Mersu esitteli Detroitin autonäyttelyssä 500S mallin jossa MB:n diesel- V8. Tämän yhteydessä 2 kpl sähkömoottoria à 25 kW, yht. 50 kW. Tavaratilassa on nickelimetallihybridiakku, teho 1,9kWh. Aina autoa jarruttaessa tämä akku saa jarruenergiasta varauksen. Miten tästä eteenpäin sitten? Riittääkä 1,9kWh akku antamaan tarvittavan virran kahdelle 25 kW:n sähkömoottorille?
Kysyn tätä siksi, että mitä ihmeellistä silloin Priuksen hybriiditekniikassa on muuta, kuin että se on monimutkainen ja kallis? Missä ymmärsin MB:n yksinkertaisen tekniikan jotenkin väärin? Näin se täytyy olla, koska kyllä japsit olisivat hoksannet noin simppelin asian! Mersulle annetaan sekalaisessa ajossa kulutukseksi 7,0/100km, dieseliä! Katsokaa linkin tiedot itse.
www.automotorundsport.de/d/74093/d_ams_news_special_ha
EDIT: Päättelin tässä itsekseni edelleen tätä tekniikan toimivuutta. Asian on oltava niin, että diesel käy koko ajan tyhjäkäyntiä, käyttäen tehostajaa, jarruja, tuuletinta, lämmitys-ilmastointia jolloin akkuja ei tarvitse rasittaa. Ei niidenkään virta tyhjästä tule! Yhtälailla tulee polttoaineesta päästöjä moottorin käynistyttyä esim. Priuksessa kun tarve on varata akkuja. Joten MB käynee tyhjäkäyntiä ja tarpeen vaatiessa antaa kyytiä silloin kun tarve ripeämpään liikkumiseen on.
Olisi mukava tietää millä kierroksilla kone louskuttaa, olisiko kysymyksessä samanlainen "hidaskäyntimoottori" kuin laivoissa ja vetureissa käytetään, tosin pienemmässä mittakaavassa kuten esim. 1 syl. Wickstöm:
"Käyntiääni on mielenkiintoinen. Oman sävynsä sille antavat parhaimmillaan todella matalat kierrokset (ilmoitettu 660-850 rpm, mutta alemmaksikin luultavasti menee)."
Eräs mikä siinä on melkovarmasti oleellinen osa on ns. rekulaattori:
"Tasaisen käynnin takaa systeemi, jota käytetään edelleen esimerkiksi vesivoimaloiden kierrosnopeussäädössä. Vauhtipyörässä on kaksi painoa, jotka lähtevät liikkumaan akselilta kohti kehää keskeisvoiman ansiosta. Kappaleiden liikettä vastustaa säädettävä jousipari. Kappaleet on liitetty tankoon, joka säätelee kaasuttimen läppää."
Eli kyseessä on kirrosnopeuden pitäminen jatkuvasti vakiona parhaimman mahdollisen väännön aikaansaamiseksi, teholla ei ole juurikaan merkitystä.
Rekulaattorin toiminta toteutetaan nykyään sähköisesti ja on melko helppo ja edullinen kaiken lisäksi toteuttaa. Ohjeet löytyy netistä.
"Maamoottoreille tyypilliseen tapaan Olympia on hyvin pitkäiskuinen ja täten sitkeä.
Iskunpituus on niinkin juhlava kuin 170 mm ja sylinterin halkaisija puolestaan 125 mm. Iskutilavuudeksi tulee näin ollen 2,086 litraa. Männässä on neljä tiivistysrengasta, kaikki yläpäässä".
Mielenkiintoisinta on juuri tämä iskunpituus. Hitaasti kiertävän koneen polttoaine ehtii palamaan kunnolla, koneessa on sitekyttä kuin pienessä kylässä ja vääntöä riittää pyörittämään puimakoneesta alkaen kenttäsirkkeliä tai raamisahaa.
"Paavo Peron Maatalouspolttomoottorit ja -traktorit kirjan mukaan polttoaineen kulutus täydellä kuormituksella on petrolimoottorilla 280-380 g/hvh ja dieselillä 225-250 g/hvh. Pienellä kuormituksella kulutus on kirjan mukaan suurempaa! G/hvh tarkoittaa grammaa per hevosvoimatunti."
Erikoista!!! Kone kuluttaa vähemmän polttoainetta tehdessään täydellä kuormituksella töitä ja huilatessaan kulutuslukemat kasvaa. Olisiko nykymoottoreissa jotenkin parantamisen varaa?
"Oikein säädettynä ja kunnossa olevana käynti on tasaista ja savutonta. Petroli kuulemma antaa aivan oman hajunsa, mutta sitä pääsee nykyään haistelemaan todella harvoin. Voimaa esimerkkimme kehittää 7-9 hevosvoimaa. Se on maatalousmoottoreille tyypilliseen tapaan ilmoitettu alueena. Esimerkiksi Wickström valmisti moottoreita, joiden tehoksi luvattiin 5-7, 8-9 ja 10-12 hevosvoimaa".
"Powereita" näistä ei juurikaan löydy mutta VOIMAA sitäkin enemmän, sitekeänä ja vääntävänä koneena vanha Wickströmi paukuttaisi "hybridin" generaattoria (660-850 rpm) jo aika haipakkaa.
"Moottorin voitelu on toteutettu roiskevoitelulla. Toisin sanoen kampiakseli ja kiertokanki räiskyttävät öljyä koneen sisällä".
SixPacille tiedoksi, TM:ssä kerrottiin Wickströmeistä pari-kolmekymmentä vuotta takaperin. Kalastajat kun aikanaan saattoivat viipyä merellä useita päiviä silakka saaliiden perässä. Saattoi jopa käydä niin että kampikammiosta loppui öljy. Muutama "rasva-silli" sinne ja taas mentiin "poiju ja pamaus" eteenpäin.
Lähde poiminnot: http://www.student.oulu.fi/~turytky/maam/tekniikka.htm
Mielenkiintoista nähdä jatkossa mihin muut diesel-hybridit pystyvät, jos iso S 500 menee 7,0 yhdistettyä, ja vielä dieseliä, niin jospa pienemäpää autoa pyörittäisi 1,9Tdi ja sama järjestelmä kuin MB:ssä, on lukemat varmasti todella pienet, eikä hiukkasia juuri kaupunkinopeuksissa synny lainkaan.
Nuo hybridit taitaa vaan aluksi olla kailleimman luokan autoissa (joissa myös samalla tehokas moottori), joten halvempiin malleihin yleistymistä varmaan joudutaan vielä odottamaan (kustannus syistä).
Kun volyymit saadaan tarpeaksi korkealle, niin eiköhän noita hybrideitä ala ilmaantua enenemässä määrin.
Opel Astrasta on tulossa 1.7 Tdi hybiridimalli. 0-100 taittuu 8 sek. keskikulutus 4,0 litraa 100km dieseliä! Ei silti, on 500 S dieselhybridinkin kulutus V8:lla todella pieni 7,0 sekalaisessa ajossa (alussa siitä kuvat ja tekniset tiedot). Mutta käyttövoimavero on tässä se syrjivä tekijä Suomessa.
www.automotorundsport.de/d/73889
En vieläkään jaksa uskoa, että tuo Astra dieselhybridi tulisi tuotantoon. Toyota on ainakin antanut ymmärtää, että heidän mielestään "kannattavuusraja" kulkee Avensiksen kokoisissa autoissa. Pienemmissä autoissa he uskovat pelkkään polttomoottoriin olipa se sitten bensa tai diesel. Vaikka GM olisikin eri mieltä niin luulisi heidänkin kehittelevän hybridejä ensisijaisesti USA:n markkinoille, siellähän se kysyntä tällä hetkellä on. Astraa ei ymmärtääkseni myydä USA:ssa?
Hybridi buumin täytyy lähteä USA:sta liikkeelle, muuten hybridejä on turha odotella Europpassakaan.
Kaikki autoiluun liittyvät buumit ovat ainakin laajemmassa mittakaavassa aina lähteneet liikkeelle USA:sta ennen Eurooppaan tulemista, niin tila-autot kuin maasturi/SUV....
Suorituskyky vakuuttaa paljon paremmin, kuin muissa hybridiviritelmissä. Ero polttoaineen kulutuksessa on kuitenkin vain pari litraa, joten taitaa suurimman osan matkasta kulkea polttomoottorin voimin.. Ja, onko sillä kulutuksella tämän hintaluokan autossa mitään merkitystä ?! Jos sattuisi parisataa tonnia olla varaa autoon sijoittaa, niin ottaisin tuonkin bensakoneella.