Tuulivoimalat ja aurinkosähkö

11 kommenttia

Miksi ihmeessä ei tuulivoimaloiden runkorakenteita päällystetä (ainakin aurínkopuolella) aurinkokennoilla? Siellähän on jo valmiina kaikki sähkön käsittelyyn ja siirtoon tarvittava laitteisto. Myös aurinkopaneelien puhdistus määräajoin (tai esim. aina sateen tullessa) olisi tosi helppoa ylös alas kulkevilla yksinkertaisilla 'pesusieni hisseillä'. Nyt kun tuulivoimaloita rakennetaan aivan ennätyskorkeuksiin, rungot ovat entistä suurempia, niin mikä ettei samaan pylvääseen aurinkokennoja niin että häikäisee!

Jouluisin terveisin

Eki Koskimo

  
  • Rungon pinta-ala on turhan pieni ja isompi lätty häiritsisi virtauksia ja alentaisi tuulituottoa.
    Nykyisten myllyjen teho on 3-5MW, tuohon 3 MW:n tehoon tarvittaisiin 15000 m2 paneeleita. Hmm, jos paneeliwatti maksaa 30c isommassa laitoksessa niin eihän se tee kuin vajaan millin

      
  • @erkos kirjoitti:
    Miksi ihmeessä ei tuulivoimaloiden runkorakenteita päällystetä (ainakin aurínkopuolella) aurinkokennoilla? Siellähän on jo valmiina kaikki sähkön käsittelyyn ja siirtoon tarvittava laitteisto. Myös aurinkopaneelien puhdistus määräajoin (tai esim. aina sateen tullessa) olisi tosi helppoa ylös alas kulkevilla yksinkertaisilla 'pesusieni hisseillä'. Nyt kun tuulivoimaloita rakennetaan aivan ennätyskorkeuksiin, rungot ovat entistä suurempia, niin mikä ettei samaan pylvääseen aurinkokennoja niin että häikäisee!

    Jouluisin terveisin

    Eki Koskimo

    kiinnittäisin enemmän huomiota niiden runkojen ja lapojen kierrättämiseen, lasikuitu on ongelmajäte jota ei edes yritetä kierrättää...!!!

      
  • Pyöreässä tolpassa aurinkoa kohti oleva pinta-ala on tosiaan aika pieni. Lavan kohdalle ei voi tehdä mitään levyrakenteita, koska myllyn äänestä suuri osa tulee lavan ohittamisesta tolppa eli siinä tosiaan on virtausten suhteen kriittinen kohta. Alempana voisi periaatteessa kai tehdä levyn, joka kääntyy tolpan ympäri aina aurinkoa kohti. Tiedä sitten, onko vaarassa, kun talvella lavat roiskii jäätä ympäriinsä.

    Melu on mielestäni myllyjen pahin ongelma, siihen pitää löytyä ratkaisu. Yhtään myllyä ei tänne enää voi rakentaa niin, ettei se aiheuttaisi jollekin lähistön asukkaalle tai mökkiläiselle kohtuutonta haittaa. Joka on eri mieltä, esittää vapaasti Helsingin edustan merialueelle tuulipuistoa 1-2 km päähän rantaviivasta hiilivoimaa korvaamaan.

      
  • Aurinkonergia tarjoaa tällä hetkellä kaikkien aikojen halvinta sähköä uusien aurinkovoimaloiden edullisilla hinnoilla: Yhdysvalloissa ja Euroopassa hinnat ovat 25,20–50,40 euroa per megawattitunti ja Kiinassa 16,80–33,60 euroa per megawattitunti.

    Siksi IEA odottaakin nyt, että seuraavan 20 vuoden aikana aurinkoenergialla tyydytetään 80 prosenttia uusiutuvan energian kokonaiskasvusta – ja että uusiutuva energia ohittaa hiilen maailman pääasiallisena energialähteenä jo vuonna 2025.

    Meidän erityisesti täällä pohjolassa on hyvä olla edelläkävijöitä aurinkovoiman jalostuksessa vedyksi, tarvitsemme varastoitavaa energiaa. Olemmekin jo hyvässä alussa.
    Tuulivoimahakemuksia on maassamme lähes tuhat, niistä toteutunee vain osa johtuen osin sähkön edullisesta hinnasta.
    En tosin suosittelisi asumaan muutamia kilometrejä lähempänä tuulivoimalaa, kauaksi pitää sijoittaa ja mieluimmin merelle (tai rajavyöhykkeelle?).

    Hyvä idea jalostettavaksi tuo rungon päällystäminen (joustavalla, sadevesi puhdistuvalla) aurinkokennolla.

      
  • @pnieminen74 kirjoitti:

    @erkos kirjoitti:
    Miksi ihmeessä ei tuulivoimaloiden runkorakenteita päällystetä (ainakin aurínkopuolella) aurinkokennoilla? Siellähän on jo valmiina kaikki sähkön käsittelyyn ja siirtoon tarvittava laitteisto. Myös aurinkopaneelien puhdistus määräajoin (tai esim. aina sateen tullessa) olisi tosi helppoa ylös alas kulkevilla yksinkertaisilla 'pesusieni hisseillä'. Nyt kun tuulivoimaloita rakennetaan aivan ennätyskorkeuksiin, rungot ovat entistä suurempia, niin mikä ettei samaan pylvääseen aurinkokennoja niin että häikäisee!

    Jouluisin terveisin

    Eki Koskimo

    kiinnittäisin enemmän huomiota niiden runkojen ja lapojen kierrättämiseen, lasikuitu on ongelmajäte jota ei edes yritetä kierrättää...!!!

    Tällä hetkellä tuulivoimaloiden lavat ovat kierrätyksen ja uusiokäytön näkökulmasta haastavin osuus purettavaa voimalaa. Lasikuitumuovin lisäksi lavoissa on monia erilaisia materiaaleja, kuten metallia, eikä materiaaleja voida erottaa toisistaan. Lasikuitumuovijätettä syntyy tuulivoimaloiden lapojen lisäksi monista muistakin lähteistä, kuten veneteollisuudesta, mutta tuulivoimaloiden ikääntymisen myötä jätemäärät tulevat kasvamaan.

    Maailmalla on useita teknologioita, jotka voivat hyödyntää lasikuitumuovijätettä. Orimattilassa sijaitseva Conenor Oy on osana EU:n rahoittamaa ECOBULK-hanketta kehittänyt teknologian, joka mahdollistaa lapajätteestä rakennusteollisuuden komposiittimateriaalin valmistamisen. Tuotteeseen ei tarvitse lisätä neitseellistä muovia, se on edullinen, kestävä, ei homehdu, mätäne tai vaadi huoltoa. Tuote voidaan valmistaa monen malliseksi ja se sopii jopa käytettäväksi ratapölkkyinä alueilla, joilla puuta on vähän tarjolla. Tuotteen elinkaaren loppupäässä se voidaan polttaa.

      1
  • @Herbert kirjoitti:
    Pyöreässä tolpassa aurinkoa kohti oleva pinta-ala on tosiaan aika pieni. Lavan kohdalle ei voi tehdä mitään levyrakenteita, koska myllyn äänestä suuri osa tulee lavan ohittamisesta tolppa eli siinä tosiaan on virtausten suhteen kriittinen kohta. Alempana voisi periaatteessa kai tehdä levyn, joka kääntyy tolpan ympäri aina aurinkoa kohti. Tiedä sitten, onko vaarassa, kun talvella lavat roiskii jäätä ympäriinsä.

    Levyrakenteita ei tietenkään voi tehdä. Kuinka suuri modernin tuulivoimalan tolpan pinta-ala on?

    Melu on mielestäni myllyjen pahin ongelma, siihen pitää löytyä ratkaisu. Yhtään myllyä ei tänne enää voi rakentaa niin, ettei se aiheuttaisi jollekin lähistön asukkaalle tai mökkiläiselle kohtuutonta haittaa. Joka on eri mieltä, esittää vapaasti Helsingin edustan merialueelle tuulipuistoa 1-2 km päähän rantaviivasta hiilivoimaa korvaamaan.

    Harmi, että tutkatekniikkaan vedoten näitä ei harkita. Jos Helsingin edusta rakennettaisiin täyteen tuulivoimaloita, niin minäkin uskoisin ettei niiden melusta ole haittaa. Suomen vihreimmän (puoluepoliittisesti) kaupungin silhuettiin virheä energia tietenkin sopii hyvin.

      
  • @Vital kirjoitti:
    Meidän erityisesti täällä pohjolassa on hyvä olla edelläkävijöitä aurinkovoiman jalostuksessa vedyksi, tarvitsemme varastoitavaa energiaa. Olemmekin jo hyvässä alussa.

    Jos sähköllä tuotettu vety palautetaan sähköksi, niin prosessissa päästään huimaan 20 prosentin kokonaishyötysuhteeseen, eli kahdeksan kymmenestä tuulivoimalasta jauhaa hukkalämpöä.

      
  • @Lukija99381 kirjoitti:

    @Vital kirjoitti:
    Meidän erityisesti täällä pohjolassa on hyvä olla edelläkävijöitä aurinkovoiman jalostuksessa vedyksi, tarvitsemme varastoitavaa energiaa. Olemmekin jo hyvässä alussa.

    Jos sähköllä tuotettu vety palautetaan sähköksi, niin prosessissa päästään huimaan 20 prosentin kokonaishyötysuhteeseen, eli kahdeksan kymmenestä tuulivoimalasta jauhaa hukkalämpöä.

    Heikko on kieltämättä hyötysuhde aurinkokennoilla ja tuulivoimalla tuotettuna, mutta kuitenkin aurinkoisten tai tuulisten aikojen hukkaenergian hyödyntämistä, (vihreän) sähkötuotannon kun pitää riittää myös kylminä vuodenaikoina.

    Auringonvalosta suoraan eli valokatalyysilla vetyä saadaankin jo hyvällä hyötysuhteella.

    Hyötysuhde 20% on muuten lähes yhtä huono kuin tavallisessa bensamoottorissa. Diesel kaivinkoneen hydraulivasaraa käytettäessä yli 90% kuluu hukkaan, silti sitä taloudellisesti kannattavasti käytetään.

      
  • Vety on muuten hieno juttu, mutta jos sen valmistus jo pelkästään tuulivoimalla osoittautuu hyvin kannattavaksi, emme saakaan sähköä ehkä milloinkaan muutamilla senteillä kwh.

      
  • @Vital kirjoitti:
    Aurinkonergia tarjoaa tällä hetkellä kaikkien aikojen halvinta sähköä uusien aurinkovoimaloiden edullisilla hinnoilla: Yhdysvalloissa ja Euroopassa hinnat ovat 25,20–50,40 euroa per megawattitunti ja Kiinassa 16,80–33,60 euroa per megawattitunti.

    Siksi IEA odottaakin nyt, että seuraavan 20 vuoden aikana aurinkoenergialla tyydytetään 80 prosenttia uusiutuvan energian kokonaiskasvusta – ja että uusiutuva energia ohittaa hiilen maailman pääasiallisena energialähteenä jo vuonna 2025.

    Meidän erityisesti täällä pohjolassa on hyvä olla edelläkävijöitä aurinkovoiman jalostuksessa vedyksi, tarvitsemme varastoitavaa energiaa. Olemmekin jo hyvässä alussa.
    Tuulivoimahakemuksia on maassamme lähes tuhat, niistä toteutunee vain osa johtuen osin sähkön edullisesta hinnasta.
    En tosin suosittelisi asumaan muutamia kilometrejä lähempänä tuulivoimalaa, kauaksi pitää sijoittaa ja mieluimmin merelle (tai rajavyöhykkeelle?).

    Hyvä idea jalostettavaksi tuo rungon päällystäminen (joustavalla, sadevesi puhdistuvalla) aurinkokennolla.

    Itsekseni tässä mietin, että aurinkovoimaa saadaan kirkkaanakin päivänä vain osan aikaa vuorokaudesta, sitten saanto on vaatimaton marras-helmikuussa. Eli hyvä lisä, muttei reippaallakaan voimaloiden lisäyksellä saada auringosta merkittävää osaa Suomen kulutuksesta. Aurinkopaneelin hyötysuhde on noin 20% - enimmillään aurinko paistaa maahan 1000W/m2, talteen saadaan siis noin 200 W. Yhteen megawattiin tarvitaan tästä johdettuna 5000 m2 paneelia, keväinen sähkönkulutus kun huitelee noin 8000 MW tienoilla niin jotta siitä puolet saataisiiin auringosta keskimäärin vuorokauden ympäri niin paneeleita pitäisi olla 40 000 000 m2 eli 4000 hehtaarin alue, puhdistettuna roskista, pölystä ja lumesta taukoamatta. Tähän edelleen liittyy säilytyshaaste, päivällä pitää tehdä tuplasti 12h ajan jotta pimeällä on saatavuutta. Jos vetykonversion hyötysuhde takaisin sähköksi on 20% niin ehkä paneeleita pitäisikin olla 20.000 hehtaaria eli 200 km2. Muutama pilvinen päivä sattuu aina joten lienee syytä vahvistaa tuotantoa ja asentaa paneeleita Jyväskylästä Ouluun kilometrin leveä nauha.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @Vital kirjoitti:
    Aurinkonergia tarjoaa tällä hetkellä kaikkien aikojen halvinta sähköä uusien aurinkovoimaloiden edullisilla hinnoilla: Yhdysvalloissa ja Euroopassa hinnat ovat 25,20–50,40 euroa per megawattitunti ja Kiinassa 16,80–33,60 euroa per megawattitunti.

    Siksi IEA odottaakin nyt, että seuraavan 20 vuoden aikana aurinkoenergialla tyydytetään 80 prosenttia uusiutuvan energian kokonaiskasvusta – ja että uusiutuva energia ohittaa hiilen maailman pääasiallisena energialähteenä jo vuonna 2025.

    Meidän erityisesti täällä pohjolassa on hyvä olla edelläkävijöitä aurinkovoiman jalostuksessa vedyksi, tarvitsemme varastoitavaa energiaa. Olemmekin jo hyvässä alussa.
    Tuulivoimahakemuksia on maassamme lähes tuhat, niistä toteutunee vain osa johtuen osin sähkön edullisesta hinnasta.
    En tosin suosittelisi asumaan muutamia kilometrejä lähempänä tuulivoimalaa, kauaksi pitää sijoittaa ja mieluimmin merelle (tai rajavyöhykkeelle?).

    Hyvä idea jalostettavaksi tuo rungon päällystäminen (joustavalla, sadevesi puhdistuvalla) aurinkokennolla.

    Itsekseni tässä mietin, että aurinkovoimaa saadaan kirkkaanakin päivänä vain osan aikaa vuorokaudesta, sitten saanto on vaatimaton marras-helmikuussa. Eli hyvä lisä, muttei reippaallakaan voimaloiden lisäyksellä saada auringosta merkittävää osaa Suomen kulutuksesta. Aurinkopaneelin hyötysuhde on noin 20% - enimmillään aurinko paistaa maahan 1000W/m2, talteen saadaan siis noin 200 W. Yhteen megawattiin tarvitaan tästä johdettuna 5000 m2 paneelia, keväinen sähkönkulutus kun huitelee noin 8000 MW tienoilla niin jotta siitä puolet saataisiiin auringosta keskimäärin vuorokauden ympäri niin paneeleita pitäisi olla 40 000 000 m2 eli 4000 hehtaarin alue, puhdistettuna roskista, pölystä ja lumesta taukoamatta. Tähän edelleen liittyy säilytyshaaste, päivällä pitää tehdä tuplasti 12h ajan jotta pimeällä on saatavuutta. Jos vetykonversion hyötysuhde takaisin sähköksi on 20% niin ehkä paneeleita pitäisikin olla 20.000 hehtaaria eli 200 km2. Muutama pilvinen päivä sattuu aina joten lienee syytä vahvistaa tuotantoa ja asentaa paneeleita Jyväskylästä Ouluun kilometrin leveä nauha.

    Miksi kaikki munat pitäisi laittaa samaan koriin? Jotta voi tyrmätä jotain, josta ei itse pidä? Sähköntuotannossakaan ei ole muita mahdollisuuksia kuin yhdistää eri tuotantotapoja, jos halutaan, että sähköä on aina saatavilla rajoittamaton määrä.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit