Kiikarissa on ollut keskikokoinen tila-auto hintaan alle 30 kiloeuroa ja tähän mennessä pisimmän korren on vetänyt Rellu. itselläni ei ole toistaisksi kuin erittäin lyhyt kokemus ranskannakeista, noin 5000 km Citroen Xsaralla. Oli hyvä peli sinänsä, mutta voiko ranskalaiseen luottaa pidemmällä aikavälillä? Lisäksi onko kokemuksia ko. isosta Scenicistä?
Muita loppukarsintaan päässeitä vaihtoehtoja ovat Corolla Verso ja Touran.
Tällä palstalla on aika lailla haukuttu mm. Citroen C5:sta.
Ranskalainen suunnittelu ja osaaminen on varmasti hanskassa.
Alihankkijoiden valmistamat eri osat ja komponentit kasataan sitten tehtaalla. Näin se käy joka autossa koko maailmassa. Uusissa autoissa on vain uskottava eri autolehtien testeihin. Tosin tälläkin palstalla jos seuraa keskustelua jonkun TM-testin ympärillä, on kyseinen "voittaja-auto" saattanut vain menestyä kohtalaisesti esim. Saksalaisessa testissä, ja olla häntäpään auto Englantilaisten testissä.
Hieman kalliimmat ja arvostetummat autot sijoittuvat näissä testeissä kärkipäähän, alemmissa segmenteissä alkaa hajontaa tapahtua. Kyse lienee enemmänkin silloin auton arvostuksesta ja muista syistä.
Omistajan osalta näkisin, että auton ominaisuudet mitataan Suomessa syksyllä ja talvella. Ajo-ominaisuudet lienevät kohdallaan kaikissa autoissa jo tänä päivänä, muistaen, että hyvin harvoin auton elinkaaren aikana liikutaan yli 120 km/h. Tästä voisi päätellä, että yli 50 kW tehoilla ei tee Suomessa mitään. Niille ei ole käyttöä, ellei halua kiihdyttää liikennevaloista. Kukaan ei ole menehtynyt liikenteessä tehon puutteen takia, päinvastoin liika teho on vienyt monet mullan alle.
Mielestäni VW Touran, Opel Zafira tai Ford Focus C-Max ovat parempia autoja Suomen olosuhteisiin. VW ja Opel lisäksi erittäin hyviä talviautoja. C-Max on näistä hauskin ajaa, mutta varomattoman ja kokemattoman kuskin käsissä hieman vaarallinen (hauskasti yliohjaava) eli sen voi osaamaton saada helposti poikittain.
Grand Scenic on varmasti kesäolosuhteissa hyvä auto. Laadultaan Rellu ei ole viime vuosina oikein loistanut. Ulkonäkö on tietysti katsojan silmissä, mutta minun mielestäni Meganen ohella kyseessä on markkinoiden rumin auto.
Nyt noin 5000 km Grand Scenicillä ajaneena olen todella tyytyväinen valintaani. Meillä jokaisella on varmasti omat valintaperusteensa, mutta itse kallistuin Grand Scenicciin sen 'nuorekkuuden' ja suuren tavaratilan vuoksi. Joku tuossa haukkui auton ulkonäköä - se oli omalla kohdallani vuorostaan plussaa.
Miinuspuolella autossa on se, että moni mielestäni tarpeellinen varuste on ostettava lisävarusteena. Itselläni on mm. ESP, peruutustutka (suosittelen todella lämpimästi) ja etupenkkien välissä oleva rulokaappi, jossa on myös kyynärnojat. Tuo rulokaappi on yllättävän kätevä - kerrankin tarpeeksi tilaa käynnykälle, avaimille, cd-levyille sun muille, eikä tarvitse kurotella hansikaslokeroon tai pelätä tavaroiden lentävän mutkassa.
Muutenkin auton sisätilan lokerot ovat käteviä. Siinä missä edellisessä autossani ovitaskut ja hansikaslokero olivat aina valmiiksi täynnä autossa pysyvästi pidettävää tavaraa - lukkosulasta lahjanaruun ja saksiin (! - vaimoni käyttää niitä lahjojen paketointiin, kun olemme viemässä lapsia synttärikutsuille ja lahja on taas jäänyt paketoimatta), nyt harvemmin tarvittavat tavarat voi laittaa vaikka lattianaluslokeroihin, kartat etupenkkien alla oleviin laatikkoihin, ja ovitaskuissa voi oikeasti pitää sellaista tavaraa, jota tarvitsee usein tai joka on vain väliaikaisesti autossa. Näitä ominaisuuksia tosin on varmasti muissakin tämän kokoluokan tila-autoissa. Kuten myös se mainio puoli, että tila-autoon istuminen on mukavampaa kuin tavalliseen autoon, ja siitä näkee hyvin ulos. Ja se, että kun on kolme turva-istuinikäistä lasta, on turvaistuinten kiinnittäminen tila-autoon aika paljon mukavampaa hermoille kuin aikaisemmassa farmarissa - päätä ei lyö koko ajan kattoon, turvavyön kiinnikkeet ovat napakasti kiinni kukin omassa penkissään, ja turvaistuimet pysyvät suorana niin reunoilla kuin keskelläkin, koska jokaiselle on oma penkki.
1,6-litrainen moottori on kaupunki- ja maantieajossa ihan mainio - siinä on joku niistä alapään vääntöä parantavista värkeistä, joten auton painosta huolimatta sitä ei tarvitse kaupungissa olla joka mutkassa vaihtamassa kakkoselle, kuten edellistä autoani. Moottoritiellä kuudes vaihde olisi plussaa - sen saisi dieselin tai isomman bensakoneen yhteydessä. Äänieristys on kuitenkin mielestäni hyvä, se tasaa tilannetta. Ja itse ajan lähinnä pk-seudulla taajamassa. Aluksi ajattelin myös, että sähkötehosteinen ohjaus tuntui liian kevyeltä maantiellä, mutta se taisi olla tottumiskysymys, koska nyt auto kulkee käsissäni suoraan. Siihen testeissä haukuttuun ohjaukseen siis tottuu.
Confort-pakettiin kuuluvat sähköinen käsijarru ja sadetunnistin ovat kieltämättä elämää helpottavia asioita, joita ei ehkä osaa kaivata, kun niitä ei ole, mutta nyt niitä ilmankaan ei osaisi olla. Kiva, kun pyyhkimet pyyhkivät veden pois lasilta silloin, kun sitä siinä on; tämä olisi pitänyt keksiä aiemmin. Ajattelin aluksi, että automatiikka tuskin osaa toimia oikein, mutta en ole itse asiassa kertaakaan joutunut käyttämään 'käsisäätöjä'. Joskus taannoin koeajoin Peugeot 406:tta, jossa sadetunnistin toimi ihan päin prinkkalaa, mutta ilmeisesti nekin ovat kehittyneet.
Auton vakionopeudensäädin on muuten ympätty kivasti toimimaan yhdessä digitaalimittariston kanssa; kun (ratista) nostaa tai laskee vakkarin nopeutta, ajotietokoneen tekstinäyttö kertoo asetetun nopeuden. Nopeutus- tai hidastusnappia ei siis tarvitse painaa, kunnes auto on saavuttanut halutun uuden nopeuden, vaan nopeuden voi asettaa ja antaa auton kiihdyttää tai hidastaa moottorijarrutuksen avulla. Mainitsen tästä erikseen, koska en itse älynnyt ominaisuutta koeajon yhteydessä. Mittariston luettavuus ja sijoittelu ovat muuten osoittautuneet onnistuneiksi; lapsetkin osaavat itse tarkistaa, että ovi on kiinni, kun siitä kertova näyttö näkyy takapenkille - tai siis keskimmäiselle penkkiriville - asti. Kirkas paistekaan ei haittaa.
