-88 alkaen oli leasing 405. Itse auto oli viaton peli, hyvät ajo-ominaisuudet, silti omaksi omistusautoksi en ole hankkinut Ranskalaista. Muotoilu on kaunista, esim. uusi 407 SW malli, Saksalaiset ovat yksinkertaisesti luotettavempia, sitten on Japsit jotka ovat ottaneet juuri luotettavuuden suurimmaksi tekijäksi mainoskampanjoissaan. Silti kori mätänee pois, ja miksi luotettavuutta on haettava 14.000km:n päästä kun saman saa paljon lähemmältä? Ellei sitten muoto tai jokin muu ominaisuus vaikuta asiaan. Kauneshan on katsojan silmissä.
Siinäpä taas Sixpackilla Nerokkaiden Johtopäätösten Tulvaa... "kori mätänee pois", "luotettavuutta haettava 14000 km päästä",
Miten tehdään luotettava auto? Luotettavuuteen vaikuttaa kaksi päätekijää: 1) suunnittelu 2) kokoonpanotuotannon tehokkuus ja kustannustehokkuus. Suunnittelun merkityksen jokainen ymmärtää - jos suunnittelussa tehdään virheitä, ongelmat näkyvät auton käyttäjällä suoraan. Kokoonpanotuotannon tehokkuus - miten se vaikuttaa laatuun? Kun kokoonpano tehdään (kustannus)tehokkaasti, ao. toiminnan osuus auton hinnasta jää pieneksi. Tällöin jää enemmän rahaa käytettäväksi alihankintaosien hankintaan. Kun osien hintaa ei tarvitse tinkiä, voi niille asettaa suurempia laatuvaatimuksia. Siksi juuri esim. Saksan suuret tuotantokustannukset aiheuttavat sen, että alihankintaosien hinnasta = laadusta on tingittävä, ja vain nk. premiummerkit pystyvät edes periaatteessa hinnoittelemaan autonsa niin korkealle, että alihankintaosien hinta+ laatu ovat kohdallaan. Siksi Saksassa valmistetut autot eivät ole luotettavuustilastojen kärkisijoilla.
Tuo lause : "kori mätänee pois" lienee jonkinlaista huumoria, tai sitten on suhteellisuudentaju mennyt pahasti sekaisin. Oli auto mitä merkkiä tahansa, se kannattaa aina ruostesuojauttaa uutena jos autoa aikoo pitää 5-6 vuotta tai enemmän, jolloin "korin poismätänemisen" merkit saattaisivat suojaamattomilla autoilla näkyä.
Mietitäänpä sitten, mitkä autokonsernit ovat "eurooppalaisia": mm. Ford, Opel, Jaguar, Volvo ja Saab eivät ole eurooppalaisia yhtiöitä, eli niillä ovat omistajat monen tuhannen kilometrin päässä!! M-B =(DaimlerChrysler) on myös "globaali". Tuotantoa kyllä näillä on Euroopassa niinkuin japanilaisillakin.
[MatLog muokkasi tätä viestiä 25.01.2005 klo 13:02]
Tällöin jää enemmän rahaa käytettäväksi alihankintaosien hankintaan. Kun osien hintaa ei tarvitse tinkiä, voi niille asettaa suurempia laatuvaatimuksia.
Matloginen logiikkatulva? Olet sitä mieltä, että Japanilaiset sijoittavat katteensa laadukkaampiin osiin. He siis siirtävät voittonsa alihankkijoille! Ehkä, ehkä ei. Mitä luulet omistajien ja osakkaiden suhtautuvan asiaan? Entä omistajapankit? Kuka niille kiikuttaa voiton, jos se lapioidaankin alihankkijoille. Ellet sitten viittaa rahanpesuun? Vai oliko se silti vain mututeoriaa?
[SixPack muokkasi tätä viestiä 25.01.2005 klo 14:48]
Tällöin jää enemmän rahaa käytettäväksi alihankintaosien hankintaan. Kun osien hintaa ei tarvitse tinkiä, voi niille asettaa suurempia laatuvaatimuksia.
Matloginen logiikkatulva? Olet sitä mieltä, että Japanilaiset sijoittavat katteensa laadukkaampiin osiin. He siis siirtävät voittonsa alihankkijoille! Ehkä, ehkä ei. Mitä luulet omistajien ja osakkaiden suhtautuvan asiaan? Entä omistajapankit? Kuka niille kiikuttaa voiton, jos se lapioidaankin alihankkijoille. Ellet sitten viittaa rahanpesuun? Vai oliko se silti vain mututeoriaa?
Ei niin, vaan japanilaisille jää katetta, vaikka he hankkivat kalliimpia, so. laadukkaampia alihankintaosia - tuotannon tehokkuuden ansiosta. Tällä hetkellähän mm. Opel on todellisissa vaikeuksissa - 90-luvulla merkin maine meni amerikkalaisten GM-ekonomistien ansiosta, jotka päättivät, että alihankintaosien hankintahintaa on alennettava. Seuraukset tiedetään. Nyt sitten yritetään palauttaa mainetta samalla kun Opel tahkoaa tappiota - ja emoyhtiö GM on taloudellisissa vaikeuksissa (luottoluokitus uhkaa mennä "roskaluottojen" puolelle). Umpikujaan ei ole juuri positiivisia vaihtoehtoja tarjolla. "Saksan Ford" on saman tyyppisessä tilanteessa, ja VW on joutunut muuttamaan strategiaansa, jonka mukaan VW on aina yksi kokoluokkansa kalleimmista - kauppa ei ole käynyt tarpeeksi hyvin, ja voitot ovat vähentyneet. Nyt pyritään suureen myyntimäärään. (TM 1/2005 s 75)
Purkakaapa autonne ja tutkikaa mistä osista se on tehty. Paljastuu, että ihan samoista kuin joku toisen merkkinenkin laite.
Muutama alihankkija vääntää kaikkien olennaisimmat palikat. Olennaisia eroja ei ole kuin eri hintaluokkien välillä. Teknisiltä ratkaisuiltaan nykyautot ovat kaikki samanlaisia. Mitään todella omaperäistä ja mullistavaa ei esim. perheautoissa ole missään.
Ajettavuudessa ja ulkonäössä eroja sentään vielä vähän löytyy, mutta nekin tasoittuvat koko ajan. Onneksi on ranskalaiset, jotka uskaltavat tehdä vielä vähän erinäköisiäkin autoja.
[quote title="25.01.2005 klo 16:15 MatLog kirjoitti"]
Tämäkin keskustelu tulisi kohta käydä eri otsikon alla. Pähkäiltiin PPi, Misar, Fabio ja ehkä jokin muukin + minä, yleensäkin maailmantaloutta eilen, dollarin heikkoa kurssia, vahvaa euroa, Kiinan valuuttavaranto tuli mukaan jne. Kaikki ovat monisäikeisiä asioita, kyse ei ole enää vain autoista, vaan kokonaisesta teollisuushaarasta, jossa kaiken lisäksi on tunteita mukana. Kuka haaveilee tietystä sorvista, tai kirveestä? Aika harva. Entä sohvasta? Niistä keskustellaan vain emännän kanssa, eikä miehellä ole niin paljon väliä? Minä en huomaa jos nykyinen naisystäväni on vaihtanut verhot. Aivan sama, kunhan jotain roikkuu ikkunan edessä!
Yritin tuloksetta viime kesänä avata keskustelun autojen ylituotannosta. En muista enää itsekään lukuja, oliko maailmanlaajuisesti peräti 6 miljoonaa uutta autoa, jotka eivät mene kaupaksi. -03 valmistettiin n. 50 miljoonaa uutta autoa yhteensä koko maailmassa. Tilanne ei voi jatkua pitkään näin. Ehkä Japanilaiset ovat oivaltaneet markkinataktiikaksi laadun, saksalaiset tehokkaat, nopeat autot, ranskalaiset osia kaikesta. Mukana kilpailussa-kierteessä-pystyssä pysymisessä on erittäin kova. USA pystynee jopa kasvattamaan osuuksia heikon dollarin ansiosta, vaikka euroopan alueelle ei ole imua. Saksalaiset tuovat uusia omia merkkejä takaisin USA:sta, ovat n. 30% halvempia. Tästä oli pitkät kirjoitukset AMS-lehdessä.
Kohta ei tiedetä mihin kaikki autot saisi työnnettyä? Mikä-kuka suuri alkaa tässä tiputuspelissä horjua? Ein tänä, ei ensi vuonna, mutta sitten. Jonkun on annettava tilaa muille, elleivät ryhdy valmistamaan vähemmän autoja suosioilla, Kiinan imusta huolimatta. Siellä er riitä teitä taas kaikille autoille. Infrastruktuuri puuttuu.
Purkakaapa autonne ja tutkikaa mistä osista se on tehty. Paljastuu, että ihan samoista kuin joku toisen merkkinenkin laite.
Muutama alihankkija vääntää kaikkien olennaisimmat palikat. Olennaisia eroja ei ole kuin eri hintaluokkien välillä. Teknisiltä ratkaisuiltaan nykyautot ovat kaikki samanlaisia. Mitään todella omaperäistä ja mullistavaa ei esim. perheautoissa ole missään.
Ajettavuudessa ja ulkonäössä eroja sentään vielä vähän löytyy, mutta nekin tasoittuvat koko ajan. Onneksi on ranskalaiset, jotka uskaltavat tehdä vielä vähän erinäköisiäkin autoja.
Taisi aikoinaan olla TM , joka kirjoitti (kyse oli valoumpioista), että Hella osaa tehdä ominaisuuksiltaan sekä erittäin hyviä että surkeita tuotteita - riippuen siitä, mitä asiakas tilaa. Sama juttu se on muidenkin tuotteiden ja alihankkijoiden kohdalla.
Siinäpä taas Sixpackilla Nerokkaiden Johtopäätösten Tulvaa...
"kori mätänee pois", "luotettavuutta haettava 14000 km päästä",
Miten tehdään luotettava auto? Luotettavuuteen vaikuttaa kaksi päätekijää: 1) suunnittelu 2) kokoonpanotuotannon tehokkuus ja kustannustehokkuus.
Suunnittelun merkityksen jokainen ymmärtää - jos suunnittelussa tehdään virheitä, ongelmat näkyvät auton käyttäjällä suoraan.
Kokoonpanotuotannon tehokkuus - miten se vaikuttaa laatuun?
Kun kokoonpano tehdään (kustannus)tehokkaasti, ao. toiminnan osuus auton hinnasta jää pieneksi. Tällöin jää enemmän rahaa käytettäväksi alihankintaosien hankintaan. Kun osien hintaa ei tarvitse tinkiä, voi niille asettaa suurempia laatuvaatimuksia. Siksi juuri esim. Saksan suuret tuotantokustannukset aiheuttavat sen,
että alihankintaosien hinnasta = laadusta on tingittävä, ja vain nk. premiummerkit pystyvät edes periaatteessa hinnoittelemaan autonsa niin korkealle, että alihankintaosien hinta+ laatu ovat kohdallaan. Siksi Saksassa valmistetut autot eivät ole luotettavuustilastojen kärkisijoilla.
Tuo lause : "kori mätänee pois" lienee jonkinlaista huumoria, tai sitten on suhteellisuudentaju mennyt pahasti sekaisin. Oli auto mitä merkkiä tahansa, se kannattaa aina ruostesuojauttaa uutena jos autoa aikoo pitää 5-6 vuotta tai enemmän, jolloin "korin poismätänemisen" merkit saattaisivat suojaamattomilla autoilla näkyä.
Mietitäänpä sitten, mitkä autokonsernit ovat "eurooppalaisia":
mm. Ford, Opel, Jaguar, Volvo ja Saab eivät ole eurooppalaisia yhtiöitä, eli niillä ovat omistajat monen tuhannen kilometrin päässä!! M-B =(DaimlerChrysler) on myös "globaali". Tuotantoa kyllä näillä on Euroopassa niinkuin japanilaisillakin.
Matloginen logiikkatulva?
Olet sitä mieltä, että Japanilaiset sijoittavat katteensa laadukkaampiin osiin. He siis siirtävät voittonsa alihankkijoille! Ehkä, ehkä ei. Mitä luulet omistajien ja osakkaiden suhtautuvan asiaan? Entä omistajapankit? Kuka niille kiikuttaa voiton, jos se lapioidaankin alihankkijoille. Ellet sitten viittaa rahanpesuun? Vai oliko se silti vain mututeoriaa?
Olet sitä mieltä, että Japanilaiset sijoittavat katteensa laadukkaampiin osiin. He siis siirtävät voittonsa alihankkijoille! Ehkä, ehkä ei. Mitä luulet omistajien ja osakkaiden suhtautuvan asiaan? Entä omistajapankit? Kuka niille kiikuttaa voiton, jos se lapioidaankin alihankkijoille. Ellet sitten viittaa rahanpesuun? Vai oliko se silti vain mututeoriaa?
Ei niin, vaan japanilaisille jää katetta, vaikka he hankkivat kalliimpia, so. laadukkaampia alihankintaosia - tuotannon tehokkuuden ansiosta. Tällä hetkellähän mm. Opel on todellisissa vaikeuksissa - 90-luvulla merkin maine meni amerikkalaisten GM-ekonomistien ansiosta, jotka päättivät, että alihankintaosien hankintahintaa on alennettava. Seuraukset tiedetään. Nyt sitten yritetään palauttaa mainetta samalla kun Opel tahkoaa tappiota - ja emoyhtiö GM on taloudellisissa vaikeuksissa (luottoluokitus uhkaa mennä "roskaluottojen" puolelle). Umpikujaan ei ole juuri positiivisia vaihtoehtoja tarjolla. "Saksan Ford" on saman tyyppisessä tilanteessa, ja VW on joutunut muuttamaan strategiaansa, jonka mukaan VW on aina yksi kokoluokkansa kalleimmista - kauppa ei ole käynyt tarpeeksi hyvin, ja voitot ovat vähentyneet. Nyt pyritään suureen myyntimäärään. (TM 1/2005 s 75)
Purkakaapa autonne ja tutkikaa mistä osista se on tehty. Paljastuu, että ihan samoista kuin joku toisen merkkinenkin laite.
