spekulointi ei ole tärkeää, minua vain kiinnostaisi tietää yksiselitteisesti, mitä takakontissa matkustaminen tarkoitti
<--- vain kysymys
Olivatko sedantyyppisen auton takakontissa vai kutsutaanko esim. farmariauton tavaratilaakin takakontiksi? Ei kai kukaan menisi sedanin takabaksiin?
<--- spekulointia
....kun uutisoidaan, olisi kiva voida jättää arvailut pois
Aiheesta ei taida olla kuvamateriaalia. Oliko pelastajillakaan onnettomuuden jälkeen mahdollista arvioida mikä tilanne oli tarkalleen ollut kun tulivat paikalle? Kunhan saivat sairaalaan ne ketkä selvisivät hengissä.
Lehtien kirjoituksiin jää vain ylimalkainen toteamus ehkä sitten jäljelle: "takakontissa".
spekulointi ei ole tärkeää, minua vain kiinnostaisi tietää yksiselitteisesti, mitä takakontissa matkustaminen tarkoitti
<--- vain kysymys
Olivatko sedantyyppisen auton takakontissa vai kutsutaanko esim. farmariauton tavaratilaakin takakontiksi? Ei kai kukaan menisi sedanin takabaksiin?
<--- spekulointia
....kun uutisoidaan, olisi kiva voida jättää arvailut pois
Aiheesta ei taida olla kuvamateriaalia. Oliko pelastajillakaan onnettomuuden jälkeen mahdollista arvioida mikä tilanne oli tarkalleen ollut kun tulivat paikalle? Kunhan saivat sairaalaan ne ketkä selvisivät hengissä.
Lehtien kirjoituksiin jää jäljelle vain ylimalkainen toteamus ehkä sitten jäljelle: "takakontissa".
Auton korityypin olisi voinut mainita. Otin asian puheeksi, koska tällä palstalla on joskus ollut asioista paremmin perillä olevia lähteitä, joilla on tarkempaa tietoa kuin lehdissä. On varmasti monta ihmistä, jotka tietävät asiasta enemmän kuin lehdissä mainitaan ja kun tällä keskustelufoorumilla ovat lähes kaikki autoilevat suomalaiset, niin joku olisi saattanut tietää.
On kaksi eri asiaa, onko joku spekulointia ja onko spekulointi tärkeää. Spekulointia on paljonkin, mutta se ei ole minusta tärkeää.
Tässä jutussa on tosiaan pari asiaa vaimentunut. Ensinnäkin mediauutisoinnin perusteella kaikki olettaa, että kuolleet matkustivat siinä autossa jossa oli kolme takakontissa ja kokonaisnuppiluku ylitti selvästi turvavöiden määrän (8 hlöä). Todellisuudessa molemmat kuolleet olivat siinä toisessa autossa.
Autoon ei helposti mahdu 8 henkilöä. Tässä tapauksessa (IL uutisoi) auto oli sedan mallinen Audi jonka peräkontissa oli kolme nuorta. Liekö jokin isompi audi mutta miten sedanin konttiin edes mahtuu kolme? Eikö sieltä jo happi lopu?
Poliisi on vahvistanut tiedot siitä, että risteykseen ajaneen auton kaksi henkilöä on kuollut. Toinen heti tapahtumapaikalle ja toinen myöhemmin sairaalassa. Kylkeen ajaneen Audin kyydissä olleet kahdeksan selvisivät hengissä, mutta loukkaantuivat vaikeasti. 18-vuotiaan kaahailijan takakontissa matkustaneet olivat iältään 16-vuotiaita. Kovaa vauhtia ajanut Audi-kuski törmäsi Skodaan viikonloppuyönä Porvoossa, lauantain vastaisena yönä hieman kello 00 jälkeen.
"KUUMA-KUNNAT eivät hyväksy tiemaksuja, ympäristövyöhykkeitä, pysäköintipolitiikan tiukentamista eivätkä ajonopeuksien alentamista Kehä III:n sisäpuolella. Samoilla linjoilla ovat kokoomuslaiset."
Aivan erinomainen uutinen (HS 10.1.2023). Olen täsmälleen samaa mieltä. Autoilijoiden rankaiseminen ja autoilun vaikeuttaminen pääkaupunkiseudulla saa loppua (kuten koko Suomessakin).
Mitään ruuhkamaksuja tai vastaavia ei Suomessa tarvita missään. Nopeusrajoituksia tulee mieluiten nostaa maanteillä ja mikä hyvin tärkeää, rajoituksia ei tule laskea edes Kehä III:n sisäpuolella. Jo nykyisilläkin rajoituksilla työ- ja muihin matkoihin kuluu turhan paljon kallista aikaa Helsingin sisäänmenoväylillä.
Esimerkiksi Autoliitto on tehnyt laskelman: Jos nopeuksien laskettaisiin kymmenellä prosentilla 60 km/h - 120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä 46 miljoonaa tuntia enemmän eli yli 25. 000 henkilötyövuotta, joka aiheuttaisi yli miljardin euron vuosittaiset kustannukset matka-aikojen pidentyessä.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien tulee tarjota nykyistä enemmän vapaita pysäköintipaikkoja ja kohtuullistaa Helsingin pysäköinnin hintoja. Tästä hyötyvät kaikki, niin yritykset kuin yksityiset autoilevat ihmisetkin.
