Polttokennotekniikka valtaa alaa.
DaimlerChrysler toimittaa Madridin kaupungille kaupunkibusseja jotka käyvät polttokennotekniikalla.
Myös Pekingiin tai oikeammin Beijingiin, toimittaa DaimlerChrysler polttokennotekniikalla toimivia citybusseja v. 2005 alkaen. Näitä uppoaisi Kiinaan sitten aikamoinen määrä.
Opel Zafira tällä samalla tekniikalla on tullut Hammerfestista jonnekin Ruotsiin, Suomen kautta, ongelmitta. Tekniikka ei paina 1000 kg kuten joku väitti, painoa on toki enemmän. Tankki on takapenkin alla, mahtuu 4,6 kg vetyä jolla ajaa päivän, siinä 400 km. Auto painaa 1700 kg.
Teho 82kW, vääntö 215 Nm, aina läsnä, 0-100 km/h 16 sek, huiput 140 km/h.
Testin ajankohta on kiinnostavuutta ajatellen suotuisa. Onhan öljyn maailmanmarkkinahinta korkeampi kuin koskaan, ja poliittinen epävakaa tilanne jatkuu. Tulee myös jatkumaan pitkään. Kiinan kasvava talous tulee jatkossa nielemään öljyä yhä enemmän, jolloin tuskin öljy enää merkittävästi tulee halpenemaan, vaikka lähi-itä joskus rauhoittuisi.
Öljyä toki on, uudet esiintymät vain ovat hankalissa paikoissa, joko arktisilla alueilla, tai niin syvällä meren pohjalla ettei hyödyntäminen ole kannattava, ellei markkinoiden hintataso pysy korkeana.
Taitaa käydä niin, että jos öljyn hinta vakiintuu 30 euron tuntumaan tai yli, niin polttokennoautoja alkaa näkyä liikenteessä ennemmin kuin arvaammekaan. Varmaa on että näillä öljyn hinnoilla panostukset polttokennotekniikan kehitykseen kasvavat huimasti, sillä jos ensimmäisenä saa sarjatuotantoon kelpaavan polttokennoauton kehitettyä, ja öljyn hinta on 30-40 euron välillä, niin markkinat tällaiselle autolle ovat varmasti valtavat.
Väitän, että uusien tekniikoiden läpilyönti tapahtuu ainoastaan seuraavien ehtojen täyttyessä;
1) Öljy-yhtiöt ovat jakamassa kakkua (tekevät tekniikalla rahaa, jakelevat vetyä tms.)
2) Suuret valtiot subventoivat tekniikkaa veroalella (luulen, että Suomessa esim. ne tapetaan verolla, onneksi uusia tekniikoita ei kehitetä vain Suomea varten)
3) Autoteollisuus sopii keskenään teknisen toteutuksen spekseistä, jotta aktiivikomponenttien kustannukset saadaan riittävän volyymin kautta kohtuulliseksi
4) Saavutetaan riittävä käyttöturvallisuustaso (4,6 kg vetyä on edelleen suuri turvallisuus riski tankatessa ja kolaritilanteessa)
Lukiessani eri maiden raportteja aiheesta, voidaan todeta, että toimiva tekniikka on jo olemassa ja toiminnassa tänä päivänä. Jakeluverkosto puuttuu. Tämä on öljy-yhtiöiden rooli. Mutta, jos he suhtautuvat penseästi asiaan, niin alalle saattaa syntyä uutta tervetullutta kilpailua. Siinä mielessä ei öljy-yhtiöiden pitäisi olla liian varmoja asemastaan. Niin suuri asia ei ole syrjäyttää ne, mikäli he eivät halua osallistua jakelupisteiden avaamiseen.
Nythän tilanne on vielä se, että öljy-yhtiöt pitävät asiaa itsestään selvänä, että he toimivat jakelukanavina myös vedylle. Ei kannattaisi välttämättä liikaa luottaa tähän. Enää ei tarvitse rahdata raakaöljyä tuottajamaista. Siinä puotoaa jo merkittävä markkinaetu pois, jotka öljy-yhtiöt ovat sopineet tuottajamaiden kanssa. Tämä ala on aivan varmasti kartellisoinut. Uusia ei päästetä jaolle.
Onneksi olemme mukana EU:ssa. Näin energiapolitiikka on yhteinen etu. Suomi verottaa maakaasukäyttöisiä ajoneuvoja 20 kertaisella diesel-, eli käyttövoimaverolla. Tämä on rangaistusvero, eikä ole EU:n politiikan mukaista. Sähkökäyttöisistä ajoneuvoista peritään myös dieselvero kokonaispainosta, vaikka polttomoottoria niissä ei edes ole. Valtio ei ole Suomessa koskaan ollut suopea vaihtoehtoisille polttoaineille, päinvastoin, ne rangaistaan veronkiertona. EY-tuomioistuin joutuu lähes yksinomaan ojentamaan Suomen valtiota väärinkäytöksestä omia kansalaisia kohtaan. Kuka lie ensimmäinen Suomesta lähtevä pakolainen, koska valtion taholta toimitaan syrjivästi? Pääsisi takuulla etusivulle päivän uutisena!
Uudessa TM:ssä oli mielenkiintoinen juttu Postilaatikkopalstalla koko verojärjestelmästämme. Eriarvoistava verotus. Autoilijoilta peritään vuositasolla lähes yhtä paljon veroja kuin koko palkkatuloverotuksella. Piti oikein lukea kahteen kertaan, etten minä ollut sitä kirjoittanut.
Kuinka Hollanti, Belgia, Itävalta, Saksa jne. eivät notkahda kokonaan polvilleen, kun eivät verota autoilua kokonaisuutena yhtä rankasti kuin Suomessa tehdään. Nämä euroopan maat antavat rahat jopa takaisin liikenteeseen, teiden rakentamiseen jne. Suomessa ollaan sen tosiasian edessä, että kun, ei jos, uusi tekniikka on nykypäivää liikenteessä, alkaen v. 2010, sitä ei enää voi verottaa miten sattuu. Mitä veroja keksitään lähes rajattomalle, saasteettomalle tekniikalle?
Kysymys kuuluu lähinnä silloin, alkaako Suomessa mennä huonosti?
Autoilijoilta ja liikenteestä kerätyt verot ja maksut ovat tänä päivänä lähes 6 miljardia. Joko tätä paikataan, tai eletään sen mukaan, mikä tulee näkymään valtiollisissa ja kunnallisissa palveluissa ja muodoissa. Valtiolle itsessään tulee sopeutumisvaikeuksia. Eduskunnassa kukaan ei ole vielä tähän herännyt. Jos ilkeä haluaisi olla, niin siellä kaikki nukkuvat puolueet ovat hyvin edustettuina.