@tracktest kirjoitti:
Ota mallia 740 GLE:n tavasta keskustella, siinä on sivistyksen sanoma.
Sopii. Otatko sinäkin? Hänen sanomisissaan on harvoin asiavirheitä, ja silloin kun niitä löytyy niin hän myöntää sen eikä asiasta tarvitse kinastella.
Sinun kanssasi väitellessä vastassa on yleensä vain sinun sanasi. Tässä tapauksessa väität että kuljettajan pitäisi pystyä alle 1/3 reaktioaikaan normaaliin nähden. Huima väite, jonka tueksi olisi kiva nähdä jotain muuta kuin sinun väitteesi.
Tuo rektioajan riippuvuus tilanteesta on kerrottu myös suomenkielisessä kirjassa Liikennepsykologia. Asia on sen mukaan juuri kuten M880 toteaa ja ilmiö on huomattu jo kauan sitten.
Videon tapauksessa ei ole merkitystä sillä, ajetaanko valta/kantatiellä vai alemman luokan maantiellä. Kaikissa on yleensä 80 rajoitus ja ajonopeudet samoja. Susi tulee valokeilaan sivulta vauhdilla ja tila periaatteessa riittää väistöön. Aika ei.
En usko hetkeäkään, että Tracktest ajaisi näissä tilanteissa enintään 60 km/h.
@Late1969 kirjoitti:
Ennen näytettiin videoita, joissa auto piti pysäyttää eri nopeuksista. Niissäkin oli sekunnin reaktioaika ja auton nopeus vaikutti siihen, missä kohtaa jarrutus aloitettiin. Nyt kaikki näyttävät kirjoittavan vain tuon sekunnin auki usealla eri tavalla muuttamatta sitä matkaksi. Jos pimeällä, mutkittelevalla nyppylöitä sisältävällä tiellä ajaa kympin alle rajoituksen, tilanteet ovat aivan eri tavalla hoidettavissa kuin jos ajaisi maan tavan mukaisella kympin yli nopeudella.
Jos oletetaan että rajoitus on 80km/h kuten Jokeri tuossa perusteli, niin kympin alennus on 12,5% vähemmän. Minun matikallani se olisi antanut n. 0,15 sekunnin etenemistä vastaavan matkan/ajan lisää toleranssia. Olisiko se ratkaissut mitään?
Nopeus tietysti vaikuttaa jarrutusmatkoihin ja muuhun, mutta tässä tapauksessa jarrutusmatkalla ei ole merkitystä.
Entä ehdottamani kahdenkympin alennus?
Niissä jarrutusvideoissa olikin ideana juuri hämmästyttää ihmisiä sillä, että täysin merkityksetön nopeuden alennus esti törmäyksen kokonaan.
@tracktest kirjoitti:
Ota mallia 740 GLE:n tavasta keskustella, siinä on sivistyksen sanoma.
Kiitos luottamuksesta
Tämän videon sivusta suoraan tielle juokseva eläin on se vaikein pimeässä väistettävä. Onnenksi oli matala susi eikä hirvi tai peura, joka tulee helposti tuulilasista syliin. Videon valotusarvoja tietämättä ei voi edes luotettavasti arvioida kuljettajan todellista näkemää, eli tilanneanalyysi on osin arvailua. Ei ole edes sähköpylväitä tms., joita laskemalla voisi arvioida kuljettajan näkemää, etäisyyksiä ja nopeuksia?
En kiistä arviotasi että suden kääntyessä tien suuntaisesti kuljettajalla olisi ollut tilaa väistää. Keli ei näyttänyt teknisesti toivottomalta väistöön. Mitä mieltä olet, eikö tuossa tilanteessa onnistuvan väistön olisi pitänyt lähteä jo ennen kuin susi hoksasi että nyt taisi tulla mokattua? Eli kuljettajan olisi pitänyt aloittaa väistö hyvällä havaintoajalla ja sitten katsoa tajuaako susi antaa tilaa vasemman kaistan kautta kiertävälle autolle vai ei? Silloin kun susi muutti suuntaansa, ei kuljettajalla mielestäni ollut enää tilaa eikä aikaa tehdä mitään, vaan se valinta piti tehdä jo ennen?
Hajoitustilanteessa tai jostain muusta syystä hyvin hereillä olevana olisin varmasti yrittänyt itsekin väistää, koska susi jätti siihen mahdollisuuden. Kerran olen väistänyt hieman vastaavassa tilanteessa poron vasan, mutta silloin pääsin helpolla saatuani pidemmän varoitusajan. Autoni nokalla on leveän valokuvion perusteella valitut raskaan liikenteen vetäjän kattovalot, joten minulla on mahdollisuus nähdä sivusta eteen juokseva eläin monia muita aiemmin valojeni yltäessä ojien ulkopuolelle kauas metsään. Sen kerran pelastuin (tai pelastin poron), jonka emo kerrankin tajusi vaaratilanteen ja kun ei enää ehtinyt pysähtyä, veti viime hetkellä ojan penkalla tiukan U-käännöksen tyylikkäästi juoksuvauhdissa sisäkaarteeseen lähes kyljelleen itsensä kallistaen. Perässä juossut vasa ei ehtinyt jarruttaa vaan tuli tielle saakka, mutta edellä juosseesta emosta ennakkovaroituksen saatuani väistö onnistui sillä kerralla.
Moottoripyöräilijöille sattuneita vakavia onnettomuuksia analysoidessani jätin huomiotta tilanteet, joista tiedän että niihin en varmasti joudu (koska en osallistu K-suoran kisaan Koheltaen-Kännissä-Kortitta-Kovaa-Kypärättä-Kaverin-Kevarilla-jne.). Keskityn mentaali- ja käytännön harjoituksissa niihin tilanteisiin, joista en voi varmuudella sanoa, että noin minulle ei voi käydä. Paremmista valoistani ja ajoharjoituksistani huolimatta tämä jää edelleen mysteerioksi, jonka mielelläni jätän kokeilematta, koska en oikeasti tiedä miten olisi käynyt, jos olisin ollut itse tuossa tilanteessa? Ei se mahdoton paikka ole, mutta tätä tapausta en voi luvata varmasti väistäväni yllätettynä?
M880:n aiemman postin englanninkielisessä sitaatissa oli myös tärkeä havainto. Reaktioaika jo valmisteltuun toimintaan, vaikkapa jarrutukseen on lyhempi kuin havaintoon + valintaan tarvittava reaktioaika.
Tämä jäi mieleen konkreettisesti autokerhon talviajokoulutuksessa. Kun samaa keilakujaa oli hierottu ABS-jarrutuksen ja väistön yhdistelmänä niin kauan että kouluttaja oli tyytyväinen näkemäänsä hän tukki kaksihaaraisen keilakujan siihen saakka väistöön käytetyn reitin ylimääräisellä keilalla kuljettajilta salassa. En itsekään tiedä reagoinko tilanteeseen tullessani kartturini huutamaan varoitukseen "toiselta puolelta" vai suunnilleen samalla hetkellä havaitsemaani muutokseen väistön suunnassa, mutta sain jo liian syvään jarrutettuani kaivetuksi autoni juuri ja juuri oikealle reitille. Nipin napin onnistuneen väistön jälkeen en edes tiennyt mitä oli tapahtunut ja ensimmäinen ajatukseni väistön jälkeen oli, että tämä taisi mennä pieleen, koska jouduin soveltamaan omiani etten kaataisi keiloja. Kartturini oli nähnyt tilanteen tarkemmin ja hän kertoi aiemmin harjoitellun väistösuunnan olevan lisäkeiloilla tukittuna. Tilanteeseen tullessani väistöreitti "ei näyttänyt hyvältä" vaikka en tiennytkään mikä siinä oli vikana, joten etsin vain ainoan löytämäni pakotien vapaaseen tilaan.
@Late1969 kirjoitti:
Ennen näytettiin videoita, joissa auto piti pysäyttää eri nopeuksista. Niissäkin oli sekunnin reaktioaika ja auton nopeus vaikutti siihen, missä kohtaa jarrutus aloitettiin. Nyt kaikki näyttävät kirjoittavan vain tuon sekunnin auki usealla eri tavalla muuttamatta sitä matkaksi. Jos pimeällä, mutkittelevalla nyppylöitä sisältävällä tiellä ajaa kympin alle rajoituksen, tilanteet ovat aivan eri tavalla hoidettavissa kuin jos ajaisi maan tavan mukaisella kympin yli nopeudella.
Jos oletetaan että rajoitus on 80km/h kuten Jokeri tuossa perusteli, niin kympin alennus on 12,5% vähemmän. Minun matikallani se olisi antanut n. 0,15 sekunnin etenemistä vastaavan matkan/ajan lisää toleranssia. Olisiko se ratkaissut mitään?
Nopeus tietysti vaikuttaa jarrutusmatkoihin ja muuhun, mutta tässä tapauksessa jarrutusmatkalla ei ole merkitystä.
Entä ehdottamani kahdenkympin alennus?
Niissä jarrutusvideoissa olikin ideana juuri hämmästyttää ihmisiä sillä, että täysin merkityksetön nopeuden alennus esti törmäyksen kokonaan.
Varmasti jokainen napsu joka otetaan nopeutta pois nostaa todennäköisyyttä olla osumatta mihinkään.
Minun arkikokemuksellani jos oikein pahan kelin ulkopuolella joku ajaa suoralla tiellä -20km/h rajoitukseen, niin kyseessä on joko vanhus, peräkärry, kännykän räpläys tai joku muu ei-susien väistelyyn liittyvä tekijä. Moottoritiellä myös sähköauto
Niissä jarrutusvideoissa olikin ideana juuri hämmästyttää ihmisiä sillä, että täysin merkityksetön nopeuden alennus esti törmäyksen kokonaan.
Tärkeä nosto! Jarrutuksen ja väistön kannalta reaktioMATKAN lyhenemisen vaikutus kertautuu koska väistöön tarvittava tila vähenee nopeuden laskiessa kunhan nopeutta ei viedä kohtuuttoman hitaaksi. Nopea yhden kaistan levyinen väistö onnistuu aika monella suunnilleen 60 nopeudessa.
Nopea väistö on teknisesti mahdollinen vaikka satasenkin vauhdissa, mutta silloin pitää jälkitilanteen hoitamisessa olla kuskilla sytytys kohdillaan ja valmiiksi käsiin ohjelmoituna kaikki se mitä seuraavaksi saattaa tapahtua. Mitään heilurien oikaisuja ei tuossa nopeudessa enää ehdi opettelemaan vaan tuo tilanne joko pysyy lapasissa (tai ei pysy) aiemmin opetelluilla rutiineilla.
Ajolinjat alkavat levetä, jos harjoitustilanteessa tarkasti omalla tasollaan ajavalle kuljettajalle toistuvasti onnistuvan jarrutuksen ja väistön yhdistelmän rajanopeuteen lisätään vaivaiset 5 km/h. Kymppi lisää ja sitten lentää keiloja pitkin kiitorataa.
@Late1969 kirjoitti:
Ennen näytettiin videoita, joissa auto piti pysäyttää eri nopeuksista. Niissäkin oli sekunnin reaktioaika ja auton nopeus vaikutti siihen, missä kohtaa jarrutus aloitettiin. Nyt kaikki näyttävät kirjoittavan vain tuon sekunnin auki usealla eri tavalla muuttamatta sitä matkaksi. Jos pimeällä, mutkittelevalla nyppylöitä sisältävällä tiellä ajaa kympin alle rajoituksen, tilanteet ovat aivan eri tavalla hoidettavissa kuin jos ajaisi maan tavan mukaisella kympin yli nopeudella.
Jos oletetaan että rajoitus on 80km/h kuten Jokeri tuossa perusteli, niin kympin alennus on 12,5% vähemmän. Minun matikallani se olisi antanut n. 0,15 sekunnin etenemistä vastaavan matkan/ajan lisää toleranssia. Olisiko se ratkaissut mitään?
Nopeus tietysti vaikuttaa jarrutusmatkoihin ja muuhun, mutta tässä tapauksessa jarrutusmatkalla ei ole merkitystä.
Entä ehdottamani kahdenkympin alennus?
Niissä jarrutusvideoissa olikin ideana juuri hämmästyttää ihmisiä sillä, että täysin merkityksetön nopeuden alennus esti törmäyksen kokonaan.
Varmasti jokainen napsu joka otetaan nopeutta pois nostaa todennäköisyyttä olla osumatta mihinkään.
Minun arkikokemuksellani jos oikein pahan kelin ulkopuolella joku ajaa suoralla tiellä -20km/h rajoitukseen, niin kyseessä on joko vanhus, peräkärry, kännykän räpläys tai joku muu ei-susien väistelyyn liittyvä tekijä. Moottoritiellä myös sähköauto
Ehdotin, että olisi voinut ajaa 10 alle rajoituksen normaalin 10 yli rajoituksen. Siitä tulee kahdenkympin alennus eikä silti tarvitse hävetä nopeuttaan.
@tracktest kirjoitti:
Ota mallia 740 GLE:n tavasta keskustella, siinä on sivistyksen sanoma.
Kiitos luottamuksesta
Tämän videon sivusta suoraan tielle juokseva eläin on se vaikein pimeässä väistettävä. Onnenksi oli matala susi eikä hirvi tai peura, joka tulee helposti tuulilasista syliin. Videon valotusarvoja tietämättä ei voi edes luotettavasti arvioida kuljettajan todellista näkemää, eli tilanneanalyysi on osin arvailua. Ei ole edes sähköpylväitä tms., joita laskemalla voisi arvioida kuljettajan näkemää, etäisyyksiä ja nopeuksia?
En kiistä arviotasi että suden kääntyessä tien suuntaisesti kuljettajalla olisi ollut tilaa väistää. Keli ei näyttänyt teknisesti toivottomalta väistöön. Mitä mieltä olet, eikö tuossa tilanteessa onnistuvan väistön olisi pitänyt lähteä jo ennen kuin susi hoksasi että nyt taisi tulla mokattua? Eli kuljettajan olisi pitänyt aloittaa väistö hyvällä havaintoajalla ja sitten katsoa tajuaako susi antaa tilaa vasemman kaistan kautta kiertävälle autolle vai ei? Silloin kun susi muutti suuntaansa, ei kuljettajalla mielestäni ollut enää tilaa eikä aikaa tehdä mitään, vaan se valinta piti tehdä jo ennen?
