Martti Merilinna kirjoitti pääkirjoituksessa tästä aiheesta.
Ikävä kyllä asia on aivan totta. Kaikesta mahdollisesta valitetaan, aina ja koko ajan. Itse olen synt. Helsingissä, asun Espoossa. Olen nähnyt pääkaupunkiseuden kasvavan -60 lvuulta lähtien. Asuinalueet levittäytyvät kuin sieni jokapuolelle. Kaikkialta Suomesta muutetaan pääkaupunkiseudulle. Koko valmis infrastruktuuri joka on valmiiksi rakennettu muualle Suomeen jää sinne rapistumaan.
Montakohan henkilöä on Espoossa asunut -70 luvulla? En tiedä, mutta valittajia Espoo on aivan täysi. Muualta tänne muuttajat valittavat kaikesta. Roskia ei saa polttaa pihan nurkalla, koska savu haisee. Makkaraa ei saa grillata, koska käry käy jonkun nokkaan 300 m:n päässä. Pomppuja ja shikaaneja vaaditaan päivä- ja paikallislehtien voimin jokaikiselle lähiökadulle. Meidän lähellä on päiväkoti. Länsiväylä lehdessä on Espoolaisten kirjoituksia kuinka autoilijat hurjastelevat tällä meidän kadulla joka päättyy kääntöpaikkaan. Olenhan minä nähnyt kuka ajaa täällä lujaa. Ne äidit ja isät jotka aamulla tuovat lapsensa tarhaan ja iltapäivällä hakevat pois. Muuten tämä on hyvin rauhallinen katu.
Tanskassa kaikki hidasteet, esteet, shikaanit ym. kohoumat kaduilta poistettiin alkaen 1.1.2003 liikenteelle vaarallisena. Tämä päätös perustui tutkimukseen 5 v. ajalta. Kumma, että TM:sta lukemani asiaa ei ole Suomessa keskusteltu. Tämä ajoeste joka rakennetaan kadun päälle kohoumaksi on nykypäivän trendi. Nähtäväksi jää kuinka kauan se kestää. Joskus olisi mukava nähdä, että olisimme ensimmäisiä jonkun fiksun asian kanssa, emmekä aina ensimmäisiä kopioimassa muiden maiden mokia meille, silloin kun mualla niitä jo puretaan.
SixPack: Kumma, että TM:sta lukemani asiaa (pomppujen poisto) ei ole Suomessa keskusteltu.
Hiljaista tosiaan on. Yritin löytää asiasta tietoa ja toistaiseksi on tuullut vesiperä, keskustelua ei näyttäisi olevan aiheesta Tanskassakaan. Tuorein löytämäni asiaa edes sivuava raportti on vuodelta 99. Se on Tanskan Liikenneministeriön sivulla (www.vejdirektoratet.dk, siellä raportti Speedmanagement in urban areas). Siihen aikaan oltiin vielä sitä mieltä, että parhaat tavat hillitä vauhtia taajamissa olivat kyltit, tien kavennus ja pomput (sivu 27). Mutta jos viittaamasi tutkimustieto oli viideltä viimevuodelta, tämä raportti on jo vanha.
Muusta syystä raporttia ei kannata lukea, koska siinä on se sama vanha litania: miten jo pienikin nopeuden lisäys vaikuttaa paljon uhrien määrään ja kameraa ehdotetaan ensimmäisenä nopeusvalvonnan työkaluksi.
Ehkä hakemaani raporttia ei ole käännetty englanniksi, seuraavaksi täytyy kai katsoa mitä ymmärrän tanskankielestä.