Tuulivoiman tuotanto

22 kommenttia

Eksyin sivulle https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/. Kun sinne laittaa ajaksi tämän vuoden tammikuun, tuulivoima on toiminut erinomaisesti toimien liki 49% keskiteholla. Mutta useilla muilla jaksoilla on päästy kolmannekseen, jos siihenkään. 40% pitäisi olla maatuulivoiman tavoitettavissa oleva taso.

Tietenkään osa uusimmasta tehosta ei ole oikeasti käytössä teknisten ongelmien takia ja osa on jo muuten rikki, mutta onko tuossa jotakin muuta jujua?

  
  • @Late1969 kirjoitti:
    Eksyin sivulle https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/. Kun sinne laittaa ajaksi tämän vuoden tammikuun, tuulivoima on toiminut erinomaisesti toimien liki 49% keskiteholla. Mutta useilla muilla jaksoilla on päästy kolmannekseen, jos siihenkään. 40% pitäisi olla maatuulivoiman tavoitettavissa oleva taso.

    Tietenkään osa uusimmasta tehosta ei ole oikeasti käytössä teknisten ongelmien takia ja osa on jo muuten rikki, mutta onko tuossa jotakin muuta jujua?

    Kun on tyyntä, tyypillisesti pakkanen kiristyy ja energiankulutus kasvaa, mutta myllyt pysähtyvät. Sama tapahtuu talvisin aurinkokennoille, aamuyön pakkasilla olisi sähkölle kysyntää, mutta aurinko paistaa muutaman tunnin päivässä marras-tammikuussa. Fingridin sivulta https://www.fingrid.fi/-/custom/sahkojarjestelman-tila-169/
    näkee, että juuri nyt, kulutus 11 316 MW, tuotanto 9768 MW, josta aurinkovoimaa 0 MW ja tuulivoimaa 404 MW
    Tuontia on reilusti, Länsi-Suomen linkki on melkein maksimissaan, 1117/1200 MW, Länsi-Lapin linkissä olisi vielä varaa nostaa 739/1200 MW, vientiä Viroon on vähän, 403/1016MW.
    Tuulivoiman tuotanto alittaa nimellistehostaan 1/100 tason useasti vuodessa.

      
  • Kun Suomeen suunnitellaan paljon ulkomaista investointia, joka toimii vihreän sähköntuotantomme varassa, miten käy tavallisen kuluttajan, kun akkutehdas vetää täysillä eikä tuule ?

      
  • @Olli231 kirjoitti:
    Kun Suomeen suunnitellaan paljon ulkomaista investointia, joka toimii vihreän sähköntuotantomme varassa, miten käy tavallisen kuluttajan, kun akkutehdas vetää täysillä eikä tuule ?

    Sähköä riittää kaikille valtakunnanverkossa ja mahdollisesti nousevat hinnat tuovat mukanaan uutta tuotantoa.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Olli231 kirjoitti:
    Kun Suomeen suunnitellaan paljon ulkomaista investointia, joka toimii vihreän sähköntuotantomme varassa, miten käy tavallisen kuluttajan, kun akkutehdas vetää täysillä eikä tuule ?

    Sähköä riittää kaikille valtakunnanverkossa ja mahdollisesti nousevat hinnat tuovat mukanaan uutta tuotantoa.

    Akkutehdas tai vetytehdas ei pitkiä aikoja halua maksaa 50 c/kWh tai enemmän. Halpaa sähköä näyttää saavan kun tuulee reilummin, mutta onko kyse siitä, että tuulituotannon kustannukset ovat alhaiset vai siitä, että tuulen myötä tuotantoa on ”liikaa”? Loogisesti lisätuulivoiman rakentaminen ei ratkaise tuulettomien päivien ongelmaa. Pitäisi rakentaa lisää tuotantoa tavalla joka mahdollistaa kannattavan sähkön myynnin kun hinta pyörii 7-10 c/kWh tasolla. Välillä saa 25c, välillä nollan paikkeilla.

      1
  • Jos kiinalaiset suunnittelevat Suomeen akkutehdasta sen takia, että täällä on halpaa sähköä, on selvä, että hintapiikkien aikana ruvetaan vaatimaan kompensatiota ja senhän hoitaa veronmaksaja tai tavallinen kuluttaja. Jotenkin vastaava ilmiö on OL3-vedenkeittimen kanssa, joka sai luvan ylisuurelle rakentamiselle sillä puheella ja sopimuksella, että tarvittavan järjestelmäsuojan järjestää ja kustantaa TVO. Tuorein sopimus kuitenkin siirtää osan kustannuksista kuluttajalle ja jatkossa TVO varmaan pyrkii siirtämään kokonaan.
    Vihreä energia on ihan ok, mutta systeemin pitäisi toimia sitten sen ehdoilla.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Olli231 kirjoitti:
    Kun Suomeen suunnitellaan paljon ulkomaista investointia, joka toimii vihreän sähköntuotantomme varassa, miten käy tavallisen kuluttajan, kun akkutehdas vetää täysillä eikä tuule ?

    Sähköä riittää kaikille valtakunnanverkossa ja mahdollisesti nousevat hinnat tuovat mukanaan uutta tuotantoa.

    Akkutehdas tai vetytehdas ei pitkiä aikoja halua maksaa 50 c/kWh tai enemmän. Halpaa sähköä näyttää saavan kun tuulee reilummin, mutta onko kyse siitä, että tuulituotannon kustannukset ovat alhaiset vai siitä, että tuulen myötä tuotantoa on ”liikaa”? Loogisesti lisätuulivoiman rakentaminen ei ratkaise tuulettomien päivien ongelmaa. Pitäisi rakentaa lisää tuotantoa tavalla joka mahdollistaa kannattavan sähkön myynnin kun hinta pyörii 7-10 c/kWh tasolla. Välillä saa 25c, välillä nollan paikkeilla.

    Akkutehtaan sähkönkulutuksesta en tiedä, mutta vetytehtaan kulutus on säädettävissä. Vetyä kannattaa ja voi tuottaa, kun sähkön hinta tippuu nollaan eli markkinoille saadaan halpaa tuotantoa yli tarpeen. Tuulivoiman tuottaminenhan ei maksa oikeastaan mitään, kun se on rakennettu.

    Mahtaako mikään iso energiaintensiivinen teollisuus maksaa sähköstään noin paljoa?

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Olli231 kirjoitti:
    Kun Suomeen suunnitellaan paljon ulkomaista investointia, joka toimii vihreän sähköntuotantomme varassa, miten käy tavallisen kuluttajan, kun akkutehdas vetää täysillä eikä tuule ?

    Sähköä riittää kaikille valtakunnanverkossa ja mahdollisesti nousevat hinnat tuovat mukanaan uutta tuotantoa.

    Akkutehdas tai vetytehdas ei pitkiä aikoja halua maksaa 50 c/kWh tai enemmän. Halpaa sähköä näyttää saavan kun tuulee reilummin, mutta onko kyse siitä, että tuulituotannon kustannukset ovat alhaiset vai siitä, että tuulen myötä tuotantoa on ”liikaa”? Loogisesti lisätuulivoiman rakentaminen ei ratkaise tuulettomien päivien ongelmaa. Pitäisi rakentaa lisää tuotantoa tavalla joka mahdollistaa kannattavan sähkön myynnin kun hinta pyörii 7-10 c/kWh tasolla. Välillä saa 25c, välillä nollan paikkeilla.

    Akkutehtaan sähkönkulutuksesta en tiedä, mutta vetytehtaan kulutus on säädettävissä. Vetyä kannattaa ja voi tuottaa, kun sähkön hinta tippuu nollaan eli markkinoille saadaan halpaa tuotantoa yli tarpeen. Tuulivoiman tuottaminenhan ei maksa oikeastaan mitään, kun se on rakennettu.

    Mahtaako mikään iso energiaintensiivinen teollisuus maksaa sähköstään noin paljoa?

