Kitkarenkaiden yleistyminen?

43 kommenttia
«1

Kitkarenkaiden edut tulevat esille ajonopeuden kasvaessa:
1. Nopeuden merkitys polttoaineen kulutukselle ei ole yhtä suuri kuin nastoilla.
2. Nopeuden merkitys renkaiden kulumiselle ei ole yhtä suurta kuin nastoilla.
3. Turvallisuus ja ajo-ominaisuudet säilyvät nastarenkaita paremmin.
4. Ajomukavuus säilyy nopeuden kasvaessa.

Talviaikana nopeusrajoitukset ovat kesää alempia.
Alemmat nopeudet kompensoivat nastarenkaiden haittoja verrattuina kitkoihin tehokkaasti.

Jos talvinopeudet poistettaisiin ja talvella siten olisi korkeammat nopeudet.

Olisivatko kitkat yleisemmät kuin nyt?

PS. Itse ajan Nokian nasta sarjalla noin 100 tuhatta kilometriä.

  
  • muokattu 20.03.2023 14:42

    @Timo1236 kirjoitti:

    Kitkarenkaiden edut tulevat esille ajonopeuden kasvaessa:

    Mistäs tuo selviäisi? Ja (talvi)kelissä kuin kelissä?

    Jos talvinopeudet poistettaisiin ja talvella siten olisi korkeammat nopeudet. Olisivatko kitkat yleisemmät kuin nyt?

    Tuskin.

      
  • muokattu 20.03.2023 20:00

    En näihin aloituksen kommentteihin osaa sanoa paljoakaan, mutta oletan että nastojen suosioon on pari-kolme syytä. Jollei nastoille määrätä käyttömaksua tai tule alueellisia nastarengaskieltoja, niin nastoilla ajetaan jatkossakin. Sähköautojen ja hybridienkin alla näkee nastoja, eli ekoajattelu ei ole ajoneuvovalintaan sidottua - autovalinta voi olla esimerkiksi työnantajan tekemä valinta markkinoinnillisista syistä.

    1. Tottumus. Niillä ajetaan mihin on totuttu. Jos niiden suorituskyky on joskus huono, niin ne tuntemattomat olisivat vielä huonompia.
    2. Jäisellä kelillä järkevällä tilannenopeudella ajaminen on pitkästyttävää, joten mieluummin ajaa nastoilla, koska ei niistä voi olla haittaa kun ne kuitenkin on ihan laillinen valinta.
    3. Tuontiautojen alla voi olla keskieurooppakitkat, tai käytetyn auton alla voi olla vanhat kuluneet kitkat, ja jos ensikokemus on että sellaiset on liukkaat kun niissä ei ole nastoja, niin palataan kohtaan 1.

    Itse en keksi yhtään hyvää syytä vaihtaa nastoihin. Lähes puolet vuodesta pitäisi ajaa renkailla jotka on suunniteltu jäisille teille, ja kun pohjoismaisilla kitkarenkailla pärjää testien mukaan sileällä jäällä yllättävän hyvin, niin miksipä sitä vaihtaisi. Nastatkin luistavat ja sutivat, eli ei nekään kesäntekijät ole.

    Hiljaisuus auton sisä- ja ulkopuolella, ja tasaisemmat vähemmän urautuneet tiet kesällä on sitten kitkojen ympäristövaikutus. Urien muodostuminen tarkoittaa joko harmaata likaa märällä kelillä, tai harmaata pölyä kuivalla kelillä.

    Ajonopeuksiin luulisi kalliin polttoaineenkin vaikuttavan, mutta ylinopeutta ajavia eli ohittajia riittää edelleen. Turvallisuus puolestaan edellyttäisi riskien tiedostamista, mutta aivan liian lyhyitä turvaetäisyyksiä näkee joka päivä.

      3
  • Jos ei nyt aivan Uudellamaalla niin viime viikolla, kuluvalla viikolla ja ensi viikolla on Suomessa vaihtelevien kelien säät. Jo Tampereelta pohjoiseen päivällä räntää ja vettä, sitten illalla ja yöllä tiet jäätyvät. Epäilen, että vähänkään kokemattomammat autoilijat ovat vaikeuksissa, vaikka olisi nastatkin, mutta erityisesti muutaman vuoden vanhoilla kitkoilla.

      2
  • @Karrette kirjoitti:

    Ajonopeuksiin luulisi kalliin polttoaineenkin vaikuttavan, mutta ylinopeutta ajavia eli ohittajia riittää edelleen. Turvallisuus puolestaan edellyttäisi riskien tiedostamista, mutta aivan liian lyhyitä turvaetäisyyksiä näkee joka päivä.

    Jospa meitä on vielä jäljellä, joidenka tulot ylittää menot, eikä tarvitse miettiä desilitrojensäästöä autoa ajaessa.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Jos ei nyt aivan Uudellamaalla niin viime viikolla, kuluvalla viikolla ja ensi viikolla on Suomessa vaihtelevien kelien säät. Jo Tampereelta pohjoiseen päivällä räntää ja vettä, sitten illalla ja yöllä tiet jäätyvät. Epäilen, että vähänkään kokemattomammat autoilijat ovat vaikeuksissa, vaikka olisi nastatkin, mutta erityisesti muutaman vuoden vanhoilla kitkoilla.

    Jos tiet on ihan peilijäässä, niin liukasta on varmasti millä tahansa renkailla. Riippuu tietysti siitä missä ajelee, mutta omat ajoni ajan pääsääntöisesti suolatuilla teillä. Toki olen sitäkin kokeillut miten paljon sietää kiihdyttää jäisellä tiellä kun ajaa mutkassa...

    Toinen ajoa vaikeuttava tekijä on märkä loska, ja kolmantena on runsas lumen kertyminen tielle. Niihin ei auta nastat ollenkaan. Ajonopeuden pudottaminen edes vähän on aina toimiva keino parantaa pitoa, ja erityisesti mutkissa on silloin helpompaa pysyä omalla kaistalla kun ei pyri ajamaan samaa nopeutta kuin kesäpäivänä. Liukkaalla, tai yleensä koskaan ei pidä ajaa toisen vieressä, vaan on syytä jättää itselle ja toiselle liikkumatilaa sivusuunnassa. Myös routamonttujen väistelyn vuoksi.

    Eikös liukkaan kelin harjoittelu ole autokoulussa ollut pakollista jo pitkään? En itse sellaista kurssia käynyt, mutta sellaisen käyneen pitäisi ainakin teorian tasolla ymmärtää mitä liukkaalla toimitaan.

      1
  • @Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    Ajonopeuksiin luulisi kalliin polttoaineenkin vaikuttavan, mutta ylinopeutta ajavia eli ohittajia riittää edelleen. Turvallisuus puolestaan edellyttäisi riskien tiedostamista, mutta aivan liian lyhyitä turvaetäisyyksiä näkee joka päivä.

    Jospa meitä on vielä jäljellä, joidenka tulot ylittää menot, eikä tarvitse miettiä desilitrojensäästöä autoa ajaessa.

    Varmasti on. Sitten on niitäkin joidenka tulot ovat sitä tasoa että niitä desilitrojakin kannattaisi miettiä. Että ei tuhlaisi vähiä rahojaan turhuuksiin.

    Turvaetäisyyksien osalta on sitten mielenkiintoinen kysymys miksi tehtiin vuonna 2021 peräänajo 13 998 kertaa?
    Tuskin ne harkittuja tekoja ovat olleet, vaan veikkaisin että ne johtuvat pikemminkin päinvastaisesta, eli harkinnan tai ymmäryksen puutteesta.

    https://www.lvk.fi/tilastot-ja-raportit/otin-liikennevahinkotilasto/

      2
  • @Karrette kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    Ajonopeuksiin luulisi kalliin polttoaineenkin vaikuttavan, mutta ylinopeutta ajavia eli ohittajia riittää edelleen. Turvallisuus puolestaan edellyttäisi riskien tiedostamista, mutta aivan liian lyhyitä turvaetäisyyksiä näkee joka päivä.

    Jospa meitä on vielä jäljellä, joidenka tulot ylittää menot, eikä tarvitse miettiä desilitrojensäästöä autoa ajaessa.

    Varmasti on. Sitten on niitäkin joidenka tulot ovat sitä tasoa että niitä desilitrojakin kannattaisi miettiä. Että ei tuhlaisi vähiä rahojaan turhuuksiin.

    Turvaetäisyyksien osalta on sitten mielenkiintoinen kysymys miksi tehtiin vuonna 2021 peräänajo 13 998 kertaa?
    Tuskin ne harkittuja tekoja ovat olleet, vaan veikkaisin että ne johtuvat pikemminkin päinvastaisesta, eli harkinnan tai ymmäryksen puutteesta.

    https://www.lvk.fi/tilastot-ja-raportit/otin-liikennevahinkotilasto/

    Peräänajo tapahtuu varmaan useimmiten silloin kun keskittyminen edelläajavaan on herpaantunut mutta toki voi olla niitäkin tapauksia jossa edellä ajavalla on paremmat renkaat ja/tai jarrut. Jos katsotaan esim. moottoritietä sunnuntai-iltana kohti Helsinkiä. Jono etenee noin 90-100 km/h muttei kukaan pidä sitä autokoulussa opetettua 100m turvaväliä (etäisyys sama metreinä kuin nopeutta mittarissa), liekö sinne tielle ne kaikki autot noilla turvaväleillä mahtuisikaan, sehän on vain 10 autoa per kilometri.
    Jos liikennevirta olisi vaikka 3600 autoa tunnissa niin tolpan ohittaisi auto kerran sekunnissa ja satasen vauhdissa auton etupuskurista takimmaisen auton etupuskuriin olisi alle 30 metriä. Moottoritiellä kahta kaistaa reilut 50m.

      
  • muokattu 21.03.2023 09:52

    @Karrette kirjoitti:

    Jollei nastoille määrätä käyttömaksua tai tule alueellisia nastarengaskieltoja, niin nastoilla ajetaan jatkossakin

    Ja mikä ettei ajettaisi.

    Sähköautojen ja hybridienkin alla näkee nastoja, eli ekoajattelu ei ole ajoneuvovalintaan sidottua - autovalinta voi olla esimerkiksi työnantajan tekemä valinta markkinoinnillisista syistä.

    Jospa nastarenkailla nähdään ja tiedetään olevan sitä peräänkuuluttamaasi turvallisuusnäkökulmaa.

    1. Tottumus. Niillä ajetaan mihin on totuttu. Jos niiden suorituskyky on joskus huono, niin ne tuntemattomat olisivat vielä huonompia

    Kyllä nastarenkaiden suorituskyvyn voi myös ulosmitata, mutta kuten sanoit, niin niissä tilanteissa kitkat ovat tosiaan vielä huonommat.

    1. Jäisellä kelillä järkevällä tilannenopeudella ajaminen on pitkästyttävää, joten mieluummin ajaa nastoilla, koska ei niistä voi olla haittaa kun ne kuitenkin on ihan laillinen valinta.

    Et keksisi vielä väkinäisemmin tehtyä johtopäätelmää?

    1. Tuontiautojen alla voi olla keskieurooppakitkat, tai käytetyn auton alla voi olla vanhat kuluneet kitkat, ja jos ensikokemus on että sellaiset on liukkaat kun niissä ei ole nastoja, niin palataan kohtaan 1.

    Nyt lähdit ihan keskisestä Euroopasta keksimään keinotekoisia "perusteluja". Kas kun et tropiikista tyyliin "sieltä tuoduissa autoissa on vain kuluneita kesärenkaita, onhan talven ensikokemukset ihan kauheita".

    Nastatkin luistavat ja sutivat, eli ei nekään kesäntekijät ole.

    Ihan niin ei ole kukaan tainnut edes väittää. Miksi sinä esität tuollaista jonkinlaisena faktana?

    Hiljaisuus auton sisä- ja ulkopuolella

    ...on todellakin suhteellista.

    ja tasaisemmat vähemmän urautuneet tiet kesällä on sitten kitkojen ympäristövaikutus. Urien muodostuminen tarkoittaa joko harmaata likaa märällä kelillä, tai harmaata pölyä kuivalla kelillä.

    Hiekoitus- ja suolaamistarpeen lisääntymisen kitkoilla sitten unohdit? Pölyä ja sohjoa syntyy niistäkin.

    Ajonopeuksiin luulisi kalliin polttoaineenkin vaikuttavan, mutta ylinopeutta ajavia eli ohittajia riittää edelleen.

    Mitä sitten? Oletko todella niin naiivi, että väität tuon johtuvan nastarenkaista pelkästään? Eli kitkoilla ajavat ovat enkeleitä liikenteessä? Älä nyt viitsi!

