Saksalaiset ovat jokin aika sitten koeajaneet hieman eri kategorian autoja Saksan alppiteillä ja ehkä Sveitsissäkin, tunneleissa jne. Lexuksen jarrut antavat miettimisen aihetta. Myös Mazda 5 ja Fiat Pandan jarrut saavat kyseenalaisen maineen. Muut selviävät tyydyttävällä tai hyvällä arvosanalla:
www.automotorundsport.de/test_technik/fotoshows/bremsentest_2005.96295.htm
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Olen ollut huomaavinani systemaattisen eron TM ja AMS jarrumittauksissa, siten että TM:llä jarrutusmatka on muutaman metrin pitempi (100km/h - 0). TM:ssä on vain yksi tulos, kun AMS:ssä on useita jarrutuksia kylmillä-lämpöisillä jarruilla (usein mittaustulokset ovat metrin sisällä).
Tuossa AMS-jutussa, nettiversiossa, Zafira on pysähtynyt 37 metriin ja TM 18/2005 Zafiralla meni 41 metriä.
Nyt ei ole TM lehteä, jossa oli uusi Ässä koeajossa, mutta muistelen että TM sai sen pysähtymään 39 metriin. (TM lukemat pyöristettyjä tässä, ilmoittavat 10 sentin tarkkuudella).
Kommentteja, onko havaintoni oikea (joka on suht sattumanvarainen, en ole ottanut tuloksia ylös systemaattisesti), onko mittaustapahtumissa eroja tms.
ps eikös tuo TM testin jarrutustulos Ässälle ole tosi hyvä
Parempi vain, että Suomessa mitataan jarruja viileinä (mieluiten märkinä ja suolakuran peitossa). Jos täällä jarruja joskus tarvitsee, niin ne eivät ole esilämmitetyt kuitenkaan.
Saksassa saatetaan ajaa kovaa ja isojen nopeuserojen takia jarruja voi joutua käyttämään myöskin rankasti. Siksi sikäläisiä kiinnostaa myöskin niiden mahdollinen häipymisalttius lämpiämisen johdosta.
Lexus GS 430:n jarrupalat taisivat kulua ko. testissä loppuun ja testi piti keskeyttää sen osalta. Pikkulexuksen laatuhan on ollut jo alusta saakka kaukana luxuksesta, samoin kuin kotoisampien pikku-Volvojen isoserkuistaan.
AMS-TV:n lähetys tuosta testistä tuli ulos n. kuukausi sitten. Ohjelmassa ajettiin aika rankkaa vuoristotietä (serpentiini) alas reilulla nopeudella ja mutkiin tiukasti jarruttamalla. Ei siis mikään normaali 100-0 kmh pysäytys testi. Testaajien mielestä rasitus olisi vastannut autoa + isoa asuntovaunua tuolla tiellä normaali nopeudella ajaen.
Lexuksen palat paloivat kiinni jarrulevyihin pysäytyksen jälkeen, jolloin mitattiin laserilla jarrujen lämpötila.
Ehkä ei nyt kuitenkaan laserilla vaan normaalisti mittaamalla kohteen emittoiman lämpösäteilyn perusteella. Laseria voidaan toki käyttää valaisemaan mitattava piste tai keilan alue, jolta mittaus suoritetaan, jotta mittalaitteen käyttäjä osaa suunnata sen oikein.
Tuskin kohteen heijastusominaisuudet muuttuvat lämpötilaan verrannollisesti, vaan suora emittointimittaus antaa pikemminkin tarkan vastauksen.
Nyt on SixPack saanut jälleen väärää tietoa: juuri Autocar-lehti nimenomaan kehui Lexuksen jarrut.
Tuskin kohteen heijastusominaisuudet muuttuvat lämpötilaan verrannollisesti, vaan suora emittointimittaus antaa pikemminkin tarkan vastauksen.
Kirjoitin vain puhekieltä, josta suurin osa varmaan tietää mistä on kyse. Mutta kiitos kun selvitit tämän meille.
No, saksalaiset ovat toista mieltä sen jarruista: Lexus GS 430
auto motor und sport-Urteil: Mangelhaft
Ja, aika mielenkiintoista kyllä, saman lehden Euroopanlaajuisessa 16 auton vertailussa moitittiin myös Avensista jarruista (ajo-ominaisuuksien lisäksi).
No, saksalaiset ovat toista mieltä sen jarruista: Lexus GS 430
auto motor und sport-Urteil: Mangelhaft
Ja, aika mielenkiintoista kyllä, saman lehden Euroopanlaajuisessa 16 auton vertailussa moitittiin myös Avensista jarruista (ajo-ominaisuuksien lisäksi).
Tässä nimenomaan nähdään, miten Saksan olosuhteet ja Saksan vapaat nopeudet aiheuttavat tarvetta kasvattaa jarrulevyjen kokoa ja jäähdytystä, joka johtaa samalla erittäin matalaprofiilisiin renkaisiin. Kumpikin seikka on Suomen olosuhteissa vain haitaksi: avoimet jarrulevyt keräävät loskaoloissa kuraa, joten hidastuvuus saattaa täysin yllättäen heiketä, mm. VW:ssa ja Audissa on tästä raportoitu. Matalaprofiilirenkaat taas eivät ollenkaan sovellu Suomen tieoloihin.
Kovasti toivoisin, että Saksassa nopeutettaisiin yleisten nopeusrajoitusten tuloa - se pysäyttäisi saksalaisautoissa tämän ikävän kehityskulun - saattaisimme saada Suomeenkin taas meidän oloissamme toimivia jarru- ja rengasratkaisuja.
Kyllähän tämä sama kehityskulku on näkyvissä kaikissa autoissa, ehkei kuitenkaan niin voimakkaana.
Mutta, omalla toivomuslistallani olisi myös tuo autojen järkiperäistäminen todellisten tarpeiden mukaiseksi. Nopeusrajoitukset ovat valtaosassa maailmaa melko alhaiset, tuntuu aika älyttömältä rakentaa autoja 200 km/h nopeuksiin joita useimmissa maissa ei missään pysty ajamaan.
Ironista tässä koko hommassa on tietysti myös se, että Saksa joka mainostaa itseään jonkinlaisena ympäristöasioiden mallimaana, ei pysty viemään läpi näin yksinkertaista tapaa pudottaa kulutusta, melua ja päästöjä.