@Late1969 kirjoitti:
Sisäilman lämmittäminen jäähdyttää moottoria hallitsemattomasti. Jos se tehdään webastolla, moottori lämpenee nopeammin, vaikka webasto ei lämmittäisi nestettä.
Ainakin Mercedes on käyttänyt ns. mukavuuskytkentää, joka lämmittää ensin sisätilaa ja vasta riittävä lämpötila lämmityslaitteen kennolla avaa ison kierron myös moottorin kautta. Tuo varmaan toimii hyvin lauhassa kelissä mutta ei kylmässä talvessa.
-15 - -20 asteen pakkasessa lämmitetään tolkuttoman pitkään vain sisätilaa eikä moottori lämpene lainkaan. Käynnistyksen jälkeen moottorista kiertävä suuri tilavuus kylmää nestettä viilentää kennon riippumatta siitä sammuttiko kuljettaja Webaston vai ei.
Aika pian poistin omastani tuon tehtaan oletuskytkennän ja pakotin jatkuvan ison kierron päälle. Vaikka sisätila onkin startatessa hieman viileämpi, lämmityslaitteen lisäksi koko nestemäärä on Webaston nestekierrossa ja ohjaamon lämpötila lähtee nousuun välittömästi. Mielipidekysymys, mutta minusta heti oikeaan suuntaan lähtevä lämpeneminen tuntuu mukavammalta, koska reilusti yli sähkölämmityimen terminaalilämpötilassa oleva neste kiertää jo valmiiksi lämmityslaitteen kennossa.
@Late1969 kirjoitti:
Useissa autoissa lämmitys lämmittää myös voimansiirtoa ja vaihdelaatikon häviöt pienenevät ja sitä kautta kulutus. Vaihdelaatikkoöljy on sen verran jäykempää, että kylmyys tuntuu ihan vaihdekepin liikkeissä.
Tämä voisi selittää puheena olevan ensi kilometrien kulutuseron. Eivät valmistajat varmaan huvikseen tehneet normimittauksia +30 asteessa kun NEDC normi sen mahdollisti lämpötilaskaalan ylärajana?
PTC-vastusten vaikutusta en tiedä oman autoni osalta koska en ole varma jättääkö tehdas vastukset asentamatta jos asiakas rastittaa Standheizung-valinnan?
@Inspektori kirjoitti:
Viime vuosina polttoainelämmittimistä on tullut osalle autoja vain kabiinin mukavuuslämmittimiä, kun Euro6 hävitti moottorien esilämmitysmahdollisuuksia. Joihinkin autoihin saa jälkiasenteisena kylmästarttisarjan ja moottoriohjauksen koodauksen avulla moottorinkin lämmityksen toimimaan, mutta kaikkiin autoihin ei tätä saa.
Tai tehdas sanoo, ettei saa, mutta sitten seuraavaan vuosimalliin saa kuitenkin. Ja vanhemmankin saa konffatuksi hyväksymään kunnolla lämmitetty moottori.
Sellaisia laskelmia en ole kyllä havainnut, jossa olisi todistettu päästöjen vähenemistä kummassakaan vaihtoehdossa.
En voi antaa tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävää materiaalia, mutta pidän aika selvänä että ensimmäisten kilometrien kulutus alenee esilämmittämällä myös nykyajan 0W öljyillä.
Pidän yhtä selkeänä, että pelkkää Webastoa käyttäen tuo riittävä lämmitys kuluttaa niin paljon polttoainetta, että kulutussäästön saavuttaminen on tiukassa.
Sitä en pidä mahdottomana, että ensin sähköllä 20 - 30 asteen välille lämmitetyn moottorin viimeistely juuri ennen lähtöä Webastolla sähkölämmityksen lisäksi olisi kalibroitavissa polttimen kulutukselle, jonka ensi kilometrien alempi kulutus ehtii kompensoida.
Useissa autoissa lämmitys lämmittää myös voimansiirtoa ja vaihdelaatikon häviöt pienenevät ja sitä kautta kulutus. Vaihdelaatikkoöljy on sen verran jäykempää, että kylmyys tuntuu ihan vaihdekepin liikkeissä.
En ole vielä törmännyt systeemiin, missä polttomoottorihenkilöauton voimansiirtoa lämmitetään.
Jos kirjoittaja tarkoittaa, että moottorista lämpö siirtyisi johtumalla voimansiirron puolelle, niin voi olla, mutta samaan aikaan ympäröivä ulkoilma haukkaa melkoisen siivun hukkalämpöä.
@Late1969 kirjoitti:
Sisäilman lämmittäminen jäähdyttää moottoria hallitsemattomasti. Jos se tehdään webastolla, moottori lämpenee nopeammin, vaikka webasto ei lämmittäisi nestettä.
Ainakin Mercedes on käyttänyt ns. mukavuuskytkentää, joka lämmittää ensin sisätilaa ja vasta riittävä lämpötila lämmityslaitteen kennolla avaa ison kierron myös moottorin kautta. Tuo varmaan toimii hyvin lauhassa kelissä mutta ei kylmässä talvessa.
-15 - -20 asteen pakkasessa lämmitetään tolkuttoman pitkään vain sisätilaa eikä moottori lämpene lainkaan. Käynnistyksen jälkeen moottorista kiertävä suuri tilavuus kylmää nestettä viilentää kennon riippumatta siitä sammuttiko kuljettaja Webaston vai ei.
Aika pian poistin omastani tuon tehtaan oletuskytkennän ja pakotin jatkuvan ison kierron päälle. Vaikka sisätila onkin startatessa hieman viileämpi, lämmityslaitteen lisäksi koko nestemäärä on Webaston nestekierrossa ja ohjaamon lämpötila lähtee nousuun välittömästi. Mielipidekysymys, mutta minusta heti oikeaan suuntaan lähtevä lämpeneminen tuntuu mukavammalta, koska reilusti yli sähkölämmityimen terminaalilämpötilassa oleva neste kiertää jo valmiiksi lämmityslaitteen kennossa.
Jos moottoria ei jäähdytetä sisätilan lämmittämisellä, se lämpenee huomattavan nopeasti varsinkin ajossa. Moottorissahan on termostaatti tai useampia ja vettä kiertää vain muutama litra. Pikku hiljaa termostaatti päästää tarpeen mukaan lisää vettä kiertoon lämpötilan noustessa. Ei moottorin pitäisi tarvita webaston apua, jos webasto hoitaa sisätilan lämmityksen.
Kokonaisuudessa nykyään moottori jäähtyy ilmaan, öljyyn ja myös jäähdytysnesteeseen. Siksi sisälämppärille ei talvella saada riittävän lämmintä vettä suuremmalla lämmitystarpeella. Jossain autossa taitaa olla jopa jonkinlainen pakokaasukattila nesteen lämmittämiseksi. Ja öljyä jäähdytetään veteen ilman sijaan. Siksi on syntynyt kuva huipputaloudellisista dieseleistä, joissa ei muka hukkalämpöä riitä. Ei riitäkään jäähdytysnesteeseen, kun suuri osa lämmöstä poistuu muita teitä.
@Late1969 kirjoitti:
Sisäilman lämmittäminen jäähdyttää moottoria hallitsemattomasti. Jos se tehdään webastolla, moottori lämpenee nopeammin, vaikka webasto ei lämmittäisi nestettä.
Ainakin Mercedes on käyttänyt ns. mukavuuskytkentää, joka lämmittää ensin sisätilaa ja vasta riittävä lämpötila lämmityslaitteen kennolla avaa ison kierron myös moottorin kautta. Tuo varmaan toimii hyvin lauhassa kelissä mutta ei kylmässä talvessa.
Meidän -99 mallisessa autossa kytkentä on sellainen, että esilämmityksessä webasto ensin lämmittää vain moottoria ja sitten kun se on riittävän lämmin, käynnistyy myös lämmityslaitteen puhallin lämmittämään matkustamoa. Muuta lisälämmitintä tuossa ei ole koskaan ollutkaan mutta ikävä kyllä nuo bensawebastot taitavat olla jonkin verran heikompia kuin dieselkäyttöiset. Tuohonkin se on jo kertaalleen vaihdettu. No, samaiseen ikoniseen Saksanseisojaan on kyllä vaihdettu paljon muutakin osaa.
@Late1969 kirjoitti:
Jos moottoria ei jäähdytetä sisätilan lämmittämisellä, se lämpenee huomattavan nopeasti varsinkin ajossa. Moottorissahan on termostaatti tai useampia ja vettä kiertää vain muutama litra. Pikku hiljaa termostaatti päästää tarpeen mukaan lisää vettä kiertoon lämpötilan noustessa. Ei moottorin pitäisi tarvita webaston apua, jos webasto hoitaa sisätilan lämmityksen.
Varmaan noinkin voi käyttää lämmitintä matkustamon lämmittämiseen silloin kun moottorista ei vielä saa lämmintä. Sitä en osaa kommentoida, koska en ole kokeillut.
on syntynyt kuva huipputaloudellisista dieseleistä, joissa ei muka hukkalämpöä riitä. Ei riitäkään jäähdytysnesteeseen, kun suuri osa lämmöstä poistuu muita teitä.
Jep. Hukkalämpöä poistuu silti rauhallisessakin ajossa edelleen ison sähkökiukaan verran.
@Lukija31722 kirjoitti:
Meidän -99 mallisessa autossa kytkentä on sellainen, että esilämmityksessä webasto ensin lämmittää vain moottoria ja sitten kun se on riittävän lämmin, käynnistyy myös lämmityslaitteen puhallin lämmittämään matkustamoa.
Minustakin tämä on Suomen talveen paremmin sopiva järjestely.
Muuta lisälämmitintä tuossa ei ole koskaan ollutkaan mutta ikävä kyllä nuo bensawebastot taitavat olla jonkin verran heikompia kuin dieselkäyttöiset. Tuohonkin se on jo kertaalleen vaihdettu. No, samaiseen ikoniseen Saksanseisojaan on kyllä vaihdettu paljon muutakin osaa.
Taksimiesten tietotoimisto kertoo, että minunkin autossani oleva pre-evo Webasto Thermotop ei huoltoa kaipaa. Kun poltin alkaa takkuilla, koko vehje ulos ja letku- ja liitinyhteensopiva evoluutioversio tilalle.
Oman autoni lämmitin on edelleen tehtaalla asennettu, mutta se saattaa olla 12 vuoden ja yli 280.000 kilometrin jälkeen jo laina-ajalla valmiina kilahtamaan millä hetkellä hyvänsä? Ehkä runsas, mutta lämmittimen käyntijaksoon huomiota kiinnittävä käyttö on saanut sen kestämään näinkin pitkään, kun lämmitin on vain kuljettajan kontrollissa eikä auto käynnistä sitä omin päin pätkäajossa?
BMW 520d webasto toimii kuten joku aiemmin kuvaili, mukavuus edellä eli kabiini ensin lämpimäksi, sitten avataan moottorille menevän letkun venttiili.
No, tietynkokoinen 25W vastus sumuvalon ritilän taakse harhauttamaan systeemi ja alusta alkaen lämpiää moottori ja kabiini. Webasto pysyy päällä noin 30 min max ja kaikki on lämminnyt.
@Inspektori kirjoitti:
Viime vuosina polttoainelämmittimistä on tullut osalle autoja vain kabiinin mukavuuslämmittimiä, kun Euro6 hävitti moottorien esilämmitysmahdollisuuksia. Joihinkin autoihin saa jälkiasenteisena kylmästarttisarjan ja moottoriohjauksen koodauksen avulla moottorinkin lämmityksen toimimaan, mutta kaikkiin autoihin ei tätä saa.
Tai tehdas sanoo, ettei saa, mutta sitten seuraavaan vuosimalliin saa kuitenkin. Ja vanhemmankin saa konffatuksi hyväksymään kunnolla lämmitetty moottori.
Sellaisia laskelmia en ole kyllä havainnut, jossa olisi todistettu päästöjen vähenemistä kummassakaan vaihtoehdossa.
En voi antaa tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävää materiaalia, mutta pidän aika selvänä että ensimmäisten kilometrien kulutus alenee esilämmittämällä myös nykyajan 0W öljyillä.
Pidän yhtä selkeänä, että pelkkää Webastoa käyttäen tuo riittävä lämmitys kuluttaa niin paljon polttoainetta, että kulutussäästön saavuttaminen on tiukassa.
Sitä en pidä mahdottomana, että ensin sähköllä 20 - 30 asteen välille lämmitetyn moottorin viimeistely juuri ennen lähtöä Webastolla sähkölämmityksen lisäksi olisi kalibroitavissa polttimen kulutukselle, jonka ensi kilometrien alempi kulutus ehtii kompensoida.
Useissa autoissa lämmitys lämmittää myös voimansiirtoa ja vaihdelaatikon häviöt pienenevät ja sitä kautta kulutus. Vaihdelaatikkoöljy on sen verran jäykempää, että kylmyys tuntuu ihan vaihdekepin liikkeissä.
En ole vielä törmännyt systeemiin, missä polttomoottorihenkilöauton voimansiirtoa lämmitetään.
Jos kirjoittaja tarkoittaa, että moottorista lämpö siirtyisi johtumalla voimansiirron puolelle, niin voi olla, mutta samaan aikaan ympäröivä ulkoilma haukkaa melkoisen siivun hukkalämpöä.
Metalli johtaa lämpöä erinomaisesti ja nesteetkin hyvin. Kyllä lämpöä menee harakoillekin, mutta kunnon lohkolämmitin tai vesilämmitin lämmittää myös vaihdelaatikon tehokkaasti. Kunnon pakkasella eron huomaa. -20:ssä lämmittämättä laatikko on jäykkä kuin mikä vaihdekepistä tuntien ja auto tuntuu ryömivän, vaikkei vaihde ole päällä. Ja ennen onnistuneen kylmästartin lähtökohta oli kytkin pohjaan. Moottori saattoi jopa sammua, kun nosti kytkimen nopeasti ylös, sen verran kuormaa löytyi.
Ainakin Mercedes on käyttänyt ns. mukavuuskytkentää, joka lämmittää ensin sisätilaa ja vasta riittävä lämpötila lämmityslaitteen kennolla avaa ison kierron myös moottorin kautta. Tuo varmaan toimii hyvin lauhassa kelissä mutta ei kylmässä talvessa.
-15 - -20 asteen pakkasessa lämmitetään tolkuttoman pitkään vain sisätilaa eikä moottori lämpene lainkaan. Käynnistyksen jälkeen moottorista kiertävä suuri tilavuus kylmää nestettä viilentää kennon riippumatta siitä sammuttiko kuljettaja Webaston vai ei.
Aika pian poistin omastani tuon tehtaan oletuskytkennän ja pakotin jatkuvan ison kierron päälle. Vaikka sisätila onkin startatessa hieman viileämpi, lämmityslaitteen lisäksi koko nestemäärä on Webaston nestekierrossa ja ohjaamon lämpötila lähtee nousuun välittömästi. Mielipidekysymys, mutta minusta heti oikeaan suuntaan lähtevä lämpeneminen tuntuu mukavammalta, koska reilusti yli sähkölämmityimen terminaalilämpötilassa oleva neste kiertää jo valmiiksi lämmityslaitteen kennossa.
Tämä voisi selittää puheena olevan ensi kilometrien kulutuseron. Eivät valmistajat varmaan huvikseen tehneet normimittauksia +30 asteessa kun NEDC normi sen mahdollisti lämpötilaskaalan ylärajana?
PTC-vastusten vaikutusta en tiedä oman autoni osalta koska en ole varma jättääkö tehdas vastukset asentamatta jos asiakas rastittaa Standheizung-valinnan?
En ole vielä törmännyt systeemiin, missä polttomoottorihenkilöauton voimansiirtoa lämmitetään.
Jos kirjoittaja tarkoittaa, että moottorista lämpö siirtyisi johtumalla voimansiirron puolelle, niin voi olla, mutta samaan aikaan ympäröivä ulkoilma haukkaa melkoisen siivun hukkalämpöä.
Jos moottoria ei jäähdytetä sisätilan lämmittämisellä, se lämpenee huomattavan nopeasti varsinkin ajossa. Moottorissahan on termostaatti tai useampia ja vettä kiertää vain muutama litra. Pikku hiljaa termostaatti päästää tarpeen mukaan lisää vettä kiertoon lämpötilan noustessa. Ei moottorin pitäisi tarvita webaston apua, jos webasto hoitaa sisätilan lämmityksen.
Kokonaisuudessa nykyään moottori jäähtyy ilmaan, öljyyn ja myös jäähdytysnesteeseen. Siksi sisälämppärille ei talvella saada riittävän lämmintä vettä suuremmalla lämmitystarpeella. Jossain autossa taitaa olla jopa jonkinlainen pakokaasukattila nesteen lämmittämiseksi. Ja öljyä jäähdytetään veteen ilman sijaan. Siksi on syntynyt kuva huipputaloudellisista dieseleistä, joissa ei muka hukkalämpöä riitä. Ei riitäkään jäähdytysnesteeseen, kun suuri osa lämmöstä poistuu muita teitä.
Meidän -99 mallisessa autossa kytkentä on sellainen, että esilämmityksessä webasto ensin lämmittää vain moottoria ja sitten kun se on riittävän lämmin, käynnistyy myös lämmityslaitteen puhallin lämmittämään matkustamoa. Muuta lisälämmitintä tuossa ei ole koskaan ollutkaan mutta ikävä kyllä nuo bensawebastot taitavat olla jonkin verran heikompia kuin dieselkäyttöiset. Tuohonkin se on jo kertaalleen vaihdettu. No, samaiseen ikoniseen Saksanseisojaan on kyllä vaihdettu paljon muutakin osaa.
Varmaan noinkin voi käyttää lämmitintä matkustamon lämmittämiseen silloin kun moottorista ei vielä saa lämmintä. Sitä en osaa kommentoida, koska en ole kokeillut.
Jep. Hukkalämpöä poistuu silti rauhallisessakin ajossa edelleen ison sähkökiukaan verran.
Minustakin tämä on Suomen talveen paremmin sopiva järjestely.
Taksimiesten tietotoimisto kertoo, että minunkin autossani oleva pre-evo Webasto Thermotop ei huoltoa kaipaa. Kun poltin alkaa takkuilla, koko vehje ulos ja letku- ja liitinyhteensopiva evoluutioversio tilalle.
Oman autoni lämmitin on edelleen tehtaalla asennettu, mutta se saattaa olla 12 vuoden ja yli 280.000 kilometrin jälkeen jo laina-ajalla valmiina kilahtamaan millä hetkellä hyvänsä? Ehkä runsas, mutta lämmittimen käyntijaksoon huomiota kiinnittävä käyttö on saanut sen kestämään näinkin pitkään, kun lämmitin on vain kuljettajan kontrollissa eikä auto käynnistä sitä omin päin pätkäajossa?
BMW 520d webasto toimii kuten joku aiemmin kuvaili, mukavuus edellä eli kabiini ensin lämpimäksi, sitten avataan moottorille menevän letkun venttiili.
No, tietynkokoinen 25W vastus sumuvalon ritilän taakse harhauttamaan systeemi ja alusta alkaen lämpiää moottori ja kabiini. Webasto pysyy päällä noin 30 min max ja kaikki on lämminnyt.
Metalli johtaa lämpöä erinomaisesti ja nesteetkin hyvin. Kyllä lämpöä menee harakoillekin, mutta kunnon lohkolämmitin tai vesilämmitin lämmittää myös vaihdelaatikon tehokkaasti. Kunnon pakkasella eron huomaa. -20:ssä lämmittämättä laatikko on jäykkä kuin mikä vaihdekepistä tuntien ja auto tuntuu ryömivän, vaikkei vaihde ole päällä. Ja ennen onnistuneen kylmästartin lähtökohta oli kytkin pohjaan. Moottori saattoi jopa sammua, kun nosti kytkimen nopeasti ylös, sen verran kuormaa löytyi.