa, Volvo ei koskaan löytänyt hukkaamiaan kardaanin piirustuksia, mutta odotan mielenkiinnolla, osaako Volvo ruuvata Polestar 2 faceliftin natiivisti takavetoista kestomagneettimoottoritekniikkaa V90 kuoriin?
Näin se olisi pitänyt tehdä alun perinkin. Natiivi takaveto taloudellisella kestomagneettimoottorilla (+ taloudellisempi moottorin ohjaus), jolloin koko kesäksi pitävällä pinnalla taloudellisemmin lepuutettavan induktiomottorin etuveto jää lumessa möyrivien todelliseksi optioksi, jota ei tarvise ostaa etuvedon omituisuuksista vapautuakseen. Dynaamisesti kytkeytyvä neliveto sen valitseville toimii oikein päin, eli takavedon kaikissa tilanteissa säilyttäen, myös moottorijarrutuksessa, ja etuvetoa vetovoiman tarpeen ja kuljettajan esittämän tehopyynnön mukaisesti lisäten
@Yosemite kirjoitti:
Kovin vahvoja mielipiteitä sähköautoilusta täällä esitetään. Mutta kuinka monella siitä on käytännön kokemusta? Siis enemmän kuin se yönyli koeajo.
En ole facebookissa eikä minulla ainakaan ei ole mitään muuta sähköautokokemusta kuin lyhyet koeajot. Kerrotko sinä nyt, miksi pakotettujen lataustaukojen lisääminen kuljettajan tarvitsemiin taukoihin on etu eikä lyhyen rangen rasite?
Pitkällä matkalla pitkä range on silti parempi kuin lyhyt range eikä se ole mielipidekysymys. Se sen sijaan on mielipidekysymys, kuinka suuren painoarvon vaikkapa yli 500 km toimintamatkalle itse kukin omassa valinnassaan asettaa.
Omalta osaltani olen jo useasti myöntänyt, että ainakaan minulle nykyisten sähköautojen range ei ole hankinnan esteenä. Pystyn hyvin elämään sellaisen auton kanssa, joka kulkee muutaman sata km kerrallaan, kunhan se vain kuljettaa perheeni ja harrastusvälineeni pelipaikalle.
@Yosemite kirjoitti:
Kovin vahvoja mielipiteitä sähköautoilusta täällä esitetään. Mutta kuinka monella siitä on käytännön kokemusta? Siis enemmän kuin se yönyli koeajo.
En ole facebookissa eikä minulla ainakaan ei ole mitään muuta sähköautokokemusta kuin lyhyet koeajot. Kerrotko sinä nyt, miksi pakotettujen lataustaukojen lisääminen kuljettajan tarvitsemiin taukoihin on etu eikä lyhyen rangen rasite?
En minäkään, enkä tainnut edusta kirjoittaa. Nykyään tulee enemmän taukoiltua.
Pitkällä matkalla pitkä range on silti parempi kuin lyhyt range eikä se ole mielipidekysymys. Se sen sijaan on mielipidekysymys, kuinka suuren painoarvon vaikkapa yli 500 km toimintamatkalle itse kukin omassa valinnassaan asettaa.
Eipä tule 500 km matkoja dieselilläkään ilman taukoja nykyään ajettua. Se ikä!
Omalta osaltani olen jo useasti myöntänyt, että ainakaan minulle nykyisten sähköautojen range ei ole hankinnan esteenä. Pystyn hyvin elämään sellaisen auton kanssa, joka kulkee muutaman sata km kerrallaan, kunhan se vain kuljettaa perheeni ja harrastusvälineeni pelipaikalle.
Näin se menee. Minun harrastevälineet mahtuvat sähkövatkaimeenkin mukavasti, mutta itälapin reissulle valitsen dieselin.
@HybridRules kirjoitti:
On oikeastaan outoa, että aikuinen mies elvistelee sillä, kuinka pitkän matkan autolla voi ajaa tankkaamatta välilllä. Turhempaa jorinan juurta ei maailmasta löydy.
Nykytekniikalla toteutettu vakioauto jaksaa odotusarvoisesti kuljettajaa pidemmälle, joten epätoivoinen selittelysi pakollisista pysähtymisistä range extendereille mukamas etuna ei ole järkevä.
Voisit viimeinkin ymmärtää, ettei 1600 km tankillista ole pakko ajaa kerralla vaikka auto siihen pystyisikin. Kuulostaa vahvasti siltä, että sinä et osaa pitää taukoja ellei autosi sinua siihen pakota?
Entä taukojen pitäminen automatkoilla? Luulen, että on nimenomaan hyve pitää taukoja ja keskeyttää pitkä ajorupeama aina välillä. Kun poikkeaa välillä range extenderillä, niin se paussi tulee pidettyäkin, kun on siihen hyvä syy. Voi sanoa, että liikenneturvallisuuden kannalta on hyvä tauottaa pitkän matkan ajamista
Luulet vahvasti enkä usko minkään määrän tietoa pystyvän horjuttamaan luuloasi. Kerron silti oman näkemykseni, joka perustuu usealle EAK:lle ja useammalle eri kesinä ajetuille Rautaperseilyille, joihin valmistauduin huolellisesti:
Tällä kokemuksella minä tiedän, että pitkän matkan ajaminen turvallisesti ja hölmöilemättä vaatii KULJETTAJALLE sopivalla tauotuksella etenemisen lisäksi myös oikeaa ruokavaliota, stressaamatonta ajotapaa, joka rasittaa kuljettajaa mahdollisimman vähän sekä myös kuljettajan aktiivista oman ajokuntonsa seurantaa.
Jos kuljettajan lisäksi myös tekniikka alkaa määrätä pakotettuja taukoja, se on etenemisen kannalta häiritsevä tekijä eikä suinkaan etu, kuten sinä näytät kuvittelevan. Sinulle tuntuu ylivoimaiselta ymmärtää, että polttiskuski voi pysähtyä siellä missä sähkärikin, vaikka tekniikan vuoksi siihen ei mitään tarvetta olisikaan.
Minulle sähkärin perusteluksi riittää ylivoimainen hyötysuhde ja kotilataus, joten minun ei tarvitse keksiä mielikuvituksellisia perusteluja. Mersu on työntämässä meidät muiden valmistajien asiakkaaksi lupaamalla etteivät tee taloudellista ja tilavaa autoa, Volvo ei koskaan löytänyt hukkaamiaan kardaanin piirustuksia, mutta odotan mielenkiinnolla, osaako Volvo ruuvata Polestar 2 faceliftin natiivisti takavetoista kestomagneettimoottoritekniikkaa V90 kuoriin?
Näin se olisi pitänyt tehdä alun perinkin. Natiivi takaveto taloudellisella kestomagneettimoottorilla (+ taloudellisempi moottorin ohjaus), jolloin koko kesäksi pitävällä pinnalla taloudellisemmin lepuutettavan induktiomottorin etuveto jää lumessa möyrivien todelliseksi optioksi, jota ei tarvise ostaa etuvedon omituisuuksista vapautuakseen. Dynaamisesti kytkeytyvä neliveto sen valitseville toimii oikein päin, eli takavedon kaikissa tilanteissa säilyttäen, myös moottorijarrutuksessa, ja etuvetoa vetovoiman tarpeen ja kuljettajan esittämän tehopyynnön mukaisesti lisäten
Pitkä matka kannattaa ja on suositeltavaa jakaa osiin pitämällä välillä taukoja ja jättää perseilyt tekemättä.
Sähköautolla pitkä matka sujuu nopeimmin, kun välilatauksia tekee vain sen verran kuin lataus menee lataustehon yläarvojen lähellä. Minun Model X lataa vain 140kW max teholla, kun uudet Teslat lataavat 250kW teholla. Pitkällä matkalla periaate, että ladataan akkua välillä 20% - 80% ei ole optimaalinen. Optimaalinen vaihtelee varmaankin eri autoilla, minulla se on väli n. 10% - n. 50%. Akkuhan ei lataudu aina samalla tavalla vaan akun ja ympäristön lämpötila ainakin vaikuttavat siihen, miten akun hallintaohjelma antaa tehoa mennä akkuun. Ja auto alentaa lataustehoa akun varauksen kasvaessa. Kun ajoin oikeasti pitkää matkaa Saksan Badenista Ruotsin Markarydiin, en ladannut akkua kertaakaan kuin enimmillään vähän yli 50% varaukseen. Lataussessiosta kannattaa jättää pois hidastuneen lataamisen vaihe ja istua se aika jo autossa etenemässä kohti määränpään suunnalla olevaa seuraavaa pikalaturia. Olisi kyllä kannattanut jäädä nokosille jo Malmössä, koska vähän sen jälkeen alkoi nukuttaa oikein kunnolla, mutta eihän motarin sivuun voi pysähtyä uinumaan. Kun olin päättänyt, että seuraavasta liittymästä pois ja nokoset, ei tullut liittymää kuin vasta juuri ennen Markarydiä ja menin sitten unille superchargerille. Auto kiinni piuhaan, mukava asento kuskin penkille, lämmöt ja radio suomen jätin päälle ja samantien unten maille. Silloin ekan kerran sillä reissulla akku lataantui täyteen 100% ennen kuin heräsin aamukahville juuri auenneeseen huoltoaseman tapaiseen.
Pitkällä matkalla lataustauot jaksottavat itsekseen matkan lyhyempiin n. 250km pätkiin, jolloin lataustaukokin on lyhyt, ei ehdi edes hampurilaisateriaa syödä, jos antaa auton määrätä tauon pituuden.
Matkalataaminen on range extenderien käyttämistä. Silloin pyritään hukkaamaan aikaa laturilla mahdollisimman vähän ja pitkitetään pysäkkiä vain, jos haluaa syödä, käydä kaffella tai pistäytyä wc:ssä.
Arkiajossa auton lataaminen sujuu ilman, että siihen juurikaan tarvitse kiinnittää huomiota.
Pitkällä matkalla sähköauto tuo turvallisuutta matkan tekoon noiden itsestään syntyvien taukojen ansiosta. Tauot ovat eduksi kuskin vireystilalle matkan aikana. Myös mersumiesten kannattaa jättää perseilyt sikseen.
@HybridRules kirjoitti:
Pitkällä matkalla lataustauot jaksottavat itsekseen matkan lyhyempiin n. 250km pätkiin, jolloin lataustaukokin on lyhyt, ei ehdi edes hampurilaisateriaa syödä, jos antaa auton määrätä tauon pituuden.
Matkalataaminen on range extenderien käyttämistä. Silloin pyritään hukkaamaan aikaa laturilla mahdollisimman vähän ja pitkitetään pysäkkiä vain, jos haluaa syödä, käydä kaffella tai pistäytyä wc:ssä.
Arkiajossa auton lataaminen sujuu ilman, että siihen juurikaan tarvitse kiinnittää huomiota.
Pitkällä matkalla sähköauto tuo turvallisuutta matkan tekoon noiden itsestään syntyvien taukojen ansiosta. Tauot ovat eduksi kuskin vireystilalle matkan aikana. Myös mersumiesten kannattaa jättää perseilyt sikseen.
"Google Timelinen mukaan kokonaiskilometrit 3958km
...
Latauskertoja kaikkiaan 24kpl"
@Yosemite kirjoitti:
Eipä tule 500 km matkoja dieselilläkään ilman taukoja nykyään ajettua. Se ikä!
Minulla harvoin ajettavalla 600 - 700 km pääkaupunkireissulla lyhyiden taukojen määrän kasvu yhdestä kahteen tai ainoan tauon piteneminen ei ole millään prioriteelilla mukana sähkö- tai bensa-auton valinnassa. Dieselin sen sijaan on hyvä kulkea tuo matka edestakaisin, ettei tarvitse kotiin lähtiessä haeskella syrjäkylillä ainoaa Suomen Talvessa toimivaa polttoainetta myyvää asemaa.
Vain se on vaikea käsittää miksi auton pakottamien taukojen pitäminen välttämättä halusi tai ei on jonkun mielestä etu? Mainostettu 300 km käyttökelpoinen rangehan on kuin diesel 17 litran tankilla.
@HybridRules kirjoitti:
Pitkällä matkalla lataustauot jaksottavat itsekseen matkan lyhyempiin n. 250km pätkiin, jolloin lataustaukokin on lyhyt, ei ehdi edes hampurilaisateriaa syödä, jos antaa auton määrätä tauon pituuden.
Matkalataaminen on range extenderien käyttämistä. Silloin pyritään hukkaamaan aikaa laturilla mahdollisimman vähän ja pitkitetään pysäkkiä vain, jos haluaa syödä, käydä kaffella tai pistäytyä wc:ssä.
Arkiajossa auton lataaminen sujuu ilman, että siihen juurikaan tarvitse kiinnittää huomiota.
Pitkällä matkalla sähköauto tuo turvallisuutta matkan tekoon noiden itsestään syntyvien taukojen ansiosta. Tauot ovat eduksi kuskin vireystilalle matkan aikana. Myös mersumiesten kannattaa jättää perseilyt sikseen.
"Google Timelinen mukaan kokonaiskilometrit 3958km
...
Latauskertoja kaikkiaan 24kpl"
3958/24 = n. 165km / lataus.
Latausmäärä oli keskimäärin 44kWh. Pienin kertalataus 8kWh ja suurin 79kWh. Keskiarvolaskenta ei monestikaan kerro muuta kuin matemaattisen keskiarvon.
Saksassa superchargereita on niin tiheässä, että joskus tuli ladattua pieniä määriä, jotta sai varsinaisen latauspysähdyksen paremmalle laturipaikalle. Jotkut latausasemat ovat "kylmäasemia", joissa on vain lataustolpat. Tuli hörpättyä täydennystä, jotta pääsi toiselle latausasemalle, jossa oli ruokaa saatavana.
En erikseen suunnitellut, missä lataan vaan tilanteen mukaan ja auton kartasta katsoen sitten säädin pysähdyspaikkoja. Latureita on siellä niin tiheässä ja niissä on joka paikassa tolppia niin monta, että on todella varaa valita.
250-300km tai alle on minusta ihan ok taukoväli. Niillä nurkilla olisi käyttökelpoinen autolle ilmoitettu toteutunut kertalatauksen range, jotta auto sopii hyvin pitkän matkan ajoon. Tosin se tarkoittaa myös, että 300km ei saisi olla lähellä auton max rangea, koska jos se on, niin lataustauot venyvät pidemmiksi, koska täytyy ladata akku "liian täyteen". Latausaika kasvaa exponentiaalisesti, jos lataa yli 80% ja varsinkin alue 95-100% on todella hidas.
Minulla on sen verran "vanha" Model X, että lähes kaikki superit pystyvät antamaan täyden lataustehon 140kW, jos supereilla ei ole ruuhkaa. Saksasta kotiin päin tullessa latasin aina sen aikaa, kun latausteho pysyi yli 100kW ja sitten jatkoin matkaa. Sitten taas kartalta valitsin seuraavan laturin niin, että saapuisin sille 10-15% akulla. En kiinnittänyt huomiota siihen, paljonko tuli kilometrejä siirtymällä, koska se tieto ei ollut oleellinen.
Pitkän matkan ajossa lataaminen kannattaa tehdä eri ehdoilla kuin kotipuolessa ajellessa. Pitkällä matkalla ei kannata tähdätä pitkään rangeen latauksen jälkeen vaan optimaaliseen rangeen ja latausaikaan. Kotipuolessa sitten voi ladata 80% tai alle varaukseen ja ajella sitten aina useampi päivä ilman latauksia. Tai vielä parempi, jos on kotona helppo latauskytkentä, niin säätää latauksen vaikka max 50% tasoon ja pitää auton kotona aina latauspiuhassa kiinni. Teslan manuaali ainakin sanoo, että piuha autoon aina, kun mahdollista.
@HybridRules kirjoitti:
Pitkällä matkalla lataustauot jaksottavat itsekseen matkan lyhyempiin n. 250km pätkiin
>
Pitkällä matkalla sähköauto tuo turvallisuutta matkan tekoon noiden itsestään syntyvien taukojen ansiosta. Tauot ovat eduksi kuskin vireystilalle matkan aikana. Myös mersumiesten kannattaa jättää perseilyt sikseen.
Tämän selvemmin et voi kertoa neuvovasi muita asiassa josta et mitään ymmärrä.
Kiitos silti kun vahvistit aiemman arvaukseni, että sinä et tosiaan tarkkaile omaa ajokuntoasi lainkaan vaan jatkat väkisin seuraavalle range extenderille saakka oman käsialasi heikkenemisestä piittaamatta auton määräämin tauoin. Tämä ei ole sähköauton vika, vaan se on sinun vikasi.
Näillä asenteillasi sinun ei todellakaan kannata Rautaperseillä eikä autoillakaan öisin, koska se on vaarallista. Iron Butt ei ole tajuttomuuden rajoilla sinnittelyä, vaan suunnitelmallista ja vastuullista etenemistä. Minulle ne olivat hyviä ajotavan ja varusteiden harjoituksia muita yksin ja kahdestaan ajettuja matkoja varten.
Kaksi Rautapersettä olen ajanut helpoilla pyörillä, joiden tankillinen riittää yli 600 km. Minulle ei silti tulisi mielen viereenkään yrittää ajaa ehdottamaasi 250 km pätkää kello 2 - 5 aamuyöllä. Tuohon aikaan kannattaa nukkua tunti tai pari. Jos ajan noilla tunneilla niin alle tunnin pätkiä täysin riippumatta siitä tunnenko itseni väsyneeksi ja alkaako oman käsialan virhesaldo kasvaa vai ei.
Oletko miettinyt mitä kirjoittamasi sana ”keskimäärin” tarkoittaa? Tyypillinen autoilija ajaa vuodessa n. 18.000 km, eli noin 50 km päivässä. Entä jos ajot ei olekaan joka päivä 50 km? Kävellään töihin ma—pe ja käydään mummolassa autolla viikonloppuna, 500 km la-su? Olisihan tuo mielenkiintoinen reissu jollain leafillä 😎
Minun päivittäinen työmatkani on noin 90km (edestakaisin) mutta pari viikkoa sitten kävin työreissulla Helsingistä Joensuun takana, meno yhtenä päivänä, paluu seuraavana, yhteensä noin 1100km. Tankkasin auton ennen lähtöä ja taas kun olin tullut takaisin. Poikettiin kollegoiden kanssa kahvilla noin vartiksi meno-ja paluumatkalla. Raskas keli autolle, lunta tiellä reilusti. Kotona juuri kympin uutisten aikaan, en mielellään viivyttelisi matkalla enempää kuin pakko. Talvikelissä ikkunalle pitää olla kunnon puhallukset enkä kehtaisi ketään istuttaa takapenkillä ”alennetulla” sisälämpötilallakaan.
Asennepuolellahan ongelma on eikä sähköisessä käyttövoimassa. Varmaan taivastelitte koko matkan kuinka hankalaa olisi ollut, jos olisitte olleet matkalla sähköautolla?
P.S. Jos olisin liikkeellä Model Y:llä lataisin Joensuussa 250kW teholla sopivasti, jotta pääsisin L:rantaan ABC Viipurinportille ja siellä lataisin 250kW teholla sopivasti Pyhtään latureille tai ehkä suoraan Hikiin. Auto antaisi arvion, kumpi nopeampi versio.
Jos ajettaisiin kilpaa polttisauton kanssa, polttis pääsisi nopeammin Hikiin. Jos vain matkustettaisiin rennosti ja mukavasti, pysähdykset olisivat kivoja taukoja n. 15-20 min per kerta.
P.P.S. Siis kilpaa, kumpi pääsee nopeammin, mutta rajoituksia noudattaen.
Heh heh - taivasteltiin pariin otteeseen kuinka autossa mukana olleen kollegan RAV4:ssa on niin pieni tankki. Hän kiinnitti huomiota F11 näyttöön joka viestitti, että tankilla pääsee edelleen noin 1200 km vaikka oli jo ajettu pätkän matkaa. Ei ajettu Lappeenrannan kautta koska poimittiin kollega kyytiin VT25 pohjoiseen. Tarkasti ottaen ei lähdetty edes Helsingistä vaan Nurmijärveltä. Menomatkalla satoi lunta reippaasti Mikkeliin asti ja koko reissun ajan VT5 ohituskaistat oli auraamatta ja paluumatkalla satoi -7 C jäätynyttä vettä.
Kuinka hyvä takajalkotilat Y:ssä on, sinun mielestäsi? Entä vähän heikommassa kelissä ajomatka kun lähtee lähes täydellä akulla ja pitää esim. 20% tasoa alarajana?
PS: kirjoittelin koko jutun eilen kun odottelin takan hiipumista jotta saa pellin kiinni. Kiinnitin huomiota aiemmin tuotuun käsitykseen, että lähes kaikki ajelee vain 30-50 km/pv mutta kyse lienee siis keskiarvosta. En jaksa uskoa että minun ajosyklit olisi 1-2 % joukossa kaikista Suomen kuskeista.
Minulla iso osa pitkän matkan pysähdyksistä on pysähdyksiä jonkun luontokohteen tai nähtävyyden parkkipaikalle, jossa ei ole sähköä mailla halmeilla tai sitten bensa-asemalla, missä ei ole pikalatauspaikkoja. Sähköautolla pysähdykset on väistämättä suunniteltava vähän eri tavalla. Matka mummolaan (345 km suuntaansa) ei ole pitkä matka ja se ajetaan pysähtymättä perille, ellei sitten joskus pysähdytä matkan varrella oleville nähtävyyksille, tai käydä ostamassa tuomisia. Joskus mukana on peräkärry mutta useimmiten ei. Jos sähköauto ei selviä tuosta matkasta lataamatta, niin se aiheuttaa ilman muuta ylimääräisiä pysähdyksiä. Sitten niitä reissuja, jotka eivät olisi onnistuneet ollenkaan sähköautolla, minulle sattuu kerran, pari vuodessa. Silti keskimäärin päivässä ajan vain sen verran, että matka sujuisi millä tahansa sähköautolla hienosti tai jopa ladattavan hybridin sähköajolla.
Koska sen range on lyhyt ja lataus on hidas ja se on natiivisti etuvetoinen ja maksaa silti oikean auton hinnan.
Jos jatkaisimme aloittamaasi tilastomatematiikan pahoinpitelyä voisimme päätellä että koska suunnilleen puolet ihmisistä on miehiä ja minä tiedän olevani mies, siitä seuraa että sinun on pakko oll nainen että meidän keskeisen otantamme keskiarvo osuu odotusarvoon.
Oikeasti keskiarvo ei toimi näin, vaikka tuo yllä oleva päätelmäsi hieman plondimainen onkin. Jos Suomesta löytyy yksikään täsmälleen keskimääräinen kuljettaja, se tilastotappio on puhdas sattuma. Keskiarvo on koko otantaa kuvaava tilastosuure, joka ei kerro yhdestäkään otannan yksilöstä yhtään mitään. Samasta syystä johtuen muuten automerkkien merkkikohtaiset tilastot eivät kerro yhtään mitään yhdestäkään kyseisen valmistajan mallista. Myös Toyotan mallikohtainen tilasto vahvistaa tämän, kun katsastutilastojen mukaan isot mallit kestävät ajamista kohtuudella mutta pienet eivät niinkään.
Onneksi kukaan ei pakota ketään meistä ajamaan keskimääräistä ajosuoritetta, ei polttamaan keskimääräisiä tupakoita, ei juomaan keskimääräistä alkoholin kulutusta, ei velkaantumaan keskimääräisesti, ei rajaamaan polkupyöräkilometrejään naurettavan vähäiseen keskiarvoon eikä muutenkaan käyttäytymään keskimääräisellä tavalla.
Harvoin tapahtuvaan halkokuorman vetoon tai pesukoneen vaihtoon voin käyttää jotain perheen muista autoista, mutta jos seuraava ostettava auto maksaa sähköauton hinnan, kyllä sen pitää pystyä kulkemana luotettavalla marginaalilla 150 km mökkimatka kelissä kuin kelissä ja harrastevehkeet kyydissä. Tämä on vain minun konkreettinen mittani mille tahansa autolle ja luotan siihen, että myös muilla kuljettajilla on omat valintakriteerinsä. Olivatpa ne perhekohtaiset vaatimukset mitä tahansa, aika monilla niihin kriteereihin kuuluu odotus, että sama auto hoitaa perheen kaikki ajosuoritteet eikä ainoastaan jotain valittua osaa siitä.
Mielestäni Jorman kuvaama tilanne ei ensinnäkään ole mikään ongelma. Jos joku matkalaisista haluaa pysähtyä pissalle tai kahville, mikään ei estä pysähtymistä miehistön tarpeiden vuoksi vaikka ajoneuvo ei pysäkkiä tarvitsekaan.
Asennepuolella on sinulla sellainen ongelma, että kuvittelet ajomatkan etenemisen olevan jokin keskustelun aihe. Ei se niin mene, vaan tekniikan huomaamaton toiminta on ollut niin itsestäänselvyys jo vuosikymmeniä Jeesuksen Vanhasta Taunuksesta lähtien, ettei siitä riitä puheenaiheeksi. Auton toimivuus on odotusarvo. Jos auto vaatii matkan aikana huomiota osakseen, se on puutteellisen tekniikan aiheuttama rasite. Senkin kanssa voi elää, mutta se ei ole etu, vaan tekniikan rajoitus. .
Eikö noilla samoilla asemilla myydä kahvia dieselautolla matkustaville, vai mikä heitä estää ottamasta taukojaan ihan missä kohdassa huvittaa, vaikka termoskahveja hienolla maisemapaikalla, jossa ei ole ABC:ta ollenkaan?
Yrität edelleen väkisin vääntää välttämättömyydestä hyveen. Lataaminen muutaman tunnin välein ei ole minullekaan kestämätön asia, jos saan sen turvin merkittävästi pienemmät käyttökustannukset ja mukavan auton. Tekniikan pakottamat pysäkit ovat silti tekniikan rajoituksia vaikka ikääntyvä mieskuljettaja yrittäisikin selittää tiheneviä pysähdyksiään mukavuuspysäkeiksi.
Range extenderiä ei tarvita sellaisina päivinä, jolloin auton 1600 km range riittää. Se, että joku haluaa pysähtyä kesken tankillisen ei ole auton vika, vaan kuljettajan oma valinta.
On oikeastaan outoa, että aikuinen mies elvistelee sillä, kuinka pitkän matkan autolla voi ajaa tankkaamatta välilllä. Turhempaa jorinan juurta ei maailmasta löydy. Mutta hyvä sinulle, jos tuollainen asia on sydäntä lähelllä, nautiskele oikein kunnolla mielihyvästä maanteitä suhaillessa.
Entä taukojen pitäminen automatkoilla? Luulen, että on nimenomaan hyve pitää taukoja ja keskeyttää pitkä ajorupeama aina välillä. Kun poikkeaa välillä range extenderillä, niin se paussi tulee pidettyäkin, kun on siihen hyvä syy. Voi sanoa, että liikenneturvallisuuden kannalta on hyvä tauottaa pitkän matkan ajamista ja samalla, kun pitää taukoa voi ladata auton akkua. Toisin kuin polttiksella, ei sähköauton akkua yleensä kannata ladata täyteen vaan sen verran, että autolla pääsee sopivasti seuraavalle laturille. Näin lataustauko ei ole pitkä ja matka-aika on lyhin mahdollinen. Teslassa kannattaa asettaa reitti navigaattoriin vaikka olisi tuttureitti. Silloin auto ehdottaa latauspaikat ja kertoo kuinka paljon ladata milläkin extenderillä. Kun pysähtyy vaikka ABC Viipurinportin Tesla-laturille matkalla Hikiin, Tesla ilmoittaa, milloin on tullut energiaa tarpeeksi matkan jatkamiseksi seuraavalle etapille tai perille riippuen kumpi on optimaalista matkaan kuluvan ajan kannalta.
Kai se on luonnollista, että henkilö, joka on ikänsä ajanut polttiksilla ja perehtynyt niiiden tekniikkaan Volvo Amazonista ja Taunuksista lähtien, ei oikein pääse kartalle sähköautojen kanssa. Minä kun en ole koskaan auton tekniikkaa rakennellut enkä suhtautunut autoihin harrastuksena enkä koskaan ollut mitenkään merkkiuskollinen, niin minun on helppo henkisesti hyväksyä uusia tuulia ja ottaa teknisesti paras sähköauto, mitä markkinoilta löytyy, kun hintakin oli nykyisen autoni hankkiessani siedettävä. Ja halvempi kuin esim. XC90T8:n.
Sinähän olet ollut jo jonkin aikaa mersufani. Kun kuitenkin pidät edelleen myös ensirakkaus-Volvoa, niin johtuuko se siitä, että haluat osoittaa, että et fanittanut väärää automerkkiä silloin aikoinaan, kun Volvojen kanssa pelasit? Sinähän olet joskus kertonut ostaneesi GLE-Volvon uutena. Mutta et tainnut mainita ostaneesi sen huomattavasti halvemmalla kuin suomalaiset yleensä siihen aikaan. Auto oli uusi, mutta maksamasi hinta ei ollut normaali uuden hinta. Sieltäkö saakka kumpuaa kaihomielesi ostamaan autoja Suomen ulkopuolelta?
… ja ainoat taukopaikat ovatkin sitten latureilla. Ei taida olla valinnanvaraa?
Tuo viestisi lopun yritys käydä henkilöön argumenttien loppuessa lähinnä säälittää.
Totta kai kannattaa yhdistää tauko ja lataaminen. Jos on lomailemassa ja muuten vain ajelemassa pitkin poikin, niin voihan sitä sitten pysähdellä missä vain ja latureilla tarpeen mukaan.
Mikä viestini lopussa on kummallista? Ja mitkä ihmeen argumentit loppuisivat?
Jos tarkoitat kysymystäni entisen Volvo-fanin hyppäämisestä mersuleiriin, niin minua kyllä kiinnostaa GLE:n tapa suhtautua autoihin. Hänhän kirjoittaa hyvin asiantuntevasti monista automerkeistä ja äkkinäisempi voisi luulla hänellä olleen monta eri merkkistä autoa. Toisaalta hän kertoo sellaisista ajokilometrimääristä ja kuinka pitää autoaan vuosikausia, että kovin monesta autosta ei luulisi olevan käytännön kokemusta. Vastahankainen suhtautuminen sähköautoihin on ehkä pelkästään hintakysymys tai sitten on vain vaikeaa päästää irti tutusta ja turvallisesta. Kumpi on tärkeämpää, sekö, että saa ostettua auton jonkun hänen mittapuun mukaisen rahamäärän verran halvemmalla kuin uusi vai se, että auto on nimenomaan tietyn hintainen. Sehän on fakta, että sähköautojen tarjonta käytettynä on aika ohutta eikä käytettykään sähkäri ole halpa, jos se on n. nelivuotias.
Minusta rangekeskustelussa ei ole mitään tolkullisia argumentteja. Polttiksella joku 500km kertatankkauksen matka olisi ikävä, koska autoa ei voi tankata kotona. Sähkärillä tilanne on toisenlainen, koska autoa voi ladata kotona/töissä/kaupassa käydessään eli auton voi jättää lataantumaan monenlaisissa tilanteissa. Ei tarvitse erikseen käydä missään "tankkaamassa". Siksi sähköauto on vaivaton. Pitkillä matkoilla täytyy käyttää extendereitä, mutta sen voi yhdistää tauon kanssa. Jos sen haluaa nähdä haittana, niin ok. Ei se ole argumentti suuntaan tai toiseen vaan kertoo henkilön asennemaailmasta. Sähkärillä matkanteko on vähän erilaista kuin polttiksella. Minulle ei ole kertaakaan 2,5 vuoden sähkäröinnin aikana tullut mieleen, että haluaisin taas polttiksen. En usko, että koskaan enää hankin itselleni polttomoottoriautoa.
Jep näin nuo tilastot menee. Tuosta kun katsoo omat ajot joulusta tähän päivään; matkojen lukumääräksi kerrotaan sovelluksessa 78 kertaa ja 1140km. Eli voisi päätellä että vajaat 15km per kerta, tai 38km päivä eli juurikin keskiarvoikkunassa. Mutta kun lukuja katsoo tarkemmin niin ko. ajanjaksona on kaksi 390km matkaa, jotka on ajettu suuntaansa pysähtymättä. Kääntöpisteellä ei ole ole ollut latausmahdollisuutta. Olisin tottakai ladannut, koska hybrini akku on suh suuri, netto 21kWh, mutta ei niin ei. Vähennyslaskun jälkeen huomataan, että keskimääräiset matkat ovatkin vain 5km kerta. No todellisuudessa tyypillinen matka on noin 10+/-3km, mutta lyhyiden matkojen keskiarvoa lyhyentää tehokkaasti matkat <2km suunta.
55% vuoden 20tkm kokonaisajomäärästä sujuu sähköisesti ja loppuihin palaa bensaa. Ja bensaa vaativissa matkoissa tyyypillinen päivämatka on 400-500km, (sähkön osuus on 60-80km). Pisin päivämatka oli viime vuonna 1200km , sitä edellisenä 1600km...Toki äpin tilastossa pitkä päivämatka pilkoutuu (3-4kpl) 400-600km matkoiksi taukojen mukaan.
Keskiarvoja pyöritelemällä saa toki tilastoja aikaiseksi mutta todellisuus on siis usein jotain muuta. En väitä, etteikö näitä pitkiä matkoja voi ajaa sähköautolla, mutta väärin on väitää ettei niiden taittamiseen kulu ylimääräisitä aikaa. Kokonaisuutena arvoin, että suuruusluokka on runsaat 20tuntia vuodessa, jotka ovat lataustaukoja normitaukojen päälle. Eihän tuo vuodessa paljoa ole, mutta kuten kirjoitit pitkän matkan päälle lisäaikana alkaakin jo hieman mietityttämään.
No tässä on aikaa odotella 800V sukupolven autoja, sillä niillä latausajasta häviää 30-50% pois, mikä on merkittävä parannus. Tällöin latausaika oman tyypillisen päivämatkan ajoissa on pieni, pitkillä matkoilla aikaa tulee lisää jonkin verran. Mutta näiä ei ole hurjaa määrää per vuosi (1-3kpl). Toki vaatii sen, että löytyy 250kW tai isompi laturi ja se on vapaana, jota ajatus toimii. Olen lähes varma, että odotellessani ja sähköautojen yleistyessä ei tarvitse enää pelkästään ihmetellä vain motarin vasenta kaistaa hitaasti mutta varmasti matkaavaa 'harmaata autoa', sillä nopeimmalta laturilta löytyy aivan varmasti tämä sama 'harmaa auto' sähköversiona, joka lataa siinä tunnin tai jopa pidempään., vaikka vieressä olisi hitaampia latureita vapaana, (kuten mottoritiella oikeaa kaistaa) mutta niin tämä harmaa auto on vain päässyt jonon ensimmäiseksi.... aikaa odotellessa, tai no muutamia avautumisia asiasta on jo tullut luettua
Jos ei vielä huomannut, olet itse asiassa samaa mieltä 740 GLE:n kanssa - sähköautolla on suunniteltava matkat latureiden mukaan. Vapaasti voi pysähtyä muuallakin, mutta reitin on kuitenkin lopultava poikettava laturille. Tuon tosiasian tunnustaminen ei kerro henkilön asennemaailmasta vaan on puhdas fakta ja se selkein ero polttiksen ja sähköauton välillä. Oletko vielä eri mieltä?
Eihän polttomoottoriauto tankki kuivana pihassa seiso, kun on aika lähteä vaikka tuolle 500km matkalle? Ei sitä polttoainetta millään kanisterilla haeta ennen lähtöä, vaan normaalisti range ainakin itsellä näyttää sitä 500-1200km joka aamu. Tankkausasemia sen verran hyvin verrattuna latauspaikkoihin, ettei niitä tarvitse erikseen etsiä kartasta ja vertailla hintoja, vaan voi poiketa asemalla kun sellainen sattuu kohdalle.
Kovin vahvoja mielipiteitä sähköautoilusta täällä esitetään. Mutta kuinka monella siitä on käytännön kokemusta? Siis enemmän kuin se yönyli koeajo.
Kokemuksia voi lukea mm. Facebookissa, onko ne vääriä vai pitääkö se itse jotenkin kokea, että mielipiteen saa tuoda julki?
Facebook taitaakin olla nykyajan Esson baari. Totta kai voi julki tuoda, mutta sen painoarvo...
Omilla polttiksilla joutuu poikkeamaan tankilla aina silloin tällöin. On puhdas fakta, että auto on tankattava tai ladattava tarpeen mukaan, kulki se sitten besalla, dieselillä, sähköllä tai muulla. Ja tankkauksetkin on suunniteltava, koska polttoaineiden hinnat vaihtelevat jopa 20 c/l litra viikon aikana. 100 litrassa kannattaa jo valita oikea tankkauspäivä.
Ei sähköauto kokonaiskuluilta mitään suurta etua tuo.
KÄYTTÖTESTI 60 000 KM: TESLA MODEL 3 STANDARD RANGE PLUS 50,08€ / 100km
Ne on ihmisten kokemuksia yleensäkin. Onhan toki niitä juttuja jossa "yhdellä tutulla" oli käynyt yms. mutta yleensä siellä kerrotaan paljon omista kokemuksista, mitkä on faktaa
Faktaa ja fiktiota, samapa se.
Nykytekniikalla toteutettu vakioauto jaksaa odotusarvoisesti kuljettajaa pidemmälle, joten epätoivoinen selittelysi pakollisista pysähtymisistä range extendereille mukamas etuna ei ole järkevä.
Voisit viimeinkin ymmärtää, ettei 1600 km tankillista ole pakko ajaa kerralla vaikka auto siihen pystyisikin. Kuulostaa vahvasti siltä, että sinä et osaa pitää taukoja ellei autosi sinua siihen pakota?
Luulet vahvasti enkä usko minkään määrän tietoa pystyvän horjuttamaan luuloasi. Kerron silti oman näkemykseni, joka perustuu usealle EAK:lle ja useammalle eri kesinä ajetuille Rautaperseilyille, joihin valmistauduin huolellisesti:
https://www.ironbutt.org/
Tällä kokemuksella minä tiedän, että pitkän matkan ajaminen turvallisesti ja hölmöilemättä vaatii KULJETTAJALLE sopivalla tauotuksella etenemisen lisäksi myös oikeaa ruokavaliota, stressaamatonta ajotapaa, joka rasittaa kuljettajaa mahdollisimman vähän sekä myös kuljettajan aktiivista oman ajokuntonsa seurantaa.
Jos kuljettajan lisäksi myös tekniikka alkaa määrätä pakotettuja taukoja, se on etenemisen kannalta häiritsevä tekijä eikä suinkaan etu, kuten sinä näytät kuvittelevan. Sinulle tuntuu ylivoimaiselta ymmärtää, että polttiskuski voi pysähtyä siellä missä sähkärikin, vaikka tekniikan vuoksi siihen ei mitään tarvetta olisikaan.
Minulle sähkärin perusteluksi riittää ylivoimainen hyötysuhde ja kotilataus, joten minun ei tarvitse keksiä mielikuvituksellisia perusteluja. Mersu on työntämässä meidät muiden valmistajien asiakkaaksi lupaamalla etteivät tee taloudellista ja tilavaa autoa, Volvo ei koskaan löytänyt hukkaamiaan kardaanin piirustuksia, mutta odotan mielenkiinnolla, osaako Volvo ruuvata Polestar 2 faceliftin natiivisti takavetoista kestomagneettimoottoritekniikkaa V90 kuoriin?
https://media.polestar.com/us/en/media/pressreleases/663347
Näin se olisi pitänyt tehdä alun perinkin. Natiivi takaveto taloudellisella kestomagneettimoottorilla (+ taloudellisempi moottorin ohjaus), jolloin koko kesäksi pitävällä pinnalla taloudellisemmin lepuutettavan induktiomottorin etuveto jää lumessa möyrivien todelliseksi optioksi, jota ei tarvise ostaa etuvedon omituisuuksista vapautuakseen. Dynaamisesti kytkeytyvä neliveto sen valitseville toimii oikein päin, eli takavedon kaikissa tilanteissa säilyttäen, myös moottorijarrutuksessa, ja etuvetoa vetovoiman tarpeen ja kuljettajan esittämän tehopyynnön mukaisesti lisäten
En ole facebookissa eikä minulla ainakaan ei ole mitään muuta sähköautokokemusta kuin lyhyet koeajot. Kerrotko sinä nyt, miksi pakotettujen lataustaukojen lisääminen kuljettajan tarvitsemiin taukoihin on etu eikä lyhyen rangen rasite?
Pitkällä matkalla pitkä range on silti parempi kuin lyhyt range eikä se ole mielipidekysymys. Se sen sijaan on mielipidekysymys, kuinka suuren painoarvon vaikkapa yli 500 km toimintamatkalle itse kukin omassa valinnassaan asettaa.
Omalta osaltani olen jo useasti myöntänyt, että ainakaan minulle nykyisten sähköautojen range ei ole hankinnan esteenä. Pystyn hyvin elämään sellaisen auton kanssa, joka kulkee muutaman sata km kerrallaan, kunhan se vain kuljettaa perheeni ja harrastusvälineeni pelipaikalle.
En minäkään, enkä tainnut edusta kirjoittaa. Nykyään tulee enemmän taukoiltua.
Eipä tule 500 km matkoja dieselilläkään ilman taukoja nykyään ajettua. Se ikä!
Näin se menee. Minun harrastevälineet mahtuvat sähkövatkaimeenkin mukavasti, mutta itälapin reissulle valitsen dieselin.
Me ajetaan kaikkiajot nykyään hybridillä, meillä ei automäärää reittiä, eikä taukopaikkoja.
Meillä taasen auto määrää sen verran, että pitää ajaa tietä pitkin kun ei ole maasturi eikä amfibio.
Eikö se olekin lainvastaista, ajaa tienvieressä ilman maanomistajan lupaa.
Pitkä matka kannattaa ja on suositeltavaa jakaa osiin pitämällä välillä taukoja ja jättää perseilyt tekemättä.
Sähköautolla pitkä matka sujuu nopeimmin, kun välilatauksia tekee vain sen verran kuin lataus menee lataustehon yläarvojen lähellä. Minun Model X lataa vain 140kW max teholla, kun uudet Teslat lataavat 250kW teholla. Pitkällä matkalla periaate, että ladataan akkua välillä 20% - 80% ei ole optimaalinen. Optimaalinen vaihtelee varmaankin eri autoilla, minulla se on väli n. 10% - n. 50%. Akkuhan ei lataudu aina samalla tavalla vaan akun ja ympäristön lämpötila ainakin vaikuttavat siihen, miten akun hallintaohjelma antaa tehoa mennä akkuun. Ja auto alentaa lataustehoa akun varauksen kasvaessa. Kun ajoin oikeasti pitkää matkaa Saksan Badenista Ruotsin Markarydiin, en ladannut akkua kertaakaan kuin enimmillään vähän yli 50% varaukseen. Lataussessiosta kannattaa jättää pois hidastuneen lataamisen vaihe ja istua se aika jo autossa etenemässä kohti määränpään suunnalla olevaa seuraavaa pikalaturia. Olisi kyllä kannattanut jäädä nokosille jo Malmössä, koska vähän sen jälkeen alkoi nukuttaa oikein kunnolla, mutta eihän motarin sivuun voi pysähtyä uinumaan. Kun olin päättänyt, että seuraavasta liittymästä pois ja nokoset, ei tullut liittymää kuin vasta juuri ennen Markarydiä ja menin sitten unille superchargerille. Auto kiinni piuhaan, mukava asento kuskin penkille, lämmöt ja radio suomen jätin päälle ja samantien unten maille. Silloin ekan kerran sillä reissulla akku lataantui täyteen 100% ennen kuin heräsin aamukahville juuri auenneeseen huoltoaseman tapaiseen.