Muutama alihankkija vääntää kaikkien olennaisimmat palikat. Olennaisia eroja ei ole kuin eri hintaluokkien välillä. Teknisiltä ratkaisuiltaan nykyautot ovat kaikki samanlaisia. Mitään todella omaperäistä ja mullistavaa ei esim. perheautoissa ole missään.
Ajettavuudessa ja ulkonäössä eroja sentään vielä vähän löytyy, mutta nekin tasoittuvat koko ajan. Onneksi on ranskalaiset, jotka uskaltavat tehdä vielä vähän erinäköisiäkin autoja.
[quote title="25.01.2005 klo 16:15 MatLog kirjoitti"]
Tämäkin keskustelu tulisi kohta käydä eri otsikon alla.
Pähkäiltiin PPi, Misar, Fabio ja ehkä jokin muukin + minä, yleensäkin maailmantaloutta eilen, dollarin heikkoa kurssia, vahvaa euroa, Kiinan valuuttavaranto tuli mukaan jne. Kaikki ovat monisäikeisiä asioita, kyse ei ole enää vain autoista, vaan kokonaisesta teollisuushaarasta, jossa kaiken lisäksi on tunteita mukana. Kuka haaveilee tietystä sorvista, tai kirveestä? Aika harva. Entä sohvasta? Niistä keskustellaan vain emännän kanssa, eikä miehellä ole niin paljon väliä? Minä en huomaa jos nykyinen naisystäväni on vaihtanut verhot. Aivan sama, kunhan jotain roikkuu ikkunan edessä!
Yritin tuloksetta viime kesänä avata keskustelun autojen ylituotannosta. En muista enää itsekään lukuja, oliko maailmanlaajuisesti peräti 6 miljoonaa uutta autoa, jotka eivät mene kaupaksi. -03 valmistettiin n. 50 miljoonaa uutta autoa yhteensä koko maailmassa. Tilanne ei voi jatkua pitkään näin. Ehkä Japanilaiset ovat oivaltaneet markkinataktiikaksi laadun, saksalaiset tehokkaat, nopeat autot, ranskalaiset osia kaikesta. Mukana kilpailussa-kierteessä-pystyssä pysymisessä on erittäin kova. USA pystynee jopa kasvattamaan osuuksia heikon dollarin ansiosta, vaikka euroopan alueelle ei ole imua. Saksalaiset tuovat uusia omia merkkejä takaisin USA:sta, ovat n. 30% halvempia. Tästä oli pitkät kirjoitukset AMS-lehdessä.
Kohta ei tiedetä mihin kaikki autot saisi työnnettyä? Mikä-kuka suuri alkaa tässä tiputuspelissä horjua? Ein tänä, ei ensi vuonna, mutta sitten. Jonkun on annettava tilaa muille, elleivät ryhdy valmistamaan vähemmän autoja suosioilla, Kiinan imusta huolimatta. Siellä er riitä teitä taas kaikille autoille. Infrastruktuuri puuttuu.
Muutama alihankkija vääntää kaikkien olennaisimmat palikat. Olennaisia eroja ei ole kuin eri hintaluokkien välillä. Teknisiltä ratkaisuiltaan nykyautot ovat kaikki samanlaisia. Mitään todella omaperäistä ja mullistavaa ei esim. perheautoissa ole missään.
Ajettavuudessa ja ulkonäössä eroja sentään vielä vähän löytyy, mutta nekin tasoittuvat koko ajan. Onneksi on ranskalaiset, jotka uskaltavat tehdä vielä vähän erinäköisiäkin autoja.
Taisi aikoinaan olla TM , joka kirjoitti (kyse oli valoumpioista), että Hella osaa tehdä ominaisuuksiltaan sekä erittäin hyviä että surkeita tuotteita - riippuen siitä, mitä asiakas tilaa. Sama juttu se on muidenkin tuotteiden ja alihankkijoiden kohdalla.
Sedälläni oli vikaisimpana Peugeotina pidetty 405 Mi16, hän ajoi autolla yli 220tkm, ilman kunnollisia vikoja!