Nyt kyllä tarttis tehdä jotain, sillä kevään ensi kosketus täällä on rikkonut maantien asfalttipinnan ajourat paikka paikoin täyteen syviä reikiä, joita autoilijat sitten parhaansa mukaan yrittävät väistellä. Kestävämpi asfaltti tilalle? Nastat pois? Päällysteen uusiminen kokonaan useammin? Vai mikä auttaisi parhaiten?
Eli lyhyesti: jos kerran on hyvältä vaikuttavat suunnitelmat, niin aletaan toteuttamaan niitä. Kyseessä on yksinkertaisesti ja ensisijaisesti siis (poliittinen) päätösasia, ei asfalttitekninen.
Reilun viikon päästä asiaan voi vaikuttaa jossakin määrin. Mutta en hehkuttelisi yhdenkään ehdokkaan "nää mä hoidan" -listoilla, jossa aihe on mukana. Koko 200 edustajan kollektiivi pitää saada ymmärtämään tärkeys samalla tavalla. Muuten ollaan 4 vuoden päästä tismalleen samassa tilanteessa aihepiiriltään, mutta tiet vielä surkeammassa jamassa vaan.
Enkä taputa silloinkaan yhdenkään edustajan selkää, joka väittää että "kyllähän mä olisin, mutku noi muut..." Ja sellaisia riittää joka vaalikauden lopussa, just ennen tulevaa vaalia.
Ajonopeuksiin luulisi kalliin polttoaineenkin vaikuttavan, mutta ylinopeutta ajavia eli ohittajia riittää edelleen. Turvallisuus puolestaan edellyttäisi riskien tiedostamista, mutta aivan liian lyhyitä turvaetäisyyksiä näkee joka päivä.
Jospa meitä on vielä jäljellä, joidenka tulot ylittää menot, eikä tarvitse miettiä desilitrojensäästöä autoa ajaessa.
Varmasti on. Sitten on niitäkin joidenka tulot ovat sitä tasoa että niitä desilitrojakin kannattaisi miettiä. Että ei tuhlaisi vähiä rahojaan turhuuksiin.
Turvaetäisyyksien osalta on sitten mielenkiintoinen kysymys miksi tehtiin vuonna 2021 peräänajo 13 998 kertaa?
Tuskin ne harkittuja tekoja ovat olleet, vaan veikkaisin että ne johtuvat pikemminkin päinvastaisesta, eli harkinnan tai ymmäryksen puutteesta.
Peräänajo tapahtuu varmaan useimmiten silloin kun keskittyminen edelläajavaan on herpaantunut mutta toki voi olla niitäkin tapauksia jossa edellä ajavalla on paremmat renkaat ja/tai jarrut. Jos katsotaan esim. moottoritietä sunnuntai-iltana kohti Helsinkiä. Jono etenee noin 90-100 km/h muttei kukaan pidä sitä autokoulussa opetettua 100m turvaväliä (etäisyys sama metreinä kuin nopeutta mittarissa), liekö sinne tielle ne kaikki autot noilla turvaväleillä mahtuisikaan, sehän on vain 10 autoa per kilometri.
Jos liikennevirta olisi vaikka 3600 autoa tunnissa niin tolpan ohittaisi auto kerran sekunnissa ja satasen vauhdissa auton etupuskurista takimmaisen auton etupuskuriin olisi alle 30 metriä. Moottoritiellä kahta kaistaa reilut 50m.
Tuo laskelmasi, että kilometrille mahtuisi vain 10 autoa 100 metrin turvavälein tapahtuu vain siinä tapauksessa, että autot ovat pysähtyneet! Joku varmaan näpsäkästi laskee, kuinka monta autoa oikeasti mahtuu kilometrille, jos nopeus on 100 km/h.
Ajonopeuksiin luulisi kalliin polttoaineenkin vaikuttavan, mutta ylinopeutta ajavia eli ohittajia riittää edelleen. Turvallisuus puolestaan edellyttäisi riskien tiedostamista, mutta aivan liian lyhyitä turvaetäisyyksiä näkee joka päivä.
Jospa meitä on vielä jäljellä, joidenka tulot ylittää menot, eikä tarvitse miettiä desilitrojensäästöä autoa ajaessa.
Varmasti on. Sitten on niitäkin joidenka tulot ovat sitä tasoa että niitä desilitrojakin kannattaisi miettiä. Että ei tuhlaisi vähiä rahojaan turhuuksiin.
Turvaetäisyyksien osalta on sitten mielenkiintoinen kysymys miksi tehtiin vuonna 2021 peräänajo 13 998 kertaa?
Tuskin ne harkittuja tekoja ovat olleet, vaan veikkaisin että ne johtuvat pikemminkin päinvastaisesta, eli harkinnan tai ymmäryksen puutteesta.
Peräänajo tapahtuu varmaan useimmiten silloin kun keskittyminen edelläajavaan on herpaantunut mutta toki voi olla niitäkin tapauksia jossa edellä ajavalla on paremmat renkaat ja/tai jarrut. Jos katsotaan esim. moottoritietä sunnuntai-iltana kohti Helsinkiä. Jono etenee noin 90-100 km/h muttei kukaan pidä sitä autokoulussa opetettua 100m turvaväliä (etäisyys sama metreinä kuin nopeutta mittarissa), liekö sinne tielle ne kaikki autot noilla turvaväleillä mahtuisikaan, sehän on vain 10 autoa per kilometri.
Jos liikennevirta olisi vaikka 3600 autoa tunnissa niin tolpan ohittaisi auto kerran sekunnissa ja satasen vauhdissa auton etupuskurista takimmaisen auton etupuskuriin olisi alle 30 metriä. Moottoritiellä kahta kaistaa reilut 50m.
Tuo laskelmasi, että kilometrille mahtuisi vain 10 autoa 100 metrin turvavälein tapahtuu vain siinä tapauksessa, että autot ovat pysähtyneet! Joku varmaan näpsäkästi laskee, kuinka monta autoa oikeasti mahtuu kilometrille, jos nopeus on 100 km/h.
"Ajoneuvon katsotaan ajavan jonossa, mikäli sen ajallinen etäisyys edellä ajavaan (aikaväli) on pienempi kuin 5
sekuntia." Turvavälin maksimi on periaatteessa 5 sekuntia. Sen jälkeen ajoneuvo määritellään vapaaksi.
Jos ajetaan 120 km/h tarkoittaisi 4 sekunnin turvaväli 132 metrin etäisyyttä edelläajavaan. Se on käytännössä todella pitkä etäisyys kun huomioidaan esteetön näkyvyys joka lyhentää kuljettajan tarvitsemaa reagointiaikaa, ja vaikka jarrutusmatka piteneekin verrattuna hitaampaan ajoon jää vielä reilusti pelivaraa.
Vastakohtana tälle on sitten "höyryjuna", eli useampi kuljettaja jotka yrittävät ajaa niin lähellä toisen perää kuin mahdollista. Kaistanvaihto tällaiseen väliin on usein ahtaampi ajotapahtuma kuin taskupysäköinti.
Turvaväliä ei kannata miettiä liikaa miten se määritellään, vaan tulisi itse arvioida miten hyvin näkee edessä olevat tapahtumat, ja paljonko olosuhteet huomioiden tarvitsee pysähtymis- tai väistämistilaa. Jos vaikkapa Kehä 1:llä on vapaa kaista vieressä voi pysähtymisen sijaan väistäminen toimia vaihtoehtona. Vilkkaan liikenteen aikana turvaväliä eteen tarvitaan enemmän jollei sitä sivulla ole.
Ajonopeuksiin luulisi kalliin polttoaineenkin vaikuttavan, mutta ylinopeutta ajavia eli ohittajia riittää edelleen. Turvallisuus puolestaan edellyttäisi riskien tiedostamista, mutta aivan liian lyhyitä turvaetäisyyksiä näkee joka päivä.
Jospa meitä on vielä jäljellä, joidenka tulot ylittää menot, eikä tarvitse miettiä desilitrojensäästöä autoa ajaessa.
Varmasti on. Sitten on niitäkin joidenka tulot ovat sitä tasoa että niitä desilitrojakin kannattaisi miettiä. Että ei tuhlaisi vähiä rahojaan turhuuksiin.
Turvaetäisyyksien osalta on sitten mielenkiintoinen kysymys miksi tehtiin vuonna 2021 peräänajo 13 998 kertaa?
Tuskin ne harkittuja tekoja ovat olleet, vaan veikkaisin että ne johtuvat pikemminkin päinvastaisesta, eli harkinnan tai ymmäryksen puutteesta.
Peräänajo tapahtuu varmaan useimmiten silloin kun keskittyminen edelläajavaan on herpaantunut mutta toki voi olla niitäkin tapauksia jossa edellä ajavalla on paremmat renkaat ja/tai jarrut. Jos katsotaan esim. moottoritietä sunnuntai-iltana kohti Helsinkiä. Jono etenee noin 90-100 km/h muttei kukaan pidä sitä autokoulussa opetettua 100m turvaväliä (etäisyys sama metreinä kuin nopeutta mittarissa), liekö sinne tielle ne kaikki autot noilla turvaväleillä mahtuisikaan, sehän on vain 10 autoa per kilometri.
Jos liikennevirta olisi vaikka 3600 autoa tunnissa niin tolpan ohittaisi auto kerran sekunnissa ja satasen vauhdissa auton etupuskurista takimmaisen auton etupuskuriin olisi alle 30 metriä. Moottoritiellä kahta kaistaa reilut 50m.
Tuo laskelmasi, että kilometrille mahtuisi vain 10 autoa 100 metrin turvavälein tapahtuu vain siinä tapauksessa, että autot ovat pysähtyneet! Joku varmaan näpsäkästi laskee, kuinka monta autoa oikeasti mahtuu kilometrille, jos nopeus on 100 km/h.
Kommentistasi tuli mieleen kun vaimoni oli juuri saanut kortin ja ajoi mielestäni vähän turhan lähellä edessä olevaa autoa. Kun kehoitin jättämään vähän pidemmän välin, vaimo sanoi, "En halua hidastella"
@Jorma L2 kirjoitti:
Kommentistasi tuli mieleen kun vaimoni oli juuri saanut kortin ja ajoi mielestäni vähän turhan lähellä edessä olevaa autoa. Kun kehoitin jättämään vähän pidemmän välin, vaimo sanoi, "En halua hidastella"
Vaikka tämä saattaa luettuna tekstinä naurattaa, niin tämä saattaa olla enemmistön selitys monelle asialle mitä tekevät. Että haluavat näyttää toisten silmissä reippailta. Vähän sama ajatus kuin meikeillä ja kalleilla vaatteilla, että näyttämällä olevansa dynaaminen saavat itselleen itsevarmuutta.
Kaikki ei kuitenkaan ole psykologiaa. Aina on niitäkin joidenka toimintaa leimaa kiirehtiminen ja hosuminen, että on vaan jokin kova tarve tehdä kaikki kovin nopeasti että pääsee taas istumaan joutilaana.
Joidenkin kohdalla - sikäli kun ovat uteliaita oppimaan - voi auttaa asioiden opettaminen (vähän huono sanavalinta), eli kertomalla mitä etua voi saada sillä että toimii jollakin toisella tavalla. Ikävintä on tietysti matkustaa yllyttäjän kanssa, sellaisen joka kehottaa oikein toimimisen sijaan ottamaan lainvastaisa riskejä.
@Karrette kirjoitti:
"Ajoneuvon katsotaan ajavan jonossa, mikäli sen ajallinen etäisyys edellä ajavaan (aikaväli) on pienempi kuin 5
sekuntia." Turvavälin maksimi on periaatteessa 5 sekuntia. Sen jälkeen ajoneuvo määritellään vapaaksi.
Jos ajetaan 120 km/h tarkoittaisi 4 sekunnin turvaväli 132 metrin etäisyyttä edelläajavaan. Se on käytännössä todella pitkä etäisyys kun huomioidaan esteetön näkyvyys joka lyhentää kuljettajan tarvitsemaa reagointiaikaa, ja vaikka jarrutusmatka piteneekin verrattuna hitaampaan ajoon jää vielä reilusti pelivaraa.
Vastakohtana tälle on sitten "höyryjuna", eli useampi kuljettaja jotka yrittävät ajaa niin lähellä toisen perää kuin mahdollista. Kaistanvaihto tällaiseen väliin on usein ahtaampi ajotapahtuma kuin taskupysäköinti.
Turvaväliä ei kannata miettiä liikaa miten se määritellään, vaan tulisi itse arvioida miten hyvin näkee edessä olevat tapahtumat, ja paljonko olosuhteet huomioiden tarvitsee pysähtymis- tai väistämistilaa. Jos vaikkapa Kehä 1:llä on vapaa kaista vieressä voi pysähtymisen sijaan väistäminen toimia vaihtoehtona. Vilkkaan liikenteen aikana turvaväliä eteen tarvitaan enemmän jollei sitä sivulla ole.
Näkemisellä ei ole välttämättä mitään merkitystä. Joskus luin, kun autosta oli perä hitsannut kiinni vauhdissa ja aika nopeasti se oli pysähtynyt. Itse ajoin maantiellä täysperävaunuyhdistelmän perässä jäiseen mäkeen ja siltä loppui pito ja vauhti hidastui paljon nopeammin kuin omassa henkilöautoissa jarrulla seisoen. Ja nykyään on tesloja, jotka tekevät jarrutestin ihan automaattisesti. Joskus pitää siis varautua näkymättömästä syystä tapahtuvaan nopeaan hidastumiseen.
Jos ajetaan 120 km/h tarkoittaisi 4 sekunnin turvaväli 132 metrin etäisyyttä edelläajavaan. Se on käytännössä todella pitkä etäisyys kun huomioidaan esteetön näkyvyys joka lyhentää kuljettajan tarvitsemaa reagointiaikaa,
Mitä tarkoittaa esteetön näkyvyys mielestäsi? Miksi esteetön näkyvyys lyhentää kuljettajan reagointiaikaa?
Vastakohtana tälle on sitten "höyryjuna", eli useampi kuljettaja jotka yrittävät ajaa niin lähellä toisen perää kuin mahdollista.
Paperilla joo on ääri-ilmiöitä, mutta ihan aikuisten oikeasti: miten usein tuollaiseen "vastakohtaan" törmäät käytännön elämässä. Mistä voit edes tietää muista kuskeista, "yrittävätkö" ne tuollaista, oletko meedio tms?
Turvaväliä ei kannata miettiä liikaa miten se määritellään, vaan tulisi itse arvioida miten hyvin näkee edessä olevat tapahtumat, ja paljonko olosuhteet huomioiden tarvitsee pysähtymis- tai väistämistilaa.
No, vaikka noinkin.
Vaikka tämä saattaa luettuna tekstinä naurattaa, niin tämä saattaa olla enemmistön selitys monelle asialle mitä tekevät. Että haluavat näyttää toisten silmissä reippailta.
Joo, olet oikeassa. Kyllä tuo lähinnä naurattaa.
Aina on niitäkin joidenka toimintaa leimaa kiirehtiminen ja hosuminen, että on vaan jokin kova tarve tehdä kaikki kovin nopeasti että pääsee taas istumaan joutilaana.
Voi hyvinkin olla tuollainenkin vaihtoehto - ja sitten on x määrä kaikkia muita vaihtoehtoja sen päälle.
Joidenkin kohdalla - sikäli kun ovat uteliaita oppimaan - voi auttaa asioiden opettaminen, eli kertomalla mitä etua voi saada sillä että toimii jollakin toisella tavalla. Ikävintä on tietysti matkustaa yllyttäjän kanssa, sellaisen joka kehottaa oikein toimimisen sijaan ottamaan lainvastaisia riskejä.
Joskus on vain todettava, että yleistäminen on vaikeaa, eikä kaikki vaihtoehtoja voi tyhjentävästi kertoa...
@Late1969 kirjoitti:
Näkemisellä ei ole välttämättä mitään merkitystä. Joskus luin, kun autosta oli perä hitsannut kiinni vauhdissa ja aika nopeasti se oli pysähtynyt. Itse ajoin maantiellä täysperävaunuyhdistelmän perässä jäiseen mäkeen ja siltä loppui pito ja vauhti hidastui paljon nopeammin kuin omassa henkilöautoissa jarrulla seisoen. Ja nykyään on tesloja, jotka tekevät jarrutestin ihan automaattisesti. Joskus pitää siis varautua näkymättömästä syystä tapahtuvaan nopeaan hidastumiseen.
Ei näkemisellä välttämättä olekaan pelastavaa merkitystä, se ei ole mikään turvatakuu. Esimerkiksi peura- ja hirvikolareita ajetaan vuosittain yli 10 000.
Mutkaisella tiellä ei ole aina näkyvyyttä kauemmas kuin mutkaan tai mäennyppylän laelle saakka, mikä tarkoittaa vähempää kuin neljän sekunnin turvanäkyvyyttä - ellei sitten hidasta jolloin metrien vähetessä sekunnit, eli aika pysyy parempana. Hidastamisen toisena vaikutuksena on se että reaktioaikana jarruttamatta ajettu metrimäärä lyhenee, samalla kun jarrutusmatka lyhenee kaavalla 25% vauhdista pois tarkoittaa jarrutusmatkassa 50% lyhennystä.
Ja kuten tuossa todetaan on turvavälin oltava talvella pidempi kuin kesällä. Sekä olosuhteiden että talvirenkaiden huonomman suorituskyvyn vuoksi.
Asian voi jokainen miettiä itse. Toisille on tärkeää pitää sellaista väliä ettei siihen väliin kukaan pääsisi vaihtamaan kaistaa, tai ettei houkuttelisi ohittajaa pääsemään eteen. Kaistanvaihtajat voivat olla sellaisia jotka turhalla toimellaan vain sekoittavat hyvin etenevän liikennevirran sujuvuutta, mutta myöskin niitä joidenka pitää jossakin vaiheessa päästä pois liittymästä.
Näitä turhia kaistanvaihtoja tapahtuu myös siksi että vasemmalla kaistalla ajetaan piittaamatta nopeus- ja turvaetäisyysvaatimuksista, joten tästäkin voi saada on/off-keskusteluaiheen. Itse näkisin että peräänajoriskin aiheuttaminen on vakavampi teko kuin se että ajaa hetken 10-20 km/h ylinopeutta että saisi turvallisesti väistettyä, eli vaihdettua kaistaa.
Viimeisin mitä olen oppinut on se että vakionopeudensäätimellä ajoa kannattaa vähentää huonon liikennesilmän omaavien kaistanvaihtelijoiden vuoksi. Tai ehkä minä olen se jolla on huono liikennesilmä kun en niinkään aja liikennevirran mukana, vaan liikennemerkkien ohjaamana. Esimerkiksi moottoritien vasemmalla kaistalla tasan suurinta sallittua ajaminen on lähes poikeuksetta omiaan provosoimaan muita tienkäyttäjä silloin kun ei poliisiautoa ole liikennevirrassa näkyvissä. No, itse odotan sopivaa väliä vaikka sitten "alinopeutta" ajamalla, ja toisaalta ajan tarvittavan matkan ylinopeutta jotta saan tehtyä turvallisen kaistanvaihdon takaisin vapaalle oikeanpuoleisella kaistalle.
Jokainen ajakoon miten parhaaksi näkee. Kirjasin tähän omat ajatukseni. Puhtaalla kolarointihistorialla (sanotaan mittariksi vaikka 30 vuotta), pyrkimyksellä taloudelliseen ja ympäristöystävällisempään ajotapaan.
Juu tunnen minäkin kaverin joka on ajanut puhtaalla kolarihistorialla vuosikymmeniä, periaatteella muut väistää. Kerran siltä lähti ovi avatessa, kun takkaa tullut ei ehtinyt väistämään.
@Quu kirjoitti:
Juu tunnen minäkin kaverin joka on ajanut puhtaalla kolarihistorialla vuosikymmeniä, periaatteella muut väistää. Kerran siltä lähti ovi avatessa, kun takkaa tullut ei ehtinyt väistämään.
Eli ei sitten kuitenkaan ollut puhdasta kolarihistoriaa. Vai tulkittiinko se siten että korjaus maksettiin sen toisen auton liikennevakuutuksesta, ja että sen toisen keulaan tulleet vahingot menivät kaskosta?
Onni ja onnettomuus ovat sellaisia johon voi itse vaikuttaa tietyn osuuden verran, mutta kohtalo lopulta määrää sen riittääkö sata tai edes tuhat lottoriviä voittamiseen. Jos asiaa mietitään kolarointitodennäköisyyden kannalta, niin näkee niitäkin joilla näyttää olevan kestolotto vetämässä. Silti ne joskus uutisoidaan että kyseessä oli tilanne missä lottovoitto tuli vaikkei ollut yhtään lottoriviä ostettuna (ikävä huonosta tuurista johtunut onnettomuus - viedään kukkia ja kynttilöitä, vaikka kyseessä oli odotettu seuraus rattijuopumuksesta tai liikenneturvallisuuden vaarantamisesta).
@Lukija31722 kirjoitti:
https://moottori.fi/blogi/paakirjoitus-tolkkua-yhteisen-rahan-kayttoon/
Eli lyhyesti: jos kerran on hyvältä vaikuttavat suunnitelmat, niin aletaan toteuttamaan niitä. Kyseessä on yksinkertaisesti ja ensisijaisesti siis (poliittinen) päätösasia, ei asfalttitekninen.
Reilun viikon päästä asiaan voi vaikuttaa jossakin määrin. Mutta en hehkuttelisi yhdenkään ehdokkaan "nää mä hoidan" -listoilla, jossa aihe on mukana. Koko 200 edustajan kollektiivi pitää saada ymmärtämään tärkeys samalla tavalla. Muuten ollaan 4 vuoden päästä tismalleen samassa tilanteessa aihepiiriltään, mutta tiet vielä surkeammassa jamassa vaan.
Enkä taputa silloinkaan yhdenkään edustajan selkää, joka väittää että "kyllähän mä olisin, mutku noi muut..." Ja sellaisia riittää joka vaalikauden lopussa, just ennen tulevaa vaalia.
Paljon tärkeämpiä asioita, kuin teiden päällysteet.
Tuo laskelmasi, että kilometrille mahtuisi vain 10 autoa 100 metrin turvavälein tapahtuu vain siinä tapauksessa, että autot ovat pysähtyneet! Joku varmaan näpsäkästi laskee, kuinka monta autoa oikeasti mahtuu kilometrille, jos nopeus on 100 km/h.
10
"Ajoneuvon katsotaan ajavan jonossa, mikäli sen ajallinen etäisyys edellä ajavaan (aikaväli) on pienempi kuin 5
sekuntia." Turvavälin maksimi on periaatteessa 5 sekuntia. Sen jälkeen ajoneuvo määritellään vapaaksi.
Jos ajetaan 120 km/h tarkoittaisi 4 sekunnin turvaväli 132 metrin etäisyyttä edelläajavaan. Se on käytännössä todella pitkä etäisyys kun huomioidaan esteetön näkyvyys joka lyhentää kuljettajan tarvitsemaa reagointiaikaa, ja vaikka jarrutusmatka piteneekin verrattuna hitaampaan ajoon jää vielä reilusti pelivaraa.
Vastakohtana tälle on sitten "höyryjuna", eli useampi kuljettaja jotka yrittävät ajaa niin lähellä toisen perää kuin mahdollista. Kaistanvaihto tällaiseen väliin on usein ahtaampi ajotapahtuma kuin taskupysäköinti.
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=San Francisco Steam Train
Turvaväliä ei kannata miettiä liikaa miten se määritellään, vaan tulisi itse arvioida miten hyvin näkee edessä olevat tapahtumat, ja paljonko olosuhteet huomioiden tarvitsee pysähtymis- tai väistämistilaa. Jos vaikkapa Kehä 1:llä on vapaa kaista vieressä voi pysähtymisen sijaan väistäminen toimia vaihtoehtona. Vilkkaan liikenteen aikana turvaväliä eteen tarvitaan enemmän jollei sitä sivulla ole.
Kommentistasi tuli mieleen kun vaimoni oli juuri saanut kortin ja ajoi mielestäni vähän turhan lähellä edessä olevaa autoa. Kun kehoitin jättämään vähän pidemmän välin, vaimo sanoi, "En halua hidastella"
Vaikka tämä saattaa luettuna tekstinä naurattaa, niin tämä saattaa olla enemmistön selitys monelle asialle mitä tekevät. Että haluavat näyttää toisten silmissä reippailta. Vähän sama ajatus kuin meikeillä ja kalleilla vaatteilla, että näyttämällä olevansa dynaaminen saavat itselleen itsevarmuutta.
Kaikki ei kuitenkaan ole psykologiaa. Aina on niitäkin joidenka toimintaa leimaa kiirehtiminen ja hosuminen, että on vaan jokin kova tarve tehdä kaikki kovin nopeasti että pääsee taas istumaan joutilaana.
Joidenkin kohdalla - sikäli kun ovat uteliaita oppimaan - voi auttaa asioiden opettaminen (vähän huono sanavalinta), eli kertomalla mitä etua voi saada sillä että toimii jollakin toisella tavalla. Ikävintä on tietysti matkustaa yllyttäjän kanssa, sellaisen joka kehottaa oikein toimimisen sijaan ottamaan lainvastaisa riskejä.
Näkemisellä ei ole välttämättä mitään merkitystä. Joskus luin, kun autosta oli perä hitsannut kiinni vauhdissa ja aika nopeasti se oli pysähtynyt. Itse ajoin maantiellä täysperävaunuyhdistelmän perässä jäiseen mäkeen ja siltä loppui pito ja vauhti hidastui paljon nopeammin kuin omassa henkilöautoissa jarrulla seisoen. Ja nykyään on tesloja, jotka tekevät jarrutestin ihan automaattisesti. Joskus pitää siis varautua näkymättömästä syystä tapahtuvaan nopeaan hidastumiseen.
@Karrette kirjoitti:
Mitä tarkoittaa esteetön näkyvyys mielestäsi? Miksi esteetön näkyvyys lyhentää kuljettajan reagointiaikaa?
Paperilla joo on ääri-ilmiöitä, mutta ihan aikuisten oikeasti: miten usein tuollaiseen "vastakohtaan" törmäät käytännön elämässä. Mistä voit edes tietää muista kuskeista, "yrittävätkö" ne tuollaista, oletko meedio tms?
No, vaikka noinkin.
Joo, olet oikeassa. Kyllä tuo lähinnä naurattaa.
Voi hyvinkin olla tuollainenkin vaihtoehto - ja sitten on x määrä kaikkia muita vaihtoehtoja sen päälle.
Joskus on vain todettava, että yleistäminen on vaikeaa, eikä kaikki vaihtoehtoja voi tyhjentävästi kertoa...
Ei näkemisellä välttämättä olekaan pelastavaa merkitystä, se ei ole mikään turvatakuu. Esimerkiksi peura- ja hirvikolareita ajetaan vuosittain yli 10 000.
https://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/riistaonnettomuudet/index.html
Mutkaisella tiellä ei ole aina näkyvyyttä kauemmas kuin mutkaan tai mäennyppylän laelle saakka, mikä tarkoittaa vähempää kuin neljän sekunnin turvanäkyvyyttä - ellei sitten hidasta jolloin metrien vähetessä sekunnit, eli aika pysyy parempana. Hidastamisen toisena vaikutuksena on se että reaktioaikana jarruttamatta ajettu metrimäärä lyhenee, samalla kun jarrutusmatka lyhenee kaavalla 25% vauhdista pois tarkoittaa jarrutusmatkassa 50% lyhennystä.
Ja kuten tuossa todetaan on turvavälin oltava talvella pidempi kuin kesällä. Sekä olosuhteiden että talvirenkaiden huonomman suorituskyvyn vuoksi.
Asian voi jokainen miettiä itse. Toisille on tärkeää pitää sellaista väliä ettei siihen väliin kukaan pääsisi vaihtamaan kaistaa, tai ettei houkuttelisi ohittajaa pääsemään eteen. Kaistanvaihtajat voivat olla sellaisia jotka turhalla toimellaan vain sekoittavat hyvin etenevän liikennevirran sujuvuutta, mutta myöskin niitä joidenka pitää jossakin vaiheessa päästä pois liittymästä.
Näitä turhia kaistanvaihtoja tapahtuu myös siksi että vasemmalla kaistalla ajetaan piittaamatta nopeus- ja turvaetäisyysvaatimuksista, joten tästäkin voi saada on/off-keskusteluaiheen. Itse näkisin että peräänajoriskin aiheuttaminen on vakavampi teko kuin se että ajaa hetken 10-20 km/h ylinopeutta että saisi turvallisesti väistettyä, eli vaihdettua kaistaa.
Viimeisin mitä olen oppinut on se että vakionopeudensäätimellä ajoa kannattaa vähentää huonon liikennesilmän omaavien kaistanvaihtelijoiden vuoksi. Tai ehkä minä olen se jolla on huono liikennesilmä kun en niinkään aja liikennevirran mukana, vaan liikennemerkkien ohjaamana. Esimerkiksi moottoritien vasemmalla kaistalla tasan suurinta sallittua ajaminen on lähes poikeuksetta omiaan provosoimaan muita tienkäyttäjä silloin kun ei poliisiautoa ole liikennevirrassa näkyvissä. No, itse odotan sopivaa väliä vaikka sitten "alinopeutta" ajamalla, ja toisaalta ajan tarvittavan matkan ylinopeutta jotta saan tehtyä turvallisen kaistanvaihdon takaisin vapaalle oikeanpuoleisella kaistalle.
Jokainen ajakoon miten parhaaksi näkee. Kirjasin tähän omat ajatukseni. Puhtaalla kolarointihistorialla (sanotaan mittariksi vaikka 30 vuotta), pyrkimyksellä taloudelliseen ja ympäristöystävällisempään ajotapaan.
Juu tunnen minäkin kaverin joka on ajanut puhtaalla kolarihistorialla vuosikymmeniä, periaatteella muut väistää. Kerran siltä lähti ovi avatessa, kun takkaa tullut ei ehtinyt väistämään.
Eli ei sitten kuitenkaan ollut puhdasta kolarihistoriaa. Vai tulkittiinko se siten että korjaus maksettiin sen toisen auton liikennevakuutuksesta, ja että sen toisen keulaan tulleet vahingot menivät kaskosta?
Onni ja onnettomuus ovat sellaisia johon voi itse vaikuttaa tietyn osuuden verran, mutta kohtalo lopulta määrää sen riittääkö sata tai edes tuhat lottoriviä voittamiseen. Jos asiaa mietitään kolarointitodennäköisyyden kannalta, niin näkee niitäkin joilla näyttää olevan kestolotto vetämässä. Silti ne joskus uutisoidaan että kyseessä oli tilanne missä lottovoitto tuli vaikkei ollut yhtään lottoriviä ostettuna (ikävä huonosta tuurista johtunut onnettomuus - viedään kukkia ja kynttilöitä, vaikka kyseessä oli odotettu seuraus rattijuopumuksesta tai liikenneturvallisuuden vaarantamisesta).
Ei hän ajanut kolaria, avasi vain oven.