Pitkällä matkalla lataustauot jaksottavat itsekseen matkan lyhyempiin n. 250km pätkiin, jolloin lataustaukokin on lyhyt, ei ehdi edes hampurilaisateriaa syödä, jos antaa auton määrätä tauon pituuden.
Matkalataaminen on range extenderien käyttämistä. Silloin pyritään hukkaamaan aikaa laturilla mahdollisimman vähän ja pitkitetään pysäkkiä vain, jos haluaa syödä, käydä kaffella tai pistäytyä wc:ssä.
Arkiajossa auton lataaminen sujuu ilman, että siihen juurikaan tarvitse kiinnittää huomiota.
Pitkällä matkalla sähköauto tuo turvallisuutta matkan tekoon noiden itsestään syntyvien taukojen ansiosta. Tauot ovat eduksi kuskin vireystilalle matkan aikana. Myös mersumiesten kannattaa jättää perseilyt sikseen.
"Google Timelinen mukaan kokonaiskilometrit 3958km
...
Latauskertoja kaikkiaan 24kpl"
3958/24 = n. 165km / lataus.
Minulla harvoin ajettavalla 600 - 700 km pääkaupunkireissulla lyhyiden taukojen määrän kasvu yhdestä kahteen tai ainoan tauon piteneminen ei ole millään prioriteelilla mukana sähkö- tai bensa-auton valinnassa. Dieselin sen sijaan on hyvä kulkea tuo matka edestakaisin, ettei tarvitse kotiin lähtiessä haeskella syrjäkylillä ainoaa Suomen Talvessa toimivaa polttoainetta myyvää asemaa.
Vain se on vaikea käsittää miksi auton pakottamien taukojen pitäminen välttämättä halusi tai ei on jonkun mielestä etu? Mainostettu 300 km käyttökelpoinen rangehan on kuin diesel 17 litran tankilla.
Latausmäärä oli keskimäärin 44kWh. Pienin kertalataus 8kWh ja suurin 79kWh. Keskiarvolaskenta ei monestikaan kerro muuta kuin matemaattisen keskiarvon.
Saksassa superchargereita on niin tiheässä, että joskus tuli ladattua pieniä määriä, jotta sai varsinaisen latauspysähdyksen paremmalle laturipaikalle. Jotkut latausasemat ovat "kylmäasemia", joissa on vain lataustolpat. Tuli hörpättyä täydennystä, jotta pääsi toiselle latausasemalle, jossa oli ruokaa saatavana.
En erikseen suunnitellut, missä lataan vaan tilanteen mukaan ja auton kartasta katsoen sitten säädin pysähdyspaikkoja. Latureita on siellä niin tiheässä ja niissä on joka paikassa tolppia niin monta, että on todella varaa valita.
250-300km tai alle on minusta ihan ok taukoväli. Niillä nurkilla olisi käyttökelpoinen autolle ilmoitettu toteutunut kertalatauksen range, jotta auto sopii hyvin pitkän matkan ajoon. Tosin se tarkoittaa myös, että 300km ei saisi olla lähellä auton max rangea, koska jos se on, niin lataustauot venyvät pidemmiksi, koska täytyy ladata akku "liian täyteen". Latausaika kasvaa exponentiaalisesti, jos lataa yli 80% ja varsinkin alue 95-100% on todella hidas.
Minulla on sen verran "vanha" Model X, että lähes kaikki superit pystyvät antamaan täyden lataustehon 140kW, jos supereilla ei ole ruuhkaa. Saksasta kotiin päin tullessa latasin aina sen aikaa, kun latausteho pysyi yli 100kW ja sitten jatkoin matkaa. Sitten taas kartalta valitsin seuraavan laturin niin, että saapuisin sille 10-15% akulla. En kiinnittänyt huomiota siihen, paljonko tuli kilometrejä siirtymällä, koska se tieto ei ollut oleellinen.
Pitkän matkan ajossa lataaminen kannattaa tehdä eri ehdoilla kuin kotipuolessa ajellessa. Pitkällä matkalla ei kannata tähdätä pitkään rangeen latauksen jälkeen vaan optimaaliseen rangeen ja latausaikaan. Kotipuolessa sitten voi ladata 80% tai alle varaukseen ja ajella sitten aina useampi päivä ilman latauksia. Tai vielä parempi, jos on kotona helppo latauskytkentä, niin säätää latauksen vaikka max 50% tasoon ja pitää auton kotona aina latauspiuhassa kiinni. Teslan manuaali ainakin sanoo, että piuha autoon aina, kun mahdollista.
>
Tämän selvemmin et voi kertoa neuvovasi muita asiassa josta et mitään ymmärrä.
Kiitos silti kun vahvistit aiemman arvaukseni, että sinä et tosiaan tarkkaile omaa ajokuntoasi lainkaan vaan jatkat väkisin seuraavalle range extenderille saakka oman käsialasi heikkenemisestä piittaamatta auton määräämin tauoin. Tämä ei ole sähköauton vika, vaan se on sinun vikasi.
Näillä asenteillasi sinun ei todellakaan kannata Rautaperseillä eikä autoillakaan öisin, koska se on vaarallista. Iron Butt ei ole tajuttomuuden rajoilla sinnittelyä, vaan suunnitelmallista ja vastuullista etenemistä. Minulle ne olivat hyviä ajotavan ja varusteiden harjoituksia muita yksin ja kahdestaan ajettuja matkoja varten.
Kaksi Rautapersettä olen ajanut helpoilla pyörillä, joiden tankillinen riittää yli 600 km. Minulle ei silti tulisi mielen viereenkään yrittää ajaa ehdottamaasi 250 km pätkää kello 2 - 5 aamuyöllä. Tuohon aikaan kannattaa nukkua tunti tai pari. Jos ajan noilla tunneilla niin alle tunnin pätkiä täysin riippumatta siitä tunnenko itseni väsyneeksi ja alkaako oman käsialan virhesaldo kasvaa vai ei.