Taisi olla joskus puhetta noista uusista keksisnöistä japsijen ja sakujen välillä.
Uusimmassa Auto-bild:ssä lukee.
Honda kehitti jo vuonna 1983 gyrogator nimisen elektronisen navigointilaitteen jota asennettiin japanissa myytäviin accordeihin.
Ensimmäiseen Toyotaan navigointilaite tuli 1987.
BMW seurasi perässä 1994 ja mercedes-benz 1995. 
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Tarkemmin. Honda siirsi ensimmäisenä navigointilaitteen ajoneuvoon. Silti hyvä hoksaus jo silloin. Miten sitä esim. Tokiossa pyörisi muuten?
Veneissä ja laivoissa ne ovat olleet jo kauan ennen sitä. Tietoa ei ole kuka kehitti navigointilaitteen sen nykyiseen muotoon. USA:n satelliitteja siihen tarvitaan ja myöhemmin Eurooppalaiset oliko Kolumbus tms. nimiset satelliitit.
Viikingeillä oli jokin kivi josta he katsoivat auringon säteet sekä valon, ja ymmärsivät aavalla merellä pitää oikean suunnan koko ajan. Joku engelsmanni keksi navigointiin jotain myös 1600-luvulla, olisiko ollut sekstantti?
"Joku engelsmanni keksi navigointiin jotain myös 1600-luvulla, olisiko ollut sekstantti?"
Sekstantti, hyrräkompassi ja tarkkuuskello (kronometri) jollaisen myös valmisti n.1790 Ilmajokinen Jaakko Könni ( http:// www.idea-animaatiomlahti.fi/konni/konni.htm ja http://gamma.nic.fi/~raimom/ep/historia/henkilot/k_henk.htm#K%D6NNI,%20Juho%20Juhonpoika,III ) myös Ilmajoelta lähtöisin olevalle Tukholman ja Turun yliopistossa työskenneelle fysiikanprofessori G.G.Hällströmille. Kelloa käytettiin tähtitieteelisiin kokeisiin sekä mittaamaan tarkasti aikaa karttojen laatimiseksi. Hällström mittasi, laati ja lkartoitti Suomen ja muiden pohjoismaiden kartat.
"Täten 15 merkittävää tiedemiestä kokoontui loppuvuodesta 1837 ja laati anomuksen keisari Nikolai I:lle Suomen Tiedeseuran perustamisesta. Keisari suostui tähän, ja myönteinen vastaus tuli toukokuun 21. päivänä 1838. Selvästi merkittävin perustajajäsenistä oli fyysikko Gustaf Gabriel Hällström. Hän oli muun muassa suurella tarkkuudella määrittänyt veden tiheyden eri lämpötiloissa ja tutkinut vesien korkeusmuutoksia. Lisäksi häntä voidaan pitää meteorologian perustajana Suomessa".
Muinaiset Suomalaiset osasivat myös suunnistaa tarkasti, olihan nuo tottuneita erämaan kulkijoita ja merenkävijoitä. He seurasivat jääkauden jälkeen yhä enemmän kutistuvaa mannerjään reunoja asuttaen ensimmäisenä kansana Euroopan. (K.Hokkanen/Ilkka)
Ennen varsinaista kompassia, käytössä oli (ja on edelleenkin käyttökelpoinen) puun lehden päälle asetettu kevyt metallilanka. Lehti asetettiin varovasti seisovaan veteen sen vesikalvon päälle. Hetken kuluttua lehti ja metallilanka kääntyi vesikalvon päällä osoittamaan pohjoista ja etelää.
ps. imuroi "akka" ittelles
Ei tainnu tulla mieleen että myös kadunkulmiin saadaa laitettua lähettimiä ei niiden tarvitse lentää avaruudessa olisi varmaan pitännyt mainita,mutta ajattelin että hoksaatte näin kännykkä aikana.
Historia hallussa on se hyvä