Hajoitustilanteessa tai jostain muusta syystä hyvin hereillä olevana olisin varmasti yrittänyt itsekin väistää, koska susi jätti siihen mahdollisuuden. Kerran olen väistänyt hieman vastaavassa tilanteessa poron vasan, mutta silloin pääsin helpolla saatuani pidemmän varoitusajan. Autoni nokalla on leveän valokuvion perusteella valitut raskaan liikenteen vetäjän kattovalot, joten minulla on mahdollisuus nähdä sivusta eteen juokseva eläin monia muita aiemmin valojeni yltäessä ojien ulkopuolelle kauas metsään. Sen kerran pelastuin (tai pelastin poron), jonka emo kerrankin tajusi vaaratilanteen ja kun ei enää ehtinyt pysähtyä, veti viime hetkellä ojan penkalla tiukan U-käännöksen tyylikkäästi juoksuvauhdissa sisäkaarteeseen lähes kyljelleen itsensä kallistaen. Perässä juossut vasa ei ehtinyt jarruttaa vaan tuli tielle saakka, mutta edellä juosseesta emosta ennakkovaroituksen saatuani väistö onnistui sillä kerralla.
Moottoripyöräilijöille sattuneita vakavia onnettomuuksia analysoidessani jätin huomiotta tilanteet, joista tiedän että niihin en varmasti joudu (koska en osallistu K-suoran kisaan Koheltaen-Kännissä-Kortitta-Kovaa-Kypärättä-Kaverin-Kevarilla-jne.). Keskityn mentaali- ja käytännön harjoituksissa niihin tilanteisiin, joista en voi varmuudella sanoa, että noin minulle ei voi käydä. Paremmista valoistani ja ajoharjoituksistani huolimatta tämä jää edelleen mysteerioksi, jonka mielelläni jätän kokeilematta, koska en oikeasti tiedä miten olisi käynyt, jos olisin ollut itse tuossa tilanteessa? Ei se mahdoton paikka ole, mutta tätä tapausta en voi luvata varmasti väistäväni yllätettynä?
M880:n aiemman postin englanninkielisessä sitaatissa oli myös tärkeä havainto. Reaktioaika jo valmisteltuun toimintaan, vaikkapa jarrutukseen on lyhempi kuin havaintoon + valintaan tarvittava reaktioaika.
Tämä jäi mieleen konkreettisesti autokerhon talviajokoulutuksessa. Kun samaa keilakujaa oli hierottu ABS-jarrutuksen ja väistön yhdistelmänä niin kauan että kouluttaja oli tyytyväinen näkemäänsä hän tukki kaksihaaraisen keilakujan siihen saakka väistöön käytetyn reitin ylimääräisellä keilalla kuljettajilta salassa. En itsekään tiedä reagoinko tilanteeseen tullessani kartturini huutamaan varoitukseen "toiselta puolelta" vai suunnilleen samalla hetkellä havaitsemaani muutokseen väistön suunnassa, mutta sain jo liian syvään jarrutettuani kaivetuksi autoni juuri ja juuri oikealle reitille. Nipin napin onnistuneen väistön jälkeen en edes tiennyt mitä oli tapahtunut ja ensimmäinen ajatukseni väistön jälkeen oli, että tämä taisi mennä pieleen, koska jouduin soveltamaan omiani etten kaataisi keiloja. Kartturini oli nähnyt tilanteen tarkemmin ja hän kertoi aiemmin harjoitellun väistösuunnan olevan lisäkeiloilla tukittuna. Tilanteeseen tullessani väistöreitti "ei näyttänyt hyvältä" vaikka en tiennytkään mikä siinä oli vikana, joten etsin vain ainoan löytämäni pakotien vapaaseen tilaan.
Hyviä pointteja! Omalle kohdalle sattui tilanne kovassa lumisateessa, koira juoksi oikealta suoraan kohti keulaa, sain väistettyä ilman osumaa. Onneksi vastaantulijoita ei ollut juuri silloin edessä.
@Late1969 kirjoitti:
Ennen näytettiin videoita, joissa auto piti pysäyttää eri nopeuksista. Niissäkin oli sekunnin reaktioaika ja auton nopeus vaikutti siihen, missä kohtaa jarrutus aloitettiin. Nyt kaikki näyttävät kirjoittavan vain tuon sekunnin auki usealla eri tavalla muuttamatta sitä matkaksi. Jos pimeällä, mutkittelevalla nyppylöitä sisältävällä tiellä ajaa kympin alle rajoituksen, tilanteet ovat aivan eri tavalla hoidettavissa kuin jos ajaisi maan tavan mukaisella kympin yli nopeudella.
Jos oletetaan että rajoitus on 80km/h kuten Jokeri tuossa perusteli, niin kympin alennus on 12,5% vähemmän. Minun matikallani se olisi antanut n. 0,15 sekunnin etenemistä vastaavan matkan/ajan lisää toleranssia. Olisiko se ratkaissut mitään?
Nopeus tietysti vaikuttaa jarrutusmatkoihin ja muuhun, mutta tässä tapauksessa jarrutusmatkalla ei ole merkitystä.
Entä ehdottamani kahdenkympin alennus?
Niissä jarrutusvideoissa olikin ideana juuri hämmästyttää ihmisiä sillä, että täysin merkityksetön nopeuden alennus esti törmäyksen kokonaan.
Varmasti jokainen napsu joka otetaan nopeutta pois nostaa todennäköisyyttä olla osumatta mihinkään.
Minun arkikokemuksellani jos oikein pahan kelin ulkopuolella joku ajaa suoralla tiellä -20km/h rajoitukseen, niin kyseessä on joko vanhus, peräkärry, kännykän räpläys tai joku muu ei-susien väistelyyn liittyvä tekijä. Moottoritiellä myös sähköauto
Kaikki järkevät ajavat kelit huomioiden, sovittaen nopeutensa taitojen ja olosuhteiden mukaan.
Aina täytyy olla varautunut siihen, että eteen voi tulla mitä vain
Ja olet vuorenvarma, ettei Timo ollut varautunut mitenkään? Mistä sen päätelmän voit tehdä?
Kyseessä on maalaismaisema jossa pitää varautua moniin kohtaamisiin. Peuroihin, hirviin, juokseviin koiriin, susiin, kettuihin ja kaikkiin muihin eläimiin. Tuon tien missä on mutkia ja korkeuseroja ja tie on kapea, turvallinen nopeus ei voi olla kuin 60 km/h.
Jos kukaan muukaan ei ole tähän asti keskustelussa voinut päätyä mihinkään rajoitukseen, saati käytettyyn nopeuteen, niin miten se sinulta onnistuu: menikö Timo yli vai ali 60km/h tunnissa mielestäsi?
Lapset kyydissä ajetaan aika huoletonta vauhtia, sekin on pohdinnan aihe.
Pohdin tuota sen verran, että luin aloittajan linkistä eli Iltasanomista jutun uudestaan. Missä siinä mainittiin, että lapsia oli kyydissä? Mikä tekee videon vauhdista mielestäsi "huoletonta", tai voitko päätellä kuskin ajotaidoista suhteessa vauhtiin oikeasti yhtään mitään?
En tiedä mitä mieltä te olette, mutta ennakoiva kuljettaja huomioi kaiken jo matkaan lähtiessä
Kyllä, olemme samaa mieltä. Mutta mitä sitten? Miten on silti mahdollista tietää, että tuolla tiellä tulee susi kohdalle niinku oikeasti?
Mietitkö sinä susia, kettuja ja siilejä ym. kotoa asti töihin lähtiessäsi? Väitän että puhut höpöjä, jos niin väität. Tai korkeintaan joka 20. kerta mietit - ehkä. Varmasti jossakin matkalla ne tulevat mieleen, kun maisemat sitä edellyttävät. Niin kuin varmasti hyvin monella kuskilla, jos eivät keskity vaikka puheluun yms. aika inhimillistäkin toimintaa.
Kuljettajissa on eroja usko taikka älä
Minä ainakin uskon. Mitä sitten? Väittikö joku jotakin muuta?
Omalle kohdalle sattui tilanne kovassa lumisateessa, koira juoksi oikealta suoraan kohti keulaa, sain väistettyä ilman osumaa. Onneksi vastaantulijoita ei ollut juuri silloin edessä.
Aivan upeeta hei, onneksi olkoon.
Onneksi ei Timollakaan tuossa tilanteessa ollut vastaantulijoita. Muuten kuulostat siltä, että olit oikeastaan samassa paikassa kuin hän, ajoit samaa nopeutta, oli pimeätä jne.
Oikeasti tuosta stoorista puuttuu kaikki parametrit, joista voisi arvioida suorititko suorastaan ihailtavan autoilijan taidonnäytteen väistämisessä, vai oliko ihan sama kuin olisit ohittanut jalankulkijan niin kuin normiliikenteessä aina.
Tekniika tullut avuksi. Ainakin EQ latauseemeli alkaa ravistelee voimapoljinta voimakkaasti ja tinttaa jarrut pohjaan jos kuski ei reakoi esim. pieneen metsäkauriiseen pusikossa ojan pohjalla.
@Topi27 kirjoitti:
Tekniika tullut avuksi. Ainakin EQ latauseemeli alkaa ravistelee voimapoljinta voimakkaasti ja tinttaa jarrut pohjaan jos kuski ei reakoi esim. pieneen metsäkauriiseen pusikossa ojan pohjalla.
No se tule yllätyksenä kuin salma kirkkaalta taivaalta, mahdolliselle takana olevalle jonolle.
Joo, onhan näitä nähty. Videon katsomalla ei voi oikein vetää johtopäätöksiä puoleen eikä toiseen ja reaktia joista on tullut jo ihan oikeaa tieteellistä dataa edellä joten niihin ei ole minusta tarvetta puuttua enempää. Tuohon väistämiseen ja sen onnistumiseen tai onnistumattomuuteen olisi kaksi pointtia:
Ainakin täällä Lapissa löytyy myös niitä ihmisiä jotka vihaa kettuja ja susia ja mieluusti ajaa molempien yli autolla aina kun tilaisuus sen sallii. Lisäksi jos tie on jäässä ja vauhtia edes se 80 niin aika moni vetää kaikki hirveä pienemmät kylmäksi sen kummemmitta tunnontuskitta, koska se että lamppu ja pelti ottaa osumaa on pienempi paha kuin edes mahdollisuus että auto karkaa hallinnasta.
Usein olen kolaripaikalle tullessa kuullut kuskilta että ajoi mieluummin poron yli kuin alkoi väistämään, koska pelkäsi että väistö ei onnistu ja jos ajat ojaan niin vakuutus ei korvaa mitään, jos ajat poron päälle niin omavastuun jälkeen kaikki.
@Topi27 kirjoitti:
Tekniika tullut avuksi. Ainakin EQ latauseemeli alkaa ravistelee voimapoljinta voimakkaasti ja tinttaa jarrut pohjaan jos kuski ei reakoi esim. pieneen metsäkauriiseen pusikossa ojan pohjalla.
No se tule yllätyksenä kuin salma kirkkaalta taivaalta, mahdolliselle takana olevalle jonolle.
No ei tuu autolle kun se perässä tuleva mersu saa car to X palvelusta tiedon reaaliaikaisesti ja osaa jarrutta itsekseen jos pölja kuski ratin ja penkin välissä.
Se osaa jopa säätää jousituksen tulevan kuopan takia.
Mercedes-Benzin lähettämät ja vastaanottamat Car-to-X-varoitukset lähikuvassa
Tapahtuma Varoituksen välitön laukaisija lähettävässä ajoneuvossa
Rikkoutunut ajoneuvo Rikkoutuneen ajoneuvon infotainment-järjestelmän välittämä informaatio
Onnettomuuspaikka Onnettomuusajoneuvon infotainment-järjestelmän välittämä informaatio
Hätävilkut toiminnassa Hätävilkut aktivoitu muun syyn kuin ajoneuvorikon tai onnettomuuden takia
Sivuluisun tai tien jäätymisen riski ESP-järjestelmän tunnistama riski
Rankkasade Tuulilasinpyyhkijät toimivat suurimmalla tehollaan
Sumu Takasumuvalo toiminnassa
Väliaikainen tietyö Tieviranomaisen välittämä tieto
Täysjarrutus Auton sensorit havaitsevat voimakkaan jarrutuksen
Muu vaara Kuljettaja lähettää varoituksen manuaalisesti infotainment-järjestelmän kautta
Sivutuuli ESP-järjestelmän lisätoiminto
Kuoppa Uuden sukupolven C- ja S-sarjan sekä EQS:n alustavaimennuksen ohjausyksikkö
Töyssy Uuden sukupolven C- ja S-sarjan sekä EQS:n alustavaimennuksen ohjausyksikkö
Mercedes-Benzin Car-to-X-ratkaisuja jo pian 10 vuotta
Mercedes-Benz esitteli verkottuneet ajoneuvot jo vuonna 2013 ja otti käyttöön teknologian, joka mahdollisti hälytysten lähettämisen ja vastaanottamisen. Vuodesta 2016 lähtien Car-to-X-tiedonsiirto on kuulunut navigaatiojärjestelmän sisältämiin vakiovarusteisiin – aluksi E-sarjassa ja nyt kaikissa Mercedes-Benz-malleissa.
No ei tuu autolle kun se perässä tuleva mersu saa car to X palvelusta tiedon reaaliaikaisesti ja osaa jarrutta itsekseen jos pölja kuski ratin ja penkin välissä.
Meitä kansanautolla ajavia pöljäkuskeja kyllä riittää, joka emme osaa varautua siihen mitä jononvetäjä näkee ojanpohjalla, ja vetää liinat kiinni.
Ainakin täällä Lapissa löytyy myös niitä ihmisiä jotka vihaa kettuja ja susia ja mieluusti ajaa molempien yli autolla aina kun tilaisuus sen sallii. Lisäksi jos tie on jäässä ja vauhtia edes se 80 niin aika moni vetää kaikki hirveä pienemmät kylmäksi sen kummemmitta tunnontuskitta, koska se että lamppu ja pelti ottaa osumaa on pienempi paha kuin edes mahdollisuus että auto karkaa hallinnasta.
Usein olen kolaripaikalle tullessa kuullut kuskilta että ajoi mieluummin poron yli kuin alkoi väistämään, koska pelkäsi että väistö ei onnistu ja jos ajat ojaan niin vakuutus ei korvaa mitään, jos ajat poron päälle niin omavastuun jälkeen kaikki.
Suotavaa olla joku korkeakeulainen pick-up tai maasturi jykevällä valoraudalla jos aikoo vaan ajaa kaikkien yli.
Itsellä ainakin lähtee vaistolla jarrutus ja väistö, yliajomoodi vaatisi harjoittelua.
Poroista ei ole kokemusta, mutta nuo peurat ainakin ovat sitkeähenkisiä. Useimmiten jäävät törmäyksestä henkiin, ja häviävät takaisin metsään. Pahoin loukkaantuneen saattaa koira jäljittää mutta monet jäävät löytymättä.
@Herbert kirjoitti:
Pieni on todennäköisyys, että kaksi keskenään juttelevaa ajaa peräkkäin.
V2V ja V2X ovat hyviä konsepteja, mutta molempia rasittaa valmistajien nurkkakuntaisuus ja oman kontrollipisteen tavoittelu, minkä vuoksi Mersu ei suostu jakamaan havaintojaan samat kyvykkyydet omaavan Volvon kanssa.
Topin viittaaman Mersun ensimmäisen vakavamman V2V yrityksen W213 E-sarjalaisen vahvimmiksi avuiksi Suomen talvessa lasken ison auton rauhallisen käytöksen, farkkuversion upean kaarretasapainon ja kohtuullisen tehokkaat matriisivalot, joiden ohjauslogiikka toimii hyvin. Täysin suljetun ilmanoton takana nopeasti lämpenevä tekniikka tekee hyvää sekä kuljettajalle että talvikulutukselle.
Minä luotan vielä perinteiseen tekniikkaan jonka turvin tarkoituksella vuotavan viimasuojan vuoksi hitaammin lämpenevän Mersuni perässä ajava näkee väistettävät kohteet 350 metristä ja minä vasta 300 metristä, koska olen tapahtumapaikkaa lähempänä. Otin jo 100 metriä pois maksiminäkemästäni pimeässä kun yhden pikselin valojen säätöalgoritmi on varsin kömpelö.
Omassa vanhemmassa autossani lisävalokytkin on käytännössä aina ON-asennossa. Uudempaa ajetaan talvella mökkimatka pelkillä matriisivaloilla jos liikennettä on normaaliin tapaan. Lisävalopaneli ja kuljettajan vaihtamat lähivalot ovat käytössä vain syksyn pimeydessä ja hiljaisella tiellä. BMW:n laservalot tai Mersun tehokkaimmat LEDit olisi elegantti ratkaisu, mutta malliuudistussyklien vuoksi E-sarja sai ne viimeisenä, joten näillä mennään kun tavaratilasta ei haluta tinkiä.
@Quu kirjoitti:
Meitä kansanautolla ajavia pöljäkuskeja kyllä riittää, joka emme osaa varautua siihen mitä jononvetäjä näkee ojanpohjalla, ja vetää liinat kiinni.
Vaikea siinä on poseerata penaalin terävimpänä kynänä kun on 50 - 100 metriä edellä ajavaa PIDEMMÄLLÄ havaintomatkalla jättänyt huomaamatta hänen valoissaan erottuvan kohteen.
Hidasälyisen pitää ottaa vielä isompi takamatka jonossa saadakseen suuremman etumatkan havainnoissaan.
Vaikea siinä on poseerata penaalin terävimpänä kynänä kun on 50 - 100 metriä edellä ajavaa PIDEMMÄLLÄ havaintomatkalla jättänyt huomaamatta hänen valoissaan erottuvan kohteen.
Topi27
Tekniika tullut avuksi. Ainakin EQ latauseemeli alkaa ravistelee voimapoljinta voimakkaasti ja tinttaa jarrut pohjaan jos kuski ei reakoi esim. pieneen metsäkauriiseen pusikossa ojan pohjalla.
Nopeus vaikka vain 80 jono ajaa tyypillisillä normiväleillä ja ensimmäinen tinttaa jarrut pohjaan, siitä ensimmäisen takanajavan reaktioaika n.22m edellyttää että kyttää herkeämättä ojanpohjia ja edellä menevän jarruvaloja, kuinka se kertaantuu taaksepäin, kun jokainen vähä myöhästyy reaktioajassa.
Vaikea siinä on poseerata penaalin terävimpänä kynänä kun on 50 - 100 metriä edellä ajavaa PIDEMMÄLLÄ havaintomatkalla jättänyt huomaamatta hänen valoissaan erottuvan kohteen.
Topi27
Tekniika tullut avuksi. Ainakin EQ latauseemeli alkaa ravistelee voimapoljinta voimakkaasti ja tinttaa jarrut pohjaan jos kuski ei reakoi esim. pieneen metsäkauriiseen pusikossa ojan pohjalla.
Nopeus vaikka vain 80 jono ajaa tyypillisillä normiväleillä ja ensimmäinen tinttaa jarrut pohjaan, siitä ensimmäisen takanajavan reaktioaika n.22m edellyttää että kyttää herkeämättä ojanpohjia ja edellä menevän jarruvaloja, kuinka se kertaantuu taaksepäin, kun jokainen vähä myöhästyy reaktioajassa.
Se on itsestä kiinni aikooko osallistua ketjukolariin kun sellainen on tarjolla. Kukaan ei pakota ajamaan liian lähellä edelläajavaa, vaan sellaisesta itse asiassa voisi periaatteessa (siis jos se olisi valvontakohde kuten ylinopeus) rangaista liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Harmi vaan että mieluummin valvotaan asioita jotka olisivat vaarallisia JOS joku toinen olisi paikalla, sen sijaan että puututtaisiin tekoihin KUN joku toinen on paikalla.
Se on itsestä kiinni aikooko osallistua ketjukolariin kun sellainen on tarjolla. Kukaan ei pakota ajamaan liian lähellä edelläajavaa, vaan sellaisesta itse asiassa voisi periaatteessa (siis jos se olisi valvontakohde kuten ylinopeus) rangaista liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Harmi vaan että mieluummin valvotaan asioita jotka olisivat vaarallisia JOS joku toinen olisi paikalla, sen sijaan että puututtaisiin tekoihin KUN joku toinen on paikalla.
Kyllä sinä olet pyhimys, liikenteen kululle ja vakiintuneille jonoille me ei voida mitään. Kaikkea meidän liikkumisia ei onneksi viranomaiset kyttää. Jonot tekee haitariliikettä, mahdoton tasapuolisesti valvoa, niin suurella volyymilla, että se oikeasti tehoaisi maanlaajuisesti. Samanlaista käyttäytymistä näkee muuallakin maailmalla.
Se on itsestä kiinni aikooko osallistua ketjukolariin kun sellainen on tarjolla. Kukaan ei pakota ajamaan liian lähellä edelläajavaa, vaan sellaisesta itse asiassa voisi periaatteessa (siis jos se olisi valvontakohde kuten ylinopeus) rangaista liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Harmi vaan että mieluummin valvotaan asioita jotka olisivat vaarallisia JOS joku toinen olisi paikalla, sen sijaan että puututtaisiin tekoihin KUN joku toinen on paikalla.
Kyllä sinä olet pyhimys, liikenteen kululle ja vakiintuneille jonoille me ei voida mitään. Kaikkea meidän liikkumisia ei onneksi viranomaiset kyttää. Jonot tekee haitariliikettä, mahdoton tasapuolisesti valvoa, niin suurella volyymilla, että se oikeasti tehoaisi maanlaajuisesti. Samanlaista käyttäytymistä näkee muuallakin maailmalla.
Kyse on oikeastaan vain ainoastaan siitä että toistaako ne samat virheet jotka muut tekee, vai pitääkö itse huolen siitä ettei ole osa liikenteen asenneongelmaa?
Valvonnan haasteista oli juttua että nastarengaskieltoa Helsingissä ei ole resursseja valvoa. Vaan jos 1 liikennevirhemaksu per 6 minuuttia, niin se tekisi jo 1000 euroa. 10 tuntia valvontaa vuorokaudessa 10 000 euroa, ja 180 päivää vuodessa antaisi 1 miljoona 800 000 euroa. Ei jokaisen tarvitse saada liikennevirhemaksua, mutta ikävää jos tasapäistämisen vuoksi asia jää kokonaan hoitamatta.
Valvonnan haasteista oli juttua että nastarengaskieltoa Helsingissä ei ole resursseja valvoa. Vaan jos 1 liikennevirhemaksu per 6 minuuttia, niin se tekisi jo 1000 euroa. 10 tuntia valvontaa vuorokaudessa 10 000 euroa, ja 180 päivää vuodessa antaisi 1 miljoona 800 000 euroa. Ei jokaisen tarvitse saada liikennevirhemaksua, mutta ikävää jos tasapäistämisen vuoksi asia jää kokonaan hoitamatta.
Ja kyllä. Maailmallakin ajetaan ketjukolareita.
Tuollaiset laskelmat on aivan turhia, asiat ei ole läheskään noin yksinkertaisia.
Kuljettajissa on eroja usko taikka älä.
Ota mallia 740 GLE:n tavasta keskustella, siinä on sivistyksen sanoma.
Sopii. Otatko sinäkin? Hänen sanomisissaan on harvoin asiavirheitä, ja silloin kun niitä löytyy niin hän myöntää sen eikä asiasta tarvitse kinastella.
Sinun kanssasi väitellessä vastassa on yleensä vain sinun sanasi. Tässä tapauksessa väität että kuljettajan pitäisi pystyä alle 1/3 reaktioaikaan normaaliin nähden. Huima väite, jonka tueksi olisi kiva nähdä jotain muuta kuin sinun väitteesi.
Tuo rektioajan riippuvuus tilanteesta on kerrottu myös suomenkielisessä kirjassa Liikennepsykologia. Asia on sen mukaan juuri kuten M880 toteaa ja ilmiö on huomattu jo kauan sitten.
Videon tapauksessa ei ole merkitystä sillä, ajetaanko valta/kantatiellä vai alemman luokan maantiellä. Kaikissa on yleensä 80 rajoitus ja ajonopeudet samoja. Susi tulee valokeilaan sivulta vauhdilla ja tila periaatteessa riittää väistöön. Aika ei.
En usko hetkeäkään, että Tracktest ajaisi näissä tilanteissa enintään 60 km/h.
On. Sen lisäksi myös samassakin kuljettajassa on eroja.
Näistä eroista johtuen nopeisiin tilanteisiin reagoinnissa on suuri hajonta.
Sen lupaan minkä eteläpohjalaiset geenit ottavat vastaan.
Entä ehdottamani kahdenkympin alennus?
Niissä jarrutusvideoissa olikin ideana juuri hämmästyttää ihmisiä sillä, että täysin merkityksetön nopeuden alennus esti törmäyksen kokonaan.
Kiitos luottamuksesta
Tämän videon sivusta suoraan tielle juokseva eläin on se vaikein pimeässä väistettävä. Onnenksi oli matala susi eikä hirvi tai peura, joka tulee helposti tuulilasista syliin. Videon valotusarvoja tietämättä ei voi edes luotettavasti arvioida kuljettajan todellista näkemää, eli tilanneanalyysi on osin arvailua. Ei ole edes sähköpylväitä tms., joita laskemalla voisi arvioida kuljettajan näkemää, etäisyyksiä ja nopeuksia?
En kiistä arviotasi että suden kääntyessä tien suuntaisesti kuljettajalla olisi ollut tilaa väistää. Keli ei näyttänyt teknisesti toivottomalta väistöön. Mitä mieltä olet, eikö tuossa tilanteessa onnistuvan väistön olisi pitänyt lähteä jo ennen kuin susi hoksasi että nyt taisi tulla mokattua? Eli kuljettajan olisi pitänyt aloittaa väistö hyvällä havaintoajalla ja sitten katsoa tajuaako susi antaa tilaa vasemman kaistan kautta kiertävälle autolle vai ei? Silloin kun susi muutti suuntaansa, ei kuljettajalla mielestäni ollut enää tilaa eikä aikaa tehdä mitään, vaan se valinta piti tehdä jo ennen?
Hajoitustilanteessa tai jostain muusta syystä hyvin hereillä olevana olisin varmasti yrittänyt itsekin väistää, koska susi jätti siihen mahdollisuuden. Kerran olen väistänyt hieman vastaavassa tilanteessa poron vasan, mutta silloin pääsin helpolla saatuani pidemmän varoitusajan. Autoni nokalla on leveän valokuvion perusteella valitut raskaan liikenteen vetäjän kattovalot, joten minulla on mahdollisuus nähdä sivusta eteen juokseva eläin monia muita aiemmin valojeni yltäessä ojien ulkopuolelle kauas metsään. Sen kerran pelastuin (tai pelastin poron), jonka emo kerrankin tajusi vaaratilanteen ja kun ei enää ehtinyt pysähtyä, veti viime hetkellä ojan penkalla tiukan U-käännöksen tyylikkäästi juoksuvauhdissa sisäkaarteeseen lähes kyljelleen itsensä kallistaen. Perässä juossut vasa ei ehtinyt jarruttaa vaan tuli tielle saakka, mutta edellä juosseesta emosta ennakkovaroituksen saatuani väistö onnistui sillä kerralla.
Moottoripyöräilijöille sattuneita vakavia onnettomuuksia analysoidessani jätin huomiotta tilanteet, joista tiedän että niihin en varmasti joudu (koska en osallistu K-suoran kisaan Koheltaen-Kännissä-Kortitta-Kovaa-Kypärättä-Kaverin-Kevarilla-jne.). Keskityn mentaali- ja käytännön harjoituksissa niihin tilanteisiin, joista en voi varmuudella sanoa, että noin minulle ei voi käydä. Paremmista valoistani ja ajoharjoituksistani huolimatta tämä jää edelleen mysteerioksi, jonka mielelläni jätän kokeilematta, koska en oikeasti tiedä miten olisi käynyt, jos olisin ollut itse tuossa tilanteessa? Ei se mahdoton paikka ole, mutta tätä tapausta en voi luvata varmasti väistäväni yllätettynä?
M880:n aiemman postin englanninkielisessä sitaatissa oli myös tärkeä havainto. Reaktioaika jo valmisteltuun toimintaan, vaikkapa jarrutukseen on lyhempi kuin havaintoon + valintaan tarvittava reaktioaika.
Tämä jäi mieleen konkreettisesti autokerhon talviajokoulutuksessa. Kun samaa keilakujaa oli hierottu ABS-jarrutuksen ja väistön yhdistelmänä niin kauan että kouluttaja oli tyytyväinen näkemäänsä hän tukki kaksihaaraisen keilakujan siihen saakka väistöön käytetyn reitin ylimääräisellä keilalla kuljettajilta salassa. En itsekään tiedä reagoinko tilanteeseen tullessani kartturini huutamaan varoitukseen "toiselta puolelta" vai suunnilleen samalla hetkellä havaitsemaani muutokseen väistön suunnassa, mutta sain jo liian syvään jarrutettuani kaivetuksi autoni juuri ja juuri oikealle reitille. Nipin napin onnistuneen väistön jälkeen en edes tiennyt mitä oli tapahtunut ja ensimmäinen ajatukseni väistön jälkeen oli, että tämä taisi mennä pieleen, koska jouduin soveltamaan omiani etten kaataisi keiloja. Kartturini oli nähnyt tilanteen tarkemmin ja hän kertoi aiemmin harjoitellun väistösuunnan olevan lisäkeiloilla tukittuna. Tilanteeseen tullessani väistöreitti "ei näyttänyt hyvältä" vaikka en tiennytkään mikä siinä oli vikana, joten etsin vain ainoan löytämäni pakotien vapaaseen tilaan.
Varmasti jokainen napsu joka otetaan nopeutta pois nostaa todennäköisyyttä olla osumatta mihinkään.
Minun arkikokemuksellani jos oikein pahan kelin ulkopuolella joku ajaa suoralla tiellä -20km/h rajoitukseen, niin kyseessä on joko vanhus, peräkärry, kännykän räpläys tai joku muu ei-susien väistelyyn liittyvä tekijä. Moottoritiellä myös sähköauto
Tärkeä nosto! Jarrutuksen ja väistön kannalta reaktioMATKAN lyhenemisen vaikutus kertautuu koska väistöön tarvittava tila vähenee nopeuden laskiessa kunhan nopeutta ei viedä kohtuuttoman hitaaksi. Nopea yhden kaistan levyinen väistö onnistuu aika monella suunnilleen 60 nopeudessa.
Nopea väistö on teknisesti mahdollinen vaikka satasenkin vauhdissa, mutta silloin pitää jälkitilanteen hoitamisessa olla kuskilla sytytys kohdillaan ja valmiiksi käsiin ohjelmoituna kaikki se mitä seuraavaksi saattaa tapahtua. Mitään heilurien oikaisuja ei tuossa nopeudessa enää ehdi opettelemaan vaan tuo tilanne joko pysyy lapasissa (tai ei pysy) aiemmin opetelluilla rutiineilla.
Ajolinjat alkavat levetä, jos harjoitustilanteessa tarkasti omalla tasollaan ajavalle kuljettajalle toistuvasti onnistuvan jarrutuksen ja väistön yhdistelmän rajanopeuteen lisätään vaivaiset 5 km/h. Kymppi lisää ja sitten lentää keiloja pitkin kiitorataa.
Ehdotin, että olisi voinut ajaa 10 alle rajoituksen normaalin 10 yli rajoituksen. Siitä tulee kahdenkympin alennus eikä silti tarvitse hävetä nopeuttaan.
Hyviä pointteja! Omalle kohdalle sattui tilanne kovassa lumisateessa, koira juoksi oikealta suoraan kohti keulaa, sain väistettyä ilman osumaa. Onneksi vastaantulijoita ei ollut juuri silloin edessä.
Kaikki järkevät ajavat kelit huomioiden, sovittaen nopeutensa taitojen ja olosuhteiden mukaan.
😇✝️
Ikävää aina piruilu mielessä.
@tracktest kirjoitti:
Ja olet vuorenvarma, ettei Timo ollut varautunut mitenkään? Mistä sen päätelmän voit tehdä?
Jos kukaan muukaan ei ole tähän asti keskustelussa voinut päätyä mihinkään rajoitukseen, saati käytettyyn nopeuteen, niin miten se sinulta onnistuu: menikö Timo yli vai ali 60km/h tunnissa mielestäsi?
Pohdin tuota sen verran, että luin aloittajan linkistä eli Iltasanomista jutun uudestaan. Missä siinä mainittiin, että lapsia oli kyydissä? Mikä tekee videon vauhdista mielestäsi "huoletonta", tai voitko päätellä kuskin ajotaidoista suhteessa vauhtiin oikeasti yhtään mitään?
Kyllä, olemme samaa mieltä. Mutta mitä sitten? Miten on silti mahdollista tietää, että tuolla tiellä tulee susi kohdalle niinku oikeasti?
Mietitkö sinä susia, kettuja ja siilejä ym. kotoa asti töihin lähtiessäsi? Väitän että puhut höpöjä, jos niin väität. Tai korkeintaan joka 20. kerta mietit - ehkä. Varmasti jossakin matkalla ne tulevat mieleen, kun maisemat sitä edellyttävät. Niin kuin varmasti hyvin monella kuskilla, jos eivät keskity vaikka puheluun yms. aika inhimillistäkin toimintaa.
Minä ainakin uskon. Mitä sitten? Väittikö joku jotakin muuta?
Aivan upeeta hei, onneksi olkoon.
Onneksi ei Timollakaan tuossa tilanteessa ollut vastaantulijoita. Muuten kuulostat siltä, että olit oikeastaan samassa paikassa kuin hän, ajoit samaa nopeutta, oli pimeätä jne.
Oikeasti tuosta stoorista puuttuu kaikki parametrit, joista voisi arvioida suorititko suorastaan ihailtavan autoilijan taidonnäytteen väistämisessä, vai oliko ihan sama kuin olisit ohittanut jalankulkijan niin kuin normiliikenteessä aina.
Ei sulla sattuisi olemaan videokameratallennetta?
Tekniika tullut avuksi. Ainakin EQ latauseemeli alkaa ravistelee voimapoljinta voimakkaasti ja tinttaa jarrut pohjaan jos kuski ei reakoi esim. pieneen metsäkauriiseen pusikossa ojan pohjalla.
No se tule yllätyksenä kuin salma kirkkaalta taivaalta, mahdolliselle takana olevalle jonolle.
Joo, onhan näitä nähty. Videon katsomalla ei voi oikein vetää johtopäätöksiä puoleen eikä toiseen ja reaktia joista on tullut jo ihan oikeaa tieteellistä dataa edellä joten niihin ei ole minusta tarvetta puuttua enempää. Tuohon väistämiseen ja sen onnistumiseen tai onnistumattomuuteen olisi kaksi pointtia:
Ainakin täällä Lapissa löytyy myös niitä ihmisiä jotka vihaa kettuja ja susia ja mieluusti ajaa molempien yli autolla aina kun tilaisuus sen sallii. Lisäksi jos tie on jäässä ja vauhtia edes se 80 niin aika moni vetää kaikki hirveä pienemmät kylmäksi sen kummemmitta tunnontuskitta, koska se että lamppu ja pelti ottaa osumaa on pienempi paha kuin edes mahdollisuus että auto karkaa hallinnasta.
Usein olen kolaripaikalle tullessa kuullut kuskilta että ajoi mieluummin poron yli kuin alkoi väistämään, koska pelkäsi että väistö ei onnistu ja jos ajat ojaan niin vakuutus ei korvaa mitään, jos ajat poron päälle niin omavastuun jälkeen kaikki.
No ei tuu autolle kun se perässä tuleva mersu saa car to X palvelusta tiedon reaaliaikaisesti ja osaa jarrutta itsekseen jos pölja kuski ratin ja penkin välissä.
Se osaa jopa säätää jousituksen tulevan kuopan takia.
Mercedes-Benzin lähettämät ja vastaanottamat Car-to-X-varoitukset lähikuvassa
Tapahtuma Varoituksen välitön laukaisija lähettävässä ajoneuvossa
Rikkoutunut ajoneuvo Rikkoutuneen ajoneuvon infotainment-järjestelmän välittämä informaatio
Onnettomuuspaikka Onnettomuusajoneuvon infotainment-järjestelmän välittämä informaatio
Hätävilkut toiminnassa Hätävilkut aktivoitu muun syyn kuin ajoneuvorikon tai onnettomuuden takia
Sivuluisun tai tien jäätymisen riski ESP-järjestelmän tunnistama riski
Rankkasade Tuulilasinpyyhkijät toimivat suurimmalla tehollaan
Sumu Takasumuvalo toiminnassa
Väliaikainen tietyö Tieviranomaisen välittämä tieto
Täysjarrutus Auton sensorit havaitsevat voimakkaan jarrutuksen
Muu vaara Kuljettaja lähettää varoituksen manuaalisesti infotainment-järjestelmän kautta
Sivutuuli ESP-järjestelmän lisätoiminto
Kuoppa Uuden sukupolven C- ja S-sarjan sekä EQS:n alustavaimennuksen ohjausyksikkö
Töyssy Uuden sukupolven C- ja S-sarjan sekä EQS:n alustavaimennuksen ohjausyksikkö
Mercedes-Benzin Car-to-X-ratkaisuja jo pian 10 vuotta
Mercedes-Benz esitteli verkottuneet ajoneuvot jo vuonna 2013 ja otti käyttöön teknologian, joka mahdollisti hälytysten lähettämisen ja vastaanottamisen. Vuodesta 2016 lähtien Car-to-X-tiedonsiirto on kuulunut navigaatiojärjestelmän sisältämiin vakiovarusteisiin – aluksi E-sarjassa ja nyt kaikissa Mercedes-Benz-malleissa.
Pieni on todennäköisyys, että kaksi keskenään juttelevaa ajaa peräkkäin.
Meitä kansanautolla ajavia pöljäkuskeja kyllä riittää, joka emme osaa varautua siihen mitä jononvetäjä näkee ojanpohjalla, ja vetää liinat kiinni.
Suotavaa olla joku korkeakeulainen pick-up tai maasturi jykevällä valoraudalla jos aikoo vaan ajaa kaikkien yli.
Itsellä ainakin lähtee vaistolla jarrutus ja väistö, yliajomoodi vaatisi harjoittelua.
Poroista ei ole kokemusta, mutta nuo peurat ainakin ovat sitkeähenkisiä. Useimmiten jäävät törmäyksestä henkiin, ja häviävät takaisin metsään. Pahoin loukkaantuneen saattaa koira jäljittää mutta monet jäävät löytymättä.
V2V ja V2X ovat hyviä konsepteja, mutta molempia rasittaa valmistajien nurkkakuntaisuus ja oman kontrollipisteen tavoittelu, minkä vuoksi Mersu ei suostu jakamaan havaintojaan samat kyvykkyydet omaavan Volvon kanssa.
Topin viittaaman Mersun ensimmäisen vakavamman V2V yrityksen W213 E-sarjalaisen vahvimmiksi avuiksi Suomen talvessa lasken ison auton rauhallisen käytöksen, farkkuversion upean kaarretasapainon ja kohtuullisen tehokkaat matriisivalot, joiden ohjauslogiikka toimii hyvin. Täysin suljetun ilmanoton takana nopeasti lämpenevä tekniikka tekee hyvää sekä kuljettajalle että talvikulutukselle.
Minä luotan vielä perinteiseen tekniikkaan jonka turvin tarkoituksella vuotavan viimasuojan vuoksi hitaammin lämpenevän Mersuni perässä ajava näkee väistettävät kohteet 350 metristä ja minä vasta 300 metristä, koska olen tapahtumapaikkaa lähempänä. Otin jo 100 metriä pois maksiminäkemästäni pimeässä kun yhden pikselin valojen säätöalgoritmi on varsin kömpelö.
Omassa vanhemmassa autossani lisävalokytkin on käytännössä aina ON-asennossa. Uudempaa ajetaan talvella mökkimatka pelkillä matriisivaloilla jos liikennettä on normaaliin tapaan. Lisävalopaneli ja kuljettajan vaihtamat lähivalot ovat käytössä vain syksyn pimeydessä ja hiljaisella tiellä. BMW:n laservalot tai Mersun tehokkaimmat LEDit olisi elegantti ratkaisu, mutta malliuudistussyklien vuoksi E-sarja sai ne viimeisenä, joten näillä mennään kun tavaratilasta ei haluta tinkiä.
Vaikea siinä on poseerata penaalin terävimpänä kynänä kun on 50 - 100 metriä edellä ajavaa PIDEMMÄLLÄ havaintomatkalla jättänyt huomaamatta hänen valoissaan erottuvan kohteen.
Hidasälyisen pitää ottaa vielä isompi takamatka jonossa saadakseen suuremman etumatkan havainnoissaan.
Nopeus vaikka vain 80 jono ajaa tyypillisillä normiväleillä ja ensimmäinen tinttaa jarrut pohjaan, siitä ensimmäisen takanajavan reaktioaika n.22m edellyttää että kyttää herkeämättä ojanpohjia ja edellä menevän jarruvaloja, kuinka se kertaantuu taaksepäin, kun jokainen vähä myöhästyy reaktioajassa.
Se on itsestä kiinni aikooko osallistua ketjukolariin kun sellainen on tarjolla. Kukaan ei pakota ajamaan liian lähellä edelläajavaa, vaan sellaisesta itse asiassa voisi periaatteessa (siis jos se olisi valvontakohde kuten ylinopeus) rangaista liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Harmi vaan että mieluummin valvotaan asioita jotka olisivat vaarallisia JOS joku toinen olisi paikalla, sen sijaan että puututtaisiin tekoihin KUN joku toinen on paikalla.
Kyllä sinä olet pyhimys, liikenteen kululle ja vakiintuneille jonoille me ei voida mitään. Kaikkea meidän liikkumisia ei onneksi viranomaiset kyttää. Jonot tekee haitariliikettä, mahdoton tasapuolisesti valvoa, niin suurella volyymilla, että se oikeasti tehoaisi maanlaajuisesti. Samanlaista käyttäytymistä näkee muuallakin maailmalla.
Kyse on oikeastaan vain ainoastaan siitä että toistaako ne samat virheet jotka muut tekee, vai pitääkö itse huolen siitä ettei ole osa liikenteen asenneongelmaa?
Valvonnan haasteista oli juttua että nastarengaskieltoa Helsingissä ei ole resursseja valvoa. Vaan jos 1 liikennevirhemaksu per 6 minuuttia, niin se tekisi jo 1000 euroa. 10 tuntia valvontaa vuorokaudessa 10 000 euroa, ja 180 päivää vuodessa antaisi 1 miljoona 800 000 euroa. Ei jokaisen tarvitse saada liikennevirhemaksua, mutta ikävää jos tasapäistämisen vuoksi asia jää kokonaan hoitamatta.
Ja kyllä. Maailmallakin ajetaan ketjukolareita.
Tuollaiset laskelmat on aivan turhia, asiat ei ole läheskään noin yksinkertaisia.