Mercedes E 200 NGT - kaasulla ja bensiinillä. Mitäs mieltä olette ?
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=119995
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Mercedes E 200 NGT - kaasulla ja bensiinillä. Mitäs mieltä olette ?
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=119995
Mitä mieltä noista kaksoispolttoaineautoista nyt voi olla? Hienoja vehkeitä, säästävät ympäristöä, mutta ovat totaalisen hyödyttömiä täällä, missä valtaosa suomalaisista asuu. Hukkaan menee tuo investointi.
Tulevat yleistymään. Tuskin olen ainoa mielipiteeni kanssa kun veikkaan että 5 vuoden päästä noita on paljon enemmän ja 10 vuoden päästä vielä enemmän...
Malmin maakaasuaseman avajaisten yhteydessä mainittiin jotakin muiden asemien perustamisesta. Oliko 30 kpl v. 2010 mennessä? Ei se tarvi kuin säiliöt maahan tavallisen aseman yhteyteen, pumpun jne. Hollannissa on jokaisen huoltoaseman yhteydessä LPG eli maakaasu. Suomi on todella outo maa näissä energia-asioissa kun liikenteestä on kyse. Verotus estää käytettyjen LPG-autojen maahantuonnin, vaikka puhtaus on ylivoimainen, 30 LPG:tä saastuttaa sen verran minkä 1 Corolla diesel ekoauto.
Saksa kerää veroja liikenteestä 7 miljardia. Autokanta on 44 miljoonaa ajoenuvoa. Liikenteeseen sijoitetaan suurin osa tästä kerätystä eri veromuodoista takaisin liikenteeseen. Suomessa on n. 4 miljoonaa erilaista ajoneuvoa, matkailuvaunut ja peräkärryt mukaanlukien, mopot ja moottorikelkat. Meillä kerätään 6,5 miljardia ja takaisin annetaan 0,8 mrd. Eikö ole surkuhupaisa asetelma, verrattaessa vaikka Saksan veroihin ja liikennemäärään!
Lähinnä itse katselin noita vuotuisia käyttökustannuksia:
Bensiini:
Bensiinin litrahinta 1,17 euroa
Jos vuotuinen ajomäärä on 40 000 km,
ovat polttoainekulut 3 884 e/v
Kaasu:
Kaasun kilohinta 0,9 euroa
Jos vuotuinen ajomäärä on 40 000 km,
ovat kaasukulut 2 196 e/v
Diesel:
Dieselin litrahinta 0,92 euroa
Jos vuotuinen ajomäärä on 40 000 km, ovat polttoainekulut 665 euron dieselvero mukaan lukien 2 984 e/v
noiden mukaan diesel ja kaasu ovat siis aika lailla samoissa, dieselissä tulee mukaan vain tuo rankaisuvero, jota kaasusta ei vielä oteta (kai siihenkin jonkun keksivät).
Kulutukseltaanhan kaasu ja diesel näyttivät olevat 100km kohti samalla tasolla.
Saapa nähdä, taitaa kyllä jäädä ainakin noilla hinnoilla kaasuautot marginaali ryhmäksi.
Pieni tarkennus SixPack
LNG (liquified natural gas) eli CNG (compressed natural gas) eli maakaasu pääosin metaania (85-95%) ja etaania (muutama %) tulee luonnosta
LPG (liquified petroleum gas) eli nestekaasu eli petrokemianteollisuudessa valmistettava koktaili, joka sisältää butaania 45% ja propaania 45%.
Saksa kerää veroja liikenteestä 7 miljardia. Autokanta on 44 miljoonaa ajoenuvoa. Liikenteeseen sijoitetaan suurin osa tästä kerätystä eri veromuodoista takaisin liikenteeseen. Suomessa on n. 4 miljoonaa erilaista ajoneuvoa, matkailuvaunut ja peräkärryt mukaanlukien, mopot ja moottorikelkat. Meillä kerätään 6,5 miljardia ja takaisin annetaan 0,8 mrd. Eikö ole surkuhupaisa asetelma, verrattaessa vaikka Saksan veroihin ja liikennemäärään!