Tuntuu siltä, että autossa on kaikenlaista mukavaa, jota oppii arvostamaan käytön myötä, ja jota ei koeajossa huomannut. Se antaa äänimerkin, jos lähtee liikkeelle ovi auki tai ilman turvavyötä - mutta siis vasta, kun lähtee liikkeelle, eikä pimputtele turhaan. Valokatkaisinta ei tarvitse räplätä, kun valot ovat aina päällä - pitkät ja sumuvalotkin toimivat ilman, että valot vääntää erikseen päälle, toisin kuin monessa autossa. Isommat lapset pitävät 'lentokonepöydistä' ja takaoviin integroiduista aurinkoverhoista (nuo jälkimmäiset taisivat kuulua siihen Confort-pakettiin). Autossa on muuten sähköiset lapsilukot, jotka toimivat kuljettajan lasinnostimen vieressä olevasta katkaisimesta - siitä samasta, joka estää lapsia avaamasta ikkunoita. Ja ylimääräinen taustapeili, jonka voi suunnata takapenkille, on kätevä tuimien katseiden välittämiseen, kun melutaso takapenkillä - ei kun siis keskipenkillä - nousee.
Takana olevat lisäistuimet ovat ihan käyttökelpoisia - niihin saa esim. lapset turvaistuimessa, vaikkeivat ne kai ihan aikuisille sovikaan, lähinnä jalkatilan loppumisen takia. Keskipenkkejä voi siirtää edemmäs, jolloin takana on enemmän tilaa, mutta vastaavasti keskirivillä olevat kärsivät. Auto ei siis ole seitsemälle aikuiselle. Omat lastenvaunumme - täysikokoiset Briot - mahtuvat muuten takaluukkuun pitkittäin niin, että keskirivin istuimet ovat taka-asennossaan, ja leveyttä on vielä niin paljon että halutessaan toisen takaistuimista voi ottaa käyttöön. Autoon mahtuu siis kuusi ihmistä ja lastenvaunut. Tosin lastenvaunut ovat sen verran korkeita, että vaikka tavaratila onkin korkea, eikä takanäkyvyys kärsi vaunuista, ei takatilan rullaverhoa voi käyttää - se kun noudattaa taka-ikkunoiden lasin vyötärölinjaa, ja madaltaa tavaratilaa ratkaisevat 5-10cm.
Uusi Corolla Verso ei ollut vielä saatavilla, kun tein päätökseni, mutta paperilla siinä on melko pieni tavaratila - tosin yksi tuttavaperhe valitsi juuri sellaisen, ja heidän kaksostenrattaansa mahtuivat siihenkin. Touran ei jotenkin sytyttänyt, vaikka siinä olisi ollut se ESP vakiona. Varmasti makuasioita.
Tuttu tilanne meilläkin. Tarvitsin oikeasti kuudelle hengelle auton alle 30t eurolla, kun perheessä kohta neljä mukulaa sekä pieni paimenkoira. Kunnon lapsen turvaistuin vie vähintään aikuisen koon verran istumatilaa ja koirallekin pitäisi olla vielä tilaa.
Käytin autoliikkeestä kotona tilatestissä uudet 307sw, corolla verso 7h, grand scenic, zafira sekä streamin. Tulos oli melkoisen masentava. Jos todella ja ihan oikeasti lähdet yli 100km matkalle väh. kuuden henkilön ja koiran kanssa kanssa niin noilla autoilla et tee sitten yhtään mitään. Turha huijata 7h autoiksi, sitä ne eivät todellakaan ole.
Ja sitten isompaa käytettyä metsästämään. Pitkällisten vaiheiden jälkeen alla on sitten vm. 2003 Hyundai Trajet, jossa takuu voimassa 11/2006. Ajettu oli 10000km. Maksoi 27000 euroa kaksilla renkailla. Imagoetua ei ole, mutta tilat paremmat kuin pienemmässä Chrysler Voyagerissa. Sinällään huvittavaa, että asioita joita moitittiin TM testissä, kehuttiin suurten tila-autojen testissä Tuulilasissa Trajetin suhteen. Eli mitä noista testeistä...?
Hyundai vaikutti lisäksi pärjänneen saksan tiepalvelutilastoissa ja ruotsin katsastustilastoissa Toyotan jälkeen parhaiten suurten tila-autojen luokassa.
Koeaja kaikki vaihtoehdot, listaa ne jotka läpäisee seulan ja anna sitten vaimon tehdä lopullinen valinta.. (itse ostaisin sen jonka saa halvimmalla koska erot noiden autojen välillä ainakin uutena ovat aika marginaalisia)