Talous|Luontokato
EK:n kysely: Yrityksistä yli puolet arvioi luontokadon vaikuttavan niiden toimintaan
Viranomaisten, omistajien ja työntekijöiden lisäksi myös kuluttajat edellyttävät yrityksiltä luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista. Valtaosa kyselyyn vastanneista yrittäjistä ja yritysjohtajista uskoo, että biodiversiteetillä ja sen huomioimisella on merkitystä liiketoiminnalle.
EK:n kyselyssä valtaosa yrittäjistä ja yritysjohtajista uskoo, että luonnon monimuotoisuudella ja sen huomioimisella on merkitystä liiketoiminnalle. KUVA: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA
Samuli Niinivuo HS
9:12
YRITYKSET ymmärtävät luonnon monimuotoisuuden merkityksen entistä syvemmin. Näin voi päätellä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemästä yrityskyselystä.
Yrityskyselyyn vastanneista yrittäjästä tai yritysjohtajasta 83 prosenttia arvioi, että luonnon monimuotoisuuden huomioimisella on entistä suurempi merkitys yrityksen menestyksen ja liiketoiminnan kannalta. Vastaajista myös yli puolet piti luontokatoa yritysten toimintaympäristöön vaikuttavana tekijänä jo nyt.
Kyselyssä 46 prosenttia kertoi biodiversiteetin huomioimisen olevan jo osa yrityksensä toimintaa. 43 prosenttia puolestaan kertoi yrityksensä asettaneen tavoitteita luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi. 13 prosenttia kertoi yrityksensä jopa mittaavan sitä, kuinka hyvin tällaiset tavoitteet yrityksen toiminnassa toteutuvat.
Lue lisää: Ilmastolain ohelle on tehtävä luontolaki, vaatii Suomen luontopaneeli – ”Jos luontokatoa ei pysäytetä, niin silloin todellakin talous sakkaa”
YRITYSTEN on entistä vaikeampi sivuuttaa luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä, sillä ne kiinnostavat yhä useampaa kuluttajaa. Kyselyn mukaan myös viranomaiset sekä yritykset omistajat ja omat työntekijät edellyttävät yrityksiltä luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista.
”Yritykset ovat selkeästi heränneet luontokadon uhkakuviin, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies etujärjestön julkaisemassa tiedotteessa.
”Yrityskentällä tiedostetaan, että luontokato ja sen torjuminen tulevat vaikuttamaan kasvavassa määrin yritysten liiketoimintaan ja menestykseen.”
EK:n kyselyyn vastasi yli 1 000 yrittäjää ja yritysjohtajaa.
Suomen Luontopaneeli esittää mittavia toimia luontokadon pysäyttämiseksi – listalla muun muassa maakunnittaiset hakkuukiintiöt
https://yle.fi/uutiset/3-12517588?origin=rss
Luontokato on kohtalon kysymys myös ihmiselle, sanoo asiantuntija Paloma Hannonen – "On turha puhua ruokaturvasta, jos meillä ei ole pölyttäjiä"
https://yle.fi/uutiset/3-12526609?origin=rss
Mitä muuta voi EK:lta ja jäsenyrityksiltä odottaa - ei kai yrittäjillä voi niin huono pelisilmä olla, että julkisesti kertoisi vähät välittävänsä ympäristöstä vaikka oikeasti keskittyisi vain tärkeimpää - rahantekoon.
Tuore raportti: Lajikato uhkaa miljardeja ihmisiä
IPBESin tuoreesta raportista käy ilmi, että ekosysteemin rappeutuminen vaikuttaa miljardeihin ihmisiin ympäri maailman.
Luonnon monimuotoisuutta uhkaavat etenkin ilmastokriisi, metsien tuhoaminen ja saasteet. AOP
eevi.karvinen@iltalehti.fi
Tänään klo 16:17
Maailmanlaajuinen, alati kiihtyvä biodiversiteettikriisi, eli lajien häviäminen ja ekosysteemin rappeutuminen, uhkaa miljoonien luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien lisäksi myös miljardeja ihmisiä.
Vaikka biodiversiteettikriisi tulee vaikuttamaan ympäri maailman, se uhkaa kaikista eniten kehittyvissä maissa asuvia köyhiä.
Hallitustenvälinen luonnon monimuotoisuus- ja ekosysteemipalvelupaneeli IPBESin laatimasta raportista käy ilmi, että 70 prosenttia maailman köyhistä on suoraan riippuvaisia luonnonvaraisista lajeista.
Luonnonvaraisten lajien käyttö on paljon yleisempää kuin monet ymmärtävät, eikä se koske ainoastaan globaalia etelää.
Miljardit ihmiset kehittyvissä ja kehittyneissä maissa hyödyntävät luonnonvaraisia lajeja päivittäin ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle välttämättömiksi asioiksi. Suomessakin niitä hyödynnetään muun muassa elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja lääkkeissä.
Kestävän kehityksen vastainen toiminta uhkaa eniten kehittyvien maiden maaseuduilla asuvia ihmisiä. Kestävien vaihtoehtojen puute pakottaa heidät usein hyödyntämään jo vaarassa olevia luonnonvaraisia lajeja.
– Ylikulutus on yksi suurimmista uhkista monien maalla ja vedessä elävien lajien selviytymiselle, raportissa kerrotaan.
– Kestämättömän käytön syihin puuttuminen ja näiden suuntausten kääntäminen aina kun mahdollista, johtaa parempiin tuloksiin luonnonvaraisille lajeille ja niistä riippuvaisille ihmisille.
Raportin mukaan luonnonvaraisten lajien kestävää käyttöä voisi edistää muun muassa luonnonvaraisten lajien aktiivisella seurannalla sekä poliittisilla välineillä, jotka varmistavat oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kustannusten ja hyötyjen jakautumisen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/198ba5b8-6785-4e24-8d07-f3dd2617f967
Uutinen
Merten epävarma tulevaisuus synkkenee entisestään – Tutkijat listasivat 15 uutta ja odottamatonta tekijää
Lotta Jalli8.7.202213:56|päivitetty8.7.202213:56TIEDEYMPÄRISTÖILMASTONMUUTOS
Kansainvälinen tutkimusryhmä keskittyi tutkimaan merten ekosysteemien uusia vaaratekijöitä, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet juuri huomiota.
Saasteita. Maapallon meriä uhkaa saasteiden lisäksi myös monet muut nykyajan tekijät. COLOURBOX
Kansainvälinen tutkimusryhmä listasi merten lähitulevaisuuden uhkia. Joukossa on uusia ja mahdollisesti odottamattomia vaaroja, jotka heikentävät merten ekosysteemejä entisestään.
Tutkimusryhmä nimesi käyttämänsä menetelmän horisontin skannaukseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä ja tunnistaa uhkia, joita ei ole aikaisemmin huomioitu riittävästi, mutta jotka vaikuttavat akuutisti. Tutkimustulokset julkaistiin Nature Ecology and Evolution -tiedelehdessä.
Useat ympäristön katastrofit syntyvät ilmaston lämmetessä, ja maastopalojen roihutessa meriin valuu niille haitallisia yhdisteitä. Muoveja korvaavien biohajoavien tuotteiden mahdolliset myrkyt uhkaavat, minkä lisäksi litiumin louhinnan sivuvaikutukset happamoittavat vesistöjä.
Lisäksi tutkijat varoittavat, että kalat pakenevat päiväntasaajan tietämiltä viileämmille vesille. Ilmiö heikentää monien maiden kalastusmahdollisuuksia ja lisää ruokapulaa.
Ja vaikka kalat eivät pakenisikaan, niiden ravinnonsaanti heikentyy. Lämpimämmillä alueilla planktonit tuottavat vähemmän rasvahappoja kalojen nautittavaksi.
”Meri- ja rannikkoekosysteemit kohtaavat useita kasvavia uhkia, joita ei tunnisteta ja ymmärretä riittävästi”, sanoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja ja Cambridgen yliopiston tutkija James Herbert-Read.
Kaikki tutkijoiden listaamat merten kuntoon vaikuttavat tekijät eivät ole kuitenkaan negatiivisia. Uudet teknologiat, kuten pehmeä robotiikka, mahdollistaa merten syvällisemmän tutkimuksen. Tämä puolestaan antaa paremmat avut niiden suojelemiselle.
Horisontin skannauksessa oli 30 asiantuntijaa 11:sta eri maasta.
Tutkijoiden listaamat uhat:
Vaikutukset ekosysteemeille
Metsäpalojen vaarat rannikko- ja meriekosysteemeille
Rannikon tummuminen
Merten happamoituminen
Päiväntasaajan alueiden kalakato
Kalojen ravintosisällön muutokset
Resurssien hyväksikäyttö
Merten kollageenien liiallinen hyödyntäminen
Kalojen uimarakkojen kaupan yleistyminen
Kalojen kalastaminen yhä syvemmältä
Litiumin poraaminen merenpohjasta
Uudet teknologiat
Meriaktiviteettien yhdistäminen
Kelluvat merikaupungit
Uudet merenalaiset seurantajärjestelmät
Pehmeä robotiikka mertentutkimuksissa
Vihreät teknologiat lisäävät hivenainesaasteita
Uusien biohajoavien materiaalien vaikutukset
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/6e4c1128-cfdd-4584-9add-3e902508eeb4?ref=ampparit:0081
Uutinen
Tutkijat määrittivät 25 000 merenelävälle riski-indeksin – Lajeista 90 % on vaarassa, jos päästöjä ei vähennetä
Lotta Jalli23.8.202213:57
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/34126334-8667-4158-ab6e-2ea500b38007?ref=ampparit:1e13