Neljännen ja viidennen sukupolven kiinteäelektrolyyttiakut tekevät tuloaan
Olisi ihan kiva nähdä vaikka niitä kolmannen polven SSD akkuja jo ajossa eikä haikailla aina jotain tulevaa.
Neljännen ja viidennen sukupolven kiinteäelektrolyyttiakut tekevät tuloaan – ”Muutaman vuoden päästä ollaan jo lähellä”
Rosa Lampela15.6.202110:10|päivitetty15.6.202110:10AKKUTEKNOLOGIAAUTOENERGIA
Uudet materiaalit tekevät akuista kevyempiä, tehokkaampia ja turvallisempia. Samalla ne pienentävät valmistuksen hiilijalanjälkeä.
Labrassa. Tutkija Amandeep Singh valmistelee laserablaatiota materiaalitekniikan laboratoriossa Tampereen yliopistossa. JONNE RENVALL
Litiumakkujen kysynnän on arvioitu kasvavan vuosittain jopa 25 prosenttia. Akkuja tarvitaan yhä enemmän sähköisen liikenteen, teollisuuden ja kuluttajaelektroniikan tarpeisiin.
Uusia materiaaleja neljännen ja viidennen sukupolven kiinteäelektrolyyttiakkuihin tutkitaan muun muassa Tampereen yliopistolla. Työ on osa Aalto-yliopiston koordinoimaa NextGenBat-hanketta, jossa ovat mukana myös VTT sekä kolme yritystä: Pulsedeon, Beneq ja Tervakoski.
Projektissa tutkitaan erityisesti akkujen valmistuksessa käytettyjä laserhöyrystys- ja atomikerroskasvatus-ohutkalvotekniikoita, joissa suomalaiset ovat Tampereen yliopiston mukaan maailman huippua.
Tampereen yliopiston tutkijat tuovat ryhmään osaamista keraamisten materiaalien prosessoinnista ja herkille akkumateriaaleille käytetystä pulssilaserpinnoitustekniikasta (PLD, pulsed laser deposition).
Tampereen yliopiston tutkimusryhmää johtava professori Erkki Levänen arvioi tiedotteessa, että kiinteissä akuissa raaka-aineita tarvitaan noin kolmannes tai jopa puolet vähemmän kuin nykyisissä akuissa.
Kiinteiden litiumakkujen suurin potentiaali on niiden energiatiheydessä.
”Litiumin osalta kehitämme mahdollisimman ohuita kerroksia, jolloin iso määrä energiaa voidaan tiivistää pieneen kokoon. Uudenlaiset kiinteät akut ovat nykyisiä nesteakkuja kevyempiä ja niiden valmistamiseen tarvitaan vähemmän kallisarvoisia raaka-aineita. Ne ovat myös paloturvallisia”, Levänen sanoo tiedotteessa.
Tamperelaistutkijoiden tuore läpimurto plastisen materiaalin tutkimuksessa tuo lupaavia mahdollisuuksia myös uusien akkumateriaalien kehittämiseen. Tampereen yliopiston tutkija Erkka Frankberg on kehittänyt ohuita lasikalvoja, joilla on plastinen muodonmuutoskyky, Levänen kertoo.
”Joustavia materiaaleja voitaisiin hyödyntää myös kiinteissä akuissa, joissa ne voisivat parantaa akun luotettavuutta.”
Kunhan kiinteiden akkujen ikääntymisongelmat ja valmistustekniikka saadaan hiottua kuntoon, konkreettisia sovelluksia on lupa odottaa markkinoille nopeastikin.
”Sanoisin, että muutaman vuoden päästä ollaan jo lähellä”, Levänen sanoo.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/108db72b-86b7-46a3-9be5-4a3f87395c44?ref=ampparit:5611