En nyt halua puolustella Suomen verotusta sinänsä, mutta tämä johtuu pääasiassa verotuksen erilaisesta kohdentamisesta ja siitä, että Saksassa on omaa autoteollisuutta joka lobbaa merkittävästi kotimarkkinoillaan. Siitä johtuen Saksan tiet ovat sellaiset kuin ovat eikä baanoilla ole vieläkään nopeusrajoituksia vaikka se onkin johtanut paikallisiin ekokatastrofeihin sekä tuotettujen autojen kehityksen vääristymiseen (mihin tarvitaan 250 km/h huippunopeuksia...). Saksassa on toki matalammaat autoverot mutta vastapainoksi on mm. 2 x korkeammat yritysverot kuin Suomessa, osasyy siihen että siellä menee aika heikosti ja työttömiä on kohta 6 miljoonaa. Kokonaisverotusaste on Saksassa samaa luokkaa kuin Suomessa, mutta se painottuu selvästi enemmän yrityspuolelle. Saksa elää tällä hetkellä selkeästi yli varojensa ja tie -ja muutkin kehityshankkeet ovat jotakuinkin jäissä entiseen verrattuna. En siis oikein usko että sielläkään tuo raha menee kohta enää aivan pelkästään teihin...
...ja kun tiet rapistuu alta, astuu nopeusrajoitukset voimaan, autoteollisuuden lobbaus murtuu, liikenne on lähes seis, rahaa ei ole, Saksan työttömyys kasvaa entisestään, ja sitä rataa. Tulemme ehkä tilanteeseen jossa huomataan, että perheautossa ei tarvita 300-600 hv! 50-90 kW riittää aivan mainioisti perheajoneuvon liikutteluun jopa yli nopeusrajoitusten aivan kirkkaasti.
En muista lukiko Hollannissa juuri LPG, tämä vain tuli jostain eri yhtedestä mieleen. Toisaalta voi olla, että se on juuri LPG:tä tai sitten ei, mutta siellä yleisesti kaasulla kuitenkin liikutaan.
En nyt halua puolustella Suomen verotusta sinänsä, mutta tämä johtuu pääasiassa verotuksen erilaisesta kohdentamisesta ja siitä, että Saksassa on omaa autoteollisuutta joka lobbaa merkittävästi kotimarkkinoillaan. Siitä johtuen Saksan tiet ovat sellaiset kuin ovat eikä baanoilla ole vieläkään nopeusrajoituksia vaikka se onkin johtanut paikallisiin ekokatastrofeihin sekä tuotettujen autojen kehityksen vääristymiseen (mihin tarvitaan 250 km/h huippunopeuksia...). Saksassa on toki matalammaat autoverot mutta vastapainoksi on mm. 2 x korkeammat yritysverot kuin Suomessa, osasyy siihen että siellä menee aika heikosti ja työttömiä on kohta 6 miljoonaa. Kokonaisverotusaste on Saksassa samaa luokkaa kuin Suomessa, mutta se painottuu selvästi enemmän yrityspuolelle. Saksa elää tällä hetkellä selkeästi yli varojensa ja tie -ja muutkin kehityshankkeet ovat jotakuinkin jäissä entiseen verrattuna. En siis oikein usko että sielläkään tuo raha menee kohta enää aivan pelkästään teihin...
Menee roppakaupalla topicin ohi, mutta:
Saksan yritysverotus ei todellakaan ole kokonaisuudessaan kaksinkertainen Suomeen verrattuna. On totta että se on kireämpi, mutta kokonaisverorasitus, mihin lasken esim lakisääteiset työnantajamaksut, ei ole todellakaan tuota luokkaa.
Lisäksi esim Saksan autoverojärjestelmä on valovuosia Suomea edellä, sillä kannustetaan saasteettomampiin, kevyempiin, vähemmän kuluttaviin ja uusiin autoihin. Mielestäni Suomen ongelma ei ole verotus sinänsä (vaikka sen taso onkin älytön), vaan verotustapa, jonka kannustimet ovat täysin vääristyneet. Jos teet enemmän työtä, et saakkaan paljoa enempää palkkaa. Jos ostat uuden auton, sinua rankaistaan ympäristöteosta, josta pikemminkin pitäisi palkita. Jos ostat vähemmän kuluttavan ja saastuttavan dieselauton, sinua rankaistaan siitä.
ps. Olen sosiaalidemokraatti, mulla on pipo aivan liian kireellä ja housut turhan korkealla. Koskaan en ole naista kunnolla saanut, eikä minua se oikeastaan kiinnostakkaan, koska naapurini nurmikko on minun nurmikkoani paljon vihreämpää.. miksi, sitä en ymmärrä.. Minun olisi oikeutettua saada hänen nurmikkonsa.
On totta että se on kireämpi, mutta kokonaisverorasitus, mihin lasken esim lakisääteiset työnantajamaksut, ei ole todellakaan tuota luokkaa.
Lisäksi esim Saksan autoverojärjestelmä on valovuosia Suomea edellä, sillä kannustetaan saasteettomampiin, kevyempiin, vähemmän kuluttaviin ja uusiin autoihin. Mielestäni Suomen ongelma ei ole verotus sinänsä (vaikka sen taso onkin älytön), vaan verotustapa, jonka kannustimet ovat täysin vääristyneet.
Olen kanssasi hyvin samaa mieltä, varsinkin Suomen verotuksen kannustavuudesta (tosin Saksassa kokonaispalkkakustannukset ovat sivukuluistakin huolimatta Suomea korkeammat palkkaustasosta johtuen, minkä takia Saksassa alkaa kohta olla aika hiljaista työpaikkojen suhteen).
Saksan autoverojärjestelmä suosii uusia autoja, jotka täyttävät normit. Mutta ei Saksalaisen liikenteen ympäristöystävällisyys nyt ihan noin yksioikoinen asia ole. Moni normit täyttävä auto on melkoinen bensannielijä (esim. vaikka Porsche Cayenne joka sekin saa käyttömaksuhelpotusta siinä missä joku Ekodieselkin) ja halvan verotuksen ansiosta isojen autojen osuus autokannasta on suuri. Nopeusrajoituksettomat tiet suosivat isokoneisia autoja ja tehokoneiden ja suurten nopeuksien ansiosta menetetään se mikä uudella tekniikalla saavutetaan (uusi tekniikkakin on pääsääntöisesti käytetty tehojen kasvattamiseen). Esim. USA:ssa autojen normin mukainen keskikulutus on reilusti korkeampi kuin Saksassa, mutta käytännössä Saksalaisessa / Keskieurooppalaisessa ajokulttuurissa kulutukset ovat lähes samaa luokkaa kuin USA:ssa liikenteen tyylistä ja nopeuksista johtuen. On tietysti totta, että Saksassa käytetään myös vaihtoehtopolttoaineita jne, mutta kyllä ne kokonaisuudessa hyvin vähäisiä ovat. Ei kolmen litran diesel-koneessa ole mitään ympäristöystävällistä, vaikka BMW, Audi ja MB toisin yrittävätkin mainostaa.
Itse asiassa käyttöveroon vaikuttaa huomattavasti myös auton paino, joten tuo tekee esim Porche Cayennalla ajon erittäin kalliiksi, vaikka se saakin käyttömaksuhelpotusta. Siksi Saksassa isojen ja painavien autojen hinnat laskee suhteessa todella nopeasti.
Tavallaan uusi kolmiltrainen dieselkin on ympäristöystävällinen, jos sitä verrataan vanhaan tekniikkaan. Esim viime lauantain Hesarissa oli, että vanha pikku-Fiat saastuttaa 500 uuden perheauton verran, jonka takia niitä ollaan Italiassa kieltämässä. Tämä on ääriesimerkki, mutta esim Suomen autokanta on huomattavasti vanhempaa kuin Saksassa, joten ei todellakaan voida puhua mistään ympäristöteosta autoverotuksen suhteen.
Menee hieman off-topicin tämäkin, mutta tunnin moottorisahan käyttö tai bensakäyttöisen ruohonleikkurin käyttö vastaa vm. 2003 autolla ajoa 2000 km. Oli Hbl-lehdessä, joten kyllä kaikki vanhat mopot, skootterit, perämoottorit, lumilingot, silppurit, moottorikelkat ym. pienkoneet ovat melkoinen saastetekijä verrattaessa autoon. Ja näitä on paljon, lehtipuhaltimista lähtien jopa kunnilla ja rakennusliikkeillä käytössä.
Ja mitenkä ne saunankiukaat sitten saastuttivat, eikö puukiuas ollut tutkimuksien mukaan lähes pahin saastuttaja...katalysaattoria taisivat jopa vaatia mökin piippuun...
menee vähän ohi topicin, mutta itse ehdottaisin, että jokaiselle suomalaiselle postitettaisiin kaavake jossa saisi itse päättää mihin omat vero rahat kohdistetaan. Tietty perusasiat, kuten: Lääkäripalvelut jne. olisi turvattu. Voisi tulla rahaa johonkin hyödyllisempään, kuin hidaste töyssyihin
Sellainen pieni tarkennus, että nestekaasu-kauppanimellä myydään propaani, butaani ja näiden sekoitukset. Huoltoasemalla myytävät nestekaasupullot sisältävät yksinomaan propaania (sekä metanolia ja hajustetta), kun taas esim. sytkäri on täytetty butaanilla. Molemmissa on kuitenkin kansankielisesti nestekaasua.
Kannatetaan!!
Hui kauheeta! Mitäs ne 190 työtöntä kansanedustajaa sitten tekisivät, jos kansa saisi vaikuttaa asioihin suoraan?
Ei vaan, kyllä haluaisin itsekin vaikuttaa siihen ettei mahtavaa veropottiani tuhlata järjettömyyksiin. ...musiikkitalo... ...liikenteen kameravalvonta... ...kansanedustajien "kulttuuri-/tutustumismatkat" maapallon toiselle puolelle... ...päällekkäisten joukkoliikennemuotojen tukeminen...
Olen nyt asunut saksassa puoli vuotta.
Hieman faktoja:
1) vuotuiseen käyttöveroon saksassa vaikuttaa a) polttoaine b) kuutiotilavuus c) minkä päästönormin auto täyttää. Karkeasti voi sanoa että uudemmille euro3 ja 4 luokan bensiiniautoille hinta vuodessa on noin 6e/100cm3. Dieselille aina 2,5 kertainen. Oma Euro 3 luokan auto(audi a3 1.8 `96) vero olisi täällä noin 130e eli saman kuin suomessa. Tavanomaiselle dieselille (1.9 tdi) noin 300e vuosi. Auton paino ei vaikuta veroon millään tavalla tällä hetkellä mutta siihen on tulossa muutoksia piakkoin.
2) Tuloverotus on monimutkainen asia. Naimisissa oleminen ja lapset pienentävät veroja huomattavasti. Itse verot ovat reilusti pienemmät kuin suomessa joka tapauksessa mutta veroluonteisten maksujen osuus verojakin isompi. Esimerkiksi 2600e bruttopalkasta jää käteen tasan 1600e josta veroja noin 17% ja 22% muita maksuja kuten sairusvakuutus ja eläkemaksu. Eli yhteensä noin 39%. Reilu 10% enemmän kuin suomessa. Sairauskuluvakuutuksen osuus on noin 7% ja eläkemaksun yli 10%. Jos olisi lapsia ja kotirouva jäisi käteen ainakin 200e enemmän. Suomessahan sillä ei suurta vaikutusta ole.
3) Työttömyydessä on huomattavia aluekohtaisia eroja. Idässä prosentti huitelee yli 20%, länsisaksassa ja pohjoisessa noin 10% ja etelässä 6-7%. Suomessa ilmeisesti noin 9%.
4) Saksa ei ole mikään edelläkävijämaa kaasuautoissa. Niitä on vähän käytettynä tarjolla. LPG (butaanin ja propaanin sekoitus) jälkiasennus maksaa noin 2000e, maakaasu(NGT) tuplaten siihen verrattuna. LPG asemia on saksassa yli 500kpl. Omassa kotikaupungissa (noin 200 tuhatt asukasta) on 1 asema ja lähikunnissa pari lisää. Sitä en tiedä mitä etua maakaasulla on LPG nähden. LPG maksaa 55 centtiä litralta mutta auton kulutus kasvaa noin 10%.