"KUUMA-KUNNAT eivät hyväksy tiemaksuja, ympäristövyöhykkeitä, pysäköintipolitiikan tiukentamista eivätkä ajonopeuksien alentamista Kehä III:n sisäpuolella. Samoilla linjoilla ovat kokoomuslaiset."
Vaikka tuo lainaus olikin, niin alkuperäisen kirjoittajan mielestä Kuuma-Kunnat on puolue siinä missä Kokoomuskin.
Jännää..
Esimerkiksi Autoliitto on tehnyt laskelman: Jos nopeuksien laskettaisiin kymmenellä prosentilla 60 km/h - 120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä 46 miljoonaa tuntia enemmän eli yli 25. 000 henkilötyövuotta, joka aiheuttaisi yli miljardin euron vuosittaiset kustannukset matka-aikojen pidentyessä.
Mistä se rahanmeno koostuu, aivaisitko Esa jos sinulle on jotenkin selvää? Minulle tuo on ihan yhtä hyödyllistä kuin laskea minkä verran voitan aikaa vertaillen kestoa pannukahvin ja suodatinkeittimen välillä kahvinkeitossa aamuisin.
Käsi ylös: laskiko joku eilisen ja tämän päivän sankan lumisateen aiheuttamat kustannukset itselleen työmatkalla? Kellosta toki näki, minkä verran pidempään meni normikelin aamuun, mutta kenelle syntyi jotakin taloudellista konkreettista haittaa, tai lisäkustannusta?
Pääkaupunkiseudun kaupunkien tulee tarjota nykyistä enemmän vapaita pysäköintipaikkoja ja kohtuullistaa Helsingin pysäköinnin hintoja. Tästä hyötyvät kaikki, niin yritykset kuin yksityiset autoilevat ihmisetkin.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien tulee tarjota nykyistä enemmän vapaita pysäköintipaikkoja ja kohtuullistaa Helsingin pysäköinnin hintoja.
Suunta on aivan päinvastainen, julkisia kehitetään yksityisautoilun vähentämiseksi, missä se suinkin on mahdollista.
Maata on rajallisesti kaupungeissa autojen käyttöön, mekin jouduttiin ostamaan parkkiruutu neliöhintaan, minkä hintaa en tässä kehtaa ilmoittaa. Kohta se ruutu on kalliimpi kuin meidän auto.
Esimerkiksi Autoliitto on tehnyt laskelman: Jos nopeuksien laskettaisiin kymmenellä prosentilla 60 km/h - 120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä 46 miljoonaa tuntia enemmän eli yli 25. 000 henkilötyövuotta, joka aiheuttaisi yli miljardin euron vuosittaiset kustannukset matka-aikojen pidentyessä.
Onko autoliitto laskenut energian, onnettomuuksien ja teidenkulumisen kustannukset jos nopeuksia nostetaan niin paljon että ajansäästöllä on oikeasti taloudellista hyötyä.
@EsaSairio kirjoitti:
"KUUMA-KUNNAT eivät hyväksy tiemaksuja, ympäristövyöhykkeitä, pysäköintipolitiikan tiukentamista eivätkä ajonopeuksien alentamista Kehä III:n sisäpuolella. Samoilla linjoilla ovat kokoomuslaiset."
Aivan erinomainen uutinen (HS 10.1.2023). Olen täsmälleen samaa mieltä. Autoilijoiden rankaiseminen ja autoilun vaikeuttaminen pääkaupunkiseudulla saa loppua (kuten koko Suomessakin).
Mitään ruuhkamaksuja tai vastaavia ei Suomessa tarvita missään. Nopeusrajoituksia tulee mieluiten nostaa maanteillä ja mikä hyvin tärkeää, rajoituksia ei tule laskea edes Kehä III:n sisäpuolella. Jo nykyisilläkin rajoituksilla työ- ja muihin matkoihin kuluu turhan paljon kallista aikaa Helsingin sisäänmenoväylillä.
Esimerkiksi Autoliitto on tehnyt laskelman: Jos nopeuksien laskettaisiin kymmenellä prosentilla 60 km/h - 120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä 46 miljoonaa tuntia enemmän eli yli 25. 000 henkilötyövuotta, joka aiheuttaisi yli miljardin euron vuosittaiset kustannukset matka-aikojen pidentyessä.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien tulee tarjota nykyistä enemmän vapaita pysäköintipaikkoja ja kohtuullistaa Helsingin pysäköinnin hintoja. Tästä hyötyvät kaikki, niin yritykset kuin yksityiset autoilevat ihmisetkin.
Viimeksi Esa yritit koplata tätä tienhoidon heikentymisestä mahdollisesti aiheutuvaa nopeuksien alentumista talvinopeusrajoituksiin. Nyt suunnitelmiin nopeusrajoitusten alentamiseksi. Oman agendan ajamiseen helposti tarkistettava disinformaatio ei ole suositeltavin keino.