    Turvallisuus puolestaan edellyttäisi riskien tiedostamista, mutta aivan liian lyhyitä turvaetäisyyksiä näkee joka päivä

    Väännät tuota kaikkeen mahdolliseen keskusteluun mukaan, mutta tuollainenkaan ei liity rengasvalintoihin mitenkään.

    Turvaetäisyyksien osalta on sitten mielenkiintoinen kysymys miksi tehtiin vuonna 2021 peräänajo 13 998 kertaa? Tuskin ne harkittuja tekoja ovat olleet, vaan veikkaisin että ne johtuvat pikemminkin päinvastaisesta, eli harkinnan tai ymmärryksen puutteesta

    Ei kai? Nastarenkaistahan ne tietysti johtuvat, eikö?

      1
  • @Karrette kirjoitti:

    Ajonopeuksiin luulisi kalliin polttoaineenkin vaikuttavan, mutta ylinopeutta ajavia eli ohittajia riittää edelleen.

    Minä vastasin tähän, miksi meidän ei tarvitse miettiä desilitrojen säästöä autoa ajaessa.

      
  • Molemmilla tulee nyttenkin ajettua päivittäin ja kitkoilla tasan samaa vauhtia kuin nastoillakin, eikä kelit ajoteillä varmasti ole olleet turvallisimmat mahdolliset.

      1
  • Minulla on usein tapana "arvata" liukkautta jäisellä maantiellä lyömällä jarrut pohjaan sopivassa kohtaa ennen risteystä, niin että vauhti on poissa risteyksen kohdalla. Vain yhden kerran olen talven aikana epäonnistunut niin, että on pitänyt peruuttaa. Se kerta oli 3,5 mm kulutuspinnalla varustetuilla nastarenkailla, joissa ei loppujen lopuksi ollut pitoa jäällä edes kitkarenkaiden vertaa, vaikka kaikki nastat ovatkin tallella. Silti tuollakin autolla on ajettu koko talvi täysin ilman ongelmia ja ensi syksynä renkaat menevät vaihtoon. Sanomattakin on selvää ettei täysjarrutusta tehdä jos ketään näkyy taustapeilissä ja jos joku miettii syytä "turhiin täysjarrutuksiin" kyllä se on oman kokemuksen kartuttamista ja auton järjestelmien testaamista ja jarrujen pitämistä vetreänä. Eri autot käyttäytyvät vähän eri tavoin, ehkä erikoisimmin tuo takavetohybridi, joka ei tärisytä jarrupoljinta vaan vilkuttaa ajovakauden hallinnan merkkivaloa.

      
  • Renkaat on mielenkiintoinen tuote, niidenkin kumi vanhenee siinä missä jakohihnat (vaihtoväli 5-6 vuotta), ja kuten mainittiin niin vasta silloin kun jarrutetaan tai kaasutetaan tietyn rajan ylittäen, loppuu pito. Pito voi loppua myös märällä asfaltilla, ja jarruttaa talvirengas pidemmän matkan myös kuivallakin asfaltilla.

    https://www.is.fi/autot/art-2000000592496.html

    Tämä on vanha juttu, alun perin Moottori-lehdessä tehty testi missä nastarenkaan pysähdyttyä jatkoi saman valmistajan nastarengas vielä 50 km/h nopeudella matkaansa. Olisi tietysti ollut kiva jos verrokkina olisi ollut lisäksi saman valmistajan nastoton talvirengas.

      1
  • En ymmärrä renkaiden vanhentumista, ajatteko rimalla?

      
  • @Vital kirjoitti:
    En ymmärrä renkaiden vanhentumista, ajatteko rimalla?

    Mitä tarkoittaa rima tässä yhteydessä?

    Vanhentuminen tapahtuu automaattisesti vuosien kuluessa. Kuljettajan ei tarvitse tehdä mitään, aika hoitaa sen.

    Ajoittain näkee autojen alla vielä Hakkapeliitta 4-renkaita, ja mikä minkäkin rengasmallin valmistuskausi sitten olikaan. Vanhoissa pikkuautoissa on voinut nähdä jopa 15 vuoden ikäisiä renkaita, eli voi todeta että ko. auton talvirenkaita ei ole koskaan uusittu koska niissä on ollut yli 3 mm kulutuspintaa jäljellä.

      1
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    Peräänajo tapahtuu varmaan useimmiten silloin kun keskittyminen edelläajavaan on herpaantunut mutta toki voi olla niitäkin tapauksia jossa edellä ajavalla on paremmat renkaat ja/tai jarrut. Jos katsotaan esim. moottoritietä sunnuntai-iltana kohti Helsinkiä. Jono etenee noin 90-100 km/h muttei kukaan pidä sitä autokoulussa opetettua 100m turvaväliä (etäisyys sama metreinä kuin nopeutta mittarissa), liekö sinne tielle ne kaikki autot noilla turvaväleillä mahtuisikaan, sehän on vain 10 autoa per kilometri.
    Jos liikennevirta olisi vaikka 3600 autoa tunnissa niin tolpan ohittaisi auto kerran sekunnissa ja satasen vauhdissa auton etupuskurista takimmaisen auton etupuskuriin olisi alle 30 metriä. Moottoritiellä kahta kaistaa reilut 50m.

    Peräänajo tuskin on tarkoituksellista, vaikka se todennäköisesti on seurausta huolimattomuudesta tai piittaamattomuudesta. Reaktioaikaa ja jarrutusmatkaa ei vaan ole tarpeeksi, eli on ajettu liian kovaa tilannenopeutta (jarrutusmatka pitenee nopeuden neliössä, tai 1/4 pois vauhdista tarkoittaa ½ pois jarrutusmatkasta.

    Jostakin syystä turvaväli koetaan on/off-tyyppiseksi asiaksi, eli joko sitä ei tarvitse noudattaa ollenkaan, tai sitten sitä noudatetaan liioittelemalla. 100 metrin turvaväli on jo idioottivarma etäisyys, eli 50 metriäkin auttaa havaitsemaan riskitilanteen ajoissa ja sen lisäksi lähes pysähtymäänkin ko. matkalla mikäli reaktioaika ja jarrutusmatka on ok. Harvoin edelläajava pysähtyy kuin seinään, vaan sekin jarruttaa tietyn jarrutusmatkan. Ketjukolari on toki eri juttu, jos ajetaan pysähtyneen perään.

    Mitä lähempänä edelläajavaa ajaa, niin sen vähemmän näkee muuta kuin sen edelläajavan peräosan. Joskus kun ajaessaan pitkästyy voi testata vaikka rekan perässä miten etäisyys vaikuttaa näkemiseen, eli siihen antaako itselleen mahdollisuuden reagoida paljon aikaisemmin.

      
  • @Karrette kirjoitti:

    Renkaat on mielenkiintoinen tuote, niidenkin kumi vanhenee siinä missä jakohihnat (vaihtoväli 5-6 vuotta) ja kuten mainittiin niin vasta silloin kun jarrutetaan tai kaasutetaan tietyn rajan ylittäen, loppuu pito. Pito voi loppua myös märällä asfaltilla, ja jarruttaa talvirengas pidemmän matkan myös kuivallakin asfaltilla.

    En minäkään ymmärrä tuota "ja sanaa ja asiayhteyksiä keskenään, aiemmin kirjoitettuihin kommentteihin peilatenkaan...

      
  • muokattu 22.03.2023 20:13

    @Kumppani kirjoitti:
    @Karrette kirjoitti:

    Renkaat on mielenkiintoinen tuote, niidenkin kumi vanhenee siinä missä jakohihnat (vaihtoväli 5-6 vuotta) ja kuten mainittiin niin vasta silloin kun jarrutetaan tai kaasutetaan tietyn rajan ylittäen, loppuu pito. Pito voi loppua myös märällä asfaltilla, ja jarruttaa talvirengas pidemmän matkan myös kuivallakin asfaltilla.

    En minäkään ymmärrä tuota "ja sanaa ja asiayhteyksiä keskenään, aiemmin kirjoitettuihin kommentteihin peilatenkaan...

    Olihan tuo vähän huonosti kirjoitettu, vaan kyllä sieltä fiksu ihminen löytäisi asiayhteydet.

    1. Renkaiden kumi vanhenee eli heikkenee ominaisuuksiltaan, mutta sitä ei silmämääräisesti välttämättä huomaa koska muutos tapahtuu hitaasti.

    2. Pidon loppumisen huomaa vasta sitten kun ylittää tietyn rajan voimankäytössä, kun asiallisella ajotavalla sitä ei välttämättä tule ylittäneeksi koskaan. Silloin kun ei ole vertailukohtaa voi olettaa että kaikki on kunnossa.

    3. Testaamalla vähän kovempaa painallusta voi kuitenkin yllättää itsensä miten huono pito (verrattuna kesärengaskauteen) lopulta olikaan.

    Omaan ajotapaani nastattomat renkaat ovat riittäneet erinomaisesti, varsinkin kun jäisellä tiellä tulee ajettua hyvin harvoin. Paljaalla asfaltilla tai lumella ei taas ole pidon kannalta väliä onko nastat vaiko nastattomat.

    Kun käyn iltakävelyllä voin hyvin kuulla että en ole ainoa joka ajaa nastattomilla, ja joistakin taas kuulee jo kovin kaukaa että ajamisen apuvälineitä tarvitseva on lähtenyt ajelulle.

      1
  • Kova huoli muiden rengasvalinnoista näyttää jatkuvan.

    Minä toivon jokaisen löytävän omaan ajotapaansa ja -ympäristöönsä sopivat renkaat ja ajavan kelin ja rengasvalintansa edellyttämällä tavalla. Toivottavasti myös muiden renkaista huolestuneet saavat lohtua ahdistukseensa?

      3
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Jono etenee noin 90-100 km/h muttei kukaan pidä sitä autokoulussa opetettua 100m turvaväliä (etäisyys sama metreinä kuin nopeutta mittarissa)

    En ymmärrä, miksi ikinä missään on opetettu turvaväliä metreinä, kun on olemassa helpommin arvioitava ja nopeudesta riippumaton muutaman sekunnin turvaväli. Edellämenijän ohittaessa sopivan kiintopisteen aletaan laskea yksi - kaksi - kolme ja katsotaan ehditäänkö samaan pisteeseen ennen vai jälkeen kolmosen.

      1
  • @GeeTeeJ kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Jono etenee noin 90-100 km/h muttei kukaan pidä sitä autokoulussa opetettua 100m turvaväliä (etäisyys sama metreinä kuin nopeutta mittarissa)

    En ymmärrä, miksi ikinä missään on opetettu turvaväliä metreinä, kun on olemassa helpommin arvioitava ja nopeudesta riippumaton muutaman sekunnin turvaväli. Edellämenijän ohittaessa sopivan kiintopisteen aletaan laskea yksi - kaksi - kolme ja katsotaan ehditäänkö samaan pisteeseen ennen vai jälkeen kolmosen.

    Ilmankos ajetaan liian lähellä, turvavälin pitäisi olla 4 sekuntia. Kolmeen laskemalla pääsee juuri tuohon pariin sekuntiin, joka on puolet sopivasta.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @GeeTeeJ kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Jono etenee noin 90-100 km/h muttei kukaan pidä sitä autokoulussa opetettua 100m turvaväliä (etäisyys sama metreinä kuin nopeutta mittarissa)

    En ymmärrä, miksi ikinä missään on opetettu turvaväliä metreinä, kun on olemassa helpommin arvioitava ja nopeudesta riippumaton muutaman sekunnin turvaväli. Edellämenijän ohittaessa sopivan kiintopisteen aletaan laskea yksi - kaksi - kolme ja katsotaan ehditäänkö samaan pisteeseen ennen vai jälkeen kolmosen.

    Ilmankos ajetaan liian lähellä, turvavälin pitäisi olla 4 sekuntia. Kolmeen laskemalla pääsee juuri tuohon pariin sekuntiin, joka on puolet sopivasta.

    Lasketaan hi-taas-ti kolmeen tai hoetaan tur-val-li-suus-vä-li.

      2
  • @GeeTeeJ kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @GeeTeeJ kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Jono etenee noin 90-100 km/h muttei kukaan pidä sitä autokoulussa opetettua 100m turvaväliä (etäisyys sama metreinä kuin nopeutta mittarissa)

    En ymmärrä, miksi ikinä missään on opetettu turvaväliä metreinä, kun on olemassa helpommin arvioitava ja nopeudesta riippumaton muutaman sekunnin turvaväli. Edellämenijän ohittaessa sopivan kiintopisteen aletaan laskea yksi - kaksi - kolme ja katsotaan ehditäänkö samaan pisteeseen ennen vai jälkeen kolmosen.

    Ilmankos ajetaan liian lähellä, turvavälin pitäisi olla 4 sekuntia. Kolmeen laskemalla pääsee juuri tuohon pariin sekuntiin, joka on puolet sopivasta.

    Lasketaan hi-taas-ti kolmeen tai hoetaan tur-val-li-suus-vä-li.

    Usein käsketään sanomaan hitaasti "ajanko liian lähellä".

    Looginen ratkaisu voisi olla laskea rauhallisesti neljään, se vastaisi neljän sekunnin tavoitetta ja asiat yhdistäisi mielessä.

    Mikä on asetusarvo (metrejä, sekunteja) nykyisissä automaattisissa nopeudenvaihtosäätimissä?

      
  • muokattu 23.03.2023 17:14

    @Late1969 kirjoitti:

    Mikä on asetusarvo (metrejä, sekunteja) nykyisissä automaattisissa nopeudenvaihtosäätimissä?

    Minulla näyttäisi olevan jotakin 3-4 sekunnin luokkaa, jos lasken edellä ajavan tolpanohituksesta alkaen.

    Enkä muista tuollaista Jorman "sata metriä" (jollakin nopeudella) myöskään, vain hokeman jolla saa n. sekunnit.

    Poiminta:
    https://www.liikenneturva.fi/ajankohtaista/metri-kymmenen-vai-enemman-mika-riittava-turvavali/#543d1cec

    "”Ota jokin kiintopiste tienvarresta ja laske sen perusteella turvavälisi edellä ajavaan. Maantiellä turvavälin tulisi olla ainakin 4 sekuntia”, asiantuntija vinkkaa.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    Mikä on asetusarvo (metrejä, sekunteja) nykyisissä automaattisissa nopeudenvaihtosäätimissä?

    Omissa kulkineissa on 4 pykälää tuolle edellämenevän etäisyydelle. Päällekytkiessä asetusarvo on "kolmosporras", joka vastaa (käyttöohjekirjan mukaan) metreissä n. puolet nopeusmittarin nopeuden näyttämästä. Tarkempia asetusarvoja eri "portaille" ei pikaisesti löytynyt.

      
  • muokattu 23.03.2023 17:27

    @740 GLE kirjoitti:
    Kova huoli muiden rengasvalinnoista näyttää jatkuvan.

    Minä toivon jokaisen löytävän omaan ajotapaansa ja -ympäristöönsä sopivat renkaat ja ajavan kelin ja rengasvalintansa edellyttämällä tavalla. Toivottavasti myös muiden renkaista huolestuneet saavat lohtua ahdistukseensa?

    Nyt ilmeisesti kävi niin että yksi lukija oletti että hänestä/hänelle puhutaan? Mainitsen varmuuden vuoksi että ei telkkarin uutistenlukija kenellekään tietylle katsojalle kerro tapahtumista, vaan kaikille jotka sattuvat ohjelmaa katsomaan. Jos telkkarin sammuttaa, niin uutislähetys jatkuu silti kaikille muille.

    https://www.oslo.kommune.no/english/street-transport-and-parking/studded-tyre-fee/

    How much will it cost to drive with studded tyres in Oslo?

    You can choose between daily, monthly and seasonal stickers.

    For ordinary vehicles, the prices are NOK 35, 450 and 1400 respectively. Prices are double for vehicles weighing more than 3.5 tonnes.

    Penalty for driving without valid sticker is NOK 750.

    100 NOK on 8,80 €

    https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/

    Korostan vielä että minä en ole se kaveri joka jossakin lausui näin: " Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.”

    Mutta jos Suomeenkin tulee joskus nastarengasvero suojelemaan ympäristöä ja tiestöä (kansallisomaisuuttamme), niin sellaista olen odottanut aina. Norjalaisilla tuo joissakin kaupungeissa voimassaoleva maksu koskee kaikkia, ei yksittäisiä satunnaisia henkilöitä.

      3
  • Nyt kyllä tarttis tehdä jotain, sillä kevään ensi kosketus täällä on rikkonut maantien asfalttipinnan ajourat paikka paikoin täyteen syviä reikiä, joita autoilijat sitten parhaansa mukaan yrittävät väistellä. Kestävämpi asfaltti tilalle? Nastat pois? Päällysteen uusiminen kokonaan useammin? Vai mikä auttaisi parhaiten?

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @GeeTeeJ kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @GeeTeeJ kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Jono etenee noin 90-100 km/h muttei kukaan pidä sitä autokoulussa opetettua 100m turvaväliä (etäisyys sama metreinä kuin nopeutta mittarissa)

    En ymmärrä, miksi ikinä missään on opetettu turvaväliä metreinä, kun on olemassa helpommin arvioitava ja nopeudesta riippumaton muutaman sekunnin turvaväli. Edellämenijän ohittaessa sopivan kiintopisteen aletaan laskea yksi - kaksi - kolme ja katsotaan ehditäänkö samaan pisteeseen ennen vai jälkeen kolmosen.

    Ilmankos ajetaan liian lähellä, turvavälin pitäisi olla 4 sekuntia. Kolmeen laskemalla pääsee juuri tuohon pariin sekuntiin, joka on puolet sopivasta.

    Lasketaan hi-taas-ti kolmeen tai hoetaan tur-val-li-suus-vä-li.

    Usein käsketään sanomaan hitaasti "ajanko liian lähellä".

    Looginen ratkaisu voisi olla laskea rauhallisesti neljään, se vastaisi neljän sekunnin tavoitetta ja asiat yhdistäisi mielessä.

    Mikä on asetusarvo (metrejä, sekunteja) nykyisissä automaattisissa nopeudenvaihtosäätimissä?

    Omassani nuo valittavat etäisyydet taitavat olla pikemminkin sekunteja kuin metrejä, koska esim. moottoritiellä selvästi hitaampaan raskaaseen ajoneuvoon säädin reagoi huomattavasti kauempaa kuin lähes samaa nopeutta ajavaan.

      
  • Kävin autokoulun -82 ja silloin kerrottiin tuota mittarisääntöä. Ei toki ole yhtä hyvä kuin merkinnät tiessä joista pari pitää jäädä autojen väliin sillä kyseisellä tiellä. Satasen nopeudella 4sec tai 100 m on lähes sama asia, 27,78 m/s x 4 sec.

      
  • muokattu 24.03.2023 09:30

    Tosiaan, jossakin vaiheessa maanteille maalattiin noita nuolikuvioita, joista pystyi päättelemään välit. Taisivat kadota kaikessa hiljaisuudessa ja renkaiden kuluttamana. En muista nähneeni sellaisia ainakaan.

      
  • muokattu 24.03.2023 09:31

    @koreileva kirjoitti:

    Omassani nuo valittavat etäisyydet taitavat olla pikemminkin sekunteja kuin metrejä, koska esim. moottoritiellä selvästi hitaampaan raskaaseen ajoneuvoon säädin reagoi huomattavasti kauempaa kuin lähes samaa nopeutta ajavaan.

    Aikaanhan se etäisyyden mittaus jokatapauksessa perustuu näillä laitteilla ja joissain esim. taulukoissa muutetaan metreiksi (suhteessa vallitsevaan nopeuteen) jotta ihmismielellä olis helpompi ymmärtää. Etäisyys muuttuu nopeuden suhteessa valitulla asetusarvolla (ja jos ajoneuvossa on useampi "etäisyysporras" valittavana, niin näillä todellisuudessa muutetaan sitä aikaa seuraavana jonossa näkyvään ajoneuvoon - metereissä tuo matka vaihtelee edelleen ajonopeuden mukaan.
    Se että regointi moottoritiellä edellä ajavaan raskaaseen ajoneuvoon tuntuu aikaisemmalta kuin esim. henkilöautoon, johtuu yksinkertaisesti nopeuseroista. Raskasliikenne paahtaa 89km/h ja sinä ajat esim. 115km/h, jolloin tutkan havaittua edellä ajava ajoneuvon, sinun ajamasi ja edellä menevän raskaan kaluston ajoneuvon välinen matka (tai siis itseasiassa aika) lyhenee huomattavasti nopeammin kuin esim. tapauksessa jossa saavutat edellä ajavan ajoneuvon jonka nopeus on 110km/h. Tämän vuoksi järjestelmä reagoi nopeammin tuohon tulevaan muutokseen. Toki tutkat voivat myös havaita tuon raskaan liikenteen ajoneuvon myös kauempaa ja "rest is only mathematics" kuten matematiikanopettajalla oli tapana sanoa.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit