Uusi maakaapelointeja ja puistoasemia tiedossa vielä vuosia.
25% = 700 000 ajoneuvoa, kesk. ajomäärä 300km/vk = (60kWhx700 000) = 42milj.kW/vk joka
vastaa hallituksen 1/4 ennustuksesta vuoteen 2035 mennessä...
https://oljylammitys.fi/ymparisto/oljylammityksen-ymparistovaikutukset/
150 000 pientaloa = 300 000 000 l kevyttä polttoöljyä = /10 = 3Milj.kW
Tuon kun jakaa autojakauman ja pientalojen tihentymien mukaisesti, eteläisessä suomessa kaivetaan vielä nykyisellä urakoitsijamäärällä 2050 luvulla maalämpöjä ja latausinfraa ja se
lapin pappa ei tule saamaan isompaa varoketta elinaikanaan.
ps. jos ostaisi polkupyörän ja alkaisi lämmittää pelleteillä, ja latais kännykän 30w halpispanelilla
E85 kehiin niin liikenteestä putoo paljon päästöjä.samalla voidaan käyttää vanha kalusto loppuun pikkurahalla.öljyhemmot maasuttaneet päättäjät e85 vastaan vai mikä maksaa kun ei hommaa saa toimimaan.sama homma kaasun kanssa.tankkausasemia ei ole tarpeeksi
Laitatko linkit kohdalleen? Abban linkistä ei löydy mitään ja toinenkin mennee vähän väärään paikkaan.
HS kirjoitti asiasta eilen:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009985970.html
Koska juttu oli "politiikka" osiossa, jutut venyttävät vähän lukijoiden käsityskykyä. Asiassa keskitytään bensiinin verokohteluun ja kerrotaan liikenteen päästöjen olevan viidennes Suomen kokonaispäästöistä.
Harvat lukijat ymmärtävät, että henkilöautojen päästöt on vain 8% kokonaispäästöistä ja bensiinin hinta ei juuri vaikuta muun liikenteen eli bussien, pakettiautojen, jakelukuorma-autojen ja rekkojen polttoaineen valintapäätöksiin.
Vain 8%? Harvat myöskin ymmärtävät, että aina on kyse leikkauskelpoisista päästöistä. Mahdollisista leikkauspaikoista on sovittu neuvotteluissa, joiden tuloksia pitäisi laittaa käytäntöön. On myös kohteita, joissa leikkauksia ei voida tehdä, vaikka puolustus, tai joissa ei haluta tehdä, kuten arvokas teollisuustuotanto. Henkilöautoissa päästöjä on onnistuneesti leikattu vuosikymmeniä ja kärsimystä on tullut varsin vähän.
Miksi bensiinin hinnalle ei saisi tehdä mitään, jos se ei vaikuta raskaampaan liikenteeseen? Aina tulee tuo ei mistään voi aloittaa -ajatus.
Kirjoitan yksinkertaisemmin: Jos kirjoitetaan bensiinin hinnasta, jutun sisällön pitäisi kokonaisuudessaan käsitellä bensiiniä eikä heitellä / sekoittaa kokonaislukuja aivan muualta.
No paljonko bensiinin pitäisi maksaa, ettet lähtisi enää autolla töihin vaan toteaisit, ettei palkka kompensoi työmatkakuluja? Tunnin ajomatka töihin ja normipalkat 11-13 euroa/h minus verot niin itse en ensimmäisenä nostaisi bensiinin hintaa. Sanon tämän vaikka itse ajan dieselillä.
Se on muuten oikeasti VAIN 8% josta seuraavan vuosikymmenen aikana voidaan vähentää osa, arvataan vaikka 30% niin yksityisautoilijoiden osuus kokonaispäästöistä putoaa 2,4% . Pyyhkäiset yksityisautoilun maailmankartalta, sylissä on 92% päästöjä, homma hoidettu? Lehdissä kirjoitetaan silti enimmäkseen yksityisautoilusta.
Toki poliittisesti voi herättää intohimoja millä "kannustettaisiin" kaikkien autot täyssähköisiksi mutta jos tavoite on 2030 niin hallituksella ei ole tarvittavia pelimerkkejä.
Tuo Sanoma-lehtien juttu ei ollut bensiinin hinnasta, vaan sen (kuvitellusta) vaikutuksesta päästötavoitteisiin pääsemisestä. Bensan hinta on työkalu, ei tavoite kuten vaikka oikeasuomalaisille.
Bensan hinta voi olla tuplaantunut jollain aikavälillä. Se ei ole kuitenkaan kallistunut palkkoihin nähden. Ja kompensaatioksi kulutukset ovat puolittuneet, jos auto on valittu oikein. Jos on tunnin ajomatka töihin, kannattaa valita auto, joka kuluttaa 4 litraa satasella.
Jos mistään ei voi aloittaa, mitään ei voi tehdä. Soitetaan Sandstormia pohjaan saakka.
Millä aikavälillä arvioit, että palkat on tuplaantunut ellei polttoaineiden hinnat ole kallistuneet nopeampaa kuin palkat?
https://www.aut.fi/tilastot/verotus_hintakehitys_ja_liikennemenot/bensiinin_ja_dieselin_hintakehitys
Käppyröistä näkee, että esim. dieselin hinta on pyörinyt koko vuosituhannen alun reilussa eurossa, 1.2-1.4 (esim. toukokuussa 2020 pohjalukema oli 1.18 €/L). Kaksi vuotta sitten (2021) hinta nousi 1.5 -> 2.5 ja on siitä tasaantunut noin kahteen euroon, riippuen siitä onko tiistai vai joku muu päivä.
Voisitko ihan mielenkiinnosta nimetä automallin joka kuluttaa noin 4 L satasella ja jolla voisit ajaa 400 h vuodessa (2 x 1h x 200d).
Väärä henkilö kirjoittaa asiasta: https://www.soininvaara.fi/2022/02/19/bensalasku-on-reaalisesti-alentunut/. Vahvistusta löytyy https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008626923.html. Venäjän viimeisin hyökkäys Ukrainaan taisi sekottaa pakkaa, mutta bensa ei taida olla mitenkään hurrjan kallista. Bensan hinnassa on tietty viikonpäiväongelma, huomioidaanko viikon alin vai ylin hinta vai jokin keskihinta.
Eikö kaikki mallistojen alapään autot kuluta tuota luokkaa ja E-Mersu dieseliä. Ovatko kulutukset todellisia, on taas markkinoinnin vastattava. Tunnin suuntaansa ajaa millä vain.
"Tunnin suuntaansa ajaa millä vain." - tämän saman koin kun kerran sain 2007 yariksen tuulilasiliikkeen sijaisautona. Tuusulan moottoritiellä autossa oli niin kova melu, että en kuullut omia ajatuksianikaan
Olisi aika kärsimys ajaa tuolla autolla 200 pv vuodessa 2 x 1h/d
Sattumalta Nettiauton haulla löytyi heti kaksi yli 400 tkm ajettua 2007 Yarista. Yli 300 tkm ajettuja on sitten iso liuta. Toisilla on äänekkäämmät ajatukset. Jotkut ajavat kalliitakin autoja (vastamelu?)kuulokkeet päässä.
Oliko vielä pakettiautoiksi rekisteröityjä? Ovat suosittuja pizzakuskeilla.
Yaris hybrid olisi varmaan oivallinen taajamissa, melu korostui vasta valtatienopeuksilla.
audi a3 ultra , kesällä 3,4-3,6 ja talvella 3,9-4,2. omassa ajossani, kaupungissa menee täysin samoihin lukuihin.
Bensiini-hybridi? Ns. plugari?
2022 TDI-DSG Superb 9,46 l/100km viimeisellä tankkauksella (Mittarinäyttö 8,1 l/100km) noin 50% omassa ajossa, josta noin 50 km kärryn kanssa mutta noin 70% liikkeelle lämpimästä hallista. Ja voin myös vakuuttaa, että sopivissa olosuhteissa, sopivalla nopeudella vie alle 5 l/100km.
Jos olet googlesta kuullut se löysi tuollaiset: https://www.iltalehti.fi/autotestit/a/2013122017843880
https://www.is.fi/autot/art-2000000748730.html
Ei olisi tarvinnut edes guuglettaa jos alunperin olisi ollut A3 1.6TDI Ultra. Audi ei kuulu niihin autoihin joista olisi hyvät tiedot. Tunnistan kyllä S6 ja S8 mallit.
Audit on helppo tunnistaa. Parikymmentä vuotta samannäköisiä ja kaikki mallit suunnilleen saman näköisiä. Ikämääritys voi mennä 15 vuotta pieleen eikä malliakaan tiedä varmaksi. Eipä herätä kateutta naapureissa. (Tosituntija tuntee tietenkin vuoden ja moottorin tarkkuudella jokaisen.)
Tuossa Ultrassa oli mielenkiintoinen kynnyskotelon lisämuotoilu, kun kulutus pitäisi sen avulla tippua selvästi eikä se näytä kummoiselta. Miksi ei ole laitettu kaikkiin?
Kyseinen malli taisi jäädä taloudellisuudestaan huolimatta lyhytikäiseksi. Monelle uutta tai uudehkoa autoa etsivälle ei ole enää varteenotettava vaihtoehto.
Hyvissäkin autoissa on laatuongelmansa. Varmaan noita myös myytiin vähän, ehkä hinta oli liikaa pienistä veroista huolimatta. Ja jos tuollaisen on toimivana saanut, miksi siitä luopua.
Eikö Volvollakin ollut joku suht. pieniruokainen (4-5l/100km) 1.6l diesel euro5 aikaan (ainakin V50 oli tuolla koneella), mutta taisipa sekin poistua kun päästövaatimukset tiukentuivat euro6 myötä.
Siis päästöluokituksen kiristymiseenkö tuonkin Audin lento lopahti? Kulutuslukemia kehuskellessa senkin olisi voinut mainita.
Kyllä se VWn 1.6 TDI (euro6) moottorikin todella taloudellinen on pienissä koreissa ja voi hyvinkin päästä noihin mainittuihin lukemiin. Tarina vain ei kertonut kumpi oli kyseessä.
Olet oikeassa, mutta missasit Jorman tärkeän pointin, että kaikki optimointi lähtee prosessin virheiden tunnistamisesta.
Järkevä optimointi vertaa muutoksen aiheuttamaa rasitusta sen tarjoamaan saantoon. Pienikin parannus isossa ongelmassa antaa hyvän saannon, mutta pienen ongelman täydellinen poistaminen parantaa tilannetta vain vähän.
Media on varsin yksisilmäinen muistaessaan päästöistä puhuttaessa lähinnä vain liikenteen tai pahimmillaan vain henkilöauton.
Joissain asioissa on pakko puuttua siihen mihin voi. Henkilöautoliikenteen päästöihin puuttuminen voi olla näpertelyä verrattaessa vaikka metalliteollisuuteen tai isojen maiden maanpuolustukseen, mutta eipä autot ole ainakaan huonommiksi menneet ja vahinkoa siis tullut.
Mikä media muistaa vain autojen päästöt? Jokin SU muistaa mainita, että vain henkilöautoiluun puututaan, mutta muuten muistetaan kyllä kirjoittaa ihan kaikista päästöistä. Jopa turpeen puolustajat muistavat aina mainita, ettei turve mitään päästöjä tuota.
” Joissain asioissa on pakko puuttua siihen mihin voi” - ehkä tästä on kysymys. Lehdet kirjoittelee asioista joista on edes joku käsitys. Teräksen valmistuksen päästöt on asia josta on turha jauhaa, keskitytään siis liikenteeseen, puhutaan liikenteestä, mutta keskitytään ainoastaan yksityisautoiluun. Isot otsikot joiden mukaan päästötavoitteisiin ei päästä koska henkilöautot.
Tänä aamuna on joissain kaupungeissa ollut -20 C ulkona. Kerrostaloissa harvemmin on sähkölämmitystä, ei edes ilp tai maalämpöä. Tyypillisesti jotain poltetaan. Siinä olisi lehdillä mietittävää, kuinka polttaminen voitaisiin lopettaa - liekö turhaa jorinaa johon ei toimittajilla ole kompetenssia?
Turpeenpoltossa ei ollut siitä kysymys tuleeko päästöjä vai ei, vaan onko turve uusiutuva energianlähde vai ei. Kasvuvauhti oli liian hidas uusiutuvaksi Suomessa mutta Ruotsissa poltto taitaa jatkua.
Onko liikaa odotettu, että joku tekisi yhteen artikkeliin kokonaiskatsauksen mistä Suomen CO2 päästöt tulevat ja miltä kunkin sektorin vähennystalkoot näyttävät 2035 mennessä ja toimenpiteet mitkä on menossa? Minusta tällainen olisi valaisevaa sille suurelle joukolle joka kuvittelee että Suomi saavuttaa nollapäästötavoitteen kunhan kaikki henkilöautot on sähköistetty.
Samaa mieltä, ja toisekseen kuluttajien tekemisillä on suora vaikutus henkilöautoliikenteen päästöihin, eikä ollenkaan vaikutusta vaikkapa terästeollisuuden päästöihin. Media julkaisee sitä, minkä se olettaa kiinnostavan kuluttajia ja mikä siis kuuluu "kuluttajien arkeen".
"Kulutus pomppasi heti kolmen jälkeen noin 1 000 megawatin verran ylöspäin ja käyttö on lisääntynyt päivän mittaa."
https://yle.fi/a/74-20061936
Osa ehkä oikeasti luuli että sähköä on liikaa tarjolla - eikä siis hinnoitteluvirheestä joka tulee kalliiksi jollekin - tavoittanut ihmisiä, ja että se pitäisi saada kulutettua tavalla tai toisella pois, mutta vaikuttaa siltä että energiankulutuksen osalta hinta on kuitenkin se mikä ratkaisee. Toisaalta erikoista että hyvissä ajoin havaittua hintavirhettä ei korjattu, toisaalta sekin erikoista että ihmiset olivat valmiit ottamaan toisen rahoja (aiheuttamaan tappiota) kun siihen oli tilaisuus.
Henkilöautojen päästöt on siinä mielessä kansantajuinen asia että varsinkin talvella voi nähdä pakokaasut. Voimalaitoksen piipun höyryjä ei mielletä samalla tavalla että "minun asuntoani ja suihkuvettäni tuo kaukolämpölaitos lämmittää".
https://www.helen.fi/tietoa-meista/energia/energiantuotanto/voimalaitokset/lampokeskukset
Sähköautoja markkinoidaan päästöttöminä, koska niissä ei ole omaa pakoputkea. Nastarenkailla niihin kuitenkin ihmiset saavat melu-, kura-, sekä hiukkas- eli pölypäästöjä.
https://www.helen.fi/tietoa-meista/energia/energiantuotanto/voimalaitokset
Ja kun autoista puhutaan, niin jokainenhan voi vaikuttaa autoilunsa päästöihin ajotavallaan sekä ajomäärällään. Suomen autoverotus hankaloittaa autokannan uudistamista, mutta taloudellista ajotapaa voi harrastaa millä tahansa ajoneuvolla. Asuntonsa lämpötilaa laskemalla (lämmityskaudella, ei kesällä) voi säästää energiankulutuksessa, laivamatkojen järkevyyttä voi pohtia (ei ainakaan pysäköi autoaan laivaan Tallinnanristeilyn ajaksi), ja lentoliikenne Thaimaahan - se on edelleen moraalisesti hyväksyttyä.
Minä olisin sitä mieltä, että kuluttajia (lukijoita) kiinnostaa kyllä muutkin ilmastonmuutoksen vastaiset toimet kuin sähköautot. Täyssähköautoja on reilulla 2% kuluttajista, tuskin autot dominoi suuren yleisön ajatuksia. Toki klikkiotsikoita saa tehtyä kun sekoittaa bensiinialet dieselin biokomponentteihin ja rakentaa siitä sillan päästötavoitteisiin - jos HS toimitus kirjoittaa räikeästi asian vierestä niin mistä tavalliset ihmiset saa oikeaa tietoa?
Henkilöauton valinnalla ja omalla ajotavalla/käyttötottumuksilla kuluttaja voi pikkiriikkisen vaikuttaa ilmastoasioihin, mutta kuluttajalla on suurempiin päästölähteisiin vain "hyvä tietää"-suhde, mutta ei mitään keinoa vaikuttaa niihin. Media saattaa tarkoituksella pyrkiä vaikuttamaan kuluttajiin kannustamalla sähköautoiluun.
Vedyn takia on nyt kovasti tänä vuonna kirjoitettu terästehtaiden muuttamisesta pois hiilestä käyttämään vetyä. Raahe mainittu ja uutta tehdasta Porvooseen. Kovasti on kirjoitettu lämpöpumpuista ja sähkökattiloista, jotka auttavat lopettamaan polttamisen kaukolämmöntuotantoon. Päästöt ja uusiutuvuus kulkevat käsi kädessä. Eikös TM ja Hesari ole molemmat tehneet isoja artikkeleita päästöistä ja niiden vähennystarpeista? Ei kai kukaan oikeasti luule, että henkilöautot kaiken ratkaisevat, siitä on Perussuomalaiset pitäneet huolen.