Paras luonto/hinta -suhde

28 kommenttia


Hei



Kertokaahan viisaammat myös millä 2000-luvun autolla on paras hinta/luontoystävällisyys/kulutus -suhde. Kalliilla merkeillä löytyy niin ympäristöystävällistä autoa, että. Mutta löytyykö halvemmilta merkeiltä? Mikä on halvin ekoauto?!



Juha

  
  • Minusta kysymys on hankala.

    Jos keskitytään pelkästään ekoiluun, mahdollisimman pieni ja sitä kautta pienikulutuksinen varmaan edustaa jotain vastausta.

    Tällainen autohan ei tietenkään vastaa useinkaan käyttäjän tarpeita.

      
  • Mites olis pieni ekoavourheiluauto? Noita määreitä harvemmin tapaa samassa lauseessa puhumattakaan samassa yhdyssanassa, mutta Smart Roadster on kaikkia niitä.

      
  • Näin on. Menee peltiä vähemmän kun ei ole kattoa.

      
  • ddr5:

    Näin on. Menee peltiä vähemmän kun ei ole kattoa.




    Puhumattakaan sitten, kun koripaneelit on muovia. No eipähän ruostu niin helposti kuin peltiautot.

      
  • Lada, hajoaa itsekseen? :xmas:

      
  • Todella hankalaa on aihetta käsitellä kokonaisvaltaisesti.



    http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article120542.ece

      
  • Metsähaka:

    Lada, hajoaa itsekseen? :xmas:




    Tuolla kriteerillä vuoden ekoauto-titteli menee kyllä Pösölle.

      
  • Tälläisessa keskustelussa päädytään aina lopulta umpikujaan, koska aletaan miettiä valmistuksesssa kuluvaa energiaa ja raaka-aineen määrää. Paljonko raaka-aineita on kierrätettynä tai kierrätetään? Onko autotehtaan tarvitsema energia tuotettu uusiutuvia luonnonvaroja käyttäen vai ei? Vanhoista osista kokoaa päästöttömän auton niin voittaa. :sunglasses:

      
  • jokaka:

    Tälläisessa keskustelussa päädytään aina lopulta umpikujaan, koska aletaan miettiä valmistuksesssa kuluvaa energiaa ja raaka-aineen määrää.




    Jep. On täysin mahdotonta hallita koko ketjua alkaen pellin valmistuksesta ja rahdista tehtaalle (kaivos afrikassa, metallitehdas etelä-amerikassa, autotehdas japanissa...)



    Parempi kai arvioida tuotannon vaikutusta esim. auton koon/painon mukaan ja päästöjä kulutuksen perusteella. Näin ollen vähän yleistäen sanottuna mitä pienempi auto, sitä parempi.

      
  • Pitäisikö suosia lähiautoja, kuten Saab ja Lada?

      
  • Kysymykseen ei ole yhtä ainoaa vastausta, koska oikea vastaus riippuu siitä, mihin autoa käytetään. Enintään kahden hengen liikuttamiseen ilman juuri mitään matkatavaroita ekologisimpia ovat Smart ja Aygo, joista jäkimmäisellä tosin sa viedä paria lisähenkilöäkin. Kun hinnan ottaa mukan, Aygo korjaa kirkkaasti potin.



    Viiden hengen ja vähien matkatavaroiden kuljettamiseen vähäpäästöisin lienee Prius. uudella autoverolla siedettävän hintainenkin. Jos tavaraa on paljon, Prius käy pieneksi ja silloin se vähiten kuluttava täytynee hakea tilavien dieselfarkkujen joukosta.



    Tällä linjalla voi sitten jatkaa, kunnes päätyy aika monta tonnia painavaan linja-autoon, joka on taloudellisin tapa kuljettaa kerralla kymmeniä ihmisiä.

      
  • Silti linja-auto on kallein matkustusmuoto.

      
  • Kannattaa katsella sähköautot nyt sivustolta sitä sähköauto corollaa. Ei minkäänlaisia päästöjä. Siihen ei pysty edes smartin koirankopin kokoiset ekodieselit. Ja jos joku sanoo, että korinteossa on kulunut enemmän kuin smartin teossa.. ehkä, mutta se on uusiokäytössä, eli periaatteessa sen uuden sähköauton kori ei ole tuottanut yhtään saastetta, koska sitä ei ole tarvinut tuottaa uudelleen, kun taas muissa autoissa yleensä.



    Ja tutkimusten mukaan, vaikka sähköä tuottaisi millä tahansa fossiilisella polttoaineella, se tuottaa vähemmän saastetta, kuin bensan/dieselin valmistus ja sen käytössä vapautuvat saasteet.

      
  • Nipa_:



    Ja tutkimusten mukaan...




    Mihin tutkimuksiin viittaat?

      
  • Ihan äkkiä en usko (ainakaan sitä tutkimusta näkemätt&#228:wink:, että hiililauhteella tehdyn sähkön käyttö autossa vähentää yhtään hiilidioksidipäästöjä taloudelliseen bensa- tai dieselautoon verrattuna. Silti kyllä kannatan lämpimästi plug in -hybridien lisäämistä, kunhan pidetään huoli siitä, että se sähkö on tehty jollain muulla kuin hiililauhteella. Sähköautoja lisää haikailevan Matti Vanhasenkin kannattaisi kyllä samalla haikailla ainakin paria uutta ydinvoimalaa. Jos oikeasti olisi joka yö iso määrä sähköautoja imemeässä virtaa verkosta akkuihin, se tasaisi mukavasti sähkön kulutuksen vuorokauden sisäistä vaihteluakin. Tasaisempi sähkön kuluminen taas tarkoittaisi sitä, että isomman osan kulutuksesta voisi tyydyttää juuri ydinvoimalla.

      
  • Säkön/energian tuotto nykyaikaisilla vermeillä isossa mittakaavassa on varmasti saasteettomampaa kuin auton polttomoottorissa, siis ainakin Suomessa? :xmas:

      
  • Nipa_:

    Kannattaa katsella sähköautot nyt sivustolta sitä sähköauto corollaa. Ei minkäänlaisia päästöjä. Siihen ei pysty edes smartin koirankopin kokoiset ekodieselit.




    Ja mikä parasta, edes sähkön tuotannosta eCorollaa varten ei synny minkäänlaisia päästöjä, koska yhtään eCorollaa ei ole vielä tehty eikä varmaan ainakaan tänä vuonna saadakaan liikenteeseen.

      
  • Herbert.. empäs kuule tiedä mikä on kyseisen tutkimuksen nimi, mutta aiheesta oli keskustelu ohjelma tv2:ssa vasta joku viikko sitten, jossa tämä asia mainittiin.



    Nelivetoinen.. Ajattelet taas sitä miten paljon sähköntuotannossa vapautuu hiilidioksidia, etkä ota huomioon, että myös öljyn kuljettaminen, bensan valmistus ja valmiin bensan kuljetus tuottavat autosta tulevien päästöjen lisäksi hiilidioksidia ja mitä ikinä myrkkykaasuja. Kun taas sähkön voi tuottaa vaikka aurinkopaneeleilla ilman päästöjä jos haluaa.

      

  • "Nelivetoinen.. Ajattelet taas sitä miten paljon sähköntuotannossa vapautuu hiilidioksidia, etkä ota huomioon, että myös öljyn kuljettaminen, bensan valmistus ja valmiin bensan kuljetus tuottavat autosta tulevien päästöjen lisäksi hiilidioksidia ja mitä ikinä myrkkykaasuja. Kun taas sähkön voi tuottaa vaikka aurinkopaneeleilla ilman päästöjä jos haluaa."



    Voi kyllä tuottaa paneeleilla kesällä jonkun määrän sähköä jos haluaa, mutta toistaiseksi ja vielä aika pitkään tulevaisuudessakin paneelien osuus sähköntuotannosta on marginaalinen. Täällä pohjolassa luultavasti pysyykin, ei vaan paista silloin kun sähkön tarve on suurin eli talvella. Ydinvoima on ainoa tapa saada nopeasti (alle kymmenessä vuodessa) paljon lisää kohtuuhintaista päästötöntä sähköä.



    Jos nopeasti tulee paljon lisää sähkön kulutusta vaikkapa juuri rajusti kasvavan sähköautokannan vuoksi, ainoa realistinen keino tyydyttää niiden sähkön tarve on lisätä hiilen polttoa lauhdevoimaloissa. Ja hiililauhdevoimalan energiahyötysuhde on todellakin huono. Pääosa energiasta lauhdutetaan niissä hukkalämpönä mereen. Ja hiili tuottaa poltettaessa hyvin paljon hiilidioksidia, esimerkiksi maakaasuun verrattuna melkein tuplasti. Kun tämä huonolla hyötysuhteella ja isoilla hiilidioksidipäästöillä tuotettu sähkö sitten siirretään verkon kautta akkuun ja akusta sitten lopulta sähkökoneen kautta auton liikkeeksi, on kokö ketjun hyötysuhde kehno. Sitä heikentävät siis myös siirtohäviöt verkossa ja toisaalta akun lataamisen ja purkamisen häviöt. Eikä se sähkömoottorinkaan hyötysuhde ole 100 prosenttia.



    Öljyn tuotanto, polttoaineiden jalostus ja kuljetukset tuottavat toki päästöjä nekin, mutta ylivoimainen enemmistö bensa- tai dieselautoilun päästöistä syntyy kuitenkin polttoaineen palaessa moottorissa.



    Oikeasti minulla ei ole käsillä kaikkea tarvittavaa tietoa, jolla tuon edellä kuvaamani vertailulaskelman voisi luotettavasti tehdä. Jos jossain TV-keskustelussa joku on jotain maininnut, niin se ei ihan vielä riitä vakuuttamaan, että hiililauhdesähköllä kulkeva sähköauto tuottaisi pienemmät päästöt kuin bensalla tai dieselillä kulkeva.



    Käytännön realiteetti joka tapauksessa on se, että runsaan sähköautoistumisen aiheuttama sähkön kulutuksen nopea kasvu tyydytettäisiin pääosin hiilen polton lisäyksellä ja osittain puupohjaisilla biovoimaloilla. Sillä kymmenen vuoden aikajänteellä sen voisi tyydyttää lisäydinvoimallakin. Toki tuulivoimaakin syyntyy joka tapauksessa lisää, mutta esimerkiksi sähkön huippukulutuksen aikoina eli tyyninä pakkaspäivinä se sähkö pitää joka tapauksessa tehdä niin auton akkuihin kuin lämpöpattereihinkin jollain muulla kuin tuulivoimalla.



    Nytkin Pohjolan sähköjärjestelmässä on jatkuvasti käynnissä hiililauhdevoimaa ( vitsikkäästi ylivoimaisesti eniten tuulivoiman toiviomaassa Tanskassa) kalliista päästöoikeuksista huolimatta. Ja huippukulutuksen aikoihin on vielä piiiitkä matka.

      
  • lauhdevoimatehoa oli Suomessa käynnissä kello 21.24, kertoo Fingridin sivuilta löytyvä Voimajärjestelmän tila. Lauhdevoimalat käyvät Suomessa joko hiilellä tai turpeella, kamalia päästäjiä kumpikin.



    Tervetuloa siis sähköautot, kunhan tuotte mukananne vähintään sen seitsemännen ydinvoimayksikön. Jos kahdeksaskin tulisi, voisi jopa oikeasti olla mahdollista pitää ne hiilivoimalat kylminä.

      
  • Turve tosin on uusiutuvaa energiaa eli bioenergiaa ainakin hiileen verratuna?

    Turvetta tulee nykyään enemmän kuin käytetään mutta hiiltä ei? :xmas:

      
  • EU:lle turve uusiutuvaksi, eli se ei ole uusiutuvaa. Ihan turhaa länkyttää TM:n keskustelupalstalla siitä, mikä määritellään uusiutuvaksi ja mikä ei. Se päätös ei valitettavasti synny tässä foorumissa eikä muutu miksikään siitä, vaikka kuinka täällä kiukuteltaisiin. Eikä kyllä edes Suomessa ns riippumaton tutkimus turvetta pidä oikeasti uusiutuvana. Vapolla on asiassa iso intressi, joten se ei ole riippumaton alkuunkaan. Olisihan se tietty Suomenlle arvokas asia, jos turve saisi uusiutuvan statuksen, mutta ei taida olla toivoa. Eikä kyllä oikeasti ihan kestäviä järkiperusteitakaan. Turpeen uusiutuminen on niin hidasta, että käsillä olevan kasvihuoneongelman aikahorisontissa sillä uusiutumisella ei ole mitään merkitystä.



    Vapon haikaileman turvedieselinkin positiivinen kasvihuonetase muuten edellyttää Vapon omankin käsityksen mukaan sitä, että prosessit toimivat päästöttömällä sähköllä. Että niin tulee lisäydinvoiman tarve vastaan täälläkin.



    Energiapotentiaaliahan Suomen turpeessa on sinänsä hurjasti, eli jos päästöasiat unohdetaan, on turve erinomainen resurssi pahan päivän varalle. Voihan se olla, etttä jonain päivänä ajelemme turvedieselillä joka tapauksessa. Lähes pelkästään fossiilidieselillähän me ajamme nytkin, että ei se synti siitä pahenekaan. Ja jos suopellolta nostetusta turpeesta tehdään dieseliä ydinsähkön avulla, saattaa synti jopa aavistuksen olla nykyistä pienempi.

      
  • Joo ei tv2:den ohjelma olekkaan tutkimus. Mutta jos osataan lukea, niin kirjoitin "ohjelmassa puhuttiin" kyseisestä tutkimuksesta. Eivät maininneet tutkimuksen nimeä tai en ainakaan niin tarkasti katsellut, että olisi jäänyt mieleen.



    Onkohan sinulla yhtään aurinkopaneelia käytössä, kun et usko niiden tuottavan tarpeeksi energiaa. Esim itse tiedän yhden perheen jossa suurinosa käyttövedestä lämmitetään paneeleilla, niin kesällä kuin talvellakin. Eihän tuo paneeli idea tietenkään kerrostalossa toimi ollenkaan, mutta omakotitalossa tuo on ihan mahdollista, vaikka koko auton sähköistämiseen. Riippuen tietysti onko talo rakennettu fiksulle paikalle.

      
  • Ei ole vielä paneelia, mutta veneeseen saatan hyvinkin sellaisen hankkia, ettei tarvitse suotta konetta käyttä vain akkujen lataamiseksi. Kesäaikaan paneelit ovat kelpo sähkön lähde, toistaiseksi toki kallis. Jos joku lämmittää talvella käyttöveden Suomessa paneelilla, ei sitten kyllä paljon vettä käytä.



    Juuri hiljattain opiskelin tuon venepaneelihankkeeni vuoksi yhden paneelivalmistajan sivuilta noita säteilymääriä ja siitä saatavissa olevan energian määriä eri vuodenaikoina. Käytänössä nuo eivät pimeimpinä talvikuukausina tuota yhtään mitään. Sen takiahan täällä on talvella pakkastakin, kun sitä auringon energiaa tulee taivaalta niin vähän.



    Mahtoikohan se tuttavaperheesi muuten tosiaan lämmittää sen käyttövetensä aurinkopaneelilla. Itse kyllä veikkaan aurinkokeräimiä, mikä on eri asia. Ne ottavat energian talteen lämpönä eivätkä muuta sitä suotta heikolla hyötysuhteella sähköksi. Nehän ovat erinomaisia lämpimän käyttöveden tuottajia esimerkiksi öljylämmitystaloissa, koska öljypoltinta ei kesäaikana tarvitse käyttää pelkkään veden lämmitykseen.



    Auto tarvitsee niin paljon energiaa liikkuakseen, että aikamoisen paneelipatteriston tarvitsee, jos niillä halua tehdä sähköä vähänkin pidempään pyrähdykseen.Ja talvella siis ei onnistuisi ensinkään.

      
  • Tuoreen TM:n käyttötestiraportin lukemisen jälkeen täytyy ottaa tältä listalta kokonaan pois tuo ensimmäisessä viestissäni vaihtoehdoksi tarjoamani Smart. Sehän näyttää olevan kokoisekseen ihmeen janoinen, joten ei ole kyllä ekoauto oikein edes kahden hengen kuskaukseen. Puhumattakaan siitä, että muissa autoissa keskipäästöä/henkilökilometri sentään voi loiventaa kuljettamalla joskus kolmatta tai neljättä kyytiläistä. Raportin perusteella kyllä muutenkin melko vaikea keksiä täysjärkisiä perusteita moisen kapineen hankintaan Suomen oloihin. Ainoaksi eduksi näyttää jäävän se, että parkkipaikka löytyy normaalia autoa helpommin. Ja tietenkin "erilaisuus". Eipä niitä montaa Suomeen ole toki myytykään.

      
  • Oli todellakin järjetön veto Smartilta vaihtaa pienempi turbokone isompaan vapariin ja 6 vaihteinen loota 5 vaihteiseen jos näillä toimenpiteillä saatiin kulutusta nostettua 2 litraa. Vanhempi malli meni sentään sata kilometriä helposti alle viiden litran, mutta uudessa ainoa hyvä puoli on tosiaan pieni koko, josta suomalaisissa "metropoleissa" ei juuri vastaavaa hyötyä ole kuin jossain Roomassa tai Pariisissa.

      
  • Nelivetoiselle: Turvetta kasvaa nykyään enemmän kuin käytetään vai voitko todistaa päinvastoin? :xmas:

      
  • Ja kun tulee lisää tämänkaltaisia kesiä niin kohta sitä turvetta ei saa nostettua yhtään sieltä suosta.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit