Näillä ilmoilla ikkunoiden huurtuminen on kiusallinen ongelma.
Minulla on uusi corolla verso ja olen nyt huomannut, että siinä
takaikkunat jäävät huuruun vaikka olisin valinnut tuuletuksen tuulilasitoiminnon. Tänäänkin ajoin 30 km ja tuuletus oli lähes täysillä
koko matkan ja takaikkunat pysyivät silti huurrussa. Tuntuu, että versossa on todella huonot takasuuttimet, jos ollenkaan. Onko muilla versojen omistajilla samanlaisia ongelmia tai ratkaisua miten takaikkunat saisi pysymään auki.
Tarkoitat varmaan höyrystymistä? Huurre puolestaan syntyy alle nollan lämpötiloissa. Ei oluttuoppikaan ole huurteinen, vaikka toisin aina sanotaan...
Lasien höyrystyminen näissä ns. tila autoissa lienee laajempikin ongelma, johtuen auton perinteistä sedania tai farkkuakin suuremmasta sisätilavuudesta. Paras apu lasien kuivaamiseen on ilmastoinnin käyttö, jos autossa vain sellainen on. Etenkin manuaalin kanssa vain nappulan painallus; lämpötilaa ei tarvitse säätää.
Lasien höyrystyminen näissä ns. tila autoissa lienee laajempikin ongelma, johtuen auton perinteistä sedania tai farkkuakin suuremmasta sisätilavuudesta. Paras apu lasien kuivaamiseen on ilmastoinnin käyttö, jos autossa vain sellainen on. Etenkin manuaalin kanssa vain nappulan painallus; lämpötilaa ei tarvitse säätää.
Puhutaanpa asioista niiden oikeilla nimillä:
Lasin höyrystyminen tarkoittaa, että itse lasi haihtuu savuna ilmaan! Huurtuminen on veden tiivistymistä ja jäätymistä pinnoille.
Huuruuntuminen on vesihöyryn tiivistymistä pinnoille.
Eli huuruuntumiseen apua:
- kunnollinen ikkunoiden sisäpintojen pesu, eikä vain pyyhkiminen kostealla
- raitisilmasuodattimen puhdistaminen/vaihtaminen tai poistaminen talveksi kokonaan
- puhaltimen moottorin vaihto tehokkaampaan
- lumet ja vesi pois kengistä ennen autoon astumista
- kumimattojen säännöllinen tyhjennys vedestä
- mahdollisesti vuotavan lämmityslaitteen kennoston korjaus
- vuotavien ilmanohjausputkien tiivistäminen
En tunne idän ihmeitä niin hyvin, mutta mikäli niissä on sisäilmankierto mahdollinen, kannattaisi tarkistaa enismmäiseksi, ettei tuuletin ole sisäkierrolla.
Muuten nyt on päivänselvä, että ns. tila-auto tuskin pätkäajossa pysyy olosuhteissamme sulana. Siksi pakettiautoissakin on yleensä väliseinä, ettei tarvi istua pakastimessa koko ajan.
SixPack se jaksaa kantaa huolta meistä tila-autoissamme palelevista reppanoista. Kerrottakoon hänelle nyt kuitenkin, että itse en ole kokenut minkäänlaista eroa edellisten sedan-mallisten autojeni ja nykyisen C-MAXin lämpiävyydessä tai lämpimyydessä, enkä ole kuullut kenenkään muunkaan valittavan tila-autonsa kylmyyttä. Jos nyt jonkin autoilijaryhmän tarkenemisesta kannattaisi huolestua, niin eiköhän kohteeksi pidä valita nykyaikaisilla vähän hukkalämpöä tuottavilla dieseleillä ajavat korimalliin katsomatta. Eikä heistäkään todellisuudessa kannata huolestua, tarkenevat varmasti.
Mitä takasivuikkunoiden huuruuntumiseen tulee, niin ongelma on tyypillinen lähes kaikille nykyautoille korimallista riippumatta paksun B-pilarin takia. Lasin kirkkaana pitämiseen tarvittava ilmavirtaus ei yksinkertaisesti tavoita lasin pintaa ellei B-pilariin ole lisätty erillistä ilmasuutinta esim. Volvon tapaan. C-MAXin takaikkunat huuruuntuvat yhtä tehokkaasti kuin edellisen sedan-Vectramme, jossa oli jo kohtalaisen massiiviset B-pilarit.
Onhan oltava huolissaan kaikista huurustuneista tai huurteisista ikkunoista ja lasipinnoista, ellei muuten niin turvallisuuden takia, paksua näkökenttää häiritsevää pilaria on edessä ja takana tila-autoissa aivan riittävästi. Niiden katveeseen jää helposti jalankulkija, tai mikä tahansa ajoneuvo.
Tila-autoissa saisi olla suurempi lämmityskennosto, tai kerroskennosto kuten Volvoissa aikoinaan oli. Rellu Laguna farkussa jo v. -96 -> on muuten lämpövastukset myös tavaratilan sivuikkunoissa pitämässä takimmaiset sivulasit kirkkaina ja sulana. Fiksu idea.
Saksalainen kun valmistaa taloudellisen pikkudieselin, niin asiaa harkitaan ehkä tarkemmin suunnitteluvaiheessa kuin muualla. Termostaatti sijoitetaan jäähdyttimen ja vesipumpun väliin alas moottoritilaan. Sylinterikannesta tulee kuuma neste heti lämpökennostoon, lämmittää sisätilan, kiertää takaisin vesipumppuun ohitusreittiä pitkin. Kovilla pakkasilla neste ei kierrä jäähdyttimessä ollenkaan. Jos jostakin syystä moottori lämpiää enemmän, avautuu termari hieman ja ottaa jäähdyttimen kautta kylmää nestettä. Tämä ei onnistu aivan yhtä hyvin jos termari on kannen ja syylarin välissä, vaikka kaikissa autoissa onkin ohitus suoraan vesipumppuun. Jäähdytinneste tulee haaleampana lämppäriin. Auton sisätilojen lämmitys ei ole niin korkealla asteikolla mitä etelämmäs ja kauemmaksi mennään. Termostaatin asteluvulla on myös merkityksensä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että -25 - 30 pakkasilla voi pitkillä matkoilla aivan hyvin ajaa paitasillaan. Tämä ei kaikilla autoilla onnistu.
Juuú.
Gyll ne takaglasi hiuka höyrästyvä, mut ei lainkka ajoa häiritseväisesti. Lämppö piissa ja nägyväisyytt` ja. Kyll maar segi
siltti baremp ollagi vois... tämssi bauha yli 600 gilomeetri verso-gokemuksell´.