Eli syttyykö 95E bensiini moottorissa 98E bensiiniä nopeammin
koska 95E bensiinillä on oktaaniluku pienempi eli puristuskestävyys
tietääkö joku asiasta jotain?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Eli syttyykö 95E bensiini moottorissa 98E bensiiniä nopeammin
koska 95E bensiinillä on oktaaniluku pienempi eli puristuskestävyys
tietääkö joku asiasta jotain?
Kyllä ne sytytystulpan kipinästä syttyvät aivan yhtä nopeasti. Oktaaniluku kertoo ainoastaan polttoaineen "puristuskestävyydestä".
Tavoitteenahan bensakoneissa on, että polttoaine-ilmaseos syttyy vasta kipinästä. Jos polttoaineen oktaaniluku on liian pieni, seos syttyy ennenaikaisesti puristussuhteen aikana rasittaen moottorin osia. Puhutaan "nakutuksesta", joka kuvaa samalla syntynyttä ääntä.
Olennaista on, että ei kannata ajaa autolla suositeltua korkeaoktaanisemmalla bensiinillä.Polttoaineiden lämpöarvot ovat samat, joten mitään tehohyötyä ei kalliimman bensan käytöstä saa.
Joissakin moottoreissa on nakutuksen tunnistava järjestelmä, joka ilmeisesti säätää tarvittaessa seosta laihemmalle. Tällaisessa moottorissa irtolaisjärjellä ajateltuna korkeaoktaanisempi bensa tuottaa (kulutuksen kustannuksella) korkeamman tehon.
Ilmoitettu oktaaniluku ei aina pidä paikkansa. Jos itärajan takana joutuisin tankkaamaan ryssän jalostamaa bensaa, saattaisin varmuuden vuoksi valita korkeamman oktaaniluvun päästäkseni olettamaani puristuskestävyyteen. Länsimaissa valmistetut vehkeet ovat (japsit mukaanlukien) joskus liian kranttuja paikallisiin olosuhteisiin, mikä tuli viimeistään viime sodissa osoitetuksi.
Ilmoitettu oktaaniluku ei aina pidä paikkansa. Jos itärajan takana joutuisin tankkaamaan ryssän jalostamaa bensaa, saattaisin varmuuden vuoksi valita korkeamman oktaaniluvun päästäkseni olettamaani puristuskestävyyteen. Länsimaissa valmistetut vehkeet ovat (japsit mukaanlukien) joskus liian kranttuja paikallisiin olosuhteisiin, mikä tuli viimeistään viime sodissa osoitetuksi.
Käytännössä lähes kaikissa nykyaikaisissa bensiinimoottoreissa on nakutuksentunnistin. Jos moottorissa ilmenee nakutusta, moottorinohjausyksikkö sirtää systytystä myöhäisemmälle, jolloin palotila "viilenee" niin, ettei nakutusta enää esiinny.
Moottoritehtaat antavat polttoainesuosituksensa yleensä siten, että nakutusta ei vaatimusten mukaisilla oktaaneilla synny. Esimerkiksi joissakin VAG-konsernin moottoreissa suositus on 98E, mutta 95E :tä voi myös käyttää. Tarkoittaa käytännössä sitä, että normaalissa käytössä 95E riittää mainiosti. Saksan moottoriteiden vapaissa nopeuksissa saattaa ohjausyksikkö joutua säätämään sytytystä, jolloin teho hiukan putoaa ja kulutus nousee verrattuna 98E-bensiinin käyttöön. Suomessakin saattaa rajuissa kiihdytyksissä ao. moottori joutua myöhästyttämään sytytystä, mutta tilanne on vain hetkellinen.
EDIT:
Löysin nesteen kotisivuilta bensiinioppaan , jossa asiaa käsitellään sivuilla 14 ja 15. Kyseessä on pdf-tiedosto, jota ei ehkä modeemiyhteyksillä kannata ruveta lataamaan:
http://www.neste.fi/binary.asp?page=3379&field=FileAttachment&version=1
Jos moottorissa suositellaan käytettäväksi 98E:tä, saattaa kulutus nousta jos ajelee 95E:llä. Näin kävi ainakin 1.5 Seat ibizalla, jos sytytyksen sääti niin, ettei kone nakuttanut 95:sella, niin kulutus nousi semmoisen 0.5ltr/100km. Eikös sama tapahdu nakutuksen estossa, eli kannattanee ainakin verrata kulutusta ennenkuin "säästää" 95:sella...
Vanhemmissa autoissa sytytystä jouduttiin säätämään kokoaikaisesti myöhemmäksi - tämä luonnollisesti lisää kulutusta ja pienentää tehoa. Nakutuksentunnistimella varustettu moottori myöhentää sytytystä vain tarvittaessa. Lehtitietojen mukaan uudet VAG-moottorit toimivat Suomen olosuhteissa hyvin 95E:lläkin - nakutusta ei näillä nopeusrajoituksilla juuri ilmene, joten moottorinohjausyksikkö ei joudu myöhentämään sytytystä.
Eikös jos käyttää suositeltua pienempää oktaania niin se bensiini räjähtää ennen(johtuen paineesta ja ennestään kuumasta sylinteristä) kuin se itse kipinä syntyy niin se mäntä kääntyy tavallista aikaisemmin eikä liikerata ole niin iso kuin normaalisti eli tehot kärsii. Niin miten se nakutus-systeemi korjaa se tilanteen? vai eikös sen männä liikerata kärsikkään siitä?
Moottorin osat ovat terästä. Liikerata on aina sama, sillä se männänvarsi ei taivu vaikka polttoaine syttyykin ennenaikaisesti.
Ajattele tämä asia niin, että kun ajat polkupyörällä, ei sinun kannata alkaa polkemaan poljinta alas kun se vielä on nousemassa. Sama asia moottoreissa. Korkeaoktaaninen polttoaine ei ala polkemaan mäntää alas liian aikaisin, vaan silloin kun moottorinohjausyksikkö niin haluaa.