Talviautovertailussa 2014 kerrotaan lämmityslaitteista aluksi jo tuttu perustoiminta. PTC:n käytöstä on oletus, että se olisi käytössä 9:ssä koeautossa. Koko PTC:n hyödystä on epäilys. Samoin vastusten vaikutuksesta kulutukseen.
Näihin TM:n itse esittämiin epäilyihin voisikin odottaa lehdeltä vastauksia.
Onko lukijoilla enemmän tietoa asiasta ?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Omaa kokemusta vain Mercedes S204:n (eli siis Cee farkku) osalta.
yli kilowatin sähkövastukset tekevät dieselautosta mukavan lämpimän ja vieläpä nopeasti, mutta tankistahan sekin lämmin tietenkin tulee. Vesijäähdytteinen sähkövoimala jarruttaa nimellistehollaan moottoria varmaan muutaman kilowatin teholla, mikä on rauhallisessa ajossa tarvittavaan kokonaistehoon verrattuna selvästi näkyvä lisä.
Talven kulutuslisä alkaa 12 km työmatkalla näkyä jo syksyn koleudessa, ennen talvirenkaille vaihtoa ja lunta. Kulutuslisä riippuu täysin ajotavasta ja ajettavista matkoista, mutta lyhyellä työmatkallani sähkölämmityksen merkitys tulee selvästi näkyviin ajotietokoneen nostaessa työmatkan keskikulutuksen kesäisestä viidestä muutaman desin yli ja sitten talvirenkaiden vaihdon jälkeen saman verran lisää. Talviajossa siis kesäinen 5 muuttuu optimistisen ajotietokonnen mukaan 5.5 litraksi sadalla.
Pidemmällä matkalla tietenkin sähkölämmityksen kulutuslisä alkaa hävitä kohinaan. Olen päättänyt olla pahastumatta noista lyhyen työmatkan muutamasta desilitrasta, koska kulutuslisä toteutuu vain kuljettajan pyytäessä enemmän lämmintä kuin moottorista on sillä hetkellä saatavissa ja homma on pelittänyt luotettavasti ja miellyttävästi jo yli 6 vuotta ja jonkin matkaa kolmattasataatuhatta kilometriä.
Kiitos hyvin perustelluista kommenteista. PTC näyttäisi toimivan juuri tavalla jota toivoinkin. Webasto/Eber on tietysti tehokkaampi, mutta vikaherkempi. Pienen kulutuslisän maksaa mielellään lämmöstä silloin kun sitä tarvii.
Saakohan PTC-vastuksia jälki-asennettuina ?
Jälkiasennuksia suunnittelevalle tiedoksi, että Mersu teki samasta teemasta kaksi variaatiota.
Ensin laitettiin vastukset lämmittimen kennoon nestettä lämmittämään. Sekin on tyhjää parempi, mutta kovin tehoton koska joutuu lämmittämään moottorissa kiertävää nestemäärää.
Ilmakanaviin sijoitetut vastukset lämmittävät ilmaa tehokkaasti. Moottori lämpenee sitten kun lämpenee, jos lämpenee.
sähkövastuksilla on kaksi "lämmitysmuotoa", ensimmäinen tietty se että vastus itsessään lämmittää ilmaa/moottoria, mutta sähkön tekemiseen laturi kuormittaa konetta eli nostaa palolämpötilaa ja pakokaasun lämpöjä. jos autossa on pakokaasujen lämmön talteenotto niin dieselinkin saa nopsaan lämpimäksi tyhjäkäynnilläkin kun kuormitus on kova.
jonkinnäköistä osviittaa antaa laturin amppeerit. jos autossa on vaikkapa 180A laturi niin ehkäpä vastuksiinkin riittäisi potkua. tällöin tosin esim TM:n typerä talvitestitapa puhaltaa täysillä ilmaa mitätöi moisen vaikutuksen.
ainakin bemarissa lämpöä piisaa moisen systeemin avustuksella, ilmeisesti 2kW vastukset. -30C pakkasilla moottori lämpiää noin minuutissa +20C ihan tyhjäkäynnillä, pitkän öljynvaihtovälin salaisuus...
muistaakseni vw-dieseleissä oli hurja 50w vastus tai pari, jolloin ei kovin paljoa iloa moisesta ole. toki jotain. jos laturissa on ylimääräistä puhtia vain tuohon niin eipä siihen isommatkaan vastukset auta.