Satuin asumaan n. 5 km oikeasta keskisuuresta kaupungista. Siellä oli vielä myös kolme aitoa maalaistilaa. Olihan niitä hevosia ja myös renkejä (ja myös löysiä joka tietäneenkään tämän termin merkityksen).
Kuitenkin eräs näistä isännistä osti Valm…
Minulla oli takavuosina myös tällainen kulkine. Se oli siis mallia KR200. Olihan sillä hauska ajaa. Kun oli myötätuuli ja aurinko paistoi takaa niin se puhalteli yli 100. Silloin oli tunnelma kuin aidossa hävittäjässä ikäänkuin. Eipä olut kovin palj…
Tapsa III
-Trumppa oletko Triumph fani?
Moottoripyörissä oli 2 tai myöhemmin jopa 3-sylinteriä, brittipyörien tapaan ei öljyt tahtonut pysyä sisällä!
Kai sitä jonkinlainen fani on. Triumpheja on ollut jokunen ja vieläkin ajelen sellaise…
Kai se oli sitten ponttoonikori. Oli siinä sitten runkopalkkien päällä myös vaneripalat edessä. Hienointa oli kuitenkin koko auton ympäri kulkeva jalopuuverhoilu. Ja oli varmasti täyttä tavaraa. Lämppärit olivat hyvät. Panin muuten lisäkennot molemm…
Kiitos vastauksista.
Menin hieman halpaan kun kuvittelin ettei heiluriakseli sovi yhteen poikittaisen takajousen kanssa. Systeemihän tarkoittaa että perämurikka on kiinni korissa eikä pyörästössä. Onko se jousipakka sitten murikan päällä vai viere…
Kaivoinpa esiin Autokäsikirja 3.2 vm 1955
- Skoda 1200 Sedan. Myös takana poikittainen lehtijousi. Teho 36 hv/4000 rpm. Max vääntö (anteeksi vaan Tapsa III) 7,5 kgm/2500 rpm. Siitäpä kukin voi laskea mieleisensä arvot. => Heiluriakseli takana t…
Tarkoitin tuolla heiluritaka-akselin vertauksella Mercedeksiä, en suinkaan 1000MB:tä. Sehän oli sinänsä hieman kiistanalainen ratkaisu. Kuitenkin siitä kehittyi pikkuhiljaa hienot takavetoiset. Volvo onnistui pitkään sinnittelemään jäykällä taka-aks…
Vedän kyllä nyt täysin muistista. Hyvä että joku korjaa. Esim. Tuo Spitfire kaljakorit allaan oli hieno, ei korjaus mutta täydennys.
Muistaakseni lahnaskodat tai tutummin vesipöhöt olivat Skoda 440:n edeltäjiä. 440 kehittyi sitten Octaviaksi.
La…
En ole aivan samaa mieltä. Brewstereillä suojattiin tosi tärkeitä lentoja, joilla taas suojattiin maavoimia siinä missä ne yleensäkin olivat tarpeen. Ei kai ollut tarpeen luopua ??
En ole aivan samaa mieltä tuosta Neukkujen heikkoudesta. Sen ti…
Nuorena lennokkipoikana pääsin joskus aidon Dakotan hyttiin kun se kävi meidän kotikentällä vuorolennollaan. Olipa siinä mittari poikineen. Ja sitten kivasti ylämäki penkkirivissä. Olipa upea vehje. Ja sitten se ääni kun ne lähtivät. Jotenkin sama f…
Heitin lonkalta nuo tehoarviot. Taisi mennä jonnekin Fokkerin tienoille.
Nuo BW:n saavutukset (ja varsinkin lentäjien) olivat todella huikeat. Ehkä sen laivastohävittäjän ketteryys jotenkin sopi tänne. Lopuksihan se toki jäi nopeudessa.
Taifu…
Mietin aluksi että tarkoitatko tuolla Ferrari urheiluautoa tai viimeisintä Spitfire -lentokonetta. Yhtä kaikki. Molemmat hienoja. Kun meillä alkoivat Brewsterit hiipumaan niin onneksi saatiin sitten ME109 -koneita. Tietääkseni niissä oli n. 1200 hv …
Yhtäkkiä on vaikea vastata. Kun olen myös vanha lentäjä. En toki hävittäjä -sellainen vaan tavallinen purjelentäjä. Meidän systeemissä vedettiin koneet ylös vaijerilla ja päästiin parhaimmillaan yli 700 m. Sen voin sanoa että lempikoneeni oli jokin …
Nuo em. mopot ovat minulla toki olleet. Zundapp tosin oikeasti vain mopona. Tuo MB 170 DA oli hyvällä ystävälläni Pekka Alasalmella. Se tosiaan kulki joskus jopa yli 100. Minulla oli silloin EMW Sport Cabriolet. Pekka väitti että kyllä hän tuolla Em…
Nuo mopot ovat kyllä kaikki tuttuja NSU:ta lukuunottamatta. Sehän oli tosi laadukas mutta myös tylsä sakemanni. Vrt. isot Britit tai Italiaanot. Saksalaisilla taisi olla silloin jokin kokorajoitus ettei vaan toistuisi tuo kuuluisa katastrofi !
…
mhj:
Aivan hienoa niin.
Bobeda oli meidän kulmilla (korven) kylätaksina.
Auto oli kovasti kulussa ja lämpimiähän ne olivat.
Taksimiehellä oli myöhemmin "kaurisnokkainen" eli Volga.
Jäikös sinulla mieleen maininta "täyslastin" hakemisesta.
…
Mossen kansi oli tosi helppo avata. Sehän oli pelkkä lankunpätkä. Miksi se sitten piti avata. Ainoa syy lienee tiivisteen vuoto. Venttiilithän sitten olivatkin jossain muualla.
EMW:
Minulla oli joskus muinoin BMW 321 -49. Se vastasi 30 -luvun vastaavaa tyyppiä. Olihan siinä 6-pyttyinen kone ja kävi tosi siististi. Alkuperäinen Solexin kopiokaasutin oli vaihdettu A-fordista peräisin olleeseen Tillotsoniin. Ne siis olivat …
Muistaakseni IFA F9 tuli markkinoille ennen sisarmalliaan Donauta (Donau siis Länsi-saksasta). F8 taas oli sinänsä nätti 30-luvun DKW myös. Se oli 2-sylinterinen pörpöttäjä. Nuo vanerikyljet (itse asiassa pystypaneelia) olivat farmarimallissa. Oikai…
Niinhän se menee. Ifa F9 oli kuitenkin sympaattinen menijä.
Luulisin että pahin heikkous oli vetoakselien nivelet. Ne olivat jonkinlaista liuskatyyppiä. Sama heikkous oli sitten myöhemmissä Wartburgeissa. Olihan se Lutikkamallinen warre myös kauni…
Tottakai teho on lopullinen suure. Se vain muodostuu eri tekijöistä. Jos ei kiinnosta niin sitten ei. Joitakin ei kiinnosta edes teho. Riittää esim. huippunopeus tai kiihtyvyys 0-100. Tai sitten Mika Waltarin tapaan pelkkä auton väri. Ko henkilölle …
Ensimmäinen oma auto oli Ford Anglia 1958. Löysin tiedon että teho oli 36 bhp ja vääntö 72,5 nm/4500 rpm. Siis nykyaikaan katsottuna tosi ohut vääntö. Kyllä sen huomasikin kun sillä yritti olla liikenteen seassa. Eipä muut tosin olleet juurikaan kum…
Tuo kiertomomenti on todella mielenkiintoinen. Mikähän olisi yksikkö.
Noiden muinaisautojen väännöistä en oikein muista mitään.
Silloin joskus 40 -50 vuotta sitten ajateltiin pelkästään tehoja. Luullakseni ne olivat aika "tussuja" ainakin ns …
Toki muistan mossen tekniikan. Olihan se m 1938 Opel Olympia.
Kaikesta huolimatta siinä oli todella mukava käynti. Sivunenttiilesta huolimatta.
Yksi juttu. Kun Mosse niiskutti niin sanoma oli aina :
Nikita, nikita , nikita jne...
Noissa hammasrattaiden välityksissä oli vielä tekijänä fiiberipyörä. Se oli hiljainen. Ainakin Mosseissa, ilmeisesti Opelin peruja. Se vain joskus irtosi keskiöstään.
Helppo homma vaihtaa.
Tulipa ihannoitua noita vanhan kansan pitkäiskuisia kon…
Minullakin oli joskus takapotkuinen Lada. Olihan siinä huoltotarvetta. ÖV 5000 km välein. Samalla venttiilien säätö ja ketjun kiristys. Taisin kiristää ketjun myös vaihtojen välissä. Kun kiristäjän tappi painui liian syvälle niin ketjun vaihto. Täst…
ymmärtääkseni työntötangoilla ei ole mitään merkitystä moottorin tehoon. Sehän riippuu muista suureista. Kysymys voi olla valmistustekninen ja myös valmistajien pyrkimys saada asiakkaat riippuvaisiksi huolloista. Nykyäänhän autoja oikeasti harvoin k…
Varmaan olisimme loppupeleissä samaa mieltä asioista NHB:n kanssa. Muistini mukaan tuossa tapauksessa TM:n koeajaja kehui tuon keskiluokan länsiauton moottorin ominaisuuksia. Lopputoteamus oli kuitenkin "valitettavasti moottori on vain vanhanaikaise…
Muistin mukaan se oli 70-luvulta alkaen tämä jankutus, tai ehkä vähän aikaisemminkin. Toimittajat olivat silloin TM ja Moottori -lehdistä.
En vieläkään ymmärrä tuota puhetta kierrosten kestävyydestä. Puhutaan kuitenkin jostain korkeintaan 6000 rpm…
Ilokseni huomasin että uusissa pienissä Peugeoiteissa on taas uudelleen keksitty pitkäiskuinen kone. Senhän (siis pitkäiskuisuuden) autolehtien testaajat haukkuivat täysin.
Silloin oli muotia ns. kierroskoneet. Väittivät mm. pitkäiskuisuuden huono…