    Isoilla teollisuusyrityksillä on omistusosuuksia mm OL3:ssa ja saavat ostaa sähköä tuotantokustannustasossa.

      
  • Päivän Essonbaarifakta: "Tuulivoimasta ei ole mitään hyötyä kun kovimmilla pakkasilla ei tuule".

    Fingridin mukaam tuulivoima on puhaltanut tasaisesti sellaisen 1500MW:n teholla, tätä kirjoittaessa jopa aavistuksen yli 2GW. Vertailun vuoksi OL3 on pyörii 1565MW teholla

      
  • muokattu 03.01.2024 18:50

    @M880 kirjoitti:
    Päivän Essonbaarifakta: "Tuulivoimasta ei ole mitään hyötyä kun kovimmilla pakkasilla ei tuule".

    Fingridin mukaam tuulivoima on puhaltanut tasaisesti sellaisen 1500MW:n teholla, tätä kirjoittaessa jopa aavistuksen yli 2GW. Vertailun vuoksi OL3 on pyörii 1565MW teholla

    ABC:lla taas ryhmä lataajia kokoontunut?
    Nyt on todella kylmät kelit, etelässäkin pakkasta -20C ja todellakin tuulee. Mitä nyt olen reilut 50 talvea kokenut, niin kovat pakkaset yhdistettynä nykyisiin tuuliin (viima) ei minusta ole ihan vakio-ilmiö. Jos tieteeseen on luottamista, säämies telkkarissa varoittelee, että mikäli sää tyyntyy, voidaan kokea pakkasennätyksiä.
    Tuulienergian teho on klo 18:30 tänään 2055 MW - asennettu teho on yli 6000 MW. Ydinvoimateho on 4362 MW ja se on sitä huomennakin ja ylihuomenna jne.
    Kulutus on 14.889 MW ja tuotanto 12.139 MW. Puuttuu 2.700 MW, onneksi lisää saadaan Ruotsista, Norjasta ja Virosta.
    Mitäs jos joku päivä oikeasti tyyntyy ja pakkanen kiristyy - etelässä oli -30 C joulukuun lopussa 1995 kun laitoin 855 T5 käyntiin (ilman lämmitystä) aamulla ajaakseni sukulaisten luokse jouluksi. Heinolan silloilla oli -34 C.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    Päivän Essonbaarifakta: "Tuulivoimasta ei ole mitään hyötyä kun kovimmilla pakkasilla ei tuule".

    Fingridin mukaam tuulivoima on puhaltanut tasaisesti sellaisen 1500MW:n teholla, tätä kirjoittaessa jopa aavistuksen yli 2GW. Vertailun vuoksi OL3 on pyörii 1565MW teholla

    ABC:lla taas ryhmä lataajia kokoontunut?
    Nyt on todella kylmät kelit, etelässäkin pakkasta -20C ja todellakin tuulee. Mitä nyt olen reilut 50 talvea kokenut, niin kovat pakkaset yhdistettynä nykyisiin tuuliin (viima) ei minusta ole ihan vakio-ilmiö. Jos tieteeseen on luottamista, säämies telkkarissa varoittelee, että mikäli sää tyyntyy, voidaan kokea pakkasennätyksiä.
    Tuulienergian teho on klo 18:30 tänään 2055 MW - asennettu teho on yli 6000 MW. Ydinvoimateho on 4362 MW ja se on sitä huomennakin ja ylihuomenna jne.
    Kulutus on 14.889 MW ja tuotanto 12.139 MW. Puuttuu 2.700 MW, onneksi lisää saadaan Ruotsista, Norjasta ja Virosta.
    Mitäs jos joku päivä oikeasti tyyntyy ja pakkanen kiristyy - etelässä oli -30 C joulukuun lopussa 1995 kun laitoin 855 T5 käyntiin (ilman lämmitystä) aamulla ajaakseni sukulaisten luokse jouluksi. Heinolan silloilla oli -34 C.

    Ihan normaalia talvikeliä Suomessa on, joskin sieltä kylmemmästä laidasta. Ja kovasti keli vaihtelee, jos ulkona liikkuu. Aukealla voi olla 10 astetta kylmempää kuin puiden lähellä, mutta sekin on ihan oikein.

    Ydinvoimasta ei koskaan tiedä paljonko sitä on. Nyt voi olla OL3 verkossa, sekunnin päästä ei. Iso osa tuotantoa voi poistua tuosta noin. Tuulivoiman kanssa ei niin käy, vaikka se ei olekaan tehontuotantomuoto. Sillä kannattaa tuottaa energiaa.

    Suomen kaikki tuotanto ei ole vielä päällä. Aika tasan sitä oli kulutuksen kanssa ja tuulivoimalle oli laskettu 1600 MW. Siitä oli uutinen vähän aikaa sitten, mutta nykyään ei löydä mitään kiitos googlen. Mutta tuonnissa ei ole mitään vikaa, tuodaanhan sähköntuotannon energia ulkomailta suurimmaksi osaksi, mm. uraani.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    Päivän Essonbaarifakta: "Tuulivoimasta ei ole mitään hyötyä kun kovimmilla pakkasilla ei tuule".

    Fingridin mukaam tuulivoima on puhaltanut tasaisesti sellaisen 1500MW:n teholla, tätä kirjoittaessa jopa aavistuksen yli 2GW. Vertailun vuoksi OL3 on pyörii 1565MW teholla

    ABC:lla taas ryhmä lataajia kokoontunut?
    Nyt on todella kylmät kelit, etelässäkin pakkasta -20C ja todellakin tuulee. Mitä nyt olen reilut 50 talvea kokenut, niin kovat pakkaset yhdistettynä nykyisiin tuuliin (viima) ei minusta ole ihan vakio-ilmiö. Jos tieteeseen on luottamista, säämies telkkarissa varoittelee, että mikäli sää tyyntyy, voidaan kokea pakkasennätyksiä.
    Tuulienergian teho on klo 18:30 tänään 2055 MW - asennettu teho on yli 6000 MW. Ydinvoimateho on 4362 MW ja se on sitä huomennakin ja ylihuomenna jne.
    Kulutus on 14.889 MW ja tuotanto 12.139 MW. Puuttuu 2.700 MW, onneksi lisää saadaan Ruotsista, Norjasta ja Virosta.
    Mitäs jos joku päivä oikeasti tyyntyy ja pakkanen kiristyy - etelässä oli -30 C joulukuun lopussa 1995 kun laitoin 855 T5 käyntiin (ilman lämmitystä) aamulla ajaakseni sukulaisten luokse jouluksi. Heinolan silloilla oli -34 C.

    Ihan normaalia talvikeliä Suomessa on, joskin sieltä kylmemmästä laidasta. Ja kovasti keli vaihtelee, jos ulkona liikkuu. Aukealla voi olla 10 astetta kylmempää kuin puiden lähellä, mutta sekin on ihan oikein.

    Ydinvoimasta ei koskaan tiedä paljonko sitä on. Nyt voi olla OL3 verkossa, sekunnin päästä ei. Iso osa tuotantoa voi poistua tuosta noin. Tuulivoiman kanssa ei niin käy, vaikka se ei olekaan tehontuotantomuoto. Sillä kannattaa tuottaa energiaa.

    Suomen kaikki tuotanto ei ole vielä päällä. Aika tasan sitä oli kulutuksen kanssa ja tuulivoimalle oli laskettu 1600 MW. Siitä oli uutinen vähän aikaa sitten, mutta nykyään ei löydä mitään kiitos googlen. Mutta tuonnissa ei ole mitään vikaa, tuodaanhan sähköntuotannon energia ulkomailta suurimmaksi osaksi, mm. uraani.

    Suomessa lasketaan olevan 12 800 megawattia tuotantokapasiteettia ja kunnon tuulipäivänä tuotanto oli 14 178 megawattia.

      
  • Joku taisi jo julistaa, että Suomi on energiaomavarainen. Koska käytän pörssisähköä, toivon ettei koskaan tule päivää jolloin koko Suomi jää tyynen ilmamassan alle tammikuussa jolloin Helsingissä on -30 C ja Lapissa -40C, tuulivoiman osuus 50 MW.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Joku taisi jo julistaa, että Suomi on energiaomavarainen. Koska käytän pörssisähköä, toivon ettei koskaan tule päivää jolloin koko Suomi jää tyynen ilmamassan alle tammikuussa jolloin Helsingissä on -30 C ja Lapissa -40C, tuulivoiman osuus 50 MW.

    Suomi on jo pitkään ollut energiaomavarainen sähköntuotannossa. Kaikki kulutettu energia olisi saatu tuotettua, jos voisi tuottaa ympäri vuoden. Mutta tehon suhteen ei olla vielä omavaraisia. Ruotsista ja Norjasta saadaan laadukasta sähköä lisäksi.

      
  • Koska se omavaraisuus realisoituu sähkön hinnan tasaisuutena? Huomenna keskihinta lähes 1,1 euroa.

      
  • @Jokeri kirjoitti:
    Koska se omavaraisuus realisoituu sähkön hinnan tasaisuutena? Huomenna keskihinta lähes 1,1 euroa.

    Jos olet omavarainen, päätät hinnan. Luultavasti kuitenkin ostat sähkösi markkinahintaan. Miksi tuotantomaan pitäisi vaikuttaa hintaan?

    Huomenna sähkö maksaa esim. 9,15 c/kWh 0-24 aikavälillä. Maksaa sen kesälläkin, mutta silloin sitä kuluu muutama kWh vuorokaudessa.

      
  • muokattu 04.01.2024 14:51

    @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Joku taisi jo julistaa, että Suomi on energiaomavarainen. Koska käytän pörssisähköä, toivon ettei koskaan tule päivää jolloin koko Suomi jää tyynen ilmamassan alle tammikuussa jolloin Helsingissä on -30 C ja Lapissa -40C, tuulivoiman osuus 50 MW.

    Suomi on jo pitkään ollut energiaomavarainen sähköntuotannossa. Kaikki kulutettu energia olisi saatu tuotettua, jos voisi tuottaa ympäri vuoden. Mutta tehon suhteen ei olla vielä omavaraisia. Ruotsista ja Norjasta saadaan laadukasta sähköä lisäksi.

    Tässäkin on jokin kissa haudattuna laskelmiin. Miksi sähköä sitten tuodaan joka päivä ulkomailta (näkee mm. Fingridin "sähköverkon tila")? Jos oltaisiin energiaomavaraisia, pitäisi joskus muulloinkin kuin syysmyrskyn aikaan viedä energiaa, ei aina tuoda. Oli vaikeuksia löytää 2023 sähköenergian tuotanto ja kulutus lukuina - Fingridin sivulla oli taulukoita mutta keskiarvojen perusteita ei tarkasti kerrottu. Näytti kuitenkin siltä, että kulutus oli aina vähän suurempi kuin tuotanto.
    Ehkä omavaraisuus on jokin itseisarvo - vaikka energiaa tulisi hetkittäin aivan liikaa kun on tuulista ja välillä liian vähän, kokonaisuutta ajatellen balanssi on positiivinen.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Joku taisi jo julistaa, että Suomi on energiaomavarainen. Koska käytän pörssisähköä, toivon ettei koskaan tule päivää jolloin koko Suomi jää tyynen ilmamassan alle tammikuussa jolloin Helsingissä on -30 C ja Lapissa -40C, tuulivoiman osuus 50 MW.

    Suomi on jo pitkään ollut energiaomavarainen sähköntuotannossa. Kaikki kulutettu energia olisi saatu tuotettua, jos voisi tuottaa ympäri vuoden. Mutta tehon suhteen ei olla vielä omavaraisia. Ruotsista ja Norjasta saadaan laadukasta sähköä lisäksi.

    Tässäkin on jokin kissa haudattuna laskelmiin. Miksi sähköä sitten tuodaan joka päivä ulkomailta (näkee mm. Fingridin "sähköverkon tila")? Jos oltaisiin energiaomavaraisia, pitäisi joskus muulloinkin kuin syysmyrskyn aikaan viedä energiaa, ei aina tuoda. Oli vaikeuksia löytää 2023 sähköenergian tuotanto ja kulutus lukuina - Fingridin sivulla oli taulukoita mutta keskiarvojen perusteita ei tarkasti kerrottu. Näytti kuitenkin siltä, että kulutus oli aina vähän suurempi kuin tuotanto.
    Ehkä omavaraisuus on jokin itseisarvo - vaikka energiaa tulisi hetkittäin aivan liikaa kun on tuulista ja välillä liian vähän, kokonaisuutta ajatellen balanssi on positiivinen.

    Ulkomailta tuodaan tehoa, MW. Teho verkkoon = teho verkosta. Kesällä ehdittäisiin tuottaa mielin määrin energiaa MWh, mutta kun ei voi.

    Siirtoverkon häviöt ovat joitakin prosentteja, korona lisää niitä ihan huomattavasti kostealla säällä. Ne pitää kirjata johonkin, mutta tuotannon pitäisi olla isompi kuin kulutuksen. FG käyttää tuntikeskiarvoa MWh/h suoran tehon MW sijaan.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Olli231 kirjoitti:
    Kun Suomeen suunnitellaan paljon ulkomaista investointia, joka toimii vihreän sähköntuotantomme varassa, miten käy tavallisen kuluttajan, kun akkutehdas vetää täysillä eikä tuule ?

    Sähköä riittää kaikille valtakunnanverkossa ja mahdollisesti nousevat hinnat tuovat mukanaan uutta tuotantoa.

    Akkutehdas tai vetytehdas ei pitkiä aikoja halua maksaa 50 c/kWh tai enemmän. Halpaa sähköä näyttää saavan kun tuulee reilummin, mutta onko kyse siitä, että tuulituotannon kustannukset ovat alhaiset vai siitä, että tuulen myötä tuotantoa on ”liikaa”? Loogisesti lisätuulivoiman rakentaminen ei ratkaise tuulettomien päivien ongelmaa. Pitäisi rakentaa lisää tuotantoa tavalla joka mahdollistaa kannattavan sähkön myynnin kun hinta pyörii 7-10 c/kWh tasolla. Välillä saa 25c, välillä nollan paikkeilla.

    Akkutehtaan sähkönkulutuksesta en tiedä, mutta vetytehtaan kulutus on säädettävissä. Vetyä kannattaa ja voi tuottaa, kun sähkön hinta tippuu nollaan eli markkinoille saadaan halpaa tuotantoa yli tarpeen. Tuulivoiman tuottaminenhan ei maksa oikeastaan mitään, kun se on rakennettu.

    Mahtaako mikään iso energiaintensiivinen teollisuus maksaa sähköstään noin paljoa?

    Tää minuu ihmetyttää edelleen.
    Jos sähkö on ilmaista ja vetytehtaan valvoja laittaa katkaisijasta tehtaan päälle, niin sähkön kysyntä kasvaa, jolloin kaiken järjen mukaan sähkö ei pitäisi olla enää ilmaista tai sitten sitä tuotetaan niin paljon ylimääräistä, josta taas päästään siihen, että miksi tuottaa hirveästi ylimääräistä sähköä, josta kukaan ei maksa mitään.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Jokeri kirjoitti:
    Koska se omavaraisuus realisoituu sähkön hinnan tasaisuutena? Huomenna keskihinta lähes 1,1 euroa.

    Jos olet omavarainen, päätät hinnan. Luultavasti kuitenkin ostat sähkösi markkinahintaan. Miksi tuotantomaan pitäisi vaikuttaa hintaan?

    Mitä v..tua sekoilet? Olenko kysellyt tuotantomaata? Jos olisin omavarainen, pörssihinnalla ei olisi mitään väliä.
    https://www.hs.fi/talous/art-2000010098581.html

    Ihan ministerismies haluaisi lisää tuotantoa, miksi, jos kaikki on hyvin?

    Huomenna sähkö maksaa esim. 9,15 c/kWh 0-24 aikavälillä. Maksaa sen kesälläkin, mutta silloin sitä kuluu muutama kWh vuorokaudessa.

    Edelleen, mikäs hinta tuo on huomiselle? Omavaraisuuden graafit näyttää reilua 18c koko yön.

      
  • muokattu 04.01.2024 17:00

    @Josef kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Olli231 kirjoitti:
    Kun Suomeen suunnitellaan paljon ulkomaista investointia, joka toimii vihreän sähköntuotantomme varassa, miten käy tavallisen kuluttajan, kun akkutehdas vetää täysillä eikä tuule ?

    Sähköä riittää kaikille valtakunnanverkossa ja mahdollisesti nousevat hinnat tuovat mukanaan uutta tuotantoa.

    Akkutehdas tai vetytehdas ei pitkiä aikoja halua maksaa 50 c/kWh tai enemmän. Halpaa sähköä näyttää saavan kun tuulee reilummin, mutta onko kyse siitä, että tuulituotannon kustannukset ovat alhaiset vai siitä, että tuulen myötä tuotantoa on ”liikaa”? Loogisesti lisätuulivoiman rakentaminen ei ratkaise tuulettomien päivien ongelmaa. Pitäisi rakentaa lisää tuotantoa tavalla joka mahdollistaa kannattavan sähkön myynnin kun hinta pyörii 7-10 c/kWh tasolla. Välillä saa 25c, välillä nollan paikkeilla.

    Akkutehtaan sähkönkulutuksesta en tiedä, mutta vetytehtaan kulutus on säädettävissä. Vetyä kannattaa ja voi tuottaa, kun sähkön hinta tippuu nollaan eli markkinoille saadaan halpaa tuotantoa yli tarpeen. Tuulivoiman tuottaminenhan ei maksa oikeastaan mitään, kun se on rakennettu.

    Mahtaako mikään iso energiaintensiivinen teollisuus maksaa sähköstään noin paljoa?

    Tää minuu ihmetyttää edelleen.
    Jos sähkö on ilmaista ja vetytehtaan valvoja laittaa katkaisijasta tehtaan päälle, niin sähkön kysyntä kasvaa, jolloin kaiken järjen mukaan sähkö ei pitäisi olla enää ilmaista tai sitten sitä tuotetaan niin paljon ylimääräistä, josta taas päästään siihen, että miksi tuottaa hirveästi ylimääräistä sähköä, josta kukaan ei maksa mitään.

    Omaa tuotantoa vetytehtaille tulee. Myllyt ja tehdas on tarkoitus saada lähekkäin eikä sähkö taida nykyverkon kautta kulkea. Ilmaista sähköä voi verkosta ottaa lisäksi. Yksikköhinta määräytyy ennusteen mukaan, ei todellisen kulutuksen.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Joku taisi jo julistaa, että Suomi on energiaomavarainen. Koska käytän pörssisähköä, toivon ettei koskaan tule päivää jolloin koko Suomi jää tyynen ilmamassan alle tammikuussa jolloin Helsingissä on -30 C ja Lapissa -40C, tuulivoiman osuus 50 MW.

    Suomi on jo pitkään ollut energiaomavarainen sähköntuotannossa. Kaikki kulutettu energia olisi saatu tuotettua, jos voisi tuottaa ympäri vuoden. Mutta tehon suhteen ei olla vielä omavaraisia. Ruotsista ja Norjasta saadaan laadukasta sähköä lisäksi.

    Tässäkin on jokin kissa haudattuna laskelmiin. Miksi sähköä sitten tuodaan joka päivä ulkomailta (näkee mm. Fingridin "sähköverkon tila")? Jos oltaisiin energiaomavaraisia, pitäisi joskus muulloinkin kuin syysmyrskyn aikaan viedä energiaa, ei aina tuoda. Oli vaikeuksia löytää 2023 sähköenergian tuotanto ja kulutus lukuina - Fingridin sivulla oli taulukoita mutta keskiarvojen perusteita ei tarkasti kerrottu. Näytti kuitenkin siltä, että kulutus oli aina vähän suurempi kuin tuotanto.
    Ehkä omavaraisuus on jokin itseisarvo - vaikka energiaa tulisi hetkittäin aivan liikaa kun on tuulista ja välillä liian vähän, kokonaisuutta ajatellen balanssi on positiivinen.

    Ulkomailta tuodaan tehoa, MW. Teho verkkoon = teho verkosta. Kesällä ehdittäisiin tuottaa mielin määrin energiaa MWh, mutta kun ei voi.

    Siirtoverkon häviöt ovat joitakin prosentteja, korona lisää niitä ihan huomattavasti kostealla säällä. Ne pitää kirjata johonkin, mutta tuotannon pitäisi olla isompi kuin kulutuksen. FG käyttää tuntikeskiarvoa MWh/h suoran tehon MW sijaan.

    Tässähän tämä juuri on, teknisesti omavarainen jos lasketaan omaksi energiatuotannoksi sekin mitä olisi voitu tuottaa mutta kun varastoa ei ole niin homma jää teorian puolelle.
    Kenen piikkiin koronan tarvitsema energia menee?

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Joku taisi jo julistaa, että Suomi on energiaomavarainen. Koska käytän pörssisähköä, toivon ettei koskaan tule päivää jolloin koko Suomi jää tyynen ilmamassan alle tammikuussa jolloin Helsingissä on -30 C ja Lapissa -40C, tuulivoiman osuus 50 MW.

    Suomi on jo pitkään ollut energiaomavarainen sähköntuotannossa. Kaikki kulutettu energia olisi saatu tuotettua, jos voisi tuottaa ympäri vuoden. Mutta tehon suhteen ei olla vielä omavaraisia. Ruotsista ja Norjasta saadaan laadukasta sähköä lisäksi.

    Tässäkin on jokin kissa haudattuna laskelmiin. Miksi sähköä sitten tuodaan joka päivä ulkomailta (näkee mm. Fingridin "sähköverkon tila")? Jos oltaisiin energiaomavaraisia, pitäisi joskus muulloinkin kuin syysmyrskyn aikaan viedä energiaa, ei aina tuoda. Oli vaikeuksia löytää 2023 sähköenergian tuotanto ja kulutus lukuina - Fingridin sivulla oli taulukoita mutta keskiarvojen perusteita ei tarkasti kerrottu. Näytti kuitenkin siltä, että kulutus oli aina vähän suurempi kuin tuotanto.
    Ehkä omavaraisuus on jokin itseisarvo - vaikka energiaa tulisi hetkittäin aivan liikaa kun on tuulista ja välillä liian vähän, kokonaisuutta ajatellen balanssi on positiivinen.

    Ulkomailta tuodaan tehoa, MW. Teho verkkoon = teho verkosta. Kesällä ehdittäisiin tuottaa mielin määrin energiaa MWh, mutta kun ei voi.

    Siirtoverkon häviöt ovat joitakin prosentteja, korona lisää niitä ihan huomattavasti kostealla säällä. Ne pitää kirjata johonkin, mutta tuotannon pitäisi olla isompi kuin kulutuksen. FG käyttää tuntikeskiarvoa MWh/h suoran tehon MW sijaan.

    Tässähän tämä juuri on, teknisesti omavarainen jos lasketaan omaksi energiatuotannoksi sekin mitä olisi voitu tuottaa mutta kun varastoa ei ole niin homma jää teorian puolelle.
    Kenen piikkiin koronan tarvitsema energia menee?

    Fingridin asiakkaathan sen maksavat.

    Meri-Porin kivihiilivoimalaitos on viimeinen Suomen pelastaja ja se ei toimi kun sitä tarvittaisiin. Ainoa joidenkin mielestä pomminvarma tuotantotapa onkin siis silkkoa.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit