Jos tuon kokeen oikein ymmärsin, se tehtiin päivällä, jolloin lämmitykset ovat poissa muutenkin ainakin osalla yösiirtohintojen hyödyntämiseksi. Mitään ei tapahtunut, paitsi ilmeisesti kymmenen ILPit sekosivat. Olisivat edes kertoneet paljonko kuormaa tippui.
Ajat muuttuu. Ennen tuotanto jousti kulutuksen mukaan. Nyt pitää kulutuksen joustaa tuotannon mukaan. Edistystä?
Koska ennen? Vasta 1980-luvun lopussa tuotantoa oli riittävästi, sitten piti vielä jakelu rakentaa paremmaksi. Onneksi sähköä oli opittu säästämään ihan normaalina toimintana. Muutama vuosikymmen varsinkin kaupungeissa sai tuhlata sähköä. Silloin ei ollut millään väliä, ei ympäristöllä, ei kustannuksilla. Yltäkylläisyyden historia on lyhyt kaikessa.
Kirjoitin kulutuksen ja tuotannon joustosta. Kannattaa perehtyä asiaan vaikka Helsingin teknillisen korkeakoulun luentomonisteiden avulla. Jos niitä jostakin enää käsiinsä saa.
Miten kaupungeissa tuhlattiin sähköä? Yltäkylläisyyden historia? Kerro lisää, vaikka 40-luvulta alkaen.
Jos tuon kokeen oikein ymmärsin, se tehtiin päivällä, jolloin lämmitykset ovat poissa muutenkin ainakin osalla yösiirtohintojen hyödyntämiseksi. Mitään ei tapahtunut, paitsi ilmeisesti kymmenen ILPit sekosivat. Olisivat edes kertoneet paljonko kuormaa tippui.
Ajat muuttuu. Ennen tuotanto jousti kulutuksen mukaan. Nyt pitää kulutuksen joustaa tuotannon mukaan. Edistystä?
Koska ennen? Vasta 1980-luvun lopussa tuotantoa oli riittävästi, sitten piti vielä jakelu rakentaa paremmaksi. Onneksi sähköä oli opittu säästämään ihan normaalina toimintana. Muutama vuosikymmen varsinkin kaupungeissa sai tuhlata sähköä. Silloin ei ollut millään väliä, ei ympäristöllä, ei kustannuksilla. Yltäkylläisyyden historia on lyhyt kaikessa.
Kirjoitin kulutuksen ja tuotannon joustosta. Kannattaa perehtyä asiaan vaikka Helsingin teknillisen korkeakoulun luentomonisteiden avulla. Jos niitä jostakin enää käsiinsä saa.
Miten kaupungeissa tuhlattiin sähköä? Yltäkylläisyyden historia? Kerro lisää, vaikka 40-luvulta alkaen.
Kaupungeissa jakeluverkko kesti kasvavan kulutuksen. Mutta miksi keksit 1940-luvun? Kerro sinä ensimmäiset 50 vuotta, jatkan siitä.
Yleensä tuotannon säätöä ei kutsuta joustoksi, koska tuotanto ei voi joustaa. Tuotannon on vastattava kulutusta tai verkko kaatuu. Kulutus voi joustaa, jolloin vaadittava tuotannon määrä pienenee. Lämmitys yöaikaan on helpoin kulutusjousto.
Jos tuon kokeen oikein ymmärsin, se tehtiin päivällä, jolloin lämmitykset ovat poissa muutenkin ainakin osalla yösiirtohintojen hyödyntämiseksi. Mitään ei tapahtunut, paitsi ilmeisesti kymmenen ILPit sekosivat. Olisivat edes kertoneet paljonko kuormaa tippui.
Ajat muuttuu. Ennen tuotanto jousti kulutuksen mukaan. Nyt pitää kulutuksen joustaa tuotannon mukaan. Edistystä?
Koska ennen? Vasta 1980-luvun lopussa tuotantoa oli riittävästi, sitten piti vielä jakelu rakentaa paremmaksi. Onneksi sähköä oli opittu säästämään ihan normaalina toimintana. Muutama vuosikymmen varsinkin kaupungeissa sai tuhlata sähköä. Silloin ei ollut millään väliä, ei ympäristöllä, ei kustannuksilla. Yltäkylläisyyden historia on lyhyt kaikessa.
Kirjoitin kulutuksen ja tuotannon joustosta. Kannattaa perehtyä asiaan vaikka Helsingin teknillisen korkeakoulun luentomonisteiden avulla. Jos niitä jostakin enää käsiinsä saa.
Miten kaupungeissa tuhlattiin sähköä? Yltäkylläisyyden historia? Kerro lisää, vaikka 40-luvulta alkaen.
Kaupungeissa jakeluverkko kesti kasvavan kulutuksen. Mutta miksi keksit 1940-luvun? Kerro sinä ensimmäiset 50 vuotta, jatkan siitä.
Yleensä tuotannon säätöä ei kutsuta joustoksi, koska tuotanto ei voi joustaa. Tuotannon on vastattava kulutusta tai verkko kaatuu. Kulutus voi joustaa, jolloin vaadittava tuotannon määrä pienenee. Lämmitys yöaikaan on helpoin kulutusjousto.
Kerroit kaupungeissa sähköä tuhlatun ja siihen kaipasin lisätietoa. Minulla ei sellaista tietoa ole, joten en voi kirjoittaa edes viidestä vuodesta. Jakeluverkkoa vahvistettiin vuosikymmenet, sekä maalla, että kaupungeissa. Ja vahvistetaan edelleen tarpeen mukaan.
Käytin siis vielä väärää sanaa! Mitä tarjoat tilalle? Siitä, kun olen teollisuuslaitoksen voimalan käytössä ollut mukana, on yli 40 vuotta, joten oikeita sanojakaan ei välttämättä muista. Joustolta se minusta tuntuu. Generaattoria ajettiin oman kulutuksen mukaan. Sähköä ei myyty, mutta ostettiin mahdollisimman vähän. Höyryn tarve oli myös yhtälössä mukana.
Jos tuon kokeen oikein ymmärsin, se tehtiin päivällä, jolloin lämmitykset ovat poissa muutenkin ainakin osalla yösiirtohintojen hyödyntämiseksi. Mitään ei tapahtunut, paitsi ilmeisesti kymmenen ILPit sekosivat. Olisivat edes kertoneet paljonko kuormaa tippui.
Ajat muuttuu. Ennen tuotanto jousti kulutuksen mukaan. Nyt pitää kulutuksen joustaa tuotannon mukaan. Edistystä?
Koska ennen? Vasta 1980-luvun lopussa tuotantoa oli riittävästi, sitten piti vielä jakelu rakentaa paremmaksi. Onneksi sähköä oli opittu säästämään ihan normaalina toimintana. Muutama vuosikymmen varsinkin kaupungeissa sai tuhlata sähköä. Silloin ei ollut millään väliä, ei ympäristöllä, ei kustannuksilla. Yltäkylläisyyden historia on lyhyt kaikessa.
Kirjoitin kulutuksen ja tuotannon joustosta. Kannattaa perehtyä asiaan vaikka Helsingin teknillisen korkeakoulun luentomonisteiden avulla. Jos niitä jostakin enää käsiinsä saa.
Miten kaupungeissa tuhlattiin sähköä? Yltäkylläisyyden historia? Kerro lisää, vaikka 40-luvulta alkaen.
Kaupungeissa jakeluverkko kesti kasvavan kulutuksen. Mutta miksi keksit 1940-luvun? Kerro sinä ensimmäiset 50 vuotta, jatkan siitä.
Yleensä tuotannon säätöä ei kutsuta joustoksi, koska tuotanto ei voi joustaa. Tuotannon on vastattava kulutusta tai verkko kaatuu. Kulutus voi joustaa, jolloin vaadittava tuotannon määrä pienenee. Lämmitys yöaikaan on helpoin kulutusjousto.
Kerroit kaupungeissa sähköä tuhlatun ja siihen kaipasin lisätietoa. Minulla ei sellaista tietoa ole, joten en voi kirjoittaa edes viidestä vuodesta. Jakeluverkkoa vahvistettiin vuosikymmenet, sekä maalla, että kaupungeissa. Ja vahvistetaan edelleen tarpeen mukaan.
Käytin siis vielä väärää sanaa! Mitä tarjoat tilalle? Siitä, kun olen teollisuuslaitoksen voimalan käytössä ollut mukana, on yli 40 vuotta, joten oikeita sanojakaan ei välttämättä muista. Joustolta se minusta tuntuu. Generaattoria ajettiin oman kulutuksen mukaan. Sähköä ei myyty, mutta ostettiin mahdollisimman vähän. Höyryn tarve oli myös yhtälössä mukana.
Sähkösaunat, sähköiset lisälämmitykset kaukolämpötaloissa ilmanvaihdossa ja lattioissa, tuulikaappien ja muiden sähkölämmitys pienen vedon estämiseksi ja ovien aukipitämiseksi pakkasella, talvikunnossapidon siirtäminen sähkövastuksiin, aina päällä olevat kourulämmitykset, rajaton sähkölämmitteinen vesi, ylenmääräinen valaistus, ulkotilojen säteilylämmittimet ja jotain tuollaisia tulee mieleen. Kivaa mutta ei välttämättä ehdottomia.
Maalla verkkoa ei ole voinut kuormittaa ihan huolettomasti. Säävarma verkko on uusinut yli 50 vuotta vanhat asennukset monessa paikkaa.
Teillä oli siis kaksi lähdettä sähkölle, joiden summan piti olla sama kuin kulutuksen. Siinä generaattori jousti tuotannollaan, huipunleikkausta varmaan höyryntuotannon lisäksi, mutta ette voineet valita summaksi mitään muuta kuin kulutuksen. Verkossa voisi voimalaitosten ajojärjestystä kutsua vastaavasti joustoksi, mutta silti olisi pakko tuottaa juuri kulutuksen verran.
Maalla verkkoa ei ole voinut kuormittaa ihan huolettomasti.
Ennen oli löysemmät vaatimukset jännitteenalenemalle ja oikosulkuvirralle.
Säävarma verkko on uusinut yli 50 vuotta vanhat asennukset monessa paikkaa.
Havaintojeni mukaan säävarmaa verkkoa on monessa paikassa rakennettu alueille, joissa ei yleensä katkoja suuremmin esiinny. Vika-altteimmat paikat jäävät suurien kustannusten ja vähäisen liittymämäärän vuoksi rakentamatta.
Kirjoitin: Ennen tuotanto jousti kulutuksen mukaan.
Jos kulutusta ei tehtaalla ollut, esim. yöaikaan, generaattoria ajettiin pienemmällä teholla. Kyllä tämä pätee myös valtakunnan tasolla.
Kulutuksen joustamisesta tuotannon mukaan tulee mieleen kaveri kertomukset Siperiasta 70-luvulta. Oli siellä lastulevytehdasta rakentamassa.
Sähkösaunat, sähköiset lisälämmitykset kaukolämpötaloissa ilmanvaihdossa ja lattioissa, tuulikaappien ja muiden sähkölämmitys pienen vedon estämiseksi ja ovien aukipitämiseksi pakkasella, talvikunnossapidon siirtäminen sähkövastuksiin, aina päällä olevat kourulämmitykset, rajaton sähkölämmitteinen vesi, ylenmääräinen valaistus, ulkotilojen säteilylämmittimet ja jotain tuollaisia tulee mieleen. Kivaa mutta ei välttämättä ehdottomia.
Tähän olisi paljonkin kommentoitavaa kiinteistöalaa jonkin verran tuntevana, mutta antaa olla.
Nyt kun fossiilisista yritetään eroon laajalla rintamalla, sähkönkulutus taitaa nousta.
Kaupunkien kaukolämpö kun muutetaan jonkin materiaalin polttamisesta vaikka lämpöpumpun pyörittämiseksi sähköllä, sähköä kuluu ja ehkä siihen pitää tehdä suorasähkö varalle.
@Jorma L2 kirjoitti:
Nyt kun fossiilisista yritetään eroon laajalla rintamalla, sähkönkulutus taitaa nousta.
Kaupunkien kaukolämpö kun muutetaan jonkin materiaalin polttamisesta vaikka lämpöpumpun pyörittämiseksi sähköllä, sähköä kuluu ja ehkä siihen pitää tehdä suorasähkö varalle.
Kaukolämmön varaavuus on sitä luokkaa, ettei suorasähköllä saa aikaan nopeita muutoksia. Lämmönjakoa voi jatkaa varaavuudesta johtuen tuntikausia, vaikka lämmöntuotanto loppuisi. Lämpöpumput ottavat lämpöenergian jostakin muusta kuin ulkoilmasta, joten kertoimet ovat kovia. Sähköenergian kulutus nousee, sähkötehon ei paljoa ja kokonaisenergiaa säästyy.
@Jorma L2 kirjoitti:
Nyt kun fossiilisista yritetään eroon laajalla rintamalla, sähkönkulutus taitaa nousta.
Kaupunkien kaukolämpö kun muutetaan jonkin materiaalin polttamisesta vaikka lämpöpumpun pyörittämiseksi sähköllä, sähköä kuluu ja ehkä siihen pitää tehdä suorasähkö varalle.
Kaukolämmön varaavuus on sitä luokkaa, ettei suorasähköllä saa aikaan nopeita muutoksia. Lämmönjakoa voi jatkaa varaavuudesta johtuen tuntikausia, vaikka lämmöntuotanto loppuisi. Lämpöpumput ottavat lämpöenergian jostakin muusta kuin ulkoilmasta, joten kertoimet ovat kovia. Sähköenergian kulutus nousee, sähkötehon ei paljoa ja kokonaisenergiaa säästyy.
Helsingin lämmöntuotanto on luokkaa 3000 MW. Hyvälläkin kertoimella sähkötehoa tarvitaan lähemmäs 1000 MW. Sitten Vantaalla ja Espoolla omat ja onhan noita kaupunkeja Suomessa. Useampi tuhat MW tarvittaisiin lisää jos kaikki laitettaisiin pumpun perään. Missäs roskat sitten poltettaisiin? Mikä mahtaa olla lämpövoimalan delta T lähtö- ja paluuputken välillä?
@Jorma L2 kirjoitti:
Nyt kun fossiilisista yritetään eroon laajalla rintamalla, sähkönkulutus taitaa nousta.
Kaupunkien kaukolämpö kun muutetaan jonkin materiaalin polttamisesta vaikka lämpöpumpun pyörittämiseksi sähköllä, sähköä kuluu ja ehkä siihen pitää tehdä suorasähkö varalle.
Kaukolämmön varaavuus on sitä luokkaa, ettei suorasähköllä saa aikaan nopeita muutoksia. Lämmönjakoa voi jatkaa varaavuudesta johtuen tuntikausia, vaikka lämmöntuotanto loppuisi. Lämpöpumput ottavat lämpöenergian jostakin muusta kuin ulkoilmasta, joten kertoimet ovat kovia. Sähköenergian kulutus nousee, sähkötehon ei paljoa ja kokonaisenergiaa säästyy.
Helsingin lämmöntuotanto on luokkaa 3000 MW. Hyvälläkin kertoimella sähkötehoa tarvitaan lähemmäs 1000 MW. Sitten Vantaalla ja Espoolla omat ja onhan noita kaupunkeja Suomessa. Useampi tuhat MW tarvittaisiin lisää jos kaikki laitettaisiin pumpun perään. Missäs roskat sitten poltettaisiin? Mikä mahtaa olla lämpövoimalan delta T lähtö- ja paluuputken välillä?
Eikös se jätevoimala ole Vantaalla. Ja monessa muussa kaupungissa on omansa.
Kaukolämmössä ei tarvitse tuotannon ja kulutuksen täsmätä joka hetki. Täytyy tuottaa kulutettu energiamäärä riittävään lämpötilaan, joka näyttää olevan 90. Paluu lienee 50 vähemmän. Osa kuormista on pyritty siirtämään paluupuolelle.
@M880 kirjoitti:
Minulla on muutaman kuukauden ajan ollut hybridisopimus/kulutusvaikutteinen sopimus. Marraskuun toteutuma 5,75snt ja joulukuun 7,65snt (ulkomuistista, voi heittää sadasosia). Molemmat alle sen mikä olisi ollut pörssihintani. Tammikuun tuloksen tietää vasta helmikuussa. Tällä hetkellä mennään tammikuun osalta n. 3snt hinnassa, mutta se ehtii vielä muuttua paljonkin.
Tämä on toistaiseksi ollut hinnan puolesta hyvä diili, mutta vaatii ehkä vähän liikaa seuraamista ja optimointia. Jos vuoden tai kahden päästä saa sopuhintaisen kiinteän, niin vaihdan siihen.
Tammikuun toteutunut hinta "kulutusvaikutteisella" sopimuksella oli 5,26snt / kWh. Pörssisähköllä oma toteutumani olisi ollut 11,15 + marginaali.
@M880 kirjoitti:
Minulla on muutaman kuukauden ajan ollut hybridisopimus/kulutusvaikutteinen sopimus. Marraskuun toteutuma 5,75snt ja joulukuun 7,65snt (ulkomuistista, voi heittää sadasosia). Molemmat alle sen mikä olisi ollut pörssihintani. Tammikuun tuloksen tietää vasta helmikuussa. Tällä hetkellä mennään tammikuun osalta n. 3snt hinnassa, mutta se ehtii vielä muuttua paljonkin.
Tämä on toistaiseksi ollut hinnan puolesta hyvä diili, mutta vaatii ehkä vähän liikaa seuraamista ja optimointia. Jos vuoden tai kahden päästä saa sopuhintaisen kiinteän, niin vaihdan siihen.
Tammikuun toteutunut hinta "kulutusvaikutteisella" sopimuksella oli 5,26snt / kWh. Pörssisähköllä oma toteutumani olisi ollut 11,15 + marginaali.
Olen varsin tyytyväinen.
Erikoisia sopimuksia nuo, kun tammikuussa kulutuksen ohjautuminen halvoille tunneille on ollut liki mahdotonta. Vai onko tuossa siis perushinta jotain 7,5 centtiä ja alennusta saa aina, kun sähkön hinta on sen alle? Vai oliko tuo se käsittämätön sopimus, jossa ilman sähkiksen latausta olisi hinta noussut koko kulutukselle?
Onneksi on kiinteä ja päiväkulutus pikkupakkasella reilu 20 kWh.
@M880 kirjoitti:
Minulla on muutaman kuukauden ajan ollut hybridisopimus/kulutusvaikutteinen sopimus. Marraskuun toteutuma 5,75snt ja joulukuun 7,65snt (ulkomuistista, voi heittää sadasosia). Molemmat alle sen mikä olisi ollut pörssihintani. Tammikuun tuloksen tietää vasta helmikuussa. Tällä hetkellä mennään tammikuun osalta n. 3snt hinnassa, mutta se ehtii vielä muuttua paljonkin.
Tämä on toistaiseksi ollut hinnan puolesta hyvä diili, mutta vaatii ehkä vähän liikaa seuraamista ja optimointia. Jos vuoden tai kahden päästä saa sopuhintaisen kiinteän, niin vaihdan siihen.
Tammikuun toteutunut hinta "kulutusvaikutteisella" sopimuksella oli 5,26snt / kWh. Pörssisähköllä oma toteutumani olisi ollut 11,15 + marginaali.
Olen varsin tyytyväinen.
Erikoisia sopimuksia nuo, kun tammikuussa kulutuksen ohjautuminen halvoille tunneille on ollut liki mahdotonta. Vai onko tuossa siis perushinta jotain 7,5 centtiä ja alennusta saa aina, kun sähkön hinta on sen alle? Vai oliko tuo se käsittämätön sopimus, jossa ilman sähkiksen latausta olisi hinta noussut koko kulutukselle?
Onneksi on kiinteä ja päiväkulutus pikkupakkasella reilu 20 kWh.
Perushinta on 7,29snt. Siihen tulee sitten alennusta tai lisähintaa sen perusteella miten oma laskennallinen pörssihinta asettuu suhteessa kuukauden keskimääräiseen pörssihintaan. Minulla laskennallinen pörssihinta oli n. 11snt, kun taas yleinen oli 13snt. Siksi sain 2 senttiä alennusta perushinnasta.
Perushinta ei siis ole olennainen luku sähkönkulutusta kohdistaessa, vaan tässä kilpaillaan sitä kuukauden keskihintaa vastaan.
Tammikuussa, varsinkin tammikuun alussa oli helppo tehdä eroa keskihintaan, kun sähkön hintakin seilasi kymmeniä senttejä. Ennen kuun puolta väliä olin parhaimmillaan saamassa alennusta yli 4 senttiä, ja ihan alussa hinta oli jopa nollassa.
Vaikeaksi tammikuun se mitä arvelinkin jo ennen sopimuksen ottamista. Sähköä kuluu eniten kovilla pakkasilla, ja silloin sähkö on kalleimmillaan. Loppukuusta lauhtui ja halpeni, joten pörssihinnan keskiarvo putosi enemmän kuin oma kulutuksella painotettu keskiarvoni.
Se yksi sikamaisen kallis päivä oli minulle hyvä. Yhdelle päivälle kulutuksen saa kyllä vedettyä alas pakkasillakin (en tehnyt muuta kuin jätin lataamatta ja laskin maalämmön lämpöpyyntöä). Se teki minun kannaltani positiivista eroa yleisen ja oman keskihinnan välille.
@M880 kirjoitti:
Tammikuun toteutunut hinta "kulutusvaikutteisella" sopimuksella oli 5,26snt / kWh. Pörssisähköllä oma toteutumani olisi ollut 11,15 + marginaali.
Hyvin optimoitu! Täällä meni tammikuun kulutuksella painotettuna keskiarvona 14 senttiä / kWh pörssisähköllä.
Perushinta ei siis ole olennainen luku sähkönkulutusta kohdistaessa, vaan tässä kilpaillaan sitä kuukauden keskihintaa vastaan.
Tämä kuulostaa kiinnostavalta, koska yleensä alitamme kuukauden keskihinnan.
Millainen sopimus sinulla on?
@M880 kirjoitti:
Tammikuun toteutunut hinta "kulutusvaikutteisella" sopimuksella oli 5,26snt / kWh. Pörssisähköllä oma toteutumani olisi ollut 11,15 + marginaali.
Hyvin optimoitu! Täällä meni tammikuun kulutuksella painotettuna keskiarvona 14 senttiä / kWh pörssisähköllä.
Perushinta ei siis ole olennainen luku sähkönkulutusta kohdistaessa, vaan tässä kilpaillaan sitä kuukauden keskihintaa vastaan.
Tämä kuulostaa kiinnostavalta, koska yleensä alitamme kuukauden keskihinnan.
Millainen sopimus sinulla on?
Minulla on tämä, sillä erotuksella että perusosa oli lokakuussa 7,29 kun se nyt on 9,30. Tämän päivän hinnalla toteutuma olisi ollut 7,27snt.
Hankalinta optimoitavaa on lämmityssähkö (maalämpö) koska sitä en pysty ajastamaan erityisen hyvin. Viikko lämmitystä kovilla pakkasilla ja kalliilla sähköllä jää kummittelemaan omaan painotettuun hintaan, kun lämmitystarve lauhalla ja halvalla säällä pienenee. Tammikuussa kävi juuri näin, loppua kohden yleinen keskihinta halpeni nopeammin kuin oma painotettu hintani. Onnistuin silti aika hyvin, ja kuten olen aiemminkin sanonut, auton lataus on merkittävässä roolissa.
Kesällä hintaerot ovat yleensä selvästi pienempiä, ja olen siksi ajatellut että keskihinnan voittaminen on vaikeaa. Olen siinä mielessä tullut toisiin aatoksiin, että lämmityksen ollessa minimissä, on yksittäisen latauksen vaikutus keskihintaan suurempi, joten eiköhän kesäkin mene ihan ok.
Sopimustyyppi oli minulle vieras, joten en uskaltanut ottaa kuin 12kk sopparin. Nyt hinnat ovat nousseet, mutta toki loppusyksyyn mennessä tilanne ehtii elää monta kertaa.
Kiinteähintainen sähkö 7,4 s/kWh (+siirto, sen verot ja kiinteät maksut). Ja sähköä kului saman verran kuin 4,5 viime kesän kuukautena yhteensä. Mikä tarkoittaa että tuon 11 - 7,4 = 3,6 s/kWh, mikä nyt tuli säästettyä tammikuun aikana kiinteällä hinnalla olisi aika hidasta saada kiinni pörssisähköllä kesäaikana.
Sähkösopimuksissa on päivä-/yösähkön järkevyys kadonnut melkeinpä kokonaan, kun kiinteähintaisessa sopimuksessa on sama hinta ympäri vuorokauden, vaikka pörssisähköhinnoittelussa päiväsähkö on pääsääntöisesti kalliimpaa.
Siirtopuolella voi saada etua ainakin kun vertailee prosentteja (eikä euroja), mutta sen korkeampi kiinteä perusmaksu (toki vain n. 7 euroa/kk) syö hyötyä jos kokonaiskulutus jää matalaksi. Pohdin siltä kantilta että pitääkö mieluummin varaavat lattiat ja vesivaraajan jatkuvalla käytöllä, vai ohjaako vastuullisesti eli fiksusti kevyemmän kuormituksen ajalle, - niin sähköyhtiöt eivät siihen fiksuuteen ainakaan kannusta. Toinen erikoisuus on sekin ettei sunnuntai ole enää pitkään aikaan ole ollut yösähköä, vaan saman tariffin mukaan mennään kuin ma-pe 8-16.
@Lukija31722 kirjoitti:
Kiinteähintainen sähkö 7,4 s/kWh (+siirto, sen verot ja kiinteät maksut). Ja sähköä kului saman verran kuin 4,5 viime kesän kuukautena yhteensä. Mikä tarkoittaa että tuon 11 - 7,4 = 3,6 s/kWh, mikä nyt tuli säästettyä tammikuun aikana kiinteällä hinnalla olisi aika hidasta saada kiinni pörssisähköllä kesäaikana.
Jep, ennustaminen on tietysti vaikeaa ja erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen. Minulla kesän suhde tammikuuhun ei yllä tuohon 4,5 x.
Heinäkuussa 2023 kului 515 kWh keskimääräiseen hintaan 4.16c/kWh. Joukukuussa 2023 kului eniten, keskihinta 9,86. Tammikuussa 2023 kului 1170kWh keskihintaan 7.99. Syyskuussa 620 kWh keskihintaan 3.42, lokakuussa 1056 kWh keskihintaan 3.92 ja marraskuussa 1183kWh keskihintaan 6.63. Fortum näyttää tilastot netissä aika selkeästi. Vuosi 2024 lähti liikkeelle kylmänä ja tyynenä mutta kuka tietää millainen kevät on tulossa. Nythän on vielä niin, ettei 7.xx kiinteähintaista ole tarjolla.
Hei!
En voi olla kommentoimatta viime lehdessä, 3/24, olleeseen päätoimittaja
Reijo Ruokasen kirjoitukseen "Pääkirjoitus -
Faktoja arkeen" kohtaan jossa hän mainitsi pörssisähköstä:
"Ymmärrän hyvin, että 120 euron lämmityslasku yhdeltä päivältä tuntuu pahalta,
mutta pitkän päälle pörssisähkö on kiinteähintaisia sopimuksia edullisempi valinta.
Se on fakta, johon kuluttajajärjestöjenkin kannattaa tutustua."
Suattaapi olla noin, suattaapi olla toisinkin. Muuttuvista tekijöistähän
se riippuu mistä roikkuu. Enkä se on fakta.
Itselläni on n. kuudenkymmenen neliön omakotitalo, (kaikkiaan sata neliötä ph+taloustilat)
suora sähkölämmitys, osassa varaava takka. En voi enkä haluaisikaan rajoittaa ja ajastaa lattialämmitystä pesuhuoneessa, jossa riskinä olisi vesiputkiston jäätyminen,
enkä myöskään halua alkaa eläkeukkona pudottelemaan muualtakaan lämpöjä ja
sormeilemaan termostaatteja sekä kulkemaan kotona toppatakkiin kääriytyneenä.
Viime vuonna, -23, vuosikulutukseni oli 7733 kWh.
Silloin kiinteähintainen sähkö maksoi minulle n. 5,2 c/kWh.
Vuosikustannukseksi tuli 420 euroa. (Kilowattikulutus plus kolmen euron
kuukausimaksu.)
"Liukuri.fi" -sivustolla on mainio laskuri, joka muuttaa kiinteähintaisen
kulutuksen pörssisähköksi.
Fingridin sivustolta Datahub'ista voi hakea omat kulutustietonsa, energiaraportin,
jokaisen päivän jokaisen tunnin vaikka koko vuodelta, yksityiskohtaisen energiakulutuksensa,
ja kun tuon tiedoston syöttää laskuriin, se tsiu näyttää sähkölaskun suuruuden
pörssisähköksi muutettuna, tarvittaessa hienosti päivittäin tunneittain eriteltynä.
Minun tapauksessani vuoden -23 kulutus olisi pörssisähköllä ollut 606 euroa.
Vajaa kaksi sataa enemmän kuin kiinteällä sopimuksella. Spotmarginaaliksi laitoin nolla centtiä.
Tänä vuonna -24 maksan kiinteästä sähköstä 8 c/kWh. Jos tämä vuosi olisi identtinen
viime vuoden kanssa, kustannus olisi pörssisähkön kanssa samaaa luokkaa, noin 620 €.
N. 14 euroa enemmän kuin pörssisähköllä.
Kulkeeko noiden kahden sähkömuodon kilpailuraja tuossa kahdeksassa centissä?
Liian hätäinen yksinkertaistus, pörssisähköhän on niin luonnonolosuhteista kiinni.
Minulle kiinteä tuntuu paremmalta vaihtoehdolta, jo mielenrauhani kannalta.
Muuten, usein funtsailen, miten hyvinä aikoina pörssisähköä voidaan myydä ilmaiseksi
ja jopa tappiolla. Aivan kuin tomaattiviljelijä jakelisi tuotteitaan korvauksetta ja
kaupan päälle antaisi vielä rahnaakin.
Jos olisin sähkön tekijä ja myyjä, minimihinta olisi centti kilowattitunnilta, ja
tuon ikään kuin kuluttajalle tulevan hyödyn siitä että saa sähköä ilmaiseksi ja jopa
sähköfirman maksamaa pientä korvausta vastaan, tuon hyödyn laittaisin erilliselle tilille,
josta tasoittaisin kalliden huippujen hintoja.
Toivottavasti osasin tuon ymmärrettävästi ilmaista.
Tammikuussa kului 1324 kWh sähköä, ja se on maksanut
tuolla 8. centin hinnalla 110 euroa, sisältää neljän euron kkmaksun.
Pörssilaskumittari saa pörssihintaiselle laskulle lukeman 217 euroa.
Jos kuluttaa ympäri vuoden suunnilleen tasaisesti sähköä ja voi vielä ajoittaa kulutustaan, niin pörssisähkö kannattaa ehdottomasti pitkässä juoksussa mutta jos asut suorasähkölämmitteisessä talossa jonka kulutus painottuu juuri niihin kalleimman pörssisähkön ajankohtiin etkä voi ajoittaa kulutusta niin pörssisähkö voikin olla keskimäärin aika kallista.
@Karrette kirjoitti:
Sähkösopimuksissa on päivä-/yösähkön järkevyys kadonnut melkeinpä kokonaan, kun kiinteähintaisessa sopimuksessa on sama hinta ympäri vuorokauden, vaikka pörssisähköhinnoittelussa päiväsähkö on pääsääntöisesti kalliimpaa.
Siirtopuolella voi saada etua ainakin kun vertailee prosentteja (eikä euroja), mutta sen korkeampi kiinteä perusmaksu (toki vain n. 7 euroa/kk) syö hyötyä jos kokonaiskulutus jää matalaksi. Pohdin siltä kantilta että pitääkö mieluummin varaavat lattiat ja vesivaraajan jatkuvalla käytöllä, vai ohjaako vastuullisesti eli fiksusti kevyemmän kuormituksen ajalle, - niin sähköyhtiöt eivät siihen fiksuuteen ainakaan kannusta. Toinen erikoisuus on sekin ettei sunnuntai ole enää pitkään aikaan ole ollut yösähköä, vaan saman tariffin mukaan mennään kuin ma-pe 8-16.
Kuten olen kirjoittanut, täällä Carunan alueella talvipäiväsiirto on tuplat verrattuna yösiirtoon. Siinä on rahallista tukea yökulutukselle. Koko yösiirto taitaa olla tarpeeton muisto kokonaishinnasta, ajalta jolloin Olkiluodon sähköä ajettiin lämmitykseen.
Joskus kannattaa ajatella rahan sijaan energiaa ja mukavuutta. Varaavat vempeleet eivät jäähdy nopeasti kuin kovimmilla pakkasilla. Ne voi hyvin lämmittää yösähköllä. Silloin vesi, lattia ja ilma ovat mukavan lämpimiä aamulla, kun herää. Päivän aikana ne jäähtyvät ja ilma viilenee hiukan kotiintuloa varten. Se on ihan kiva, kun silloin tehdään paljon, sähkölaitteet huutavat ja valmiiksi lämpimässä kämpässä tulisi hiki. Ei tarvitse tuulettaa lämpöjä pihalle. Hiukan jäähtynyt lattia myös falskaa vähemmän lämpöä laatan kautta myyrille, aamun korkeampi lämpötila on sen verran lyhytaikainen. Joku toinen voi siiten olla juuri toista mieltä ainakin mukavuudesta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Jos kuluttaa ympäri vuoden suunnilleen tasaisesti sähköä ja voi vielä ajoittaa kulutustaan, niin pörssisähkö kannattaa ehdottomasti pitkässä juoksussa mutta jos asut suorasähkölämmitteisessä talossa jonka kulutus painottuu juuri niihin kalleimman pörssisähkön ajankohtiin etkä voi ajoittaa kulutusta niin pörssisähkö voikin olla keskimäärin aika kallista.
Niinpä, toimittajan fakta ei ole välttämättä totta. Oman mökkini kulutus jakautuu 52:48 ja lämmitys on lähes täysin ILPistä. Siinä saa jonkinlaisia kertoimia jatkuvasti, 2-5, eli sähköä säästyy sitä kautta. Voisin ruveta puljaamaan osittain varaavan lattialämmityksen kanssa ja ottaa pörssisähkön, mutta aika velho saisi olla voittaakseen jotakin.
@Late1969 kirjoitti:
Kuten olen kirjoittanut, täällä Carunan alueella talvipäiväsiirto on tuplat verrattuna yösiirtoon. Siinä on rahallista tukea yökulutukselle. Koko yösiirto taitaa olla tarpeeton muisto kokonaishinnasta, ajalta jolloin Olkiluodon sähköä ajettiin lämmitykseen.
Niin, siirtohinnassa kW/h-hinta on kuten pitääkin halvempi, vajaa 2 centtiä. Myös päiväsiirto on halvempi tässä vaihtoehdossa kuin yleissähkössä. Kiinteä kuukausimaksu on sitten kalliimpi jos valitsee sen että siirtää osan käytöstään kevyemmän kuormituksen ajalle.
Itse laskeskelin joskus että olisiko se n. 80 € vuodessa minkä säästän kun lämmitän yöllä veden ja varaavat lattiat. Tämä laskelma ei päde tietenkään kaikkiin, eli pitää laskea mieluiten sähkölaskuista omakohtainen vaikutus. Kesällä päiväsähkön kulutus on vähäinen aurinkopanelien ansioista, mutta toisaalta silloin yösähköä menee lähinnä veden lämmitykseen ja auton akun lataamiseen. Riskiä ei sinänsä ole kuin vain sen 7 € kalliimman kuukausiperusmaksun osalta, eli sähköä kyllä siirretään päivälläkin jos niin haluan/tarvitsen, ja silloinkin se tapahtuu aavistuksen halvemmalla kuin yleissähkön siirtohinnalla.
Pitäisi katsoa vielä uudestaan laskelma, vaikka järki sanookin että yösähkö on järkivalinta ympäristö- ja huoltovarmuussyistä, että ei tarpeettomasti käytä päiväsähköä jonka suhteen emme ole tuulettomina päivinä omavaraisia.
@Late1969 kirjoitti:
Kuten olen kirjoittanut, täällä Carunan alueella talvipäiväsiirto on tuplat verrattuna yösiirtoon. Siinä on rahallista tukea yökulutukselle. Koko yösiirto taitaa olla tarpeeton muisto kokonaishinnasta, ajalta jolloin Olkiluodon sähköä ajettiin lämmitykseen.
Niin, siirtohinnassa kW/h-hinta on kuten pitääkin halvempi, vajaa 2 centtiä. Myös päiväsiirto on halvempi tässä vaihtoehdossa kuin yleissähkössä. Kiinteä kuukausimaksu on sitten kalliimpi jos valitsee sen että siirtää osan käytöstään kevyemmän kuormituksen ajalle.
Itse laskeskelin joskus että olisiko se n. 80 € vuodessa minkä säästän kun lämmitän yöllä veden ja varaavat lattiat. Tämä laskelma ei päde tietenkään kaikkiin, eli pitää laskea mieluiten sähkölaskuista omakohtainen vaikutus. Kesällä päiväsähkön kulutus on vähäinen aurinkopanelien ansioista, mutta toisaalta silloin yösähköä menee lähinnä veden lämmitykseen ja auton akun lataamiseen. Riskiä ei sinänsä ole kuin vain sen 7 € kalliimman kuukausiperusmaksun osalta, eli sähköä kyllä siirretään päivälläkin jos niin haluan/tarvitsen, ja silloinkin se tapahtuu aavistuksen halvemmalla kuin yleissähkön siirtohinnalla.
Pitäisi katsoa vielä uudestaan laskelma, vaikka järki sanookin että yösähkö on järkivalinta ympäristö- ja huoltovarmuussyistä, että ei tarpeettomasti käytä päiväsähköä jonka suhteen emme ole tuulettomina päivinä omavaraisia.
Täällä ero on yli 3 centtiä ja hintaero on voimassa vain talvella.
Sähkön omavaraisuus on kummallinen juttu. Miksi naapurin sähkö olisi jotenkin huonoa, kun kuitenkin tuomme suurimman osan muusta energiasta. Hienot ydinvoimalatkin ovat puhtaasti tuontienergiaa. Mutta silti päiväkäyttöä kannattaa vähentää jopa rahansäästösyistä, kiinteälläkin sopimuksella, kun jotkut ovat niin allergisia tehon riittävyydelle. Pitää olla mieluiten tuhansia megawatteja ylimääräistä aina ja se maksaa.
Meillä on televisio ja kaksi imac päivät pitkät auki, sähkökiuas ja pesutorni vähintään kerran viikossa, keittotaso ja uuni normi päivittäinen käyttö, katsoin viime vuoden oomi kulutuksen Kulutus: 2916,76 kWh Energia: 6,77 snt/kWh Perusmaksu: 2,39 €/kk
Ei aihetta keplotella pörssisähköllä.
@M880 kirjoitti:
Minulla on tämä, sillä erotuksella että perusosa oli lokakuussa 7,29 kun se nyt on 9,30. Tämän päivän hinnalla toteutuma olisi ollut 7,27snt.
Kiitos tästä! Tämä talvi menee vielä pörssisähkön kulutuspainotettua seurantadataa kerätessä, mutta jo tässä vaiheessa alkaa näyttää siltä, että alkuperäinen teoriani toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen vaihtamisesta marraskuun alussa ja pörssisähköön palaaminen maaliskuussa ei taidakaan kannattaa? Tammikuun korkeasta keskihinnasta huolimatta en olisi saanut koko talven sähköä jatkuvalla sopimuksella yhtään pörssisähköä halvemmalla.
Tuo joustosähkö toisi jo pienen alennuksen nykyiselläkin käytöllämme. Jos joskus saan vatulointini etenemään sähköauton hankintaan, sen lataaminen parantaa mahdollisuuksiamme alittaa keskimääräinen pörssisähkön hinta talvisin.
Nyt saan joka tapauksessa kulutuspainotetun referenssihinnan talven sähkölle, joten on ainakin mihin verrata ensi syksyn tarjouksia.
@pertti51 kirjoitti:
En voi enkä haluaisikaan rajoittaa ja ajastaa lattialämmitystä pesuhuoneessa, jossa riskinä olisi vesiputkiston jäätyminen
Muuten logiikkasi kuulostaa järkevältä eikä laatoittujen alueiden lattialämmityksiä voi pois päältä päiväksi asumismukavuuden vuoksi. Mutta sehän ei estäisi ohjaamasta niitä väistämään aamulla ja illalla pari kalleinta tuntia, vai mitä?
(älysin itsekin tuon vasta sähkömiehen häivyttyä asennettuaan lisää varaavien lämmitysten ohjauskelloja).
@pertti51 kirjoitti:
En voi enkä haluaisikaan rajoittaa ja ajastaa lattialämmitystä pesuhuoneessa, jossa riskinä olisi vesiputkiston jäätyminen
Muuten logiikkasi kuulostaa järkevältä eikä laatoittujen alueiden lattialämmityksiä voi pois päältä päiväksi asumismukavuuden vuoksi. Mutta sehän ei estäisi ohjaamasta niitä väistämään aamulla ja illalla pari kalleinta tuntia, vai mitä?
(älysin itsekin tuon vasta sähkömiehen häivyttyä asennettuaan lisää varaavien lämmitysten ohjauskelloja).
Oliko kassillinen ohjauskelloja halvempi ratkaisu kuin keskitetty ohjaus vai ohjaatko niitä eri tahtiin?
Pesuhuoneen lattialämmityksen ohjaaminen on tuskin tie onneen eikä sen poissaolo saa jäädyttää putkia vuorokauteen. Jos noin huonoa lattiaa ja tilaa lämmitetään, remontti kannattaisi.
Kirjoitin kulutuksen ja tuotannon joustosta. Kannattaa perehtyä asiaan vaikka Helsingin teknillisen korkeakoulun luentomonisteiden avulla. Jos niitä jostakin enää käsiinsä saa.
Miten kaupungeissa tuhlattiin sähköä? Yltäkylläisyyden historia? Kerro lisää, vaikka 40-luvulta alkaen.
Kaupungeissa jakeluverkko kesti kasvavan kulutuksen. Mutta miksi keksit 1940-luvun? Kerro sinä ensimmäiset 50 vuotta, jatkan siitä.
Yleensä tuotannon säätöä ei kutsuta joustoksi, koska tuotanto ei voi joustaa. Tuotannon on vastattava kulutusta tai verkko kaatuu. Kulutus voi joustaa, jolloin vaadittava tuotannon määrä pienenee. Lämmitys yöaikaan on helpoin kulutusjousto.
Kerroit kaupungeissa sähköä tuhlatun ja siihen kaipasin lisätietoa. Minulla ei sellaista tietoa ole, joten en voi kirjoittaa edes viidestä vuodesta. Jakeluverkkoa vahvistettiin vuosikymmenet, sekä maalla, että kaupungeissa. Ja vahvistetaan edelleen tarpeen mukaan.
Käytin siis vielä väärää sanaa! Mitä tarjoat tilalle? Siitä, kun olen teollisuuslaitoksen voimalan käytössä ollut mukana, on yli 40 vuotta, joten oikeita sanojakaan ei välttämättä muista. Joustolta se minusta tuntuu. Generaattoria ajettiin oman kulutuksen mukaan. Sähköä ei myyty, mutta ostettiin mahdollisimman vähän. Höyryn tarve oli myös yhtälössä mukana.
Sähkösaunat, sähköiset lisälämmitykset kaukolämpötaloissa ilmanvaihdossa ja lattioissa, tuulikaappien ja muiden sähkölämmitys pienen vedon estämiseksi ja ovien aukipitämiseksi pakkasella, talvikunnossapidon siirtäminen sähkövastuksiin, aina päällä olevat kourulämmitykset, rajaton sähkölämmitteinen vesi, ylenmääräinen valaistus, ulkotilojen säteilylämmittimet ja jotain tuollaisia tulee mieleen. Kivaa mutta ei välttämättä ehdottomia.
Maalla verkkoa ei ole voinut kuormittaa ihan huolettomasti. Säävarma verkko on uusinut yli 50 vuotta vanhat asennukset monessa paikkaa.
Teillä oli siis kaksi lähdettä sähkölle, joiden summan piti olla sama kuin kulutuksen. Siinä generaattori jousti tuotannollaan, huipunleikkausta varmaan höyryntuotannon lisäksi, mutta ette voineet valita summaksi mitään muuta kuin kulutuksen. Verkossa voisi voimalaitosten ajojärjestystä kutsua vastaavasti joustoksi, mutta silti olisi pakko tuottaa juuri kulutuksen verran.
Maalla verkkoa ei ole voinut kuormittaa ihan huolettomasti.
Ennen oli löysemmät vaatimukset jännitteenalenemalle ja oikosulkuvirralle.
Säävarma verkko on uusinut yli 50 vuotta vanhat asennukset monessa paikkaa.
Havaintojeni mukaan säävarmaa verkkoa on monessa paikassa rakennettu alueille, joissa ei yleensä katkoja suuremmin esiinny. Vika-altteimmat paikat jäävät suurien kustannusten ja vähäisen liittymämäärän vuoksi rakentamatta.
Kirjoitin: Ennen tuotanto jousti kulutuksen mukaan.
Jos kulutusta ei tehtaalla ollut, esim. yöaikaan, generaattoria ajettiin pienemmällä teholla. Kyllä tämä pätee myös valtakunnan tasolla.
Kulutuksen joustamisesta tuotannon mukaan tulee mieleen kaveri kertomukset Siperiasta 70-luvulta. Oli siellä lastulevytehdasta rakentamassa.
Sähkösaunat, sähköiset lisälämmitykset kaukolämpötaloissa ilmanvaihdossa ja lattioissa, tuulikaappien ja muiden sähkölämmitys pienen vedon estämiseksi ja ovien aukipitämiseksi pakkasella, talvikunnossapidon siirtäminen sähkövastuksiin, aina päällä olevat kourulämmitykset, rajaton sähkölämmitteinen vesi, ylenmääräinen valaistus, ulkotilojen säteilylämmittimet ja jotain tuollaisia tulee mieleen. Kivaa mutta ei välttämättä ehdottomia.
Tähän olisi paljonkin kommentoitavaa kiinteistöalaa jonkin verran tuntevana, mutta antaa olla.
No hyvä, olisit kuitenkin väärässä.
Olen kuitenkin päässyt vaihtamaan ajatuksia Suuren Tietäjän kanssa.
Nyt kun fossiilisista yritetään eroon laajalla rintamalla, sähkönkulutus taitaa nousta.
Kaupunkien kaukolämpö kun muutetaan jonkin materiaalin polttamisesta vaikka lämpöpumpun pyörittämiseksi sähköllä, sähköä kuluu ja ehkä siihen pitää tehdä suorasähkö varalle.
Kaukolämmön varaavuus on sitä luokkaa, ettei suorasähköllä saa aikaan nopeita muutoksia. Lämmönjakoa voi jatkaa varaavuudesta johtuen tuntikausia, vaikka lämmöntuotanto loppuisi. Lämpöpumput ottavat lämpöenergian jostakin muusta kuin ulkoilmasta, joten kertoimet ovat kovia. Sähköenergian kulutus nousee, sähkötehon ei paljoa ja kokonaisenergiaa säästyy.
https://www.helen.fi/tietoa-meista/energia/energiantuotanto/voimalaitokset/voimalaitosten-tuotantotehot
Helsingin lämmöntuotanto on luokkaa 3000 MW. Hyvälläkin kertoimella sähkötehoa tarvitaan lähemmäs 1000 MW. Sitten Vantaalla ja Espoolla omat ja onhan noita kaupunkeja Suomessa. Useampi tuhat MW tarvittaisiin lisää jos kaikki laitettaisiin pumpun perään. Missäs roskat sitten poltettaisiin? Mikä mahtaa olla lämpövoimalan delta T lähtö- ja paluuputken välillä?
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/800496/Ruokosalo_Hannu.pdf;jsessio
Eikös se jätevoimala ole Vantaalla. Ja monessa muussa kaupungissa on omansa.
Kaukolämmössä ei tarvitse tuotannon ja kulutuksen täsmätä joka hetki. Täytyy tuottaa kulutettu energiamäärä riittävään lämpötilaan, joka näyttää olevan 90. Paluu lienee 50 vähemmän. Osa kuormista on pyritty siirtämään paluupuolelle.
Tammikuun toteutunut hinta "kulutusvaikutteisella" sopimuksella oli 5,26snt / kWh. Pörssisähköllä oma toteutumani olisi ollut 11,15 + marginaali.
Olen varsin tyytyväinen.
Erikoisia sopimuksia nuo, kun tammikuussa kulutuksen ohjautuminen halvoille tunneille on ollut liki mahdotonta. Vai onko tuossa siis perushinta jotain 7,5 centtiä ja alennusta saa aina, kun sähkön hinta on sen alle? Vai oliko tuo se käsittämätön sopimus, jossa ilman sähkiksen latausta olisi hinta noussut koko kulutukselle?
Onneksi on kiinteä ja päiväkulutus pikkupakkasella reilu 20 kWh.
Perushinta on 7,29snt. Siihen tulee sitten alennusta tai lisähintaa sen perusteella miten oma laskennallinen pörssihinta asettuu suhteessa kuukauden keskimääräiseen pörssihintaan. Minulla laskennallinen pörssihinta oli n. 11snt, kun taas yleinen oli 13snt. Siksi sain 2 senttiä alennusta perushinnasta.
Perushinta ei siis ole olennainen luku sähkönkulutusta kohdistaessa, vaan tässä kilpaillaan sitä kuukauden keskihintaa vastaan.
Tammikuussa, varsinkin tammikuun alussa oli helppo tehdä eroa keskihintaan, kun sähkön hintakin seilasi kymmeniä senttejä. Ennen kuun puolta väliä olin parhaimmillaan saamassa alennusta yli 4 senttiä, ja ihan alussa hinta oli jopa nollassa.
Vaikeaksi tammikuun se mitä arvelinkin jo ennen sopimuksen ottamista. Sähköä kuluu eniten kovilla pakkasilla, ja silloin sähkö on kalleimmillaan. Loppukuusta lauhtui ja halpeni, joten pörssihinnan keskiarvo putosi enemmän kuin oma kulutuksella painotettu keskiarvoni.
Se yksi sikamaisen kallis päivä oli minulle hyvä. Yhdelle päivälle kulutuksen saa kyllä vedettyä alas pakkasillakin (en tehnyt muuta kuin jätin lataamatta ja laskin maalämmön lämpöpyyntöä). Se teki minun kannaltani positiivista eroa yleisen ja oman keskihinnan välille.
Hyvin optimoitu! Täällä meni tammikuun kulutuksella painotettuna keskiarvona 14 senttiä / kWh pörssisähköllä.
Tämä kuulostaa kiinnostavalta, koska yleensä alitamme kuukauden keskihinnan.
Millainen sopimus sinulla on?
Minulla on tämä, sillä erotuksella että perusosa oli lokakuussa 7,29 kun se nyt on 9,30. Tämän päivän hinnalla toteutuma olisi ollut 7,27snt.
https://oomi.fi/sahko/sahkosopimukset/jousto/
Hankalinta optimoitavaa on lämmityssähkö (maalämpö) koska sitä en pysty ajastamaan erityisen hyvin. Viikko lämmitystä kovilla pakkasilla ja kalliilla sähköllä jää kummittelemaan omaan painotettuun hintaan, kun lämmitystarve lauhalla ja halvalla säällä pienenee. Tammikuussa kävi juuri näin, loppua kohden yleinen keskihinta halpeni nopeammin kuin oma painotettu hintani. Onnistuin silti aika hyvin, ja kuten olen aiemminkin sanonut, auton lataus on merkittävässä roolissa.
Kesällä hintaerot ovat yleensä selvästi pienempiä, ja olen siksi ajatellut että keskihinnan voittaminen on vaikeaa. Olen siinä mielessä tullut toisiin aatoksiin, että lämmityksen ollessa minimissä, on yksittäisen latauksen vaikutus keskihintaan suurempi, joten eiköhän kesäkin mene ihan ok.
Sopimustyyppi oli minulle vieras, joten en uskaltanut ottaa kuin 12kk sopparin. Nyt hinnat ovat nousseet, mutta toki loppusyksyyn mennessä tilanne ehtii elää monta kertaa.
Minulla tammikuu meni pörssisähköllä optimoimatta 11 c/kWh ja kaksi ekaa päivää helmikuussa on alle 1 c. (sis välityspalkkion)
Kiinteähintainen sähkö 7,4 s/kWh (+siirto, sen verot ja kiinteät maksut). Ja sähköä kului saman verran kuin 4,5 viime kesän kuukautena yhteensä. Mikä tarkoittaa että tuon 11 - 7,4 = 3,6 s/kWh, mikä nyt tuli säästettyä tammikuun aikana kiinteällä hinnalla olisi aika hidasta saada kiinni pörssisähköllä kesäaikana.
Sähkösopimuksissa on päivä-/yösähkön järkevyys kadonnut melkeinpä kokonaan, kun kiinteähintaisessa sopimuksessa on sama hinta ympäri vuorokauden, vaikka pörssisähköhinnoittelussa päiväsähkö on pääsääntöisesti kalliimpaa.
Siirtopuolella voi saada etua ainakin kun vertailee prosentteja (eikä euroja), mutta sen korkeampi kiinteä perusmaksu (toki vain n. 7 euroa/kk) syö hyötyä jos kokonaiskulutus jää matalaksi. Pohdin siltä kantilta että pitääkö mieluummin varaavat lattiat ja vesivaraajan jatkuvalla käytöllä, vai ohjaako vastuullisesti eli fiksusti kevyemmän kuormituksen ajalle, - niin sähköyhtiöt eivät siihen fiksuuteen ainakaan kannusta. Toinen erikoisuus on sekin ettei sunnuntai ole enää pitkään aikaan ole ollut yösähköä, vaan saman tariffin mukaan mennään kuin ma-pe 8-16.
Jep, ennustaminen on tietysti vaikeaa ja erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen. Minulla kesän suhde tammikuuhun ei yllä tuohon 4,5 x.
Heinäkuussa 2023 kului 515 kWh keskimääräiseen hintaan 4.16c/kWh. Joukukuussa 2023 kului eniten, keskihinta 9,86. Tammikuussa 2023 kului 1170kWh keskihintaan 7.99. Syyskuussa 620 kWh keskihintaan 3.42, lokakuussa 1056 kWh keskihintaan 3.92 ja marraskuussa 1183kWh keskihintaan 6.63. Fortum näyttää tilastot netissä aika selkeästi. Vuosi 2024 lähti liikkeelle kylmänä ja tyynenä mutta kuka tietää millainen kevät on tulossa. Nythän on vielä niin, ettei 7.xx kiinteähintaista ole tarjolla.
Hei!
En voi olla kommentoimatta viime lehdessä, 3/24, olleeseen päätoimittaja
Reijo Ruokasen kirjoitukseen "Pääkirjoitus -
Faktoja arkeen" kohtaan jossa hän mainitsi pörssisähköstä:
"Ymmärrän hyvin, että 120 euron lämmityslasku yhdeltä päivältä tuntuu pahalta,
mutta pitkän päälle pörssisähkö on kiinteähintaisia sopimuksia edullisempi valinta.
Se on fakta, johon kuluttajajärjestöjenkin kannattaa tutustua."
Suattaapi olla noin, suattaapi olla toisinkin. Muuttuvista tekijöistähän
se riippuu mistä roikkuu. Enkä se on fakta.
Itselläni on n. kuudenkymmenen neliön omakotitalo, (kaikkiaan sata neliötä ph+taloustilat)
suora sähkölämmitys, osassa varaava takka. En voi enkä haluaisikaan rajoittaa ja ajastaa lattialämmitystä pesuhuoneessa, jossa riskinä olisi vesiputkiston jäätyminen,
enkä myöskään halua alkaa eläkeukkona pudottelemaan muualtakaan lämpöjä ja
sormeilemaan termostaatteja sekä kulkemaan kotona toppatakkiin kääriytyneenä.
Viime vuonna, -23, vuosikulutukseni oli 7733 kWh.
Silloin kiinteähintainen sähkö maksoi minulle n. 5,2 c/kWh.
Vuosikustannukseksi tuli 420 euroa. (Kilowattikulutus plus kolmen euron
kuukausimaksu.)
"Liukuri.fi" -sivustolla on mainio laskuri, joka muuttaa kiinteähintaisen
kulutuksen pörssisähköksi.
Fingridin sivustolta Datahub'ista voi hakea omat kulutustietonsa, energiaraportin,
jokaisen päivän jokaisen tunnin vaikka koko vuodelta, yksityiskohtaisen energiakulutuksensa,
ja kun tuon tiedoston syöttää laskuriin, se tsiu näyttää sähkölaskun suuruuden
pörssisähköksi muutettuna, tarvittaessa hienosti päivittäin tunneittain eriteltynä.
Minun tapauksessani vuoden -23 kulutus olisi pörssisähköllä ollut 606 euroa.
Vajaa kaksi sataa enemmän kuin kiinteällä sopimuksella. Spotmarginaaliksi laitoin nolla centtiä.
Tänä vuonna -24 maksan kiinteästä sähköstä 8 c/kWh. Jos tämä vuosi olisi identtinen
viime vuoden kanssa, kustannus olisi pörssisähkön kanssa samaaa luokkaa, noin 620 €.
N. 14 euroa enemmän kuin pörssisähköllä.
Kulkeeko noiden kahden sähkömuodon kilpailuraja tuossa kahdeksassa centissä?
Liian hätäinen yksinkertaistus, pörssisähköhän on niin luonnonolosuhteista kiinni.
Minulle kiinteä tuntuu paremmalta vaihtoehdolta, jo mielenrauhani kannalta.
Muuten, usein funtsailen, miten hyvinä aikoina pörssisähköä voidaan myydä ilmaiseksi
ja jopa tappiolla. Aivan kuin tomaattiviljelijä jakelisi tuotteitaan korvauksetta ja
kaupan päälle antaisi vielä rahnaakin.
Jos olisin sähkön tekijä ja myyjä, minimihinta olisi centti kilowattitunnilta, ja
tuon ikään kuin kuluttajalle tulevan hyödyn siitä että saa sähköä ilmaiseksi ja jopa
sähköfirman maksamaa pientä korvausta vastaan, tuon hyödyn laittaisin erilliselle tilille,
josta tasoittaisin kalliden huippujen hintoja.
Toivottavasti osasin tuon ymmärrettävästi ilmaista.
Tammikuussa kului 1324 kWh sähköä, ja se on maksanut
tuolla 8. centin hinnalla 110 euroa, sisältää neljän euron kkmaksun.
Pörssilaskumittari saa pörssihintaiselle laskulle lukeman 217 euroa.
Kiitos lehdestä ja ajasta
Pertti Raasu
Jaala
Jos kuluttaa ympäri vuoden suunnilleen tasaisesti sähköä ja voi vielä ajoittaa kulutustaan, niin pörssisähkö kannattaa ehdottomasti pitkässä juoksussa mutta jos asut suorasähkölämmitteisessä talossa jonka kulutus painottuu juuri niihin kalleimman pörssisähkön ajankohtiin etkä voi ajoittaa kulutusta niin pörssisähkö voikin olla keskimäärin aika kallista.
Kuten olen kirjoittanut, täällä Carunan alueella talvipäiväsiirto on tuplat verrattuna yösiirtoon. Siinä on rahallista tukea yökulutukselle. Koko yösiirto taitaa olla tarpeeton muisto kokonaishinnasta, ajalta jolloin Olkiluodon sähköä ajettiin lämmitykseen.
Joskus kannattaa ajatella rahan sijaan energiaa ja mukavuutta. Varaavat vempeleet eivät jäähdy nopeasti kuin kovimmilla pakkasilla. Ne voi hyvin lämmittää yösähköllä. Silloin vesi, lattia ja ilma ovat mukavan lämpimiä aamulla, kun herää. Päivän aikana ne jäähtyvät ja ilma viilenee hiukan kotiintuloa varten. Se on ihan kiva, kun silloin tehdään paljon, sähkölaitteet huutavat ja valmiiksi lämpimässä kämpässä tulisi hiki. Ei tarvitse tuulettaa lämpöjä pihalle. Hiukan jäähtynyt lattia myös falskaa vähemmän lämpöä laatan kautta myyrille, aamun korkeampi lämpötila on sen verran lyhytaikainen. Joku toinen voi siiten olla juuri toista mieltä ainakin mukavuudesta.
Niinpä, toimittajan fakta ei ole välttämättä totta. Oman mökkini kulutus jakautuu 52:48 ja lämmitys on lähes täysin ILPistä. Siinä saa jonkinlaisia kertoimia jatkuvasti, 2-5, eli sähköä säästyy sitä kautta. Voisin ruveta puljaamaan osittain varaavan lattialämmityksen kanssa ja ottaa pörssisähkön, mutta aika velho saisi olla voittaakseen jotakin.
Niin, siirtohinnassa kW/h-hinta on kuten pitääkin halvempi, vajaa 2 centtiä. Myös päiväsiirto on halvempi tässä vaihtoehdossa kuin yleissähkössä. Kiinteä kuukausimaksu on sitten kalliimpi jos valitsee sen että siirtää osan käytöstään kevyemmän kuormituksen ajalle.
Itse laskeskelin joskus että olisiko se n. 80 € vuodessa minkä säästän kun lämmitän yöllä veden ja varaavat lattiat. Tämä laskelma ei päde tietenkään kaikkiin, eli pitää laskea mieluiten sähkölaskuista omakohtainen vaikutus. Kesällä päiväsähkön kulutus on vähäinen aurinkopanelien ansioista, mutta toisaalta silloin yösähköä menee lähinnä veden lämmitykseen ja auton akun lataamiseen. Riskiä ei sinänsä ole kuin vain sen 7 € kalliimman kuukausiperusmaksun osalta, eli sähköä kyllä siirretään päivälläkin jos niin haluan/tarvitsen, ja silloinkin se tapahtuu aavistuksen halvemmalla kuin yleissähkön siirtohinnalla.
Pitäisi katsoa vielä uudestaan laskelma, vaikka järki sanookin että yösähkö on järkivalinta ympäristö- ja huoltovarmuussyistä, että ei tarpeettomasti käytä päiväsähköä jonka suhteen emme ole tuulettomina päivinä omavaraisia.
Täällä ero on yli 3 centtiä ja hintaero on voimassa vain talvella.
Sähkön omavaraisuus on kummallinen juttu. Miksi naapurin sähkö olisi jotenkin huonoa, kun kuitenkin tuomme suurimman osan muusta energiasta. Hienot ydinvoimalatkin ovat puhtaasti tuontienergiaa. Mutta silti päiväkäyttöä kannattaa vähentää jopa rahansäästösyistä, kiinteälläkin sopimuksella, kun jotkut ovat niin allergisia tehon riittävyydelle. Pitää olla mieluiten tuhansia megawatteja ylimääräistä aina ja se maksaa.
Meillä on televisio ja kaksi imac päivät pitkät auki, sähkökiuas ja pesutorni vähintään kerran viikossa, keittotaso ja uuni normi päivittäinen käyttö, katsoin viime vuoden oomi kulutuksen Kulutus: 2916,76 kWh Energia: 6,77 snt/kWh Perusmaksu: 2,39 €/kk
Ei aihetta keplotella pörssisähköllä.
Kiitos tästä! Tämä talvi menee vielä pörssisähkön kulutuspainotettua seurantadataa kerätessä, mutta jo tässä vaiheessa alkaa näyttää siltä, että alkuperäinen teoriani toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen vaihtamisesta marraskuun alussa ja pörssisähköön palaaminen maaliskuussa ei taidakaan kannattaa? Tammikuun korkeasta keskihinnasta huolimatta en olisi saanut koko talven sähköä jatkuvalla sopimuksella yhtään pörssisähköä halvemmalla.
Tuo joustosähkö toisi jo pienen alennuksen nykyiselläkin käytöllämme. Jos joskus saan vatulointini etenemään sähköauton hankintaan, sen lataaminen parantaa mahdollisuuksiamme alittaa keskimääräinen pörssisähkön hinta talvisin.
Nyt saan joka tapauksessa kulutuspainotetun referenssihinnan talven sähkölle, joten on ainakin mihin verrata ensi syksyn tarjouksia.
Muuten logiikkasi kuulostaa järkevältä eikä laatoittujen alueiden lattialämmityksiä voi pois päältä päiväksi asumismukavuuden vuoksi. Mutta sehän ei estäisi ohjaamasta niitä väistämään aamulla ja illalla pari kalleinta tuntia, vai mitä?
(älysin itsekin tuon vasta sähkömiehen häivyttyä asennettuaan lisää varaavien lämmitysten ohjauskelloja).
Oliko kassillinen ohjauskelloja halvempi ratkaisu kuin keskitetty ohjaus vai ohjaatko niitä eri tahtiin?
Pesuhuoneen lattialämmityksen ohjaaminen on tuskin tie onneen eikä sen poissaolo saa jäädyttää putkia vuorokauteen. Jos noin huonoa lattiaa ja tilaa lämmitetään, remontti kannattaisi.