Uudessa lehdessä oli jälleen hyvä testi autojen huolloista. Itse olen monesti miettinyt, että missä kulkee huoltojen suhteen petoksen raja, jolloin voisi tehdä rikosilmoituksen hutiloiden tehdystä huollosta. Yleensä taitaa olla niin, että jos tilaa jotain eikä saa sitä, mutta kuitenkin laskutetaan ko asia niin ollaan ainakin lähellä petosta tms nimikettä.
Nytkin testissä oli muutama varsin selvä kohta, jonka voisi kuvitella kuuluvan ns määräaikaishuoltoon, joka tilataan, huolto kuittaa asiat tehdyksi ja lasku tulee kuin manulle illallinen. Kuitenkin voidaan jälkikäteen todeta, ettei kaikkia huoltoon kuuluvia asioita ole tehty/todettu ja niiltä osin on laskutettu perusteettomasti.
Tietääkö kukaan, milloin ns unohdukset huollossa voidaan katsoa niin merkittäviksi, että voidaan puhua jopa huijauksesta, petoksesta tms "rikoksesta".
Minulla on kokemusta Tampereen Vehon huolloista. Kun taannoin Tampereen Veho sai kehnot arvosanat huoltotestissä ( Citroen) siitä seurasi se, että asentajan tulee nykyään Vehossa merkitä kuittauksellaan kukin huoltokohde tehdyksi. Senhän tulee olla itsestäänselvyys. Mikäli havaitaan, että kuittaus on tehty, mutta työtä ei, voidaan jo puhua petoksesta tai ainakin asiakkaan luottamuksen raskaasta pettämisestä. Asiakkaan tulee reklamoida välittömästi huollon puutteista ja pitää sitkeästi puolensa. Koska kilpailu automerkkien välillä on timantinkovaa, ei pitäisi enää millään automerkillä olla varaa kehnoon työhön. Syksyllä huoltojen vapautuessa EU- direktiivin ansiosta siten, että merkkihuolloilla ei ole enää monopolia, tilanne muuttuu jälleen. Ns. vapaan kilpailun toivoisi merkitsevän yhä laadukkaampia ja asiakkaalle kohtuuhintaisia huoltoja ja toivottavasti myös merkkihuollot ryhdistäytyvät, sillä vielä näyttää olevan ala-arvoista työtä aivan liikaa. Esimerkiksi Tampereen Peugeot- huolto teki surkeaa työtä viime testin perusteella.