USA on monessa asiassa ollut edelläkävijä. Tänä päivänä ovat eurot ja japsit, miksei korealaisetkin kuronneet välin joko kiinni, tai ohittaneet monessa asiassa.
Yksi asia on jenkeissä ollut perusajatus tai lähtökohta jo suunnittelupöydältä asti. Mille kohderyhmälle automalli suunnitellaan.
Kaikkialla muualla (melkein luxus- ja urheiluautoja lukuunottamatta) autoja vain valmistetaan liukuhihnalta. Tuntuu, että ajatuksella kunhan tulee autoja liukuhihnalta. Jenkeissä mietittiin jo -60 luvulta lähtien eri tavalla. Mustang, Camaro, Firebird, Challenger, Cuda jne. nuorisolle sporttihenkisiä muskeleita. STW:t lähes poikkeuksetta maaseudulle tai perheen 2:s tai 3:s autoksi. Buick Riviera, Electra ja Cadillac varttuneimmille, kuten Lincoln, isot Oldsit ja Pontiacit. Lava-autot maaseudulle, rancheille jne. No nyt ne ovat kulttiautoja joita jokaisella on oltava, kuten SUV.
Ostajaryhmä joka ajateltiin ostavan auto oli selvä. Markkinointi suunnattiin täsmäkohteena jo silloin, 40 v. sitten näille eri kohderyhmille. Toinen ääripää on Japsit ja Korealaiset (edelleenkään en väitä niitä huonoiksi), mutta niiden valmistuksessa korostuu harmaus. Ei niin väliä kuka ostaa, kunhan vain valmistetaan ja menevät kaupaksi. Poislukien luxusautot, niin oikeastaan Logan on nykysuunnittelun ainoa? ehdokas jolla kohderyhmä on ainakin yritetty ajatella valmiiksi.
Tämä saattaa herättää keskustelua, mutta niin on tarkoituskin. Kuten jo sanoin, luxus ja urheiluautot poislukien. Mitä mieltä olet?
Minusta auton on kelvattava kaikille kaikkialla. Kaikki autot eivät tätä kriteeriä täytä. Esim. ranskalaiset eivät kelpaa amerikkalaisille. Mitä useammalle auto kelpaa sen parempi se on. Maailmanlaajuisista myyntimääristä sen näkee mikä auto kelpaa ja mikä ei.
ei voi olla väärässä
Itse asiassa markkinoinnissa on menty huomattavasti pidemmälle. Se miten kuvasit kauppaa käytävän japanilaisten ja Eurooppalaisten auton valmistajien taholta oli voimissaan 40-50 vuotta sitten. Ajatuksena oli tuohon aikaan, että tuotteet käyvät kaupaksi ilman erityisiä ponnisteluja. Sitä kutsutaan tuotantosuuntaiseksi ajatteluksi.
Taas miten mielestäsi Amerikkalaisia autoja suunnitellaan, kutsutaan asiakaskeskeiseksi suunnitteluksi. Tällöin tuotteet suunnitellaan ja myös markkinoidaan asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Markkinoilta pyritään löytämään erilaisia kohderyhmiä eli segmenttejä. Tämän tyyppinen markkinointi oli vallalla 80-luvun vaihteen molemmin puolin.
Nykyään on vallalla kokonaisvaltainen markkinointi. Nykyään kaikki valmistavat suurimmalle osalle asiakkaita riittävän laadukasta ja sen tarpeita tyydyttäviä tuotteita. Tärkein kilpailukeino onkin yrityksestä ja tuotteista muodostuva mielikuva kilpailijoihin nähden. Eli mitä olet valmis maksamaan tuotteesta, määräytyy sen mukaan miten arvostat tuotetta sen kilpailijoihin nähden.
Briteissä on ns. keskikastin merkkien myynti ollut hiipumassa (Ford, Vauxhall ym.) viimeiset kymmenen vuotta. Sen sijaan halpa merkkien esim. korealaisten myynti on kasvussa kuten myös brändi merkkien esim. Audi ja BMW. Tämä johtuu siitä että osalle meistä auto on ainoastaan kulkuväline, eikä sen tuote kuvasta haluta maksaa ylimääräistä. Korealaiset ovat tämän oivaltaneet he tarjoavat pitkää takuu aikaa (takaa laadun kuluttajalle) ja harmautta (edullinen en maksa turhasta). Ja toisaalta he tekevät kalliin näköisiä autoja, joiden edullinen hinta vetoaa meihin, jotka haluavat näyttää menestyvämmiltä kuin ovatkaan.
Eli Korealaiset osaavat markkinoinnin, eikä pidä aliarvioida heitä. Myynti listat saattavat muuttua kymmenessä vuodessa tyystin toisenlaiseksi.