Esa ja minä taidamme asua eri rinnakkaistodellisuuksissa. Miten autoilua on hankaloitettu? Viime vuosina (aika laajalla aikavälillä) sekä Kehä 3:sta että Kehä 1 on remontoitu merkittävästi. Kolmoselta poistettiin liikennevaloristeyksiä 3-tien ja Tuusulantien väliltä, ja Kehä 1:n länsipää tunneloitiin. Parkkitilaa on tullut Helsingin keskustaan merkittävästi lisää, ja sitä on käytännössä aina saatavilla. Viimeisin taitaa olla P-Töölö.
Jotain yksittäisiä pyöräkaistoja on tehty, ja Hämeentien pätkä muutettu joukkoliikennekaduksi (muistaakseni), mitään muuta hankaloittavaa ei tule mieleen.
Asukaspysököinti on ollut naurettavan halpaa, ihan oikein että sitä on nyt pikkuhiljaa nostettu. Jos ilmaisia tai puoli-ilmaisia kadunvarsipaikkoja olisi tarjolla, olisivat ne täynnä kuitenkin. Eipä sitä autoa tahtonut saada kantakaupungissa kadunvarsiparkkiin 15 vuotta sittenkään, eikä tilanne ole niiden osalta mitenkään merkittävästi muuttunut suuntaan eikä toiseen.
Taitaa olla se ajamisen hankaloituminen lähinnä korvien välissä. Ehkä kannattaisi harkita joukkoliikennettä jos on noin hankalaa.
Suomalaisen työmatkan pituus on keskimäärin 18 kilometriä. Tämän kertoo työssäkäyntitilasto. Tilastot sisältävät 1,1 miljoonan työssäkäyvän kansalaisen työmatkatiedot. Keskimääräinen työmatkan pituus on viime vuosien aikana pidentynyt vajaalla kilometrillä.
Ja kenen asunnon ja työpaikan välin nopeutta voitaisiin nostaa niin paljon että ajansäästön voi muuttaa rahaksi.
Muistissa tosiaan on kytkintä rasittava jonotus kehä III:lla 3-tien ja lentokentän välisellä osuudella. Nyt vaikka se merkattaisiin taajamaksi, liikenne olisi sujuvampaa kuin ennen.
Suomalaisen työmatkan pituus on keskimäärin 18 kilometriä. Tämän kertoo työssäkäyntitilasto. Tilastot sisältävät 1,1 miljoonan työssäkäyvän kansalaisen työmatkatiedot. Keskimääräinen työmatkan pituus on viime vuosien aikana pidentynyt vajaalla kilometrillä.
Ja kenen asunnon ja työpaikan välin nopeutta voitaisiin nostaa niin paljon että ajansäästön voi muuttaa rahaksi.
Ei tuo ihan yksinkertainen asia ole. Jos ajalla ei olisi väliä, voisi sen ajaa polkupyörällä. Säästäisi auton käyttökulut. Tai jos otettaisiin käyttöön tiemaksut ja työmatkalla parempi reitti olisi maksullinen, osa liikenteestä tuon maksaisi. Määrä riippuu tietysti maksuttoman reitin nopeudesta verrattuna maksulliseen.
Sekin indikoi jotain, että kaupungeissa asunnot on kalliimpia kuin maalla, josta useimmilla olisi pidempi matka päivittäisten asioiden hoitoon.
@Herbert kirjoitti:
Muistissa tosiaan on kytkintä rasittava jonotus kehä III:lla 3-tien ja lentokentän välisellä osuudella. Nyt vaikka se merkattaisiin taajamaksi, liikenne olisi sujuvampaa kuin ennen.
Aivan nopeuksiennostolla ei liikenteensujuvuutta edistetä, kyllä se vaatii liikenteennielun sujuvuutta parantavia järjestelyjä, ja sen järjestelyn hyötyä ei pidä ulosmitata nopeuksia nostamalla, ja taas oltaisiin sumpussa.
Sujuva, ilman seisokkeja menevä liikenne on kaikkein taloudellisinta, siitä niitä säästöjä tulee.
Esimerkiksi Autoliitto on tehnyt laskelman: Jos nopeuksien laskettaisiin kymmenellä prosentilla 60 km/h - 120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä 46 miljoonaa tuntia enemmän eli yli 25. 000 henkilötyövuotta, joka aiheuttaisi yli miljardin euron vuosittaiset kustannukset matka-aikojen pidentyessä.
Onko autoliitto laskenut energian, onnettomuuksien ja teidenkulumisen kustannukset jos nopeuksia nostetaan niin paljon että ajansäästöllä on oikeasti taloudellista hyötyä.
Paras kompromissi näiden välillä saataisiin parantamalla tieoloja siten, että keskinopeus kasvaisi hidastuksia vähentämällä.
Ellei valtatien halkaisema pieni taajama osaa itse kertoa ohitustiensä paikkaa, sitten jonkun ulkopuolisen pitää vain piirtää se kartalle. Mitä vähemmän raskas liikenne joutuu hidastelemaan alle 80 km/h, sitä pidemmälle sallitut työtunnit riittävät. Tuntien riittävyyden ennustettavuus paranee samalla.
Ammattiliikenteessä ajalla on hintansa, mutta omissa ajoissani henkilöautollani en osallistu ajan säästöön nopeutta nostamalla. Olen toki kiinnostunut ajan säästämisestä, mutta näen omalta kannaltani hyödyllisemmäksi ja motivoivammaksi pyrkiä säästämään uima-altaassa kilometriä kohden käyttämääni aikaa sekä maastopyörällä tunturin kierrokseen kuluvaa aikaa.
@M880 kirjoitti:
Miten autoilua on hankaloitettu?
Asukaspysököinti on ollut naurettavan halpaa
Eipä sitä autoa tahtonut saada kantakaupungissa kadunvarsiparkkiin 15 vuotta sittenkään
Ei se varmaan ainakaan kaikki ole tietoista hankaloittamista, vaan Helsinki nyt vaan on syrjäinen pussin perä niemen nokassa, jonka kulkuväylät ovat ahtaita nykyiselle liikennemäärälle.
Tällä ei olisi mitään merkitystä meille muille, ellei Helsingissä olisi joitain sellaisia palveluita, joita varten sinne joutuu tulemaan ulkopaikkakuntalainenkin. Meille pysäköinti on sekä kallista että epäkäytännöllisen vaikeaa, koska keskusta on varsin laaja. Ymmärrän, ettei helsinkiläisillä ole motiivia tarjota maalasipojille ja -tytöille parkkipaikkoja kotipihallaan ja ehkä juuri siksi Helsinki ei ole muualta tulevalle autoilijalle kovin ystävällinen paikka.
Kadunvarsiparkkeeraus ei koskaan ollutkaan tehokasta, koska sattumaparkkien etsiskely johtaa ylimääräisiin korttelin kierroksiin. Oma ihanteeni kaupungin pysäköintiin löytyy Canterburystä ja Arnheimista ja varmaan monesta muustakin paikasta joita en edes tiedä. Periaatteena näissä kahdessa on kävelykeskustan ympärillä niin isot parkkitalot, että koskaan ei tarvitse etsiä paikkaa. Auton voi jättää omasta lähestymissuunnasta lähimpään torniin, josta jalkaudutaan kompaktiin ja viihtyisään kävelykeskustaan. Tämä ei vaan Helsingissä toimi, koska kylä on siihen liian iso ja liian ahdas.
@M880 kirjoitti:
Miten autoilua on hankaloitettu?
Asukaspysököinti on ollut naurettavan halpaa
Eipä sitä autoa tahtonut saada kantakaupungissa kadunvarsiparkkiin 15 vuotta sittenkään
Ei se varmaan ainakaan kaikki ole tietoista hankaloittamista, vaan Helsinki nyt vaan on syrjäinen pussin perä niemen nokassa, jonka kulkuväylät ovat ahtaita nykyiselle liikennemäärälle.
Sitähän se on juu. Asuin joskus melkolailla siellä niemen kärjessä, mutta ei sinne pääsy nyt mitenkään kohtuuttoman vaikeaa ollut. Normaalia kaupunkiliikennettä.
Tällä ei olisi mitään merkitystä meille muille, ellei Helsingissä olisi joitain sellaisia palveluita, joita varten sinne joutuu tulemaan ulkopaikkakuntalainenkin. Meille pysäköinti on sekä kallista että epäkäytännöllisen vaikeaa, koska keskusta on varsin laaja. Ymmärrän, ettei helsinkiläisillä ole motiivia tarjota maalasipojille ja -tytöille parkkipaikkoja kotipihallaan ja ehkä juuri siksi Helsinki ei ole muualta tulevalle autoilijalle kovin ystävällinen paikka.
Riippuu tietysti mihin on menossa, mutta keskustassa on erittäin hyvin parkkitilaa. Ei ilmaista, koska kukapa nyt maksutta ylläpitäisi kalliisti ydinkeskustaan maan alle rakennettua parkkiluolastoa. Kadunvarsipysäköinti on aina ollut tuuripysäköintiä, eikä niitä ruutuja riitä kaikille halukkaille. Tilanne olisi katastrofaalisen huono jos ne paikat olisivat ilmaisia, erityisesti jos ne olisivat sitä myös (meille nykyään) ulkopaikkakuntalaisille. Siellä Bulevardin eteläpuolella asueassani ei asukaspysäköintitunnuksesta ollut kovin suurta hyötyä, kun ei niitä paikkoja kuitenkaan ollut vapaana siihen aikaan kun tulin töistä. Toisaalta, se tunnus maksoi silloin kymppejä vuodessa, joten hintakin oli naurettavan halpa.
Kadunvarsiparkkeeraus ei koskaan ollutkaan tehokasta, koska sattumaparkkien etsiskely johtaa ylimääräisiin korttelin kierroksiin. Oma ihanteeni kaupungin pysäköintiin löytyy Canterburystä ja Arnheimista ja varmaan monesta muustakin paikasta joita en edes tiedä. Periaatteena näissä kahdessa on kävelykeskustan ympärillä niin isot parkkitalot, että koskaan ei tarvitse etsiä paikkaa. Auton voi jättää omasta lähestymissuunnasta lähimpään torniin, josta jalkaudutaan kompaktiin ja viihtyisään kävelykeskustaan. Tämä ei vaan Helsingissä toimi, koska kylä on siihen liian iso ja liian ahdas.
Parkkihalleja Helsingissä on yllin kyllin. Alueen laajuudelle ei voi mitään, mutta epäilen ettei Helsingin laajuutta ole tehty autoilijoiden, tai jalankulkijoiden, kiusaksi.
Stockmannin parkissa oli ilmainen ensimmäinen tunti ilman ostopakkoa, ei ole enää. Keskustan liike elämä hyytyy, Halonen ja Aleksi 13 on jo lähteneet sisääntuloväylien ostoskeskuksiin. Stockmannilla on ollut jo Tapiola, Itis ja jumbon haaraliikkeet.
Ostareilla on kaikki pienliikkeetkin ja ilmaista parkkitilaa, miksi ajaa keskustaan 4 € h parkkiin.
@Quu kirjoitti:
Stockmannin parkissa oli ilmainen ensimmäinen tunti ilman ostopakkoa, ei ole enää. Keskustan liike elämä hyytyy, Halonen ja Aleksi 13 on jo lähteneet sisääntuloväylien ostoskeskuksiin. Stockmannilla on ollut jo Tapiola, Itis ja jumbon haaraliikkeet.
Ostareilla on kaikki pienliikkeetkin ja ilmaista parkkitilaa, miksi ajaa keskustaan 4 € h parkkiin.
Niinhän se on. En minäkään juuri keskustassa käy. Tässä lukiessa/kirjoittaessa pohdin että olen samaa mieltä 740:n kanssa. Ongelma ei ole autoilun, vaan kävelyn hankaluus. Palvelut ovat hajallaan, ja tiivistä kävelykeskustaa ei ole.
Ennen kaikki olikin paremmin. Asuin muinoin Vuorimiehenkadun alkupäässä ja aina sai auton parkkiin lähelle omaa porttigångia. Eikä ollut mitään nykyajan hömpötyksiä asukaspysäköinteineen. Niin se vaan kehitys kehittyy joissain asioissa taaksepäin. Myöhemmin Yrjönkadulla asustellessa tilanne oli huonompi. Joskus tuli jätettyä auto lasipalatsin parkkipaikalle ja ratikalla väli.
Sitten muutin takaisin provinssiin ja kaikki ongelmat loppuivat.
@HybridRules kirjoitti:
Ennen kaikki olikin paremmin. Asuin muinoin Vuorimiehenkadun alkupäässä ja aina sai auton parkkiin lähelle omaa porttigångia. Eikä ollut mitään nykyajan hömpötyksiä asukaspysäköinteineen. Niin se vaan kehitys kehittyy joissain asioissa taaksepäin. Myöhemmin Yrjönkadulla asustellessa tilanne oli huonompi. Joskus tuli jätettyä auto lasipalatsin parkkipaikalle ja ratikalla väli.
Sitten muutin takaisin provinssiin ja kaikki ongelmat loppuivat.
Aika muinaisesta ajasta täytyy olla kyse, kun itsekin Vuorimiehenkadun varrella 1980- ja 1990 -luvun vaihteessa muutaman vuoden asuin. Minulla oli asukaspysäköintitunnus C, mutta en muista inä vuonna se tuli käyttöön. Mittaripaikathan taisivat vapautua tuolloin jo klo 17, joka helpotti pysäköintiä.
@HybridRules kirjoitti:
Ennen kaikki olikin paremmin. Asuin muinoin Vuorimiehenkadun alkupäässä ja aina sai auton parkkiin lähelle omaa porttigångia. Eikä ollut mitään nykyajan hömpötyksiä asukaspysäköinteineen. Niin se vaan kehitys kehittyy joissain asioissa taaksepäin. Myöhemmin Yrjönkadulla asustellessa tilanne oli huonompi. Joskus tuli jätettyä auto lasipalatsin parkkipaikalle ja ratikalla väli.
Sitten muutin takaisin provinssiin ja kaikki ongelmat loppuivat.
Aika muinaisesta ajasta täytyy olla kyse, kun itsekin Vuorimiehenkadun varrella 1980- ja 1990 -luvun vaihteessa muutaman vuoden asuin. Minulla oli asukaspysäköintitunnus C, mutta en muista inä vuonna se tuli käyttöön. Mittaripaikathan taisivat vapautua tuolloin jo klo 17, joka helpotti pysäköintiä.
oli kyllä tosi muinaisista, ihan 70-luvun lopulla. Muistelin vähän tarkemmin noita aikoja ja auto oli silloin talvehtimassa provinssissa sen ajan, kun oli lunta. Ja pari vuotta vain asuin siellä opiskeluaikoina. En ainakaan muista, että minulla olisi ollut asukaspysäköintitikettiä. Mutta ennen olikin kaikki paremmin, koska aika kultaa muistot.
Siihen aikaan pääsi talvisin jäätietä pitkin Suomenlinnaan ja tähtitorninmäellä oli jäädytetty kouru liukumäki.
@HybridRules kirjoitti:
<--- vain kysymys
<--- spekulointia
Aiheesta ei taida olla kuvamateriaalia. Oliko pelastajillakaan onnettomuuden jälkeen mahdollista arvioida mikä tilanne oli tarkalleen ollut kun tulivat paikalle? Kunhan saivat sairaalaan ne ketkä selvisivät hengissä.
Lehtien kirjoituksiin jää vain ylimalkainen toteamus ehkä sitten jäljelle: "takakontissa".
Auton korityypin olisi voinut mainita. Otin asian puheeksi, koska tällä palstalla on joskus ollut asioista paremmin perillä olevia lähteitä, joilla on tarkempaa tietoa kuin lehdissä. On varmasti monta ihmistä, jotka tietävät asiasta enemmän kuin lehdissä mainitaan ja kun tällä keskustelufoorumilla ovat lähes kaikki autoilevat suomalaiset, niin joku olisi saattanut tietää.
On kaksi eri asiaa, onko joku spekulointia ja onko spekulointi tärkeää. Spekulointia on paljonkin, mutta se ei ole minusta tärkeää.
Täytynee odottaa vuoden verran taas, että saadaan Moottori-lehdestä lukea täsmennettyä tietoa.
Älä viitsi, tätäkään keskustelupalstaa ei lue hyttysen kakan vertaa autoilevista.
Eikö? No pannahinen!
Tässä jutussa on tosiaan pari asiaa vaimentunut. Ensinnäkin mediauutisoinnin perusteella kaikki olettaa, että kuolleet matkustivat siinä autossa jossa oli kolme takakontissa ja kokonaisnuppiluku ylitti selvästi turvavöiden määrän (8 hlöä). Todellisuudessa molemmat kuolleet olivat siinä toisessa autossa.
Autoon ei helposti mahdu 8 henkilöä. Tässä tapauksessa (IL uutisoi) auto oli sedan mallinen Audi jonka peräkontissa oli kolme nuorta. Liekö jokin isompi audi mutta miten sedanin konttiin edes mahtuu kolme? Eikö sieltä jo happi lopu?
Poliisi on vahvistanut tiedot siitä, että risteykseen ajaneen auton kaksi henkilöä on kuollut. Toinen heti tapahtumapaikalle ja toinen myöhemmin sairaalassa. Kylkeen ajaneen Audin kyydissä olleet kahdeksan selvisivät hengissä, mutta loukkaantuivat vaikeasti. 18-vuotiaan kaahailijan takakontissa matkustaneet olivat iältään 16-vuotiaita. Kovaa vauhtia ajanut Audi-kuski törmäsi Skodaan viikonloppuyönä Porvoossa, lauantain vastaisena yönä hieman kello 00 jälkeen.
"KUUMA-KUNNAT eivät hyväksy tiemaksuja, ympäristövyöhykkeitä, pysäköintipolitiikan tiukentamista eivätkä ajonopeuksien alentamista Kehä III:n sisäpuolella. Samoilla linjoilla ovat kokoomuslaiset."
Aivan erinomainen uutinen (HS 10.1.2023). Olen täsmälleen samaa mieltä. Autoilijoiden rankaiseminen ja autoilun vaikeuttaminen pääkaupunkiseudulla saa loppua (kuten koko Suomessakin).
Mitään ruuhkamaksuja tai vastaavia ei Suomessa tarvita missään. Nopeusrajoituksia tulee mieluiten nostaa maanteillä ja mikä hyvin tärkeää, rajoituksia ei tule laskea edes Kehä III:n sisäpuolella. Jo nykyisilläkin rajoituksilla työ- ja muihin matkoihin kuluu turhan paljon kallista aikaa Helsingin sisäänmenoväylillä.
Esimerkiksi Autoliitto on tehnyt laskelman: Jos nopeuksien laskettaisiin kymmenellä prosentilla 60 km/h - 120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä 46 miljoonaa tuntia enemmän eli yli 25. 000 henkilötyövuotta, joka aiheuttaisi yli miljardin euron vuosittaiset kustannukset matka-aikojen pidentyessä.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien tulee tarjota nykyistä enemmän vapaita pysäköintipaikkoja ja kohtuullistaa Helsingin pysäköinnin hintoja. Tästä hyötyvät kaikki, niin yritykset kuin yksityiset autoilevat ihmisetkin.
🤦
Millä Helsingin sisääntuloväylällä työmatkaruuhkassa pystyy ajamaan edes nykyisiä nopeusrajoituksia.
@EsaSairio kirjoitti:
Vaikka tuo lainaus olikin, niin alkuperäisen kirjoittajan mielestä Kuuma-Kunnat on puolue siinä missä Kokoomuskin.
Jännää..
Mistä se rahanmeno koostuu, aivaisitko Esa jos sinulle on jotenkin selvää? Minulle tuo on ihan yhtä hyödyllistä kuin laskea minkä verran voitan aikaa vertaillen kestoa pannukahvin ja suodatinkeittimen välillä kahvinkeitossa aamuisin.
Käsi ylös: laskiko joku eilisen ja tämän päivän sankan lumisateen aiheuttamat kustannukset itselleen työmatkalla? Kellosta toki näki, minkä verran pidempään meni normikelin aamuun, mutta kenelle syntyi jotakin taloudellista konkreettista haittaa, tai lisäkustannusta?
Miten?
Suunta on aivan päinvastainen, julkisia kehitetään yksityisautoilun vähentämiseksi, missä se suinkin on mahdollista.
Maata on rajallisesti kaupungeissa autojen käyttöön, mekin jouduttiin ostamaan parkkiruutu neliöhintaan, minkä hintaa en tässä kehtaa ilmoittaa. Kohta se ruutu on kalliimpi kuin meidän auto.
Onko autoliitto laskenut energian, onnettomuuksien ja teidenkulumisen kustannukset jos nopeuksia nostetaan niin paljon että ajansäästöllä on oikeasti taloudellista hyötyä.
Tänään aamulla Kehä I Pukinmäen kohdalta Vihdintielle reilu 30 minuuttia. Normaali talvikeli 80:n rajoituksella.
Viimeksi Esa yritit koplata tätä tienhoidon heikentymisestä mahdollisesti aiheutuvaa nopeuksien alentumista talvinopeusrajoituksiin. Nyt suunnitelmiin nopeusrajoitusten alentamiseksi. Oman agendan ajamiseen helposti tarkistettava disinformaatio ei ole suositeltavin keino.
Esa ja minä taidamme asua eri rinnakkaistodellisuuksissa. Miten autoilua on hankaloitettu? Viime vuosina (aika laajalla aikavälillä) sekä Kehä 3:sta että Kehä 1 on remontoitu merkittävästi. Kolmoselta poistettiin liikennevaloristeyksiä 3-tien ja Tuusulantien väliltä, ja Kehä 1:n länsipää tunneloitiin. Parkkitilaa on tullut Helsingin keskustaan merkittävästi lisää, ja sitä on käytännössä aina saatavilla. Viimeisin taitaa olla P-Töölö.
Jotain yksittäisiä pyöräkaistoja on tehty, ja Hämeentien pätkä muutettu joukkoliikennekaduksi (muistaakseni), mitään muuta hankaloittavaa ei tule mieleen.
Asukaspysököinti on ollut naurettavan halpaa, ihan oikein että sitä on nyt pikkuhiljaa nostettu. Jos ilmaisia tai puoli-ilmaisia kadunvarsipaikkoja olisi tarjolla, olisivat ne täynnä kuitenkin. Eipä sitä autoa tahtonut saada kantakaupungissa kadunvarsiparkkiin 15 vuotta sittenkään, eikä tilanne ole niiden osalta mitenkään merkittävästi muuttunut suuntaan eikä toiseen.
Taitaa olla se ajamisen hankaloituminen lähinnä korvien välissä. Ehkä kannattaisi harkita joukkoliikennettä jos on noin hankalaa.
Ja kenen asunnon ja työpaikan välin nopeutta voitaisiin nostaa niin paljon että ajansäästön voi muuttaa rahaksi.
Muistissa tosiaan on kytkintä rasittava jonotus kehä III:lla 3-tien ja lentokentän välisellä osuudella. Nyt vaikka se merkattaisiin taajamaksi, liikenne olisi sujuvampaa kuin ennen.
Ei tuo ihan yksinkertainen asia ole. Jos ajalla ei olisi väliä, voisi sen ajaa polkupyörällä. Säästäisi auton käyttökulut. Tai jos otettaisiin käyttöön tiemaksut ja työmatkalla parempi reitti olisi maksullinen, osa liikenteestä tuon maksaisi. Määrä riippuu tietysti maksuttoman reitin nopeudesta verrattuna maksulliseen.
Sekin indikoi jotain, että kaupungeissa asunnot on kalliimpia kuin maalla, josta useimmilla olisi pidempi matka päivittäisten asioiden hoitoon.
Aivan nopeuksiennostolla ei liikenteensujuvuutta edistetä, kyllä se vaatii liikenteennielun sujuvuutta parantavia järjestelyjä, ja sen järjestelyn hyötyä ei pidä ulosmitata nopeuksia nostamalla, ja taas oltaisiin sumpussa.
Sujuva, ilman seisokkeja menevä liikenne on kaikkein taloudellisinta, siitä niitä säästöjä tulee.
Paras kompromissi näiden välillä saataisiin parantamalla tieoloja siten, että keskinopeus kasvaisi hidastuksia vähentämällä.
Ellei valtatien halkaisema pieni taajama osaa itse kertoa ohitustiensä paikkaa, sitten jonkun ulkopuolisen pitää vain piirtää se kartalle. Mitä vähemmän raskas liikenne joutuu hidastelemaan alle 80 km/h, sitä pidemmälle sallitut työtunnit riittävät. Tuntien riittävyyden ennustettavuus paranee samalla.
Ammattiliikenteessä ajalla on hintansa, mutta omissa ajoissani henkilöautollani en osallistu ajan säästöön nopeutta nostamalla. Olen toki kiinnostunut ajan säästämisestä, mutta näen omalta kannaltani hyödyllisemmäksi ja motivoivammaksi pyrkiä säästämään uima-altaassa kilometriä kohden käyttämääni aikaa sekä maastopyörällä tunturin kierrokseen kuluvaa aikaa.
Ei se varmaan ainakaan kaikki ole tietoista hankaloittamista, vaan Helsinki nyt vaan on syrjäinen pussin perä niemen nokassa, jonka kulkuväylät ovat ahtaita nykyiselle liikennemäärälle.
Tällä ei olisi mitään merkitystä meille muille, ellei Helsingissä olisi joitain sellaisia palveluita, joita varten sinne joutuu tulemaan ulkopaikkakuntalainenkin. Meille pysäköinti on sekä kallista että epäkäytännöllisen vaikeaa, koska keskusta on varsin laaja. Ymmärrän, ettei helsinkiläisillä ole motiivia tarjota maalasipojille ja -tytöille parkkipaikkoja kotipihallaan ja ehkä juuri siksi Helsinki ei ole muualta tulevalle autoilijalle kovin ystävällinen paikka.
Kadunvarsiparkkeeraus ei koskaan ollutkaan tehokasta, koska sattumaparkkien etsiskely johtaa ylimääräisiin korttelin kierroksiin. Oma ihanteeni kaupungin pysäköintiin löytyy Canterburystä ja Arnheimista ja varmaan monesta muustakin paikasta joita en edes tiedä. Periaatteena näissä kahdessa on kävelykeskustan ympärillä niin isot parkkitalot, että koskaan ei tarvitse etsiä paikkaa. Auton voi jättää omasta lähestymissuunnasta lähimpään torniin, josta jalkaudutaan kompaktiin ja viihtyisään kävelykeskustaan. Tämä ei vaan Helsingissä toimi, koska kylä on siihen liian iso ja liian ahdas.
Sitähän se on juu. Asuin joskus melkolailla siellä niemen kärjessä, mutta ei sinne pääsy nyt mitenkään kohtuuttoman vaikeaa ollut. Normaalia kaupunkiliikennettä.
Riippuu tietysti mihin on menossa, mutta keskustassa on erittäin hyvin parkkitilaa. Ei ilmaista, koska kukapa nyt maksutta ylläpitäisi kalliisti ydinkeskustaan maan alle rakennettua parkkiluolastoa. Kadunvarsipysäköinti on aina ollut tuuripysäköintiä, eikä niitä ruutuja riitä kaikille halukkaille. Tilanne olisi katastrofaalisen huono jos ne paikat olisivat ilmaisia, erityisesti jos ne olisivat sitä myös (meille nykyään) ulkopaikkakuntalaisille. Siellä Bulevardin eteläpuolella asueassani ei asukaspysäköintitunnuksesta ollut kovin suurta hyötyä, kun ei niitä paikkoja kuitenkaan ollut vapaana siihen aikaan kun tulin töistä. Toisaalta, se tunnus maksoi silloin kymppejä vuodessa, joten hintakin oli naurettavan halpa.
Parkkihalleja Helsingissä on yllin kyllin. Alueen laajuudelle ei voi mitään, mutta epäilen ettei Helsingin laajuutta ole tehty autoilijoiden, tai jalankulkijoiden, kiusaksi.
Stockmannin parkissa oli ilmainen ensimmäinen tunti ilman ostopakkoa, ei ole enää. Keskustan liike elämä hyytyy, Halonen ja Aleksi 13 on jo lähteneet sisääntuloväylien ostoskeskuksiin. Stockmannilla on ollut jo Tapiola, Itis ja jumbon haaraliikkeet.
Ostareilla on kaikki pienliikkeetkin ja ilmaista parkkitilaa, miksi ajaa keskustaan 4 € h parkkiin.
Niinhän se on. En minäkään juuri keskustassa käy. Tässä lukiessa/kirjoittaessa pohdin että olen samaa mieltä 740:n kanssa. Ongelma ei ole autoilun, vaan kävelyn hankaluus. Palvelut ovat hajallaan, ja tiivistä kävelykeskustaa ei ole.
Ennen kaikki olikin paremmin. Asuin muinoin Vuorimiehenkadun alkupäässä ja aina sai auton parkkiin lähelle omaa porttigångia. Eikä ollut mitään nykyajan hömpötyksiä asukaspysäköinteineen. Niin se vaan kehitys kehittyy joissain asioissa taaksepäin. Myöhemmin Yrjönkadulla asustellessa tilanne oli huonompi. Joskus tuli jätettyä auto lasipalatsin parkkipaikalle ja ratikalla väli.
Sitten muutin takaisin provinssiin ja kaikki ongelmat loppuivat.
Aika muinaisesta ajasta täytyy olla kyse, kun itsekin Vuorimiehenkadun varrella 1980- ja 1990 -luvun vaihteessa muutaman vuoden asuin. Minulla oli asukaspysäköintitunnus C, mutta en muista inä vuonna se tuli käyttöön. Mittaripaikathan taisivat vapautua tuolloin jo klo 17, joka helpotti pysäköintiä.
oli kyllä tosi muinaisista, ihan 70-luvun lopulla. Muistelin vähän tarkemmin noita aikoja ja auto oli silloin talvehtimassa provinssissa sen ajan, kun oli lunta. Ja pari vuotta vain asuin siellä opiskeluaikoina. En ainakaan muista, että minulla olisi ollut asukaspysäköintitikettiä. Mutta ennen olikin kaikki paremmin, koska aika kultaa muistot.
Siihen aikaan pääsi talvisin jäätietä pitkin Suomenlinnaan ja tähtitorninmäellä oli jäädytetty kouru liukumäki.
Kiinalaisten päästöt henkeä kohti lisääntyy vauhdilla, kun Kiinalaisia kuolee enemmän kuin syntyy.
Pienellä väistöliikkeellä osuma olisi vältetty. Onko törmäyksen syy ylinopeus, hitaat refleksit vai molemmat?
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